Yhdysopettaja toimii linkkinä koulujen ja tiedekeskuksen välillä

Muistin tiimi sai uuden jäsenen vuodenvaihteessa, kun joukkoon liittyi yhdysopettaja Janne Elo Mikkelistä.

Janne Elo on toiminut historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajana 10 vuoden ajan. Alun perin hän on kotoisin Imatralta.

– Opiskelin Joensuussa aineenopettajaksi kymmenisen vuotta sitten, sen jälkeen olen viettänyt jo yhdeksän vuotta Mikkelissä. Työskentelen tällä hetkellä Urheilupuiston koulussa.

Yhdysopettajana Elon tehtävä on toimia ”linkkinä” koulujen ja Sodan ja rauhan keskus Muistin välillä.

– Tehtäväni vaihtelevat materiaalien testaamisesta käytäntöjen luomiseen. Odotan innolla työskentelyä Muistin porukassa. Työporukka vaikuttaa kivalta ja on mukava pohtia välillä aikuistenkin kanssa historiaan liittyviä asioita, lasten ja nuorten kanssa pääasiassa työskentelevä Elo sanoo.

“Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin.”

Elo innostui hakemaan tehtävään, sillä museot ja tiedekeskukset kiinnostavat häntä sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.

–  Opettajana vierailen paljon kouluryhmien kanssa museoissa ja Mikkelin kaupunki kannustaakin tällaiseen ”jalkautumiseen”. Myös vapaa-ajalla museoissa tulee käytyä niin paljon, että lapseni pitävät sitä normaalimpana kuin vaikkapa hampurilaisravintolassa vierailua, Elo nauraa.

Kuten monen suomalaisen, myös Elon elämää sota on koskettanut.

–  Kotikaupunkini Imatra kärsi sodista. Siitähän kaavailtiin ihan suurkaupunkia, ja Alvar Aalto piirsi kaupunkiin kolme keskustaa, mutta sota kuitenkin muutti suunnitelmat. Isovanhempani ovat kotoisin rajan takaa Karjalasta, joten sota on vaikuttanut sukuni vaiheisiin merkittävästi. Osa nykyisistä oppilaistanikin on sota-alueelta.

Muisti on Janne Elon mielestä tärkeä moneltakin kantilta katsottuna.

– Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin. Muistissa läsnä ovat mennyt, nykyhetki ja tuleva ja se auttaa ymmärtämään mitä rauha merkitsee ja miten se säilytetään.

Kaikuja vie muistoihin

Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama dokumenttielokuva ”Kaikuja” julkaistiin 4.12.2019. Dokumentissa kuullaan lottana toimineen Marjatta Otvan muistoja Itä-Karjalasta ja sodasta.

Dokumentin on ohjannut sekä käsikirjoittanut dokumentaristi Noora Kytöharju ja haastattelijana toimi Pia Puntanen.

– Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. Tilaisuus tämän yhden tarinan kertomiseen tarjoutui kevätkesällä: meillä oli Marjatan tarina ja Noora Kytöharju, joka oli valmis tarttumaan toimeen. Syntyi Kaikuja, Muistin ensimmäinen dokumenttituotanto, avaa Muistin sisältöjohtaja Puntanen dokumentin taustaa.

Dokumentin julkistustilaisuus järjestettiin Marjatta Otvan kotona Mikkelin Vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämässä Pietarinpirtissä 4.12.2019.

Dokumentti katsottavissa täältä.

“Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. “

Kaikuja

Kesto 16:45

”Sota jättää jäljen. Kaikki me rakennumme tarinoidemme kerroksista.”

Neljä kohtausta matkalta Itä-Karjalaan. Muistot heijastuvat utuisina kuvina 78 vuotta myöhemmin mikkeliläisen palvelutalon huoneessa. On kevät, tulee kesä. Aika kulkee eteenpäin. Mekin kuljemme, kohtaamme ihmisiä ja usein unohdamme, että meillä kaikilla on tarina. Olemme kerroksia, inhimillisiä, elämän poimujen muovaamia.

Dokumentti on matka muistoihin ja vuoteen 1941. Se on henkilötarina ja matkakertomus. Siinä käsitellään 18-vuotiaan lotan, Marjatta Otvan, matkaa kohti Itä-Karjalaa ja tapahtumia matkan varrella. Sota vyöryy ympärillä. Päähuomion saavat hetket, välähdyksenomaiset muistot. Dokumentin tarina perustuu Marjatta Otvan keväällä 2019 tehtyyn haastatteluun.

Jokaisella ihmisellä on tarina. On yksi sota, monta tarinaa, kokemusta ja näkökulmaa. Tämä on yksi niistä tarinoista.