fbpx

Muisti käsittelee sotaa myös taiteen keinoin

Sanotaan, että kansakunta ei voi ymmärtää historiaansa ennen kuin käy sen läpi taiteen keinoin. Muistin periaatteisiin kuuluu monimuotoisuus ja sen vuoksi olemme Muistissa halunneet käsitellä historiaa, sen henkilöitä ja tapahtumia myös taiteen keinoin,” kertoo Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.  ”Luonteva tapa löytyi TARINAT -näyttelykokonaisuudestamme, jossa käydään yksilötasolla sodan kokemuksia läpi. Kuvanveistäjä Jarmo Vellonen oli aiemmissa teoksissaan käsitellyt sukulaisensa, pasifisti Arndt Pekurisen elämää ja kohtaloa. Mediataiteilija, ohjaaja Marikki Hakolan osaamisella teos saatiin yhdistettyä TARINOIDEN -konseptiin siten, että se säilyttää itsenäisen taideteoksen luonteensa,” Puntanen jatkaa.

Arndt Pekurinen oli vakaumuksellinen pasifisti, joka kieltäytyi sotaväestä, asepalveluksesta ja osallistumasta millään tavoin armeijaa tukevaan toimintaan. Pekurinen tuomittiin aatteensa vuoksi vuosina 1929–1931 kolme kertaa vankeuteen, mikä johti lopulta Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain Lex Pekurisen laatimiseen. Sodan aikana se ei kuitenkaan ollut voimassa ja Pekurinen teloitettiin Suomussalmen rintamalla marraskuussa 1941.

Kuvanveistäjä Jarmo Vellosen suhde Pekuriseen on kahtalainen: “Käytyäni siviilipalveluksen 1980-luvulla en ollut tietoinen Lex Pekurisesta, joka mahdollisti minunkin siviilipalveluksen suorittamisen. Vuonna 1998 luin lehdestä Erno Paasilinnan kirjoittaneen kirjan Pekurisesta. Kysyin äidiltäni, oliko hän sukua meille, kun hän on kerran syntynytkin samassa kunnassa kuin mummomme. Äiti vastasi, että kyllä on. Kukaan ei ollut siitä aiemmin puhunut minulle mitään. Haluan kunnioittaa Arndt Pekurisen muistoa, vakaumusta ja hänen esimerkkiään rauhanaatteen edistäjänä.”

Arndt Pekurisen tarinassa minua on koskettanut erityisesti Pekurisen rohkeus ja pasifistinen vakaumus. Teos kuvaa Pekurisen ominaisuuksia aatteellisena, työtä tekevänä, lukevana, ajattelevana ihmisenä, sekä myös perheenisänä ja puolisona. Pekurisen oma ääni on teoksessa keskeisessä roolissa. Hänen universaalit ajatuksensa sodasta ja rauhasta ovat ajankohtaisia ja tärkeitä meidän ajassamme. Toivon, että Pekurisen perintö, rauhan sanoma, välittyy teoksemme avulla tämän päivän ihmisille,” kertoo Marikki Hakola.

Muisti ja Mikkelin taidemuseo yhteistyössä

Kuvataiteilija Juhana Moisander tunnetaan ihmisen käyttäytymistä pohtivista videoinstallaatioistaan. Savonlinnalaislähtöisen Moisanderin osaksi Muistin näyttelykiertoa tuleva tilausteos käsittelee karismaattisen johtajan kykyä mielikuvien ja viholliskuvien luomisen avulla houkutella massoja mukaansa. Osa ihmisistä innostuu johtajan tarjoamasta viestistä, toiset kokevat itsensä ”toisiksi” ja näkevät tilanteessa syntyvän uhkakuvan. Samalla kun Moisander kuvaa vahvaa johtajaa, hän myös riisuu tämän yltä valheellisuuden kaavun, näkee kulissin taakse ja tekee johtajasta naurunalaisen.

Teos resonoi erinomaisesti näyttelykohteemme Maailma sodassa -kanssa”, sanoo Puntanen. ”Sodan syttymiselle on aina syynsä, mutta hyvin usein yksi tärkeimmistä on vahva, karismaattinen johtaja, joka onnistuu tenhoamaan seuraajansa siten, että myös aseellinen kriisi on mahdollinen” hän jatkaa.

Moisanderin teos on Mikkelin taidemuseon hankinta ja sen sijoitus on Muistissa. ”Mikkelin taidemuseon hankintapolitiikkaan kuuluu etelä-savolaislähtöisten kuvataiteilijoiden teoshankinnat. Videoinstallaatioiden pitkäaikainen esillepano on usein haastavaa, joten siinä suhteessa tämä yhteistyö oli erinomainen”, kertoo Mikkelin museojohtaja Matti Karttunen. ”Moisanderin eettisen valinnan kompleksisuutta, sen suhdetta yksilöön ja ryhmän moraaliin sekä toimintamalleihin käsittelevät teokset sopivat hyvin Muistin tiedekeskuslähtöiseen ajattelutapaan. Taidetta voidaan käyttää opetusvälineenä ja sen avulla voidaan johdattaa näkemään esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ymmärtämään erilaisuutta. Taideteokset haastavat luoviin ratkaisuihin ja kannustavat innovaatioihin. Elämyksellinen ympäristö houkuttaa myös kriittiseen ajatteluun ja omien mielipiteiden ilmaisuun”, Karttunen jatkaa.

Jarmo Vellonen & Marikki Hakola ja työryhmä, Arndt Pekurinen 2020, still kuva teoksesta.