Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu keväällä 2021
Muistaa miten sodat syttyvät
Muistaa miltä sota tuntuu ihmisessä
Muistaa miten sodat lopetetaan
Muistaa miten ylläpidetään rauhaa
Tallentaa ihmisten muistot
Sodan ja rauhan keskus Muisti perusteilla Mikkeliin
Muistista tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tiedekeskus, joka välittää sotien tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla.
Muistin ensimmäinen päänäyttely tulee kertomaan lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.
VÄRVÄYS
Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta? Nyt sinulla voi olla siihen mahdollisuus. Sodan ja rauhan keskus Muisti värvää osaajia vuosien 2019-2021 aikana.
Katso trailerimme
Sodan ja rauhan keskus Muistin missio, visio ja arvot
Missio
Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo ihmisistä ja erityisesti suomalaisista ja Suomesta sodassa, eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Se selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville ja uusille suomalaisille. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauhistavuutta mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen.
Arvot
Inhimillisyys
Tiedon välittämisessä korostetaan inhimillisyyttä ja yksilöiden omia, henkilökohtaisia kokemuksia.
Ymmärrys
Sodan ilmiöitä valotetaan eri osapuolten näkökulmista, laaja-alaisesti ja taustoittaen.
Tieteellisyys
Sodan ja rauhan keskus Muistin jakama tieto on tieteellisesti tutkittua, objektiivista ja neutraalia.
Tavoite
Sodan ja rauhan keskus Muisti on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu, jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva, uutta teknologiaa hyödyntävä sodan kokemuksia ja eri ilmiöitä taltioiva ja esittelevä kokemus- ja tietokeskus.
Muisti on oppimisympäristö, matkailukeskus, yksityisten ihmisten sota-aikaan liittyvien aineistojen sähköinen arkisto sekä sotahistoriaan ja sota-aikaan liittyvien digitaalisten palvelujen ylläpitäjä ja tarjoaja.
Sodan ja rauhan keskus Muistin verkkopalvelut
Esimakua Sodan ja rauhan keskus Muistin verkkopalveluista
Kotirintaman pommitukset, Rintamalta rintamalle, Päämajakaupunkiopas, Päämajakaupungin tarina-ateriat ja Mannerheimin salonkivaunu ovat Muistin ensimmäisiä verkkosisältöjä, jotka avaavat viime sotiemme aikaa eri näkökulmista.
Asiantuntijat:
-
Tiina Kinnunen
FT, Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori
Oulun yliopisto
tiina.s.kinnunen(at)
oulu.fi Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma.
-
Sonja Hagelstam
Universitetslärare, i nordisk etnologi
Åbo Akademi
sonja.hagelstam(at)
abo.fi Erityisala sodan kulttuurihistoria. Väitöskirjassani tutkin rintaman ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa jatkosodan aikana ja erityisesti kirjeistä välittyvää kuvaa kokemuksista sota-ajan arjesta ja elämästä molemmilla rintamilla.
-
Martti Häikiö
VTT, professori, Suomen poliittisen historian dosentti
Helsingin yliopisto
martti.haikio(at)
kolumbus.fi Olen kirjoittanut väitöskirjani liittoutuneiden interventiosuunnitelmasta talvisodassa. Talvisota tulisi jakaa kahteen vaiheeseen: yksin kolme viikkoa sodan alussa, yhdessä ja osana suurvaltapolitiikkaa joulusta 1939 rauhantekoon.
-
Markku Jokisipilä
VTT, professori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
Turun yliopisto
jokisip(at)
utu.fi Erityisala Suomen ulkopoliittinen päätöksenteko sodan aikana ja Suomen käymien sotien sijoittuminen osaksi laajempaa kansainvälistä toisen maailmansodan kontekstia.
-
Marianne Junila
FT, tutkija, dosentti
Oulun yliopisto
marianne.junila(at)
oulu.fi Tutkinut erityisesti sodan sosiaalihistoriaa, sitä kuinka ihmiset järjestivät elämänsä ja arkensa, miten he kokivat, selviytyivät ja miten sota muutti heidän elämänsä kulkua.
-
Mikko Karjalainen
FT, dosentti, erikoistutkija
Maanpuolustuskorkeakoulu
Tutkimuksellinen painopisteeni on ollut talvi- ja jatkosotien ajan suomalaisen sotataidon historiassa. Yksi päätutkimusintresseistä on kohdistunut sotien ajan johtoesikunnan, Mikkelissä toimineen päämajan yleisesikunnan tutkimukseen.
-
Ville Kivimäki
FT, tutkijatohtori, Yhteiskunnan historian huippuyksikkö
Tampereen yliopisto
ville.j.kivimaki(at)
uta.fi Kivimäen erityisala on toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti traumaattiset sotakokemukset.
-
Ali Pylkkänen
FT, Suomen historian dosentti
Turun yliopisto, Maavoimien esikunta
ali.pylkkanen(at)
mil.fi Olen tutkinut sotahistoriaa (military history) laaja-alaisesti keski-ajalta nykyaikaan. Painopistealueeni ovat suurvalta-ajan 1600-luvun suomalaisen sotaväen tutkimuksessa ja suojeluskuntajärjestön 1918–1944 sekä suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön tutkimuksessa.
-
Hannu Salmi
Tutkimusjohtaja, professori, Tiedekeskuspedagogiikan tutkimus
Helsingin yliopisto
hannu.salmi(at)
helsinki.fi -
Matti Rautiainen
KT, dosentti, lehtori
Jyväskylän yliopisto
matti.a.rautiainen(at)
jyu.fi Kehittää ja tutkii historian opetukseen ja oppimiseen liittyviä tutkivia ja eläytyviä oppimisen tapoja.
Ajankohtaista
80 vuotta talvisodasta
Miten vuoden 1939 tapahtumat etenivät? Miten Suomi ajautui talvisotaan? Seuraamme Muistin Facebookissa sekä verkkosivulla vuoden 1939 tapahtumia samoina päivämäärinä kuin ne aikanaan tapahtuivat.
Marraskuu 1939 13.11.2019Suomen neuvottelijat palasivat 13.11.1939 Moskovasta neuvotteluyhteyden katkettua. Suomessa katkosta pidettiin yleisesti väliaikaisena.
Mikko Karjalainen: Mannerheimin Päämaja
Kauan odotettu kokonaisesitys on Mannerheimin Päämajasta on ilmestynyt mikkeliläislähtöisen, Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalaisen tutkimusten tuloksena.
Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä tehtiin Suomen kohtalon määritelleet ratkaisut. Millaista oli arki ja juhla Päämajassa? Havahduttiinko Päämajassa suurhyökkäyksen uhkaan keväällä 1944?
Mikko Karjalainen saapuu Mikkeliin esitelmöimään Mannerheimin Päämaja -kirjastaan ja Päämajan kiinnostavasta historiasta 26.11.
Leena Hangasmaa aloittanut Muistin tutkijana
Sodan ja rauhan keskus Muistin tutkijana on aloittanut etnologi, FL Leena Hangasmaa, joka osallistuu Muistin ensimmäisen näyttelyn suunnitteluun ja sisällöntuotantoon.
Hangasmaa kokee aiemman monipuolisen työhistoriansa valmistaneen häntä hyvin mielenkiintoiseen uuteen tehtävään.
– Etnologina olen perehtynyt tutkimaan yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia.
Muualla verkossa
Olemme koonneet teemaan liittyviä palveluita ja tietolähteitä verkosta.