Sukupuoli- ja seksuaali-vähemmistöjen vainot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat aikojen saatossa herättäneet huomiota valtaväestön keskuudessa, koska he ovat poikenneet yhteiskunnan normeista ja siten erottuneet massasta. Yhteiskunnan normeista poikkeaminen ja erilaisuuden pelko johtivat siihen, että samaa sukupuolta olevien suhteet olivat tabu ennen 1990-luvun loppupuoliskoa. Historian saatossa vähemmistöjä on hyljeksitty, jopa vainottu. Natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 vaino oli kaikkein järjestelmällisintä ja tuhoisinta myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta.

Vainot natsi-Saksassa
Saksan lainsäädäntö oli kieltänyt “luonnonvastaiset sukupuolisuhteet” jo ennen natsien valtaannousua. Vuonna 1871 säädetyssä laissa tällaisista suhteista kiinnijäämisestä tuomittiin vankeusrangaistukseen ja kansalaisoikeuden menetykseen.

Asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan alkoivat lieventyä 1920-luvulla, ja vähemmistöt näkyivät erityisesti Pohjois-Saksan suurkaupungeissa, kuten Hampurissa ja Berliinissä. Klubeilla järjestettiin muun muassa drag-tyyppisiä tapahtumia. Kristillis-konservatiivissa ja fasistisissa piireissä varsinkin Berliini nähtiin synnin pesänä.

Yökerho Eldorado oli aikakauden kuuluisin seksuaalivähemistöjen tapaamispaikka Berliinissä ja sijaitsi Motzstraßen ja Kalckreuthstraßen kulmassa. Yökerhon mainoskyltissä luki Hier ist’s richtig – Täällä se on oikein. Deutsches Bundesarchiv 1932.

Natsien noustua valtaan vuonna 1933 myös seksuaalivähemmistöjen järjestelmälliset vainot alkoivat. Vainot kohdistuivat erityisesti miespuolisiin homoseksuaaleihin. Vuosina 1934–1936 homosyytteiden määrä viisinkertaistui aikaisemmasta. Kuulusteluissa käytettiin fyysistä ja psyykkistä kidutusta. Myös homouden kieltäviä pykäliä tiukennettiin niin, että jopa samaa sukupuolta olevan halaamisesta saattoi saada tuomion. Natsivallan aikana yli 50 000 homoseksuaaliksi epäiltyä pidätettiin ja tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Noin 5000–10 000 heistä vietiin keskitysleireille. Homovankien merkitsemiseen keskitysleireillä käytettiin vanginvaatteisiin ommeltua vaaleanpunaista kolmiota. Homoseksuaalien kuolleisuusprosentti leireillä oli korkea, noin 60 %.

Naisilla suhteet samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa olivat sallitumpia, mutta heitäkin pidätettiin ja vietiin keskitysleireille. Natsiaatteen mukaisen ihannenaisen määritelmästä poikkeavat naiset, kuten seksityöntekijät ja homoseksuaalit, määriteltiin epäsosiaalisiksi ja keskitysleireillä he joutuivat kantamaan mustaa kolmiota.

Homojen vainot olivat pitkään tabu natsi-Saksan luhistumisen ja toisen maailmansodan jälkeen. Myös homouden kieltävät lait jäivät voimaan. Vasta 1990-luvulla Saksan yhdistymisen jälkeen vainoista alettiin keskustella laajemmin. Vuonna 2008 Berliinin Tiergarteniin perustettiin muistomerkki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vainojen muistoksi.

Kuva: Muistomerkki Berliinissä natsien vainoissa kuolleiden homoseksuaalien muistoksi. Laatassa lukee: Kuoliaaksi lyöty – Kuoliaaksi vaiettu. Wikimedia Commons.

Vainot nykyään
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vainotaan yhä monessa maassa. Esimerkiksi Venäjällä sijaitsevassa Tšetšeniassa lgbtqia+-vähemmistön vainot nousivat otsikoihin vuonna 2017, kun kansainvälinen media sai tietää, että maassa pidätetään ja kidutetaan seksuaalivähemmistöihin kuuluviksi epäiltyjä ihmisiä. Venäjällä ylipäätään lainsäädäntö on kiristynyt jatkuvasti; esimerkiksi vuonna 2023 säädettiin laki, joka kieltää kaiken myönteisen tiedon levittämisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä.

Useimmissa länsimaissa lgbtqia+-yhteisön oikeudet on tunnustettu ainakin jollain tasolla. Monissa Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian maissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat edelleen piilottelemaan todellista identiteettiään, sillä heitä vainotaan ja kiinnijäämisestä tai pelkästä epäilystä saattaa seurata jopa kuolemanrangaistus.

Lähteet:

BBC.com: Gay Chechens flee threats, beatings and exorcism, 6.4.2018. Luettu 8.8.2024. https://www.bbc.com/news/world-europe-43658689

BBC News: Chechnya accused of ‘gay genocide’ in ICC complaint, 16.5.2017. Luettu 8.8.2024. https://www.bbc.com/news/world-europe-39937107

Euroopan parlamentin tiedote 18.5.2017: LGBTI-vainot Tšetšeniassa: Mepit vaativat kiireellistä tutkintaa. Luettu 8.8.2024.

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20170511IPR74352/lgbti-vainot-tsetseniassa-mepit-vaativat-kiireellista-tutkintaa.

The United States Holocaust Memorial Museum, Washington D.C.: Gay men under nazi regime, luettu 8.8.2024 https://encyclopedia.ushmm.org/content/en/article/gay-men-under-the-nazi-regime

The United States Holocaust Memorial Museum, Washington D.C.: Lesbians under nazi regime, luettu 8.8.2024 https://encyclopedia.ushmm.org/content/en/article/lesbians-under-the-nazi-regime?series=200

Yle Areena: Historia: Homot ja natsi-Saksa (Michel Viotte: Homosexuels et lesbiennes face au nazisme, Ranska 2023) https://areena.yle.fi/1-67131749 .

Persecution of Gender and Sexual Minorities

Gender and sexual minorities have historically drawn attention from the majority population because they deviated from societal norms and thus stood out from the mainstream. Diverging from societal norms and the fear of difference led to same-sex relationships being taboo until the latter half of the 1990s. Throughout history, these minorities have faced rejection, and even persecution. The persecution was most systematic and destructive in Nazi Germany between 1933 and 1945, affecting gender and sexual minorities as well.

Persecutions in Nazi Germany
German legislation had already banned “unnatural sexual acts” before the Nazis came to power. The law enacted in 1871 imposed imprisonment and loss of civil rights for those caught engaging in such acts.

Attitudes towards gender and sexual minorities began to soften in the 1920s, with minorities becoming more visible, especially in the large cities of northern Germany, such as Hamburg and Berlin. For example, there were drag shows in clubs. In Christian-conservative and fascist circles, Berlin in particular was seen as a den of sin.

The Eldorado nightclub was the most famous meeting place for sexual minorities in Berlin during that era, located at the corner of Motzstraße and Kalckreuthstraße. The club’s sign read “Hier ist’s richtig” – “Here it is all right”. Deutsches Bundesarchiv 1932.

When the Nazis rose to power in 1933, systematic persecution of sexual minorities also began, particularly targeting male homosexuals. Between 1934 and 1936, the number of homosexual prosecutions quintupled. Interrogations involved physical and psychological torture. Laws prohibiting homosexuality were also tightened to the extent that even hugging someone of the same sex could result in a conviction. During Nazi rule, over 50,000 people suspected of homosexuality were arrested and sentenced to prison. Around 5,000 to 10,000 of them were sent to concentration camps. In the camps, homosexual prisoners were identified by a pink triangle sewn onto their clothing. The mortality rate among homosexual prisoners in the camps was high, around 60%.

Women were generally allowed more freedom in having same-sex relationships, but they too were arrested and sent to concentration camps. Women who did not fit the Nazi ideal of womanhood, such as sex workers and homosexuals, were labeled as “asocial” and were marked with a black triangle in the camps.

For a long time after the fall of Nazi Germany and the end of World War II, the persecution of homosexuals remained a taboo topic. Laws prohibiting homosexuality remained in place. It was not until the 1990s, after the reunification of Germany, that the persecution began to be widely discussed. In 2008, a memorial was erected in Berlin’s Tiergarten to honor the memory of gender and sexual minorities persecuted by the Nazis.

Memorial in Berlin in memory of homosexuals killed during the Nazi persecutions. The plaque reads: “Beaten to death – Silenced to death.” Wikimedia Commons.

Persecution Today

Gender and sexual minorities are still persecuted in many countries today. In Chechnya, part of Russia, the persecution of LGBTQIA+ minorities made headlines in 2017 when international media revealed that people suspected of belonging to sexual minorities were being detained and tortured. In Russia, the legislation has tightened continuously; for instance, in 2023, a law was passed that prohibits any positive information about gender and sexual minorities from being disseminated.

In most Western countries, the rights of the LGBTQIA+ community are recognized at least to some extent. However, in many African, Middle Eastern, and Asian countries, people belonging to gender and sexual minorities still have to hide their true identities, as they face persecution, and being caught – or even merely suspected – can result in the death penalty.

This translation was made using AI.

Sources: