fbpx
FI

Naisten väliset suhteet

Naisparien näkyvyys sota-ajan arkisto- ja muistitietoaineistoissa on lähes olematonta. Naistenvälisiä suhteita on ollut, mutta lesbouteen liitetty tabu on ollut niin vahva 1960-luvun lopulle saakka, ettei näitä kokemuksia ole juuri saatu tallennettua. Mahdolliset valokuvat, kirjeet ja päiväkirjat on usein hävitetty joko naisten itsensä tai sukulaisten toimesta. Lesbous on vaiettu olemattomiin, vaikka käytännössä sitä on esiintynyt yhtä lailla kuin miesten välisiä suhteita. Naisten väliset seksuaalisuhteet oli kriminalisoitu Suomessa jo 1800-luvun lopulla, mikä oli suhteellisen harvinaista sen ajan Euroopassa.

Sota-ajan oloissa, joissa naiset solmivat tiiviitä ystävyyssuhteita, oli hyvät mahdollisuudet luoda myös romanttisia suhteita ja samaan aikaan pitää ne piilossa. Tutkija Kati Mustolan haastattelema lotta kertoo: ”Sehän ei näy, niin kuin yks sanoi minulle: mitä huolia teillä on, tehän voitte mennä vaikka samaan vessaan.”

Yksi harvoja aikalaiskuvauksia on teatteriohjaaja Vivica Bandlerin elämänkerta, jossa hän muistelee lotta-aikaansa. Toinen lotta oli ihastunut häneen ja ehdottanut vuoteen jakamista kolmestaan aviomiehensä kanssa. Ehdotuksen eroottinen luonne on jäänyt Bandlerin mieleen merkityksellisenä osana hänen omaa sota-ajan historiaansa, vaikka hän ei tarttunutkaan lotan tarjoukseen.

Sukupuolirajojen rikkominen

Sota tarjosi yllättäviä mahdollisuuksia myös sukupuoliroolien rikkomiselle: esimerkiksi kotirintamalla perinteisiä miesten töitä tehneet naiset saivat uusien velvollisuuksien myötä ”oikeuden” pukeutua housuihin. Ennen sotaa naiset olivat saattaneet käyttää housuja vain hiihtoladulla.

Sukupuolten välinen työnjako ja työhön liittyvä arvostus rikkoutui sodan myötä. Nyt naisten oli ihailtavaa tehdä miesten töitä. Ennen sotaa maaseudulla miesten töissä viihtyneitä ja/tai housuihin pukeutuneita naisia oli kummeksuttu. Kuitenkin miesten kohdalla arvostelu oli rankempaa: jos mies teki naisten töitä, esimerkiksi karjanhoitoa tai naisten käsitöitä, hän oli lähes poikkeuksetta pilkan kohde. Tämä näkyi myös sodan aikana, kun eturintaman takana työskennelleitä ja mm. ruokakuljetuksista vastanneita miehiä haukuttiin koiraslotiksi.

Valtakunnan metsäjuhla Kuopiossa 23.4.1943. Sarjojen ensimmäisen palkinnon saajat: Jenny Pitkänen (äärimmäisenä vasemmalla), Kali Härkönen, Eino Sivonen ja Väinö Nordström. SA-kuva.

Lähteet:

Juvonen, Tuula 2002: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino.

Löfström, Jan 1999: “Se nyt vaan on semmoinen”. Sukupuoliero agraarikulttuurissa. Helsinki: SKS.

Näre, Sari 2016: Sota ja seksi. Helsinki: Tammi.

Simpanen, Siiri 2020: Arkistoihin kätketyt. https://muisti.org/arkistoihin-katketyt/

EN

Relationships Between Women

The visibility of female couples in wartime archival and oral history materials is almost nonexistent. Relationships between women did exist, but the taboo associated with lesbianism was so strong until the late 1960s that these experiences were rarely documented. Any potential photographs, letters, and diaries were often destroyed by the women themselves or by their relatives. Lesbianism was largely erased from public consciousness, despite the fact that it existed just as much as relationships between men. Sexual relationships between women were criminalized in Finland as early as the late 19th century, which was relatively rare in Europe at that time.

During the war, conditions in which women formed close friendships also provided good opportunities to develop romantic relationships and keep them hidden. A lotta (member of the Lotta Svärd, women’s voluntary organisation in Finland that supported national defence) interviewed by researcher Kati Mustola remarked, “It’s not visible, as one person said to me: what worries do you have, you can even go to the same bathroom together.”

One of the few contemporary descriptions can be found in the autobiography of theater director Vivica Bandler, where she recalls her time as a lotta. Another lotta had developed a crush on her and suggested that they share a bed together with her husband. The erotic nature of the proposal left a lasting impression on Bandler as a significant part of her wartime history, even though she did not accept the offer.

Breaking Gender Boundaries

The war also provided unexpected opportunities for breaking gender roles: for example, on the home front, women who took on traditional men’s jobs gained the “right” to wear pants as part of their new responsibilities. Before the war, women might have worn pants only for activities like skiing.

The division of labor between genders and the associated social value of work was disrupted by the war. It became admirable for women to take on men’s work. Before the war, women in rural areas who were comfortable doing men’s work or wearing pants had been viewed with suspicion. However, criticism was harsher for men: if a man did women’s work, such as caring for livestock or engaging in women’s crafts, he was almost invariably ridiculed. This was also evident during the war, as men working behind the front lines, responsible for tasks like food transport, were derisively called “male lottas.”

National Forestry Festival in Kuopio, April 23, 1943. First prize winners in the series: Jenny Pitkänen (far left), Kali Härkönen, Eino Sivonen, and Väinö Nordström. SA-kuva.

Sources:

Juvonen, Tuula 2002: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino.

Löfström, Jan 1999: “Se nyt vaan on semmoinen”. Sukupuoliero agraarikulttuurissa. Helsinki: SKS.

Näre, Sari 2016: Sota ja seksi. Helsinki: Tammi.

Simpanen, Siiri 2020: Arkistoihin kätketyt. https://muisti.org/arkistoihin-katketyt/