Sotien varjostama kevät 2024

Talvi on kääntymässä kevääksi. Kevät tietää lumien sulamista, päivien pitenemistä ja luonnon heräämistä uudelleen. Kevääseen liittyy toivoa ja kesän odotusta. Uuden alkua.

Maailman poliittisessa tilanteessa toivoa ja uutta alkua ei ole näköpiirissä. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tuli helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Lähes 12 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja 17 miljoonaa tarvitse jatkuvaa humanitääristä apua. Suuressa mittakaavassa tilanne Ukrainan rintamilla on pysynyt paljolti muuttumattomana. Pahimmillaan konflikti tulee jäätymään useiksi vuosiksi.

Israelin ja Palestiinan alueella vuosikymmeniä jatkunut konflikti syttyi ilmiliekkeihin viime vuoden lokakuussa. Gazan sota jatkuu edelleen ja kuolleita on jo yli 30 000. Näistä merkittävä osa on siviilejä ja lasten osuus on yli 12 000. Tälle konfliktille on vaikea nähdä loppua.

Gazan sota läikytti bensaa myös Jemenin sisällissodan liekkeihin. Kyseinen konflikti on näkynyt aikaisemmin vain vähän länsimedioissa, vaikka se on jatkunut pian jo kymmenen vuotta. Sodassa on kuollut mahdollisesti yli 400 000 ihmistä ja 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Tilanne on katastrofaalinen: yli 21 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitääristä apua.

Yllä mainitut luvut eivät ole mukavaa luettavaa. Ihmiset ympäri maailmaa joutuvat edelleen kärsimään sodista, vaikka vielä 2000-luvun alussa konfliktien ja väkivaltaisten kuolemien määrä näytti laskevan maailmassa. Väkivallan määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sotien ja konfliktien pitkittyessä niiden ratkaiseminen käy yhä vaikeammaksi. Konfliktista tulee osa ihmisen normaalia todellisuutta, kun lapset ja nuoret joutuvat kasvamaan vastakkainasettelun ja turvattomuuden maailmassa. Tämä konfliktiin kasvamisen tulos näkyy nyt esimerkiksi Gazassa. Hamasin taistelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, eivätkä he ole kokeneet elämässään normaalia turvallisuutta tai hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Turvattomuus, toivo ja näköalattomuus luovat pohjan vihalle, vastakkainasettelulle ja radikalisoitumiselle.

Myös Venäjälle ja Ukrainaan on kasvamassa sukupolvet, jotka ovat kokeneet sodan ja kasvaneet sisälle vihan ja vastakkainasettelun maailmaan. Nämä vahvistuvat, kun menetät sodassa kotisi ja lähimmäisiäsi. Medioista löydät helposti vihaa ja vastakkainasettelua vahvistavaa sisältöä. Valtiot luovat viholliskuvia.

Me suomalaiset olemme myös alttiita vihalle ja vastakkainasettelulle. Meidän onneksemme Suomi on kuitenkin vahvasti demokraattinen, sananvapautta arvostava ja moniarvoinen yhteiskunta. Muun muassa nämä suojaavat meitä ääriajattelulta ja vastakkainasettelun kasvulta. Vaikka hyvinvointijärjestelmämme natisee liitoksissaan ja turvallisuuttamme koetellaan itärajalla, niin parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaatteet antavat meille vahvan suojan sekä kykyä sopeutua.

Suomi onnistui säilyttämään demokratiansa viime sotien jälkeenkin ja maa kasvoi sotasukupolvien ahkeralla uurastuksella kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Maa jälleenrakennettiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaakin vahvemmaksi ja paremmaksi.

Millaisessa maassa me haluamme tulevaisuudessa elää? Meidän on hyvä muistaa, että demokratia, sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet ne tekijät, joiden vuoksi me saamme nyt elää yhdessä maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista.

Aurinkoista kevättä ja uuden alkua toivoen

Olli-Pekka Leskinen

Toimitusjohtaja

Sodan ja rauhan keskus Muisti