Pääkirjoitus: Tekemällä oppimista ja oivaltamista

Viikko sitten Päämajatalon seinään nostettiin Sodan ja rauhan keskus Muistin kyltit. Rakennus ja ympäristö alkavat valmistua, mutta vielä pitää odottaa kevääseen, ennen kuin pääsemme avaamaan ovet yleisölle.

Muistin näyttelyjen suunnittelu on jo osittain tuotantovaiheessa. Toisaalla tässä uutiskirjeessä kerrotaan Tarinoiden – yhden tärkeimmän näyttelykohteemme – kuvauksista.

Samaan aikaan näyttelytyön kanssa työstämme rooliamme, tehtäväämme ja tavoitteitamme tiedekeskuksena ja oppimisen paikkana. Siinä olemme saaneet arvokasta apua isolta joukolta eri alojen ammattilaisia, suuri kiitos siitä!

Me muistilaiset ajattelemme, että ihminen oppii elämänsä jokaisena päivänä. Oman ikänsä, kokemustensa ja muiden valmiuksiensa puitteissa. Uusia tietoja ja taitoja, koulussa, työelämässä, harrastuksissa. Usein ohjatusti, mutta yhä useammin itse oivaltaen ja kokien. Yleinen tiedekeskusten slogan ”Hands on, brains on” kuvaa tekemällä oppimista ja oivaltamista.

Haluamme, että Muisti on paikka, jossa ihminen oivaltaa jotakin tärkeää ja ehkä uuttakin itsestään, muista ihmisistä, ihmisyydestä, historiasta, Suomesta, Euroopasta, maailmasta, nykypäivästä. Näemme tiedekeskuksen ja sen näyttelyt alustana tieteen ja kansalaisten välillä käytävälle keskustelulle. Näyttelyissämme pyrimme monipuolistamaan käsityksiä menneisyydestä sekä tekemään oikeutta menneisyyden ihmisille silloinkin, kun heidän tekonsa ja ratkaisunsa ovat meille vieraita.

Länsimaisessa demokratiassa ja moniarvoisessa kansalaisyhteiskunnassa vapaan tieteen tehtävä on tarkastella kriittisesti myös omaa yhteiskuntaa. Olemme pohtineet sitä, miten voimme käsitellä kansallista historiaa ihmisoikeuksia ja moninaisia kokemuksia huomioiden ja kuitenkin arvostaen kansallista kertomusta sodasta. Haluamme säilyttää arvostuksen sotasukupolven kokemuksia kohtaan, mutta myös laajentaa käsitystämme sodasta ilmiönä ja sen vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan.

Historiasta opimme kiistattomia tosiasioita ja faktoja, mutta on tarpeen myös ymmärtää eletyn menneisyyden ja siitä tehtyjen tulkintojen ristiriitaisuus ja kontekstisidonnaisuus. Mitä Muistissa sitten opitaan? Ainakin tulkitsemaan informaatiota, tekemään päätelmiä ja arvioimaan väitteiden pätevyyttä. Tietoja, mutta myös eettisiä arvoja, yhteiskunnallisia arvostuksia ja asennoitumistapoja. Historiataitoja, joille on tarvetta nykypäivässä, kun yksittäisiä tietoja irrotetaan yhteydestään ja niillä perustellaan erilaisia näkemyksiä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Pia Puntanen, Sisältöjohtaja, asiamies