Dosentti Ville Kivimäki tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi
Muistin tieteellinen neuvottelukunta astuu toiselle kolmivuotiskaudelle uudistuneessa kokoonpanossa. Hankevaiheessa, perustamisvaiheessa ja nyt toiminnan käynnistyttyä neuvottelukunnan työllä on ollut ja on omat painopisteensä. Tieteellisen neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda Muistin toimintaan uusinta tutkimustietoa sekä tuoreimpia näkökulmia. Neuvottelukunta on joukko asiantuntijoita, joiden kanssa Muistin väki voi pallotella kehitysideoita tai keskustella kiistanalaisista aiheista. Neuvottelukunnan koostumuksessa on huomioitu mahdollisimman monet Muistin aihepiirin osaamisalueet. Neuvottelukunnan ei ole tarkoitus olla kaikesta samanmielinen ryhmä, vaan pikemminkin tuoda esiin myös ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että Muistin näyttelyt kestävät kriittisen ja moniäänisen tarkastelun.
Puheenjohtajana 2022 – 2024 toimii FT, dosentti ja yliopistonopettaja Ville Kivimäki, jonka tutkimusalueisiin kuuluvat erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria sekä sodastapaluun problematiikka 1940-1950-luvuilla. Väitöskirjassaan Kivimäki käsitteli suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.
Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta on keskittynyt tutkimuksissaan feminismeihin ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä historiankirjoitukseen ja historiakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä erityisesti biografisista, vertailevista ja transnationaaleista sekä sukupuolen näkökulmista. Kinnunen toimi edellisen kolmivuotiskauden neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen on tutkimuksissaan perehtynyt sodan johtamiseen ja sotataitoon, erityisalueenaan toisen maailmansodan aikainen päämaja ja sen toiminta.
KT, vanhempi lehtori Matti Rautiainen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta tuo Muistin toimintaan pedagogisen näkökulman ja oppimisen tutkimisen. Rautiaisen tutkimusaloja ovat historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus, integraatiokoulutus ja tutkiva historian oppiminen.
Kimmo Rentola on toiminut poliittisen historian professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa, erikoisaloinaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja vuoden 1968 nuorisoliikehdintä. Hän on tutkimuksissaan käyttänyt runsaasti muistiaineistoja ja haastatteluja ja pohtinut niiden suhdetta dokumenttilähteisiin.
Dosentti, FT Ulla Savolainen Helsingin yliopistosta on kulttuurisen muistin, muistitiedon ja kerronnan tutkimukseen erikoistunut folkloristi. Hän on tutkinut lapsuuden evakkomuistoja, internointien muistamista ja historian hyvittämisen kysymyksiä sekä inkerinsuomalaisten menneisyyksien muistamista kirjallisuudessa ja laajemmin kulttuurissa.
”Vaikka Muistin ulkoiset puitteet ovat nyt pystyssä, Muisti ei ole tutkimuksen näkökulmasta valmis eikä koskaan tulekaan valmiiksi. Uutta tietoa karttuu ja muuttuva nykyhetki tuo esiin muuttuvia näkökulmia myös menneisyyteen. Esimerkiksi sota Ukrainassa herättää uudenlaista kiinnostusta myös toiseen maailmansotaan ja sen jälkiseurauksiin Euroopassa. Muisti on vasta alkutaipaleellaan, mutta alku on kyllä ollut vaikuttava”, kiittää Ville Kivimäki.
”Muisti on tiedekeskus. Minulle se tarkoittaa, että varsinaisen tiedon lisäksi pyrimme tekemään näkyväksi myös sitä, miten tieto muodostuu. Tavoitteena on saada Muistin kävijät pohtimaan historiallista tietoa lähdekriittisesti. On olemassa oikeaa tietoa ja väärää tietoa, tutkittua tietoa ja mielipiteitä. Mutta historiaan kuuluu myös se, että ihmiset muodostavat samoista asioista hyvinkin erilaisia tulkintoja. Näiden eri tulkintojen syiden ja seurausten ymmärrettäväksi tekeminen on olennainen osa Muistin tehtävää. Nykypäivän ymmärtämiseksi Suomessa ja Euroopassa toisen maailmansodan historialla on edelleen suuri selittävä merkitys. Muisti on siis historiallisen tiedon paikka, jossa annamme eväitä käsittää ympäröivää todellisuuttamme tänään ja tulevaisuudessa”, Kivimäki jatkaa.
