Kirjat
Filters
Sort results
Reset
Apply
Anne Frankin päiväkirja
Tekijät: Ari Folman, David Polonsky
Tammi, 2019
157 sivua, kuvitettu, sid.
13-vuotiaan Anne Frankin perhe joutui pakenemaan natsien juutalaisvainoja ja piiloutumaan. Koko piilotteluajan Anne piti päiväkirjaa, josta tuli klassikkoteos nuoren tytön elämästä toisen maailmansodan aikana. Sarjakuva päivittää tarinan nykylukijoihin vetoavaksi.
Asiasanat:
päiväkirjat
sarjakuvaromaanit
juutalaisvainot
toinen maailmansota |
||
kirjailija: Tommi Kinnunen
WSOY, 2020
351 sivua, nid.
Toinen maailmansota on loppumassa. Saksalaissotilaiden mukana kulkeneet suomalaiset naiset ovat joutuneet vankileirille Norjaan. Kesällä 1945 viisi naista lähtee kotimatkalle läpi poltetun Lapin.
Se, mikä sodan aikana oli hyväksyttyä, ei päde enää. Millaista on palata kotiin tietäen, ettei vastaanotto olisi lämmin? Kirja on tarina sotatraumoista ja valinnoista, joiden syynä olivat olosuhteet.
Lukija-Finlandia -voittaja 2020!
Asiasanat:
Lapin sota
naiskohtalot
vaellusromaanit
naiset
toinen maailmansota
|
||
Touko Perko: Haastaja Saksasta 1918 von der Goltz ja Mannerheim
Saksalaiskenraali Rüdriger von der Goltzilla oli merkityksellinen rooli vuoden 1918 Suomessa. Punaisten tappio varmistui, kun vapaaherra Mannerheim sai rinnalleen kreivi von der Goltzin. Kenraalien perustehtävissä oli paljon yhteistä: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolsevismin leviäminen Suomeen. Voittojensa myötä von der Goltzista tuli Etelä-Suomen vapauttaja ja “pelastajakreivi”, kun taas Mannerheim profiloitui pohjoisemman Suomen vapauttajaksi. Kenraalien suhdetta sävytti kuitenkin kilpailu. Mannerheim kutsui von der Goltzia “poliittiseksi kenraaliksi”. Von der Goltz puolestaan piti kilpailijaansa “operettikenraalina”.
Valkoisen Suomen historia on vähätellyt Saksan roolia vuoden 1918 Suomessa. Haastaja Saksasta korostaa sodan isoa kuvaa ja nostaa ratkaisijaksi Saksan kokonaispanoksen, johon kuuluvat jääkärien koulutus, Brest-Litovskin rauahnsopimus sekä von der Goltzin sotatoimet.
Asiasanat:
Sisällissota
Saksa
1918
Vapaussota
Jääkärit
Mannerheim |
||
Kirjoittaja Janne Könönen
TAmmi 2022
459 sivua, kovakantinen.
Asiasanat
historia; Suomi; Ruotsi; Neuvostoliitto; toinen maailmansota; Saksa; Norja; 1930-luku; kansainväliset suhteet; 1940-luku; geopolitiikka; suurvaltapolitiikka; suunnitelmat; luonnonvarat; poliittiset johtajat; kolmas valtakunta (kansallissosialismi); etupiirit; sotateollisuus; raaka-aineet; sotilaallinen yhteistyö
Janne Könösen uutuuskirja Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota (2022) kertoo, miten Hitler oivalsi Suomen sotilaallisen ja taloudellisen arvon ja esittelee Suomen tien mitättömästä reunavaltiosta natsi-Saksan elintärkeäksi liittolaiseksi. Keskeiseksi nousee Hitlerin halu nostaa Saksa samalle viivalle resursseiltaan rikkaiden Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa ja se, kuinka kipeästi hän tarvitsi siihen Suomen luonnonvaroja, kuten malmia ja nikkeliä, ja niiden ohella Suomen sotilaallista kyvykkyyttä.
|
||
Simo Holopainen: Isäni oli Mannerheim-ristin ritari
“Vielä fyysisiä vammoja enemmän sodasta jäi hermopaineen aiheuttamaa henkistä kuormaa ja pahoja unia, jotka piinasivat pitkään.”
Mannerheim-ristin ritarit ovat tunnetuimpia suomalaisia sotasankareita, mutta sodan jälkeen monet heistä olivat kotona aivan tavallisia isiä ja aviomiehiä. Teoksessa ääneen pääsevät kymmenen ritarin lapset ja lapsenlapset. He kuvaavat, minkälaisia miehiä ritarit olivat luonteeltaan ja tavoiltaan. Mitä ritarit kertoivat sodasta lapsilleen? Entä miten sota heihin vaikutti?
Asiasanat:
Mannerheim-ristin ritarit
Talvisota
Jatkosota
Sotatraumat
Sotakertomukset |
||
kirjoittaja: Jukka Kyösti
Minerva, 2021
392 sivua, kuvitettu, sid.
Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista.
Jääkärikenraali Antero Svensson oli itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa. Sisällissodan jälkeen Svensson meni sotakorkeakouluun. Valmistuttuaan hän toimi yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä eri maissa. Sota-aikana Svensson oli päämajan luottokenraali ja toimi komentajana useilla taistelupaikoilla.
Asiasanat:
Svensson, Antero
kenraalit
Suomi
jatkosota
mannerheim-ristin ritarit |
||
kirjoittajat: Antti Malinen, Tuomo Tamminen
Gaudeamus, 2017
493 sivua, kuvitettu, sid.
Jälleenrakentajien lapset kuvaa 1940- ja 1950-lukujen Suomea, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Vaikka aikuiset olivat kiinni maan jälleenrakentamisessa, olivat pihat täynnä leikkikavereita ja mahdollisuuksia seikkailuun. Teos kuvaa elävästi, millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa. Se myös osoittaa, kuinka lapsuus ja tarve ymmärtää omien vanhempien kokemuksia kulkevat mukana läpi elämän.
Asiasanat:
jälleenrakentaminen
sodanjälkeinen aika
lapset
lapsuus
perheet
|
||
kirjoittajat: Matti Allonen, Jari Nykänen, Joel Sjögren
Docendo, 2021
511 sivua, kuvitettu, sid.
Asevelimerkit ovat samaan joukko-osastoon kuuluvien aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Jokaisella merkillä on taustansa ja tarinansa. Päämajan kielteisestä asenteesta huolimatta erilaisia merkkejä suunniteltiin ja tehtiin yli 500 kappaletta. Kirja sisältää ennen julkaisematonta tutkimustietoa sekä kuvitusta asevelimerkeistä vuosien 1941–1945 ajalta.
Tekijöiltä on aiemmin ilmestynyt teos Talvisodan asevelimerkit.
Asiasanat:
aseveljeys
asevelimerkit
sotilaat
yhteenkuuluvuus |
||
kirjoittaja: Anita Näslindh-Ylispangar
Basam Books, 2021
181 sivua, sid.
Sotalapsia kuljettava juna törmää vastaantulevaan matkustajajunaan. Sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta.
Vuonna 1940 tapahtunut onnettomuus toimii lähtökohtana tälle historialliselle romaanille, joka näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.
Kirja on filosofian tohtori Anita Näslindh-Ylispangarin esikoisromaani.
Asiasanat:
historialliset romaanit
suuronnettomuudet
junat
salailu
sensuuri |
||
Jarmo Loikkanen; Mirko Harjula: Kaarlo Kivekäs. Kolmen armeijan kenraali
Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikaan Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuoren elämäntarina vetää vertoja kouvolalaisen kauppiaanpojan kokemuksille. Kaarlo Kivekäs (1866-1940) päätyi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin palveltuaan vuosia Keski-Aasiassa. Kaksi vuosikymmentä Kivekkään elämästä kului Venäjän Turkestanissa, missä hän palveli vaikeissa olosuhteissa Afganistanin rajaseuduilla. Kivekäs yleni ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän suomenkielisistä upseereista korkeimpaan arvoon, divisioonan komentajaksi ja kenraalimajuriksi. Kun hän lopulta palasi sisällissodan jakamaan Suomeen, hänellä oli huomattava rooli puolustusvoimien perustamisessa sekä itsenäisyyden varhaisvuosien poliittisissa myrskyissä.
Kaarlo Kivekäs - kolmen armeijan kenraali perustuu Kivekkään omiin asiakirjoihin, muistiinpanoihin ja kirjeenvaihtoon sekä aikalaishuomioihin ja tutkimukseen hänestä. Teos täydentää merkittävällä tavalla kuvaa Suomen ja Venäjän yhteisestä sotahistoriasta.
Asiasanat:
Kaarle Kivekäs
Sotahistoria
Venäjän vallankumous
Ensimmäinen maailmansota
Suomen sisällissota |
||
Pääkkönen, Sirpa 2022: Karjala sydämessä. Elämänvoimaa itäisistä juurista. Helsinki: SKS.
Kovakantinen, 160 sivua.
Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja aloitti elämänsä tyhjästä uudella paikkakunnalla. Vaikka matkatavaroita ja omaa kotiseutua ei enää ollut, karjalaiset tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Edelleenkin Karjalan kunnaat elävät muistoissa ja tavat kulkevat sukupolvelta toiselle. Teoksessa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille.
Asiasanat: Karjala, karjalaiset, karjalaisuus, evakot, evakkous, kulttuuriperintö |
||
toimittajat: Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö, Olli Kleemola
Siirtolaisinstituutti & Sigillum, 2018
252 sivua, kuvitettu, nid.
Artikkelikokoelman keskeinen ajatus on luoda laajempi näkökulma karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Teemoina ovat Karjalan menettäminen, evakuoinnit ja sodanjälkeinen asutustoiminta, mutta myös sotalapset ja ulkomaalaisten asuttaminen. Kirjassa käsitellään myös evakkojen asemaa, selviytymistä, kaipausta ja muistoja. Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriin perehtyneitä tutkijoita.
Asiasanat:
evakot
siirtoväki
evakuointi
Karjala
sotalapset
asutustoiminta
kaipaus |
||
Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit. Veriset pistimet
Teos on kertomus kansallisen idyllin muuttumisesta sisäisen ristiriidan ja väkivallan aikakaudeksi. Aseista käydyt kiistat johtivat pitkään jatkuneeseen vihaan, pelkoon ja kostoon.
Suomalaisten aseistautuminen venäläishallinnon kumoamiseksi sai alkunsa epäoikeudenmukaisena pidetystä Helmikuun manifestista 1899. Kun keisarillisen Venäjän hallinto kaatuikin ilman suomalaisten aseellista taistelua, aseet käännettiin kohti sisäistä vastapuolta. Tieto, luulo tai oletus kätketyistä aseista johti väkivallan ja koston kierteeseen, jota valkoisten voitto sisällissodassa ei lopettanut. Aseiden etsinnän varjolla tapahtunutta punaista murha-aaltoa seurasi samoilla aseilla toteutettu vielä hurjempi valkoinen terrori keväällä ja kesällä 1918.
Asiasanat:
Suomen sisällissota
Asekätkentä
Valkoinen terrori
Helmikuun manifesti
Venäjän vallankumous |
||
kirjoittaja: Lauri Kantee
Leena Korppoo, 2017
374 sivua, sid.
Teoksessa on kolme Lauri Kanteen aiemmin julkaistua romaania: Konsa vaino Suomeamme…, Ja kun onnen päivän koitto… sekä Suomen surut soittelee. Kirjat käsittelevät Kanteen kotikylän Soittolan ja sen ihmisten kohtaloita sodan aikana, evakkomatkoja ja kotikylän lopullista menetystä. Kirjan on koonnut ja julkaissut hänen tyttärensä Leena Korppoo.
Asiasanat:
Kantee, Lauri
Karjala
Soittola
evakot
sotakirjallisuus
talvisota
jatkosota |
||
Paavo Siltasari: Korpisoturista esikuntaherraksi
Nuori reserviupseeri toimi erilaisissa tehtävissä ja koki sodan useista näkökulmista. Hänen talvisotansa alkoi kaksintaistelulla puna-armeijan upseerin kanssa ja jatkosotaan hän lähti kenraali Siilasvuon joukoissa. Partioretkillään Siltasari koki vaarallisia seikkailuja ja täpäriä pelastumisia, ja jatkosodan loppupuolella hän johti usein osastoja, joita lähetettiin jäljittämään rajaseutua terrorisoivia partisaaneja. Kaikkien tapahtumien taustalla elävät päiväkirjan kirjoittajan vihollisiinkin ulottuva inhimillisyys sekä huumorintaju.
Kokemuksien lisäksi päiväkirja tarjoaa uutta sotahistoriallista tietoa ja näkökulmaa etenkin Uhtuan suunnan ja Kainuun jatkosodan aikaisista tapahtumista.
Asiasanat:
Talvisota
Jatkosota
Päiväkirja |
||
Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius
Kurt Martti Wallenius on jäänyt arvoitukselliseksi hahmoksi historiankirjoituksissa. Maisteriksi valmistuttuaan Wallenius karkasi jääkäriksi ja eteni yleisesikunnan päälliköksi. Häntä syytettiin Ståhlbergin kyydityksestä, hänet tuomittiin Mäntsälän kapinasta ja lopulta Mannerheimin inhokki erotettiin talvisodasta. Kirjailijana Wallenius keskittyi kuvaamaan alkuperäiskulttuureja, luontoa, elämää ja kuolemaa.
Asiasanat:
Kurt Martti Wallenius
Elämäkerrat
Jääkärit
Talvisota |
||
Atso Haapanen: Läpiammutut. Haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa
Teos perehtyy kattavasti vähemmän tunnettuun, mutta äärimmäisen tärkeään sodan osa-alueeseen: haavoittuneiden hoitoon talvi- ja jatkosodassa. Se kuvaa lääkintähenkilökuntaa, jonka täytyi ponnistella uupumuksensa äärirajoilla vaikeissa kenttäolosuhteissa. Kirjassa esitellään sotien aikaisten joukkosidontapaikkojen, lääkintävarikoiden ja –komppanioiden, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden käytäntöjä ja toimintaa. Lisäksi kerrotaan Lepola-toiminnasta eli sodan kauhuista traumatisoituneiden sotilaiden hoidosta.
Asiasanat:
Talvisota
Jatkosota
Haavoittuneiden hoito
Kaatuneet
Lääkintä
Kenttäsairaala
Sotasairaala |
||
Lotta-Sofia Saahko: Omenarannasta uuteen kotiin
Pappa kertoo Lotalle tarinan omasta lapsuudestaan ja siitä, miltä tuntui jättää kaikki taakse sodan takia. Uusi paikka pelotti, mutta siitä selvittiin. Lotta-Sofia Saahkon kirjoittama ja Christel Rönnsin kuvittama kuvakirja lähestyy Suomen lähihistoriaa koskettavalla tavalla, isoisän ja lapsenlapsen yhteisen tarinahetken kautta.
Asiasanat:
Lastenkirja
Kuvakirja
Evakot
Evakkomatka
Karjala |
||
Nevalainen, Pekka 2022: Lunastamaton Viena. Suomalaiset siirtomaaherroina 1918-1920. SKS.
Pehmeäkantinen, 362 sivua.
Suomen ensimmäinen heimosotaretki keväällä 1918 kohdistui Vienaan. Kesästä 1919 kesään 1929 suurimmat osat Vienasta muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen ohella suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä - rajantakaiset kehitysmaat haluttiin modernisoida 1920-luvulle. Lunastamaton Viena on kattava kokonaisselvitys Vienan Karjalan tapahtumista vuosina 1918-1920.
Asiasanat: Viena, Karjala, siirtomaa, heimosodat, idänpolitiikka, 1920-luku |
||
toimittajat: Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski, Jouni Tilli
Gaudeamus, 2020
309 sivua, nid.
Mitä maanpuolustustahdolla tarkoitetaan? Teos vastaa tähän kysymykseen laajasti historian, politiikan ja sosiologian näkökulmasta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon näkyvyyttä mediassa. Miten käsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa; sota, rauhan aika, kylmä sota ja pasifismi ovat kaikki vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin. Myös siviilipalvelus sekä naisten asepalvelus ovat tuoneet suuria muutoksia.
Asiasanat:
maanpuolustustahto
maanpuolustus
pasifismi
asepalvelus
siviilipalvelus
asevelvollisuus
turvallisuuspolitiikka
puolueettomuus |