Kirjat

kirjailija: Tommi Kinnunen WSOY, 2020 351 sivua, nid. Toinen maailmansota on loppumassa. Saksalaissotilaiden mukana kulkeneet suomalaiset naiset ovat joutuneet vankileirille Norjaan. Kesällä 1945 viisi naista lähtee kotimatkalle läpi poltetun Lapin. Se mikä sodan aikana oli hyväksyttyä ei päde enää. Millaista on palata kotiin tietäen, ettei vastaanotto olisi lämmin? Tämä on tarina sotatraumoista ja valinnoista, joiden syynä olivat olosuhteet. Lukija-Finlandia -voittaja 2020! Asiasanat: Lapin sota naiskohtalot vaellusromaanit naiset toinen maailmansota

Suomen historiallinen seura, Historian ystäväin liitto, 2018 142 sivua, kuvitettu, nid. Uusi sotahistoria käsittelee sotaa sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Se nostaa esiin ihmisten ja ihmisryhmien kokemushistoriaa. Teemanumerossa käsitellään mm. sotainvalideja, valokuvien kertomaa Lapin sodasta, neuvostovankeja. Numerossa tarkastellaan tutkimuksen yleisiä linjoja ja esitetään uusia tutkimustuloksia. Asiasanat: sotahistoria tutkimus uusi sota sotahistoria kirja-arvostelut

kirjoittaja: Jukka Kyösti Minerva, 2021 392 sivua, kuvitettu, sid. Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista. Jääkärikenraali Antero Svensson oli itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa. Sisällissodan jälkeen Svensson meni sotakorkeakouluun. Valmistuttuaan hän toimi yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä eri maissa. Sota-aikana Svensson oli päämajan luottokenraali ja toimi komentajana useilla taistelupaikoilla. Asiasanat: Svensson, Antero kenraalit Suomi jatkosota mannerheim-ristin ritarit

kirjoittajat: Matti Allonen, Jari Nykänen, Joel Sjögren Docendo, 2021 511 sivua, kuvitettu, sid. Asevelimerkit ovat samaan joukko-osastoon kuuluvien aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Jokaisella merkillä on taustansa ja tarinansa. Päämajan kielteisestä asenteesta huolimatta erilaisia merkkejä suunniteltiin ja tehtiin yli 500 kappaletta. Kirja sisältää ennen julkaisematonta tutkimustietoa sekä kuvitusta asevelimerkeistä vuosien 1941–1945 ajalta. Tekijöiltä on aiemmin ilmestynyt teos Talvisodan asevelimerkit. Asiasanat: aseveljeys asevelimerkit sotilaat yhteenkuuluvuus

toimittajat: Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö, Olli Kleemola Siirtolaisinstituutti & Sigillum, 2018 252 sivua, kuvitettu, nid. Artikkelikokoelman keskeinen ajatus on luoda laajempi näkökulma karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Teemoina ovat Karjalan menettäminen, evakuoinnit ja sodanjälkeinen asutustoiminta, mutta myös sotalapset ja ulkomaalaisten asuttaminen. Kirjassa käsitellään myös evakkojen asemaa, selviytymistä, kaipausta ja muistoja. Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriin perehtyneitä tutkijoita. Asiasanat: evakot siirtoväki evakuointi Karjala sotalapset asutustoiminta kaipaus

kirjoittaja: Mikko Elo Ilmavoimien historia -sarja Lentosotakoulun kilta ry, 2014 208 sivua, kuvitettu, sid. Teos kuvaa 85 vuotta Kauhavalla toimineen varuskunnan ja lentosotakoulun toimintaa, sen vaiheita puolustushaarakouluna ja aselajikouluna, aina sen lakkauttamiseen asti. Ajanjaksolle mahtuu hävittäjien vaihtumista sekä koko koulutusjärjestelmän uudistamista. Koulu on ollut myös kiinteä osa Kauhavan historiaa. Kirjan kirjoittaja palvelee maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina. Kirja on itsenäinen jatko-osa Martti Peltosen vuonna 1993 ilmestyneelle kirjalle Ilmasotakoulun historia. Asiasanat: lentosotakoulu ilmasotakoulu Kauhava sotilaskoulutus sotilaslentäjät historiikit puolustusvoimat

Maja ja ystävät kirjoittaja: Larysa Denysenko kuvittaja: Marija Foja Tammi, 2017 64 sivua, kuvitettu, sid. Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa. Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi. Asiasanat: kuvatkirjat lastenkirjallisuus lapset Ukraina

Neuvostoihmisen loppu : kun nykyhetkestä tuli second handia kirjoittaja: Svetlana Aleksijevits Tammi, 2018 Keltainen kirjasto 697 sivua, nid. Kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä. Kirjassa tavalliset ihmiset kuvaavat elämäänsä aatteen raunioilla. Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa. Svetlana Aleksijevits syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Asiasanat: dokumenttiromaanit sosialismi utopiat Neuvostoliitto Venäjä elinolot

kirjoittaja: Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos, 2012 Julkaisusarja 1, nro 16 436 sivua, nid. Väitöskirjan tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittymisestä toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimuksessa ei ole rajoituttu ainoastaan kuvailemaan sotataidollisen ajattelun kehittymistä, vaan on pyritty selvittämään kehittymiseen vaikuttaneet tekijät ja vastaamaan kysymykseen, miksi näin on tapahtunut. Asiasanat: Jugoslavia sotataito taktiikka asevoimat

Rikki revitty maa : Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö toimittaneet: Tuomas Tepora, Aapo Roselius Gaudeamus, 2018 2. painos 428 sivua, kuvitettu, sid. Vuonna 1918 sisällissota jakoi kansakunnan kahtia ja jätti syvät haavat sen muistiin. Teoksessa sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käsitellään yli sadan vuoden aikajänteellä. Sisällissota ja sen yhteydessä käydyt heimosodat vaikuttivat käsityksiin suomalaisuudesta. Esille pääsevät myös naisten ja lasten kokemukset. Kirjoittajina sisällissodan asiantuntijoita. Asiasanat: sisällissota Suomi heimosodat poliittinen väkivalta