Kirjat

kirjailija: Tommi Kinnunen WSOY, 2020 351 sivua, nid. Toinen maailmansota on loppumassa. Saksalaissotilaiden mukana kulkeneet suomalaiset naiset ovat joutuneet vankileirille Norjaan. Kesällä 1945 viisi naista lähtee kotimatkalle läpi poltetun Lapin. Se, mikä sodan aikana oli hyväksyttyä, ei päde enää. Millaista on palata kotiin tietäen, ettei vastaanotto olisi lämmin? Kirja on tarina sotatraumoista ja valinnoista, joiden syynä olivat olosuhteet. Lukija-Finlandia -voittaja 2020! Asiasanat: Lapin sota naiskohtalot vaellusromaanit naiset toinen maailmansota

Mirja Turunen: Elämänmerkki. Irma ja Urho Hälikän kenttäpostikirjeet Kenttäpostia kutsuttiin Suomen armeijan salaiseksi aseeksi; kirjeiden merkitys sodan erottamien läheisten kestokyvylle oli suuri. Kirjeillä ylläpidettiin parisuhteita ja jaettiin lapsiperhe-elämää sodan sävyttämässä arjessa. Ennen kaikkea kirje oli kuitenkin elon merkki, josta tiesi toisen olevan hengissä. Teos seuraa Irma Hälikän ja hänen rintamalla olevan miehensä kapteeni Urho Hälikän kirjeenvaihtoa jatkosodan aikana. Heidän kirjeenvaihtonsa tarjoaa sukelluksen kahden ihmisen maailmaan, jossa rakastetaan ja riidellään, pelätään ja toivotaan. Kirjeissä välittyy moni-ilmeinen kuva elämästä kotirintamalla neljän pienen lapsen kanssa pulan ja pelon keskellä. Asiasanat: Sotakirjeet Kirjeenvaihto Jatkosota Kotirintama

Historiallinen aikakauskirja nro 4/2018: Uusi sotahistoria. Suomen historiallinen seura, Historian ystäväin liitto, 2018 142 sivua, kuvitettu, nid. Uusi sotahistoria käsittelee sotaa sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Se nostaa esiin ihmisten ja ihmisryhmien kokemushistoriaa. Teemanumerossa käsitellään mm. sotainvalideja, valokuvien kertomaa Lapin sodasta, neuvostovankeja. Numerossa tarkastellaan tutkimuksen yleisiä linjoja ja esitetään uusia tutkimustuloksia. Asiasanat: sotahistoria tutkimus uusi sota sotahistoria kirja-arvostelut

Simo Holopainen: Isäni oli Mannerheim-ristin ritari “Vielä fyysisiä vammoja enemmän sodasta jäi hermopaineen aiheuttamaa henkistä kuormaa ja pahoja unia, jotka piinasivat pitkään.” Mannerheim-ristin ritarit ovat tunnetuimpia suomalaisia sotasankareita, mutta sodan jälkeen monet heistä olivat kotona aivan tavallisia isiä ja aviomiehiä. Teoksessa ääneen pääsevät kymmenen ritarin lapset ja lapsenlapset. He kuvaavat, minkälaisia miehiä ritarit olivat luonteeltaan ja tavoiltaan. Mitä ritarit kertoivat sodasta lapsilleen? Entä miten sota heihin vaikutti? Asiasanat: Mannerheim-ristin ritarit Talvisota Jatkosota Sotatraumat Sotakertomukset

kirjoittaja: Jukka Kyösti Minerva, 2021 392 sivua, kuvitettu, sid. Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista. Jääkärikenraali Antero Svensson oli itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa. Sisällissodan jälkeen Svensson meni sotakorkeakouluun. Valmistuttuaan hän toimi yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä eri maissa. Sota-aikana Svensson oli päämajan luottokenraali ja toimi komentajana useilla taistelupaikoilla. Asiasanat: Svensson, Antero kenraalit Suomi jatkosota mannerheim-ristin ritarit

kirjoittajat: Matti Allonen, Jari Nykänen, Joel Sjögren Docendo, 2021 511 sivua, kuvitettu, sid. Asevelimerkit ovat samaan joukko-osastoon kuuluvien aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Jokaisella merkillä on taustansa ja tarinansa. Päämajan kielteisestä asenteesta huolimatta erilaisia merkkejä suunniteltiin ja tehtiin yli 500 kappaletta. Kirja sisältää ennen julkaisematonta tutkimustietoa sekä kuvitusta asevelimerkeistä vuosien 1941–1945 ajalta. Tekijöiltä on aiemmin ilmestynyt teos Talvisodan asevelimerkit. Asiasanat: aseveljeys asevelimerkit sotilaat yhteenkuuluvuus

Jarmo Loikkanen; Mirko Harjula: Kaarlo Kivekäs. Kolmen armeijan kenraali Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikaan Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuoren elämäntarina vetää vertoja kouvolalaisen kauppiaanpojan kokemuksille. Kaarlo Kivekäs (1866-1940) päätyi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin palveltuaan vuosia Keski-Aasiassa. Kaksi vuosikymmentä Kivekkään elämästä kului Venäjän Turkestanissa, missä hän palveli vaikeissa olosuhteissa Afganistanin rajaseuduilla. Kivekäs yleni ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän suomenkielisistä upseereista korkeimpaan arvoon, divisioonan komentajaksi ja kenraalimajuriksi. Kun hän lopulta palasi sisällissodan jakamaan Suomeen, hänellä oli huomattava rooli puolustusvoimien perustamisessa sekä itsenäisyyden varhaisvuosien poliittisissa myrskyissä. Kaarlo Kivekäs - kolmen armeijan kenraali perustuu Kivekkään omiin asiakirjoihin, muistiinpanoihin ja kirjeenvaihtoon sekä aikalaishuomioihin ja tutkimukseen hänestä. Teos täydentää merkittävällä tavalla kuvaa Suomen ja Venäjän yhteisestä sotahistoriasta. Asiasanat: Kaarle Kivekäs Sotahistoria Venäjän vallankumous Ensimmäinen maailmansota Suomen sisällissota

toimittajat: Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö, Olli Kleemola Siirtolaisinstituutti & Sigillum, 2018 252 sivua, kuvitettu, nid. Artikkelikokoelman keskeinen ajatus on luoda laajempi näkökulma karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Teemoina ovat Karjalan menettäminen, evakuoinnit ja sodanjälkeinen asutustoiminta, mutta myös sotalapset ja ulkomaalaisten asuttaminen. Kirjassa käsitellään myös evakkojen asemaa, selviytymistä, kaipausta ja muistoja. Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriin perehtyneitä tutkijoita. Asiasanat: evakot siirtoväki evakuointi Karjala sotalapset asutustoiminta kaipaus

kirjoittaja: Lauri Kantee Leena Korppoo, 2017 374 sivua, sid. Teoksessa on kolme Lauri Kanteen aiemmin julkaistua romaania: Konsa vaino Suomeamme…, Ja kun onnen päivän koitto… sekä Suomen surut soittelee. Kirjat käsittelevät Kanteen kotikylän Soittolan ja sen ihmisten kohtaloita sodan aikana, evakkomatkoja ja kotikylän lopullista menetystä. Kirjan on koonnut ja julkaissut hänen tyttärensä Leena Korppoo. Asiasanat: Kantee, Lauri Karjala Soittola evakot sotakirjallisuus talvisota jatkosota

Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius Kurt Martti Wallenius on jäänyt arvoitukselliseksi hahmoksi historiankirjoituksissa. Maisteriksi valmistuttuaan Wallenius karkasi jääkäriksi ja eteni yleisesikunnan päälliköksi. Häntä syytettiin Ståhlbergin kyydityksestä, hänet tuomittiin Mäntsälän kapinasta ja lopulta Mannerheimin inhokki erotettiin talvisodasta. Kirjailijana Wallenius keskittyi kuvaamaan alkuperäiskulttuureja, luontoa, elämää ja kuolemaa. Asiasanat: Kurt Martti Wallenius Elämäkerrat Jääkärit Talvisota