Kirjat

Anne Frankin päiväkirja Tekijät: Ari Folman, David Polonsky Tammi, 2019 157 sivua, kuvitettu, sid. 13-vuotiaan Anne Frankin perhe joutui pakenemaan natsien juutalaisvainoja ja piiloutumaan. Koko piilotteluajan Anne piti päiväkirjaa, josta tuli klassikkoteos nuoren tytön elämästä toisen maailmansodan aikana. Sarjakuva päivittää tarinan nykylukijoihin vetoavaksi. Asiasanat: päiväkirjat sarjakuvaromaanit juutalaisvainot toinen maailmansota

kirjailija: Heli Teittinen Sigillum, 2010 368 sivua, kuvitettu, sid. Kattava historiikki Juvan Lotta Svärd -paikallisjaoston perustamisesta, jaostoista ja niiden toiminnasta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Myös kyläjaostot ja pikkulottien toiminta käydään läpi. Kirjassa juvalaiset lotat ja pikkulotat muistelevat erilaisia tehtäviään sodan aikana. Kirja sisältää runsaasti erilaisia henkilöhakemistoja. Asiasanat: lotat Lotta Svärd -järjestö pikkulotat Juva järjestöhistoriikit

Touko Perko: Haastaja Saksasta 1918 von der Goltz ja Mannerheim Saksalaiskenraali Rüdriger von der Goltzilla oli merkityksellinen rooli vuoden 1918 Suomessa. Punaisten tappio varmistui, kun vapaaherra Mannerheim sai rinnalleen kreivi von der Goltzin. Kenraalien perustehtävissä oli paljon yhteistä: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolsevismin leviäminen Suomeen. Voittojensa myötä von der Goltzista tuli Etelä-Suomen vapauttaja ja “pelastajakreivi”, kun taas Mannerheim profiloitui pohjoisemman Suomen vapauttajaksi. Kenraalien suhdetta sävytti kuitenkin kilpailu. Mannerheim kutsui von der Goltzia “poliittiseksi kenraaliksi”. Von der Goltz puolestaan piti kilpailijaansa “operettikenraalina”. Valkoisen Suomen historia on vähätellyt Saksan roolia vuoden 1918 Suomessa. Haastaja Saksasta korostaa sodan isoa kuvaa ja nostaa ratkaisijaksi Saksan kokonaispanoksen, johon kuuluvat jääkärien koulutus, Brest-Litovskin rauahnsopimus sekä von der Goltzin sotatoimet. Asiasanat: Sisällissota Saksa 1918 Vapaussota Jääkärit Mannerheim

Simo Holopainen: Isäni oli Mannerheim-ristin ritari “Vielä fyysisiä vammoja enemmän sodasta jäi hermopaineen aiheuttamaa henkistä kuormaa ja pahoja unia, jotka piinasivat pitkään.” Mannerheim-ristin ritarit ovat tunnetuimpia suomalaisia sotasankareita, mutta sodan jälkeen monet heistä olivat kotona aivan tavallisia isiä ja aviomiehiä. Teoksessa ääneen pääsevät kymmenen ritarin lapset ja lapsenlapset. He kuvaavat, minkälaisia miehiä ritarit olivat luonteeltaan ja tavoiltaan. Mitä ritarit kertoivat sodasta lapsilleen? Entä miten sota heihin vaikutti? Asiasanat: Mannerheim-ristin ritarit Talvisota Jatkosota Sotatraumat Sotakertomukset

kirjoittaja: Jukka Kyösti Minerva, 2021 392 sivua, kuvitettu, sid. Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista. Jääkärikenraali Antero Svensson oli itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa. Sisällissodan jälkeen Svensson meni sotakorkeakouluun. Valmistuttuaan hän toimi yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä eri maissa. Sota-aikana Svensson oli päämajan luottokenraali ja toimi komentajana useilla taistelupaikoilla. Asiasanat: Svensson, Antero kenraalit Suomi jatkosota mannerheim-ristin ritarit

kirjoittajat: Matti Allonen, Jari Nykänen, Joel Sjögren Docendo, 2021 511 sivua, kuvitettu, sid. Asevelimerkit ovat samaan joukko-osastoon kuuluvien aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Jokaisella merkillä on taustansa ja tarinansa. Päämajan kielteisestä asenteesta huolimatta erilaisia merkkejä suunniteltiin ja tehtiin yli 500 kappaletta. Kirja sisältää ennen julkaisematonta tutkimustietoa sekä kuvitusta asevelimerkeistä vuosien 1941–1945 ajalta. Tekijöiltä on aiemmin ilmestynyt teos Talvisodan asevelimerkit. Asiasanat: aseveljeys asevelimerkit sotilaat yhteenkuuluvuus

Jarmo Loikkanen; Mirko Harjula: Kaarlo Kivekäs. Kolmen armeijan kenraali Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikaan Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuoren elämäntarina vetää vertoja kouvolalaisen kauppiaanpojan kokemuksille. Kaarlo Kivekäs (1866-1940) päätyi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin palveltuaan vuosia Keski-Aasiassa. Kaksi vuosikymmentä Kivekkään elämästä kului Venäjän Turkestanissa, missä hän palveli vaikeissa olosuhteissa Afganistanin rajaseuduilla. Kivekäs yleni ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän suomenkielisistä upseereista korkeimpaan arvoon, divisioonan komentajaksi ja kenraalimajuriksi. Kun hän lopulta palasi sisällissodan jakamaan Suomeen, hänellä oli huomattava rooli puolustusvoimien perustamisessa sekä itsenäisyyden varhaisvuosien poliittisissa myrskyissä. Kaarlo Kivekäs - kolmen armeijan kenraali perustuu Kivekkään omiin asiakirjoihin, muistiinpanoihin ja kirjeenvaihtoon sekä aikalaishuomioihin ja tutkimukseen hänestä. Teos täydentää merkittävällä tavalla kuvaa Suomen ja Venäjän yhteisestä sotahistoriasta. Asiasanat: Kaarle Kivekäs Sotahistoria Venäjän vallankumous Ensimmäinen maailmansota Suomen sisällissota

Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit. Veriset pistimet Teos on kertomus kansallisen idyllin muuttumisesta sisäisen ristiriidan ja väkivallan aikakaudeksi. Aseista käydyt kiistat johtivat pitkään jatkuneeseen vihaan, pelkoon ja kostoon. Suomalaisten aseistautuminen venäläishallinnon kumoamiseksi sai alkunsa epäoikeudenmukaisena pidetystä Helmikuun manifestista 1899. Kun keisarillisen Venäjän hallinto kaatuikin ilman suomalaisten aseellista taistelua, aseet käännettiin kohti sisäistä vastapuolta. Tieto, luulo tai oletus kätketyistä aseista johti väkivallan ja koston kierteeseen, jota valkoisten voitto sisällissodassa ei lopettanut. Aseiden etsinnän varjolla tapahtunutta punaista murha-aaltoa seurasi samoilla aseilla toteutettu vielä hurjempi valkoinen terrori keväällä ja kesällä 1918. Asiasanat: Suomen sisällissota Asekätkentä Valkoinen terrori Helmikuun manifesti Venäjän vallankumous

Paavo Siltasari: Korpisoturista esikuntaherraksi Nuori reserviupseeri toimi erilaisissa tehtävissä ja koki sodan useista näkökulmista. Hänen talvisotansa alkoi kaksintaistelulla puna-armeijan upseerin kanssa ja jatkosotaan hän lähti kenraali Siilasvuon joukoissa. Partioretkillään Siltasari koki vaarallisia seikkailuja ja täpäriä pelastumisia, ja jatkosodan loppupuolella hän johti usein osastoja, joita lähetettiin jäljittämään rajaseutua terrorisoivia partisaaneja. Kaikkien tapahtumien taustalla elävät päiväkirjan kirjoittajan vihollisiinkin ulottuva inhimillisyys sekä huumorintaju. Kokemuksien lisäksi päiväkirja tarjoaa uutta sotahistoriallista tietoa ja näkökulmaa etenkin Uhtuan suunnan ja Kainuun jatkosodan aikaisista tapahtumista. Asiasanat: Talvisota Jatkosota Päiväkirja

Atso Haapanen: Läpiammutut. Haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa Teos perehtyy kattavasti vähemmän tunnettuun, mutta äärimmäisen tärkeään sodan osa-alueeseen: haavoittuneiden hoitoon talvi- ja jatkosodassa. Se kuvaa lääkintähenkilökuntaa, jonka täytyi ponnistella uupumuksensa äärirajoilla vaikeissa kenttäolosuhteissa. Kirjassa esitellään sotien aikaisten joukkosidontapaikkojen, lääkintävarikoiden ja –komppanioiden, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden käytäntöjä ja toimintaa. Lisäksi kerrotaan Lepola-toiminnasta eli sodan kauhuista traumatisoituneiden sotilaiden hoidosta. Asiasanat: Talvisota Jatkosota Haavoittuneiden hoito Kaatuneet Lääkintä Kenttäsairaala Sotasairaala