Kirjat
Filters
Sort results
Reset
Apply
Anne Frankin päiväkirja
Tekijät: Ari Folman, David Polonsky
Tammi, 2019
157 sivua, kuvitettu, sid.
13-vuotiaan Anne Frankin perhe joutui pakenemaan natsien juutalaisvainoja ja piiloutumaan. Koko piilotteluajan Anne pitää päiväkirjaa, josta tuli klassikkoteos nuoren tytön elämästä toisen maailmansodan aikana. Sarjakuva päivittää tarinan nykylukijoihin vetoavaksi.
Asiasanat:
päiväkirjat
sarjakuvaromaanit
juutalaisvainot
toinen maailmansota
|
||
kirjailija: Tommi Kinnunen
WSOY, 2020
351 sivua, nid.
Toinen maailmansota on loppumassa. Saksalaissotilaiden mukana kulkeneet suomalaiset naiset ovat joutuneet vankileirille Norjaan. Kesällä 1945 viisi naista lähtee kotimatkalle läpi poltetun Lapin.
Se mikä sodan aikana oli hyväksyttyä ei päde enää. Millaista on palata kotiin tietäen, ettei vastaanotto olisi lämmin? Tämä on tarina sotatraumoista ja valinnoista, joiden syynä olivat olosuhteet.
Lukija-Finlandia -voittaja 2020!
Asiasanat:
Lapin sota
naiskohtalot
vaellusromaanit
naiset
toinen maailmansota
|
||
kirjailija: Heli Teittinen
Sigillum, 2010
368 sivua, kuvitettu, sid.
Kattava historiikki Juvan Lotta Svärd -paikallisjaoston perustamisesta, jaostoista ja niiden toiminnasta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Myös kyläjaostot ja pikkulottien toiminta käydään läpi. Kirjassa juvalaiset lotat ja pikkulotat muistelevat erilaisia tehtäviään sodan aikana. Kirja sisältää runsaasti erilaisia henkilöhakemistoja.
Asiasanat:
lotat
Lotta Svärd -järjestö
pikkulotat
Juva
järjestöhistoriikit |
||
Suomen historiallinen seura, Historian ystäväin liitto, 2018
142 sivua, kuvitettu, nid.
Uusi sotahistoria käsittelee sotaa sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Se nostaa esiin ihmisten ja ihmisryhmien kokemushistoriaa. Teemanumerossa käsitellään mm. sotainvalideja, valokuvien kertomaa Lapin sodasta, neuvostovankeja. Numerossa tarkastellaan tutkimuksen yleisiä linjoja ja esitetään uusia tutkimustuloksia.
Asiasanat:
sotahistoria
tutkimus
uusi sota sotahistoria
kirja-arvostelut |
||
kirjailija Ari Rautala
Gummerus, 2013
200 sivua, kuvitettu, sid.
Ensimmäinen pelkästään suomalaisten hyökkäystä Karjalaan vuonna 1941 käsittelevä kirja. Eversti Ari Rautala kertoo taistelujen taustoista sekä niiden merkityksestä sodan kokonaistilanteeseen. Hän esittelee joukkojen kotipaikat ja niiden komentajat sekä selvittää, kuinka vallatun alueen olot järjestettiin. Kirjan painopiste on jalkaväessä. Veteraanien muistelmat täydentävät taistelujen kuvausta.
Asiasanat:
Itä-Karjala
1941
taistelut
valtaus
taistelupaikat
muistelu
sotaveteraanit |
||
kirjoittaja: Jukka Kyösti
Minerva, 2021
392 sivua, kuvitettu, sid.
Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista.
Jääkärikenraali Antero Svensson oli itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa. Sisällissodan jälkeen Svensson meni sotakorkeakouluun. Valmistuttuaan hän toimi yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä eri maissa. Sota-aikana Svensson oli päämajan luottokenraali ja toimi komentajana useilla taistelupaikoilla.
Asiasanat:
Svensson, Antero
kenraalit
Suomi
jatkosota
mannerheim-ristin ritarit |
||
kirjoittajat: Antti Malinen, Tuomo Tamminen
Gaudeamus, 2017
493 sivua, kuvitettu, sid.
Jälleenrakentajien lapset kuvaa 1940- ja 1950-lukujen Suomea, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Vaikka aikuiset olivat kiinni maan jälleenrakentamisessa, olivat pihat täynnä leikkikavereita ja mahdollisuuksia seikkailuun. Teos kuvaa elävästi, millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa. Se myös osoittaa, kuinka lapsuus ja tarve ymmärtää omien vanhempien kokemuksia kulkevat mukana läpi elämän.
Asiasanat:
jälleenrakentaminen
sodanjälkeinen aika
lapset
lapsuus
perheet
|
||
kirjoittajat: Matti Allonen, Jari Nykänen, Joel Sjögren
Docendo, 2021
511 sivua, kuvitettu, sid.
Asevelimerkit ovat samaan joukko-osastoon kuuluvien aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Jokaisella merkillä on taustansa ja tarinansa. Päämajan kielteisestä asenteesta huolimatta erilaisia merkkejä suunniteltiin ja tehtiin yli 500 kappaletta. Kirja sisältää ennen julkaisematonta tutkimustietoa sekä kuvitusta asevelimerkeistä vuosien 1941–1945 ajalta.
Tekijöiltä on aiemmin ilmestynyt teos Talvisodan asevelimerkit.
Asiasanat:
aseveljeys
asevelimerkit
sotilaat
yhteenkuuluvuus |
||
kirjoittaja: Anita Näslindh-Ylispangar
Basam Books, 2021
181 sivua, sid.
Sotalapsia kuljettava juna törmää vastaantulevaan matkustajajunaan. Sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta.
Vuonna 1940 tapahtunut onnettomuus toimii lähtökohtana tälle historialliselle romaanille, joka näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.
Kirja on filosofian tohtori Anita Näslindh-Ylispangarin esikoisromaani
Asiasanat:
historialliset romaanit
suuronnettomuudet
junat
salailu
sensuuri |
||
toimittajat: Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö, Olli Kleemola
Siirtolaisinstituutti & Sigillum, 2018
252 sivua, kuvitettu, nid.
Artikkelikokoelman keskeinen ajatus on luoda laajempi näkökulma karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Teemoina ovat Karjalan menettäminen, evakuoinnit ja sodanjälkeinen asutustoiminta, mutta myös sotalapset ja ulkomaalaisten asuttaminen. Kirjassa käsitellään myös evakkojen asemaa, selviytymistä, kaipausta ja muistoja. Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriin perehtyneitä tutkijoita.
Asiasanat:
evakot
siirtoväki
evakuointi
Karjala
sotalapset
asutustoiminta
kaipaus |
||
kirjoittaja: Lauri Kantee
Leena Korppoo, 2017
374 sivua, sid.
Teoksessa on kolme Lauri Kanteen aiemmin julkaistua romaania: Konsa vaino Suomeamme…, Ja kun onnen päivän koitto… sekä Suomen surut soittelee. Kirjat käsittelevät Kanteen kotikylän Soittolan ja sen ihmisten kohtaloita sodan aikana, evakkomatkoja ja kotikylän lopullista menetystä. Kirjan on koonnut ja julkaissut hänen tyttärensä Leena Korppoo.
Asiasanat:
Kantee, Lauri
Karjala
Soittola
evakot
sotakirjallisuus
talvisota
jatkosota |
||
kirjoittaja: Mikko Elo
Ilmavoimien historia -sarja
Lentosotakoulun kilta ry, 2014
208 sivua, kuvitettu, sid.
Teos kuvaa 85 vuotta Kauhavalla toimineen varuskunnan ja lentosotakoulun toimintaa, sen vaiheita puolustushaarakouluna ja aselajikouluna, aina sen lakkauttamiseen asti. Ajanjaksolle mahtuu hävittäjien vaihtumista sekä koko koulutusjärjestelmän uudistamista. Koulu on ollut myös kiinteä osa Kauhavan historiaa. Kirjan kirjoittaja palvelee maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina. Kirja on itsenäinen jatko-osa Martti Peltosen vuonna 1993 ilmestyneelle kirjalle Ilmasotakoulun historia.
Asiasanat:
lentosotakoulu
ilmasotakoulu
Kauhava
sotilaskoulutus
sotilaslentäjät
historiikit
puolustusvoimat
|
||
toimittajat: Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski, Jouni Tilli
Gaudeamus, 2020
309 sivua, nid.
Mitä maanpuolustustahdolla tarkoitetaan? Teos vastaa tähän kysymykseen laajasti historian, politiikan ja sosiologian näkökulmasta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon näkyvyyttä mediassa. Miten käsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa; sota, rauhan aika, kylmä sota ja pasifismi ovat kaikki vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin. Myös siviilipalvelus sekä naisten asepalvelus ovat tuoneet suuria muutoksia.
Asiasanat:
maanpuolustustahto
maanpuolustus
pasifismi
asepalvelus
siviilipalvelus
asevelvollisuus
turvallisuuspolitiikka
puolueettomuus |
||
Maja ja ystävät
kirjoittaja: Larysa Denysenko
kuvittaja: Marija Foja
Tammi, 2017
64 sivua, kuvitettu, sid.
Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa.
Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi.
Asiasanat:
kuvatkirjat
lastenkirjallisuus
lapset
Ukraina
|
||
Meidän oli paettava : minun ja pakolaistyttöjen tarinoita
kirjoittaja ja haastattelija: Malala Yousafzai
toimittaja: Liz Welch
Tammi, 2019
201 sivua, kuvitettu, sid.
Kymmenen koskettavaa kertomusta pakolaisuudesta, tyttöjen kertomana. Tarinat sijoittuvat eri puolille maailmaa ja jokaisen alussa on lyhyt taustoitus alueen historiasta ja poliittisesta tilanteesta.
Matala Yousafzai on pakistanilainen rauhanaktivisti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
Asiasanat:
pakolaiset
naiset
tytöt
maanpako
kokemukset
Nobelin rauhanpalkinto
|
||
Neuvostoihmisen loppu : kun nykyhetkestä tuli second handia
kirjoittaja: Svetlana Aleksijevits
Tammi, 2018
Keltainen kirjasto
697 sivua, nid.
Kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä. Kirjassa tavalliset ihmiset kuvaavat elämäänsä aatteen raunioilla. Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa.
Svetlana Aleksijevits syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.
Asiasanat:
dokumenttiromaanit
sosialismi
utopiat
Neuvostoliitto
Venäjä
elinolot
|
||
kirjoittaja: Helena Pilke
Docendo, 2018
235 sivua, kuvitettu, sid.
Jatkosodan aikana valistusupseerit huolehtivat tiedottamisesta, virkistystoiminnasta ja myös propagandasta. Heidän tehtävänsä ei ollut helppo: rintamamiehet haukkuivat politrukeiksi ja osa päällystöstä piti heitä tyhjäntoimittajina. Kuitenkin jaksamisen, motivaation ja mielialan kohottamisen kannalta toiminta oli välttämätöntä. Valistusupseerit yrittivät myös torjua sotaväsymystä, toimettomuutta ja huhuja. Historiantutkija Helena Pilkkeen teos avaa uusia näkökulmia asiaan, josta ei ole juurikaan kirjoitettu.
Asiasanat:
viihdytysjoukot
jatkosota
valistusupseerit
sotapropaganda
maanpuolustustahto
motivaatio
tiedonvälitys
sota-aika
|
||
kirjoittaja: Janne Mäkitalo
Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos, 2012
Julkaisusarja 1, nro 16
436 sivua, nid.
Väitöskirjan tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittymisestä toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimuksessa ei ole rajoituttu ainoastaan kuvailemaan sotataidollisen ajattelun kehittymistä, vaan on pyritty selvittämään kehittymiseen vaikuttaneet tekijät ja vastaamaan kysymykseen, miksi näin on tapahtunut.
Asiasanat:
Jugoslavia
sotataito
taktiikka
asevoimat |
||
kirjoittaja: Ville Jalovaara
SKS kirjat, 2021
235 sivuas, kuvitettu, sid.
Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekivät iskun Rovaniemeltä matkaan lähteneeseen linja-autoon. Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi tässä iskussa. Miksi hänet surmattiin? Dosentti Ville Jalovaara piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän sekä moniin muihin edelleen askarruttaviin kysymyksiin.
Asiasanat:
Wallinmaa, Yrjö
partisaanit
hyökkäys
jatkosota
siviiliuhrit
sensuuri |
||
Rikki revitty maa : Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö
toimittaneet: Tuomas Tepora, Aapo Roselius
Gaudeamus, 2018
2. painos
428 sivua, kuvitettu, sid.
Vuonna 1918 sisällissota jakoi kansakunnan kahtia ja jätti syvät haavat sen muistiin. Teoksessa sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käsitellään yli sadan vuoden aikajänteellä. Sisällissota ja sen yhteydessä käydyt heimosodat vaikuttivat käsityksiin suomalaisuudesta. Esille pääsevät myös naisten ja lasten kokemukset. Kirjoittajina sisällissodan asiantuntijoita.
Asiasanat:
sisällissota
Suomi
heimosodat
poliittinen väkivalta
|