Kirjat
 | Kirjoittaja: Antti Tuuri Siltala, 2021 351 sivua, kovakantinen ”Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1973.” | |
 | ||
 | kirjoittaja: Ville Jalovaara SKS kirjat, 2021 235 sivua, kuvitettu, sid. Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekivät iskun Rovaniemeltä matkaan lähteneeseen linja-autoon. Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi tässä iskussa. Miksi hänet surmattiin? Dosentti Ville Jalovaara piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän sekä moniin muihin edelleen askarruttaviin kysymyksiin. Asiasanat: Wallinmaa, Yrjö partisaanit hyökkäys jatkosota siviiliuhrit sensuuri | |
 | kirjoittaja: Tarja Lappalainen Docendo, 2020 302 sivua, kuvitettu, sid. Talvi- ja jatkosodan veteraanit, lotat ja siviilit kertovat kokemistaan taisteluista ja eloonjäämiskamppailusta. Muistelut vievät Raatteen tien jäisestä helvetistä kesän 1944 valtaviin torjuntataisteluihin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia. Asiasanat: taistelut suomi talvisota jatkosota sotarintama sotilaat muistelut | |
 | Antero Raevuori: Saarrettu kaupunki. Tampere ja Mannerheim 1918 Suomen sisällissodan verisimpään ja rajuimpaan taisteluun Tampereella maalis-huhtikuussa 1918 osallistui lähes 30000 miestä ja naista. Vastakkain olivat punakaartilaiset ja kaupunkiin hyökkäävät hallituksen joukot, joita komensi Venäjältä Suomeen palannut Mannerheim. Valkoiset aloittivat operaation maaliskuun puolessa välissä, ja pääsiäiseen mennessä Tampereesta oli tullut saarrettu kaupunki, jossa odotettiin ratkaisevaa taistelua. Taistelu alkoi lopulta aamuyöstä 3. huhtikuuta, kun valkoinen tykistö avasi tulen. Kaupunkia puolustaneet punakaartilaiset olivat tuomittu häviämään. Saarretun kaupungin tapahtumat vyöryvät eteenpäin. Punaisten ja valkoisten taistelijoiden sekä siviilien kohtalot koskettavat. Tampereen taistelun arvet aristavat edelleen – yli sata vuotta myöhemmin. Asiasanat: Suomen sisällissota Tampereen taistelu Punakaarti Punaiset Valkoiset Mannerheim Kalevankangas | |
 | Kesäkuussa 1941 Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa käskyn lähteä Suomeen yhteyskenraaliksi. Hänen tehtävänsä oli huolehtia siitä, että Suomen armeijan sotatoimet palvelisivat Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Aluksi valtioiden yhteistyö sujui hyvin ja Suomen johtajat olivat auliisti mukana Saksan suunnitelmissa. Kuitenkin jo syksyllä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat esiin. Erfruth merkitsi tarkasti muistiin keskustelunsa Mannerheimin kanssa. Hänen sotapäiväkirjansa on paitsi ainutlaatuinen dokumentti, myös dramaattinen kertomus sodan toiveikkaista alkuvuosista kohti synkkää loppua. Kovakantinen, 373 sivua. Asiasanat: Waldemar Erfurth, Hitler, Mannerheim, toinen maailmansota, Saksa, Neuvostoliitto, sotapäiväkirja, päiväkirjat | |
 | Salaista sotaa kertoo eversti Kalle Lehmuksen urasta. Hän toimi välikappaleena Mannerheimin ja työväen edustajien välillä, minkä lisäksi hänen vastuullaan oli organisoida Puolustusvoimien sodanaikainen tiedotustoiminta uudelleen Saksan propagandatoiminnan mukaisesti. Sodan jälkeen hän johti Pääesikunnan tiedotusosastoa. Teos kuvaa järjestäytynyttä, kenraalikunnan ja ylimmän valtionjohdon johtamaa varautumista Neuvostoliiton uhkaa vastaan, minkä lisäksi uusi tutkimus paljastaa tiedustelun salaisen rahoituksen, Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen aseiden hankinnan ja Kekkosen ja Neuvostoliiton väliset salaiset neuvottelut rajoitusten purkamisesta. Kovakantinen, 368 sivua. Asiasanat: Tiedustelu, Mannerheim, asekätkentä, kylmä sota, Urho Kekkonen, tiedotus, propaganda, Pariisin sopimus, Kalle Lehmus | |
 | toimittaja: Olli Kleemola Suomen sotaveteraaniliitto, 2018 325 sivua, kuvitettu, sid. Kirja on kokoelma Sotaveteraani – Krigsveteran -lehdessä julkaistuista artikkeleista. Mukana on sotahistoriaa, poliittista historiaa sekä sodan kokeneiden muistelmia aina talvisotaa edeltävästä ajasta Lapin sotaan ja sodan jälkeiseen aikaan. Teos kuvaa kuinka Suomi säilytti itsenäisyytensä ja demokraattisen päätöksentekojärjestelmänsä. Asiasanat: sotahistoria talvisota jatkosota Lapin sota välirauha sotakorvaukset | |
 | Sodalla ei ole naisen kasvoja kirjoittaja: Svetlana Aleksijevitš Tammi, 2017 Uusi, laajennettu laitos Keltainen kirjasto 417 sivua, nid. Kirja on tunnustus, dokumentti ja muistelma romaanimuodossa. Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan myös etulinjassa. Kirjassa saa äänen yli 200 tyttöä ja naista, joista tuli 1941 sotilaita. Svetlana Aleksijevitš syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Asiasanat: sotakirjallisuus psykologiset romaanit sota-aika selviytyminen muistot sotilaat naiset naisnäkökulma | |
 | Sota Venäjällä – Venäjä sodassa kirjoittaja: Pertti Luntinen SKS, 2015 1037 sivua, kuvitettu, nid. Arojen valloittajista Georgian sotaan. Dosentti Pertti Luntisen teos sisältää kaikki venäläisten käymät sodat. Taistelut, sotavalmistelut ja sotien seuraukset on kirjassa kerrottu yleistajuisesti ja asiallisesti. Millään muulla kielellä ei ole ilmestynyt yhtä kattavaa Venäjän sotahistoriaa. Kirjaa täydentää kartta-aineisto, kirjallisuusluettelo ja hakemisto. Asiasanat: sotahistoria puolustusvoimat Venäjä Neuvostoliitto | |
 | kirjoittaja: Tuomas Hoppu Sotainvalidien veljesliitto, 2015 388 sivua, kuvitettu, sid. Kattava järjestöhistoriikki Sotainvalidien veljesliiton toiminnasta perustamisesta juhlavuoteen 2015. Kirjassa käsitellään sotainvalidikysymystä yleensä sekä liiton toimintaa sodan aikana ja sen jälkeen − sotainvalideista huolehditaan viimeiseen asti. Lisäksi käydään läpi liiton paikallistoimintaa ja sen jäsenyhdistyksiä. Kirja sisältää kattavan hakemiston liiton luottamus- ja toimihenkilöistä. Asiasanat: sotainvalidien veljesliitto sotainvalidit järjestöt järjestöhistoriikit sotaveteraanit | |
 | Sotaromaani : Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus kirjailija: Väinö Linna WSOY, 2000 517 sivua, sid. Väinö Linnan alkuperäinen käsikirjoitus, josta muotoutui Suomen kuuluisin sotakirja ja kaikkien aikojen luetuin romaani Tuntematon sotilas. Tässä käsikirjoitusversiossa näkyvät muutokset ja poistot, joita kirjaan tehtiin ennen julkaisua. Asiasanat: Tuntematon sotilas sotaromaanit toinen maailmansota sotilaat | |
 | Summan tarina : talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia kirjoittaja: Jussi Jalonen SKS, 2017 367 sivua, kuvitettu, sid. Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys. Summan tarina on kertomus taisteluun osallistuneiden miesten kohtalosta ja kokemuksista, jotka jättivät syvät jäljet veteraanien mieleen ja elämään. Se on paljastava kuvaus siitä, millaista on olla sodassa. Jussi Jalonen on filosofian tohtori ja sotahistorian tutkija Tampereen yliopistossa. Asiasanat: Summa Kuolemajärvi talvisota sotarintama taistelut | |
 | Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941-1944 kirjailija: Lars Westerlund SKS 2019 372 sivua, kuvitettu, nid. SS-divisioona Wikingiin värväytyi sodan aikana 1408 suomalaista. Teos tarjoaa uutta tietoa siitä, mitä suomalaissotilaat Saksan armeijassa tekivät. Professori Lars Westerlund tutkimuksen pohjana on 76 suomalaisen SS-miehen päiväkirjat sekä arkistot eri maista. Asiasanat: vapaaehtoiset sotilaat SS-joukot toinen maailmansota itä-rintama sotarikokset | |
 | toimittajat: Veli-Matti Syrjö, Mikko Karjalainen, Eero Elfvengren Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos, 2006 685 sivua, kuvitettu, sid. Tieteelliset vaatimukset täyttävä ja havainnollistava esitys Suomen puolustusvoimista toista maailmansotaa seuranneina kolmena vuosikymmeninä. Teos koostuu 36 asiantuntijan kirjoittamasta artikkelista. Asiasanat: puolustusvoimat maanpuolustus historia Suomi | |
 | Tekijät: Visuri, Pekka (Kirjoittaja) Kesseli, Pasi (Kirjoittaja) Geust, Carl-Fredrik (Kirjoittaja) Julkaistu: 13.3.2024 Kovakantinen kirja, 544 sivua. | |
 | Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942. kirjoittaja: Marika Honka Sigillum, 2017 276 sivua, kuvitettu, sid. ”He ovat olleet omalla toiminnallaan kumoamassa väitettä, että taide on kuolemaantuomittu sodan puserruksessa.” Näillä sanoilla Propaganda-aseveljien puheenjohtaja Lauri Leander kuvaili näyttelyä sen avajaisissa. Marika Hongan kirja pureutuu ensimmäistä kertaa vuoden 1942 suomalais-saksalaisen näyttelyn suomalaisiin sotavalokuvateoksiin. Millaisia kuvat olivat, mitä niillä haluttiin viestiä ja millaista oli suomalais-saksalainen aseveljeys? Asiasanat: valokuvanäyttelyt valokuvaus sotilaat propaganda jatkosota suomalaiset saksalaiset | |
 | Kirjoittaja: Teemu Keskisarja Siltala, 2014 303 sivua, pehmeäkantinen, iso pokkari Puna-armeija jyrää ylivoimaisena Kannakselta Petsamoon. Talvisodan hengestä saati ihmeestä ei ole vielä tietoakaan. Toivottomuus painaa niin rivimiehiä kuin ylipäällikkö Mannerheimia. Moraalin terästämiseen on vain yksi keino: äkkiä ensimmäinen voitto jossain, ei niin väliä missä. | |
 | kirjoittaja: Jukka Kyösti Minerva, 2019 311 sivua, kuvitettu, sid. Eversti Bror Kraemeria voidaan pitää tykistötiedustelun ja tulisuunnitelmatekniikan kehittäjänä Suomessa. 1920-luvulla hän opiskeli Ranskan ja Belgian sotakouluissa. Sodan aikana Kraemer toimi tykistökomentajana Karjalankannaksella ja ryhtyi kehittämään erityisesti valokuvatiedustelua ja tarkkaa maalintamista. Kirja perustuu sodanajan asiakirjoihin ja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia. Asiasanat: Kraemer, Bror sotahistoria upseerit tykistö kenttätykistö henkilöhistoriat | |
 | kirjoittaja: Olli Kleemola Bibliotheca Sigillumiana 1 Sigillum, 2016 335 sivua, kuvitettu, sid. Jatkosodan aikana sotilaat tallensivat sotaretkensä aikana kokemansa ja näkemänsä valokuviin, joiden aiheina olivat Neuvostoliiton eri alueiden näkymät, paikalliset ihmiset, elinolot sekä sotavangit. Valokuvia käytettiin myös propaganda-aseena. Olli Kleemolan tutkimus valaisee valokuvien aiheita, niiden valintaa sekä niiden käyttöä sodan aikana. Asiasanat: sotapropaganda sotarintama valokuvat valokuvaus sotilaat viholliskuvat viholliset |