Kirjat
 | Maja ja ystävät kirjoittaja: Larysa Denysenko kuvittaja: Marija Foja Tammi, 2017 64 sivua, kuvitettu, sid. Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa. Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi. Asiasanat: kuvakirjat lastenkirjallisuus lapset Ukraina | |
 | Sotamarsalkka Mannerheim kohosi talvisodan ylipäällikkönä kuuluisuuteen. Tärkeimmäksi apulaisekseen hän nosti kenraali Erik Heinrichsin, joka toimi ensin Kannaksen armeijan komentajana ja lopulta päämajan yleisesikunnan päällikkönä. Teos monipuolistaa ja syventää Mannerheim-kuvaa ja esittelee Heinrichsin sotapoliittista toimintaa, joka pidettiin aikanaan tarkasti salassa. Kovakantinen, 399 sivua. Asiasanat: Mannerheim, Erik Heinrichs, kenraali, talvisota, jatkosota, Päämaja | |
 | Lauri Törhönen: Mannerheimin kuokkavieras Kesäkuun alussa vuonna 1942 valmistellaan marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotisjuhlia. Odotettavissa on korkean tason juhlavieraita aina presidenttiä ja pääministeriä myöten. Lyhyellä varoitusajalla onnittelukäynnille on päättänyt saapua myös itse valtakunnankansleri Adolf Hitler. Miksi Führer haluaa osallistua, vaikka lentomatka Suomeen on vaarallinen? Onko kyseessä todella vain onnentoivotus aseveljelle? Teos piirtää tarkan kuvan dramaattisen syntymäpäivän tapahtumista, ja ratkaisee romaanin keinoin Suomen jatkosodan suurimman arvoituksen. Asiasanat: Mannerheim Adolf Hitler Toinen maailmansota | |
 | Meidän oli paettava : minun ja pakolaistyttöjen tarinoita kirjoittaja ja haastattelija: Malala Yousafzai toimittaja: Liz Welch Tammi, 2019 201 sivua, kuvitettu, sid. Kymmenen koskettavaa kertomusta pakolaisuudesta tyttöjen kertomana. Tarinat sijoittuvat eri puolille maailmaa ja jokaisen alussa on lyhyt taustoitus alueen historiasta ja poliittisesta tilanteesta. Matala Yousafzai on pakistanilainen rauhanaktivisti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Asiasanat: pakolaiset naiset tytöt maanpako kokemukset Nobelin rauhanpalkinto | |
 | Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka 2022: Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: SKS. Pehmeäkantinen, 525 sivua. Muistitietotutkimusta hyödynnetään useilla eri tieteenaloilla. Kotimaisella muistitietotutkimuksella on vankat siteet erityisesti historiantutkimukseen, folkloristiikkaan ja etnologiaan. Muistitietotutkimuksen paikka tarjoaa johdatuksen muistitietotutkimuksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin ja esittelee samalla tutkimuksen historiaa sekä yhteiskunnallista merkitystä. Teos ymmärtää muistitietotutkimuksen monitieteisenä kenttänä ja myös sen kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja. Muistitietotutkimus jäsentyy muun muassa kansainväliseen oral history – liikkeeseen, kulttuuriseen muistitutkimukseen sekä digitaalisiin ihmistieteisiin. Muistitietotutkimuksen paikka on loistava perusteos tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille. Asiasanat: muisti, muistitieto, muistitutkimus, muistitietotutkimus, historiantutkimus, folkloristiikka, etnologia | |
 | Neuvostoihmisen loppu : kun nykyhetkestä tuli second handia kirjoittaja: Svetlana Aleksijevitš Tammi, 2018 Keltainen kirjasto 697 sivua, nid. Kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä. Kirjassa tavalliset ihmiset kuvaavat elämäänsä aatteen raunioilla. Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa. Svetlana Aleksijevitš syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Asiasanat: dokumenttiromaanit sosialismi utopiat Neuvostoliitto Venäjä elinolot | |
 | kirjoittaja: Helena Pilke Docendo, 2018 235 sivua, kuvitettu, sid. Jatkosodan aikana valistusupseerit huolehtivat tiedottamisesta, virkistystoiminnasta ja myös propagandasta. Heidän tehtävänsä ei ollut helppo: rintamamiehet haukkuivat politrukeiksi ja osa päällystöstä piti heitä tyhjäntoimittajina. Kuitenkin jaksamisen, motivaation ja mielialan kohottamisen kannalta toiminta oli välttämätöntä. Valistusupseerit yrittivät myös torjua sotaväsymystä, toimettomuutta ja huhuja. Historiantutkija Helena Pilkkeen teos avaa uusia näkökulmia asiaan, josta ei ole juurikaan kirjoitettu. Asiasanat: viihdytysjoukot jatkosota valistusupseerit sotapropaganda maanpuolustustahto motivaatio tiedonvälitys sota-aika | |
 | Atso Haapanen: Osasto H. Pääkaupungin salainen joukko-osasto Osasto H eli osasto Helsinki on monille tuntematon joukko-osasto, jonka virallinen tehtävä oli suojella pääkaupunkiseutua Neuvostoliiton mahdolliselta yllätyshyökkäykseltä. Kun sodan kulku kääntyi, osastoi sai uuden, salaisen tehtävän. Sen tuli valmistautua torjumaan saksalaisten vallankaappausyritykset ja miehitys, jos ja kun Suomi irtaantuisi sodasta. Asiasanat: Osasto H Toinen maailmansota Saksa Neuvostoliitto | |
 | Samuli Miettinen: Paapeli 1944. Jatkosodan unohdettu internointileiri Mistä oli kyse, kun pienen eteläpohjalaisen kylän raitille ilmestyi viimeisenä sotasyksynä joukko miehiä joka puolelta Eurooppaa? Entä kuinka näille miehille kävi sodan loppumelskeissä? Kauhavalle perustettiin syksyllä 1944 leiri, jonka asukkaat puhuivat kaikkiaan neljäätoista eri kieltä - paikalliset pitivät sitä todellisena Babelina. Kyseessä ei ollut vankileiri tai sotavankileiri vaan internointileiri, jonka asukkaat hakivat Suomelta turvaa Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Aina se ei kuitenkaan onnistunut. Teos seuraa “Paapelin” miesten kohtaloita vaikeassa tilanteessa ja tarjoaa samalla näköalan sota-ajan Lappiin. Asiasanat: Internaatioleiri Vankileiri Jatkosota Lapin sota Välirauha Toinen maailmansota | |
 | Pekka Visuri: Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 Syyskuussa 1944 sovittiin juuri presidentiksi valitun marsalkka Mannerheimin johdolla aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välille. Välirauhansopimuksen ehdot olivat musertavan kovat, “hirmuiset” valtioneuvos J. K. Paasikiven mukaan. Heikoista lähtökohdista huolimatta Mannerheimin ja Paasikiven yhteistyöllä hahmoteltiin ulkopolitiikan alalle “Paasikiven linja”, jonka avulla maan jälleenrakennus käynnistyi ja sisäpoliittinen tilanne vakiintui. Presidentiksi vuonna 1946 valitun Paasikiven tehtäväksi muodostui vahvistaa Suomea alkavan kylmän sodan ja blokkijaon puristuksessa. Asiasanat: Välirauha Välirauhansopimus Mannerheim Paasikivi Kylmä sota Blokkijako | |
 | Kirjoittaja: Antti Tuuri Siltala, 2021 351 sivua, kovakantinen ”Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1973.” | |
 | ||
 | kirjoittaja: Ville Jalovaara SKS kirjat, 2021 235 sivua, kuvitettu, sid. Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekivät iskun Rovaniemeltä matkaan lähteneeseen linja-autoon. Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi tässä iskussa. Miksi hänet surmattiin? Dosentti Ville Jalovaara piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän sekä moniin muihin edelleen askarruttaviin kysymyksiin. Asiasanat: Wallinmaa, Yrjö partisaanit hyökkäys jatkosota siviiliuhrit sensuuri | |
 | kirjoittaja: Tarja Lappalainen Docendo, 2020 302 sivua, kuvitettu, sid. Talvi- ja jatkosodan veteraanit, lotat ja siviilit kertovat kokemistaan taisteluista ja eloonjäämiskamppailusta. Muistelut vievät Raatteen tien jäisestä helvetistä kesän 1944 valtaviin torjuntataisteluihin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia. Asiasanat: taistelut suomi talvisota jatkosota sotarintama sotilaat muistelut | |
 | Sakari Viinikainen: Rautatiesota 1918. Taistelut Savon rintamalla Sisällissota oli mitä suurimmissa määrin rautatiesota. Aivan sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet vaikeuttaa merkittävästi valkoisten sodankäyntiä. Punaiset keskittyivät kuitenkin tiukasti Riihimäki-Pietari-rataan, eivätkä kyenneet hyödyntämään uuden rautatien mahdollisuuksia. Kouvolasta oli kyllä tarkoitus edetä Savon rataa toisella junalla, mutta lähtö myöhästyi, mikä teki Savon sodan alkuhetkistä jännitysnäytelmän. Savon rintamalla taisteli monia myöhemmin tunnetuksi tulleita henkilöitä, kuten Urho Kekkonen, keksijänero Eric Tigerstedt ja nobelisti Artturi Iivari Virtanen. Asiasanat: Suomen sisällissota Karjalan rata Savon sota Rautatiesota | |
 | Rikki revitty maa : Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö toimittaneet: Tuomas Tepora, Aapo Roselius Gaudeamus, 2018 2. painos 428 sivua, kuvitettu, sid. Vuonna 1918 sisällissota jakoi kansakunnan kahtia ja jätti syvät haavat sen muistiin. Teoksessa sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käsitellään yli sadan vuoden aikajänteellä. Sisällissota ja sen yhteydessä käydyt heimosodat vaikuttivat käsityksiin suomalaisuudesta. Esille pääsevät myös naisten ja lasten kokemukset. Kirjoittajina sisällissodan asiantuntijoita. Asiasanat: sisällissota Suomi heimosodat poliittinen väkivalta | |
 | Antero Raevuori: Saarrettu kaupunki. Tampere ja Mannerheim 1918 Suomen sisällissodan verisimpään ja rajuimpaan taisteluun Tampereella maalis-huhtikuussa 1918 osallistui lähes 30000 miestä ja naista. Vastakkain olivat punakaartilaiset ja kaupunkiin hyökkäävät hallituksen joukot, joita komensi Venäjältä Suomeen palannut Mannerheim. Valkoiset aloittivat operaation maaliskuun puolessa välissä, ja pääsiäiseen mennessä Tampereesta oli tullut saarrettu kaupunki, jossa odotettiin ratkaisevaa taistelua. Taistelu alkoi lopulta aamuyöstä 3. huhtikuuta, kun valkoinen tykistö avasi tulen. Kaupunkia puolustaneet punakaartilaiset olivat tuomittu häviämään. Saarretun kaupungin tapahtumat vyöryvät eteenpäin. Punaisten ja valkoisten taistelijoiden sekä siviilien kohtalot koskettavat. Tampereen taistelun arvet aristavat edelleen – yli sata vuotta myöhemmin. Asiasanat: Suomen sisällissota Tampereen taistelu Punakaarti Punaiset Valkoiset Mannerheim Kalevankangas | |
 | Kesäkuussa 1941 Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa käskyn lähteä Suomeen yhteyskenraaliksi. Hänen tehtävänsä oli huolehtia siitä, että Suomen armeijan sotatoimet palvelisivat Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Aluksi valtioiden yhteistyö sujui hyvin ja Suomen johtajat olivat auliisti mukana Saksan suunnitelmissa. Kuitenkin jo syksyllä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat esiin. Erfruth merkitsi tarkasti muistiin keskustelunsa Mannerheimin kanssa. Hänen sotapäiväkirjansa on paitsi ainutlaatuinen dokumentti, myös dramaattinen kertomus sodan toiveikkaista alkuvuosista kohti synkkää loppua. Kovakantinen, 373 sivua. Asiasanat: Waldemar Erfurth, Hitler, Mannerheim, toinen maailmansota, Saksa, Neuvostoliitto, sotapäiväkirja, päiväkirjat | |
 | Pekka Turunen: Salaisen sodan asiamies. Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta ehti elämänsä aikana toimia muun muassa salaisena partiomiehenä, asekätkijänä, Stella Polaris -operaation valmistelijana ja Nato-maiden vakoojana. Suorannan vahvasti taustoitettu ja vetävästi kirjoitettu elämäntarina tarjoaa poikkeuksellisen näkymän suomalaiseen tiedusteluhistoriaan ja sotahistoriaan laajemminkin. Asiasanat: Tiedustelu Asekätkentä Vakoilu Jatkosota Kylmä sota | |
 | Salaista sotaa kertoo eversti Kalle Lehmuksen urasta. Hän toimi välikappaleena Mannerheimin ja työväen edustajien välillä, minkä lisäksi hänen vastuullaan oli organisoida Puolustusvoimien sodanaikainen tiedotustoiminta uudelleen Saksan propagandatoiminnan mukaisesti. Sodan jälkeen hän johti Pääesikunnan tiedotusosastoa. Teos kuvaa järjestäytynyttä, kenraalikunnan ja ylimmän valtionjohdon johtamaa varautumista Neuvostoliiton uhkaa vastaan, minkä lisäksi uusi tutkimus paljastaa tiedustelun salaisen rahoituksen, Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen aseiden hankinnan ja Kekkosen ja Neuvostoliiton väliset salaiset neuvottelut rajoitusten purkamisesta. Kovakantinen, 368 sivua. Asiasanat: Tiedustelu, Mannerheim, asekätkentä, kylmä sota, Urho Kekkonen, tiedotus, propaganda, Pariisin sopimus, Kalle Lehmus |