Kirjat
Filters
Sort results
Reset
Apply
Atso Haapanen: Läpiammutut. Haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa
Teos perehtyy kattavasti vähemmän tunnettuun, mutta äärimmäisen tärkeään sodan osa-alueeseen: haavoittuneiden hoitoon talvi- ja jatkosodassa. Se kuvaa lääkintähenkilökuntaa, jonka täytyi ponnistella uupumuksensa äärirajoilla vaikeissa kenttäolosuhteissa. Kirjassa esitellään sotien aikaisten joukkosidontapaikkojen, lääkintävarikoiden ja –komppanioiden, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden käytäntöjä ja toimintaa. Lisäksi kerrotaan Lepola-toiminnasta eli sodan kauhuista traumatisoituneiden sotilaiden hoidosta.
Asiasanat:
Talvisota
Jatkosota
Haavoittuneiden hoito
Kaatuneet
Lääkintä
Kenttäsairaala
Sotasairaala |
||
kirjoittaja: Mikko Elo
Ilmavoimien historia -sarja
Lentosotakoulun kilta ry, 2014
208 sivua, kuvitettu, sid.
Teos kuvaa 85 vuotta Kauhavalla toimineen varuskunnan ja lentosotakoulun toimintaa, sen vaiheita puolustushaarakouluna ja aselajikouluna, aina sen lakkauttamiseen asti. Ajanjaksolle mahtuu hävittäjien vaihtumista sekä koko koulutusjärjestelmän uudistamista. Koulu on ollut myös kiinteä osa Kauhavan historiaa. Kirjan kirjoittaja palvelee maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina. Kirja on itsenäinen jatko-osa Martti Peltosen vuonna 1993 ilmestyneelle kirjalle Ilmasotakoulun historia.
Asiasanat:
lentosotakoulu
ilmasotakoulu
Kauhava
sotilaskoulutus
sotilaslentäjät
historiikit
puolustusvoimat
|
||
Lotta-Sofia Saahko: Omenarannasta uuteen kotiin
Pappa kertoo Lotalle tarinan omasta lapsuudestaan ja siitä, miltä tuntui jättää kaikki taakse sodan takia. Uusi paikka pelotti, mutta siitä selvittiin. Lotta-Sofia Saahkon kirjoittama ja Christel Rönnsin kuvittama kuvakirja lähestyy Suomen lähihistoriaa koskettavalla tavalla, isoisän ja lapsenlapsen yhteisen tarinahetken kautta.
Asiasanat:
Lastenkirja
Kuvakirja
Evakot
Evakkomatka
Karjala |
||
Nevalainen, Pekka 2022: Lunastamaton Viena. Suomalaiset siirtomaaherroina 1918-1920. SKS.
Pehmeäkantinen, 362 sivua.
Suomen ensimmäinen heimosotaretki keväällä 1918 kohdistui Vienaan. Kesästä 1919 kesään 1929 suurimmat osat Vienasta muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen ohella suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä - rajantakaiset kehitysmaat haluttiin modernisoida 1920-luvulle. Lunastamaton Viena on kattava kokonaisselvitys Vienan Karjalan tapahtumista vuosina 1918-1920.
Asiasanat: Viena, Karjala, siirtomaa, heimosodat, idänpolitiikka, 1920-luku |
||
toimittajat: Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski, Jouni Tilli
Gaudeamus, 2020
309 sivua, nid.
Mitä maanpuolustustahdolla tarkoitetaan? Teos vastaa tähän kysymykseen laajasti historian, politiikan ja sosiologian näkökulmasta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon näkyvyyttä mediassa. Miten käsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa; sota, rauhan aika, kylmä sota ja pasifismi ovat kaikki vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin. Myös siviilipalvelus sekä naisten asepalvelus ovat tuoneet suuria muutoksia.
Asiasanat:
maanpuolustustahto
maanpuolustus
pasifismi
asepalvelus
siviilipalvelus
asevelvollisuus
turvallisuuspolitiikka
puolueettomuus |
||
Maja ja ystävät
kirjoittaja: Larysa Denysenko
kuvittaja: Marija Foja
Tammi, 2017
64 sivua, kuvitettu, sid.
Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa.
Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi.
Asiasanat:
kuvakirjat
lastenkirjallisuus
lapset
Ukraina
|
||
Sotamarsalkka Mannerheim kohosi talvisodan ylipäällikkönä kuuluisuuteen. Tärkeimmäksi apulaisekseen hän nosti kenraali Erik Heinrichsin, joka toimi ensin Kannaksen armeijan komentajana ja lopulta päämajan yleisesikunnan päällikkönä. Teos monipuolistaa ja syventää Mannerheim-kuvaa ja esittelee Heinrichsin sotapoliittista toimintaa, joka pidettiin aikanaan tarkasti salassa.
Kovakantinen, 399 sivua.
Asiasanat:
Mannerheim, Erik Heinrichs, kenraali, talvisota, jatkosota, Päämaja |
||
Lauri Törhönen: Mannerheimin kuokkavieras
Kesäkuun alussa vuonna 1942 valmistellaan marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotisjuhlia. Odotettavissa on korkean tason juhlavieraita aina presidenttiä ja pääministeriä myöten. Lyhyellä varoitusajalla onnittelukäynnille on päättänyt saapua myös itse valtakunnankansleri Adolf Hitler. Miksi Führer haluaa osallistua, vaikka lentomatka Suomeen on vaarallinen? Onko kyseessä todella vain onnentoivotus aseveljelle?
Teos piirtää tarkan kuvan dramaattisen syntymäpäivän tapahtumista, ja ratkaisee romaanin keinoin Suomen jatkosodan suurimman arvoituksen.
Asiasanat:
Mannerheim
Adolf Hitler
Toinen maailmansota |
||
Meidän oli paettava : minun ja pakolaistyttöjen tarinoita
kirjoittaja ja haastattelija: Malala Yousafzai
toimittaja: Liz Welch
Tammi, 2019
201 sivua, kuvitettu, sid.
Kymmenen koskettavaa kertomusta pakolaisuudesta tyttöjen kertomana. Tarinat sijoittuvat eri puolille maailmaa ja jokaisen alussa on lyhyt taustoitus alueen historiasta ja poliittisesta tilanteesta.
Matala Yousafzai on pakistanilainen rauhanaktivisti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
Asiasanat:
pakolaiset
naiset
tytöt
maanpako
kokemukset
Nobelin rauhanpalkinto
|
||
Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka 2022: Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: SKS.
Pehmeäkantinen, 525 sivua.
Muistitietotutkimusta hyödynnetään useilla eri tieteenaloilla. Kotimaisella muistitietotutkimuksella on vankat siteet erityisesti historiantutkimukseen, folkloristiikkaan ja etnologiaan. Muistitietotutkimuksen paikka tarjoaa johdatuksen muistitietotutkimuksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin ja esittelee samalla tutkimuksen historiaa sekä yhteiskunnallista merkitystä. Teos ymmärtää muistitietotutkimuksen monitieteisenä kenttänä ja myös sen kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja. Muistitietotutkimus jäsentyy muun muassa kansainväliseen oral history – liikkeeseen, kulttuuriseen muistitutkimukseen sekä digitaalisiin ihmistieteisiin. Muistitietotutkimuksen paikka on loistava perusteos tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille.
Asiasanat: muisti, muistitieto, muistitutkimus, muistitietotutkimus, historiantutkimus, folkloristiikka, etnologia |
||
Neuvostoihmisen loppu : kun nykyhetkestä tuli second handia
kirjoittaja: Svetlana Aleksijevitš
Tammi, 2018
Keltainen kirjasto
697 sivua, nid.
Kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä. Kirjassa tavalliset ihmiset kuvaavat elämäänsä aatteen raunioilla. Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa.
Svetlana Aleksijevitš syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.
Asiasanat:
dokumenttiromaanit
sosialismi
utopiat
Neuvostoliitto
Venäjä
elinolot
|
||
kirjoittaja: Helena Pilke
Docendo, 2018
235 sivua, kuvitettu, sid.
Jatkosodan aikana valistusupseerit huolehtivat tiedottamisesta, virkistystoiminnasta ja myös propagandasta. Heidän tehtävänsä ei ollut helppo: rintamamiehet haukkuivat politrukeiksi ja osa päällystöstä piti heitä tyhjäntoimittajina. Kuitenkin jaksamisen, motivaation ja mielialan kohottamisen kannalta toiminta oli välttämätöntä. Valistusupseerit yrittivät myös torjua sotaväsymystä, toimettomuutta ja huhuja. Historiantutkija Helena Pilkkeen teos avaa uusia näkökulmia asiaan, josta ei ole juurikaan kirjoitettu.
Asiasanat:
viihdytysjoukot
jatkosota
valistusupseerit
sotapropaganda
maanpuolustustahto
motivaatio
tiedonvälitys
sota-aika
|
||
Atso Haapanen: Osasto H. Pääkaupungin salainen joukko-osasto
Osasto H eli osasto Helsinki on monille tuntematon joukko-osasto, jonka virallinen tehtävä oli suojella pääkaupunkiseutua Neuvostoliiton mahdolliselta yllätyshyökkäykseltä. Kun sodan kulku kääntyi, osastoi sai uuden, salaisen tehtävän. Sen tuli valmistautua torjumaan saksalaisten vallankaappausyritykset ja miehitys, jos ja kun Suomi irtaantuisi sodasta.
Asiasanat:
Osasto H
Toinen maailmansota
Saksa
Neuvostoliitto |
||
Samuli Miettinen: Paapeli 1944. Jatkosodan unohdettu internointileiri
Mistä oli kyse, kun pienen eteläpohjalaisen kylän raitille ilmestyi viimeisenä sotasyksynä joukko miehiä joka puolelta Eurooppaa? Entä kuinka näille miehille kävi sodan loppumelskeissä?
Kauhavalle perustettiin syksyllä 1944 leiri, jonka asukkaat puhuivat kaikkiaan neljäätoista eri kieltä - paikalliset pitivät sitä todellisena Babelina. Kyseessä ei ollut vankileiri tai sotavankileiri vaan internointileiri, jonka asukkaat hakivat Suomelta turvaa Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Aina se ei kuitenkaan onnistunut. Teos seuraa “Paapelin” miesten kohtaloita vaikeassa tilanteessa ja tarjoaa samalla näköalan sota-ajan Lappiin.
Asiasanat:
Internaatioleiri
Vankileiri
Jatkosota
Lapin sota
Välirauha
Toinen maailmansota |
||
Pekka Visuri: Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944-1947
Syyskuussa 1944 sovittiin juuri presidentiksi valitun marsalkka Mannerheimin johdolla aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välille. Välirauhansopimuksen ehdot olivat musertavan kovat, “hirmuiset” valtioneuvos J. K. Paasikiven mukaan. Heikoista lähtökohdista huolimatta Mannerheimin ja Paasikiven yhteistyöllä hahmoteltiin ulkopolitiikan alalle “Paasikiven linja”, jonka avulla maan jälleenrakennus käynnistyi ja sisäpoliittinen tilanne vakiintui. Presidentiksi vuonna 1946 valitun Paasikiven tehtäväksi muodostui vahvistaa Suomea alkavan kylmän sodan ja blokkijaon puristuksessa.
Asiasanat:
Välirauha
Välirauhansopimus
Mannerheim
Paasikivi
Kylmä sota
Blokkijako |
||
Kirjoittaja: Antti Tuuri
Siltala, 2021
351 sivua, kovakantinen
”Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1973.” |
||
W.E. Tuompo: Päiväkirjani päämajasta 1941-1944
Kenraaliluutnantti Wiljo Einar Tuompo toimi jatkosodan ajan Mikkelissä päämajan komentoesikunnan päällikkönä. Hän taltioi muistiin tapahtumia, keskusteluja ja tunnelmia lähes päivittäin. Muistiinpanojen pohjalta julkaistiin Tuompon päiväkirjat ensi kerran vuonna 1968.
Tuompo kuului marsalkka Mannerheimin lähipiiriin, joten hänellä oli mahdollisuus havainnoida monia kiinnostavia keskusteluja ja niihin pohjautuvia päätöksiä. Mannerheim kertoi Tuompolle avoimesti mielipiteitään sotilaallisista ja poliittisista kysymyksistä ja musitiin kirjautui myös huomioita marsalkan vaihtelevasta terveydentilasta. Lisäksi päämajan upseerit ja rintamakomentajat tilittivät Tuompolle tuntojaan.
Asiasanat:
Mannerheim
Päämaja
Mikkeli
W.E. Tuompo
Jatkosota |
||
Ossi Kamppinen: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvostokarjalan suomalaiset rakentajat
1920- ja 30-luvuilla Neuvosto-Karjalassa oli kukoistava suomalaisyhteisö. Vallalla oli vahva yrittämisen ja rakentamisen henki. Kun puun vienti veti, ja metsätöissä oli jatkuva kiire, toivat amerikansuomalaiset mukanaan maa- ja metsätalouskoneita, joiden ansiosta osuustoimintatilat olivat koko Neuvostoliiton parhaita. Suomeksi julkaistiin lehtiä sekä tuhansittain kirjoja ja vapaa-ajalla kuunneltiin jazzia ja seurattiin baseballia.
Suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuskausi päättyi vuosien 1937-38 suuren terrorin aikaan, jolloin Stalin näytti todellisen luonteensa. Vangitsemiset ja teloitukset veivät suuren osan yhteisöstä, ja tehtaat ja maatilat saivat uudet isännät.
Asiasanat:
Neuvosto-Karjala
Karjala
1920-luku
Kultakausi |
||
kirjoittaja: Ville Jalovaara
SKS kirjat, 2021
235 sivua, kuvitettu, sid.
Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekivät iskun Rovaniemeltä matkaan lähteneeseen linja-autoon. Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi tässä iskussa. Miksi hänet surmattiin? Dosentti Ville Jalovaara piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän sekä moniin muihin edelleen askarruttaviin kysymyksiin.
Asiasanat:
Wallinmaa, Yrjö
partisaanit
hyökkäys
jatkosota
siviiliuhrit
sensuuri |
||
kirjoittaja: Tarja Lappalainen
Docendo, 2020
302 sivua, kuvitettu, sid.
Talvi- ja jatkosodan veteraanit, lotat ja siviilit kertovat kokemistaan taisteluista ja eloonjäämiskamppailusta. Muistelut vievät Raatteen tien jäisestä helvetistä kesän 1944 valtaviin torjuntataisteluihin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia.
Asiasanat:
taistelut
suomi
talvisota
jatkosota
sotarintama
sotilaat
muistelut
|