Kirjat

kirjoittaja: Mikko Elo Ilmavoimien historia -sarja Lentosotakoulun kilta ry, 2014 208 sivua, kuvitettu, sid. Teos kuvaa 85 vuotta Kauhavalla toimineen varuskunnan ja lentosotakoulun toimintaa, sen vaiheita puolustushaarakouluna ja aselajikouluna, aina sen lakkauttamiseen asti. Ajanjaksolle mahtuu hävittäjien vaihtumista sekä koko koulutusjärjestelmän uudistamista. Koulu on ollut myös kiinteä osa Kauhavan historiaa. Kirjan kirjoittaja palvelee maavoimien esikunnassa osastoesiupseerina. Kirja on itsenäinen jatko-osa Martti Peltosen vuonna 1993 ilmestyneelle kirjalle Ilmasotakoulun historia. Asiasanat: lentosotakoulu ilmasotakoulu Kauhava sotilaskoulutus sotilaslentäjät historiikit puolustusvoimat

Nevalainen, Pekka 2022: Lunastamaton Viena. Suomalaiset siirtomaaherroina 1918-1920. SKS. Pehmeäkantinen, 362 sivua. Suomen ensimmäinen heimosotaretki keväällä 1918 kohdistui Vienaan. Kesästä 1919 kesään 1929 suurimmat osat Vienasta muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen ohella suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä - rajantakaiset kehitysmaat haluttiin modernisoida 1920-luvulle. Lunastamaton Viena on kattava kokonaisselvitys Vienan Karjalan tapahtumista vuosina 1918-1920. Asiasanat: Viena, Karjala, siirtomaa, heimosodat, idänpolitiikka, 1920-luku

Maja ja ystävät kirjoittaja: Larysa Denysenko kuvittaja: Marija Foja Tammi, 2017 64 sivua, kuvitettu, sid. Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa. Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi. Asiasanat: kuvakirjat lastenkirjallisuus lapset Ukraina

Lauri Törhönen: Mannerheimin kuokkavieras Kesäkuun alussa vuonna 1942 valmistellaan marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotisjuhlia. Odotettavissa on korkean tason juhlavieraita aina presidenttiä ja pääministeriä myöten. Lyhyellä varoitusajalla onnittelukäynnille on päättänyt saapua myös itse valtakunnankansleri Adolf Hitler. Miksi Führer haluaa osallistua, vaikka lentomatka Suomeen on vaarallinen? Onko kyseessä todella vain onnentoivotus aseveljelle? Teos piirtää tarkan kuvan dramaattisen syntymäpäivän tapahtumista, ja ratkaisee romaanin keinoin Suomen jatkosodan suurimman arvoituksen. Asiasanat: Mannerheim Adolf Hitler Toinen maailmansota

Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka 2022: Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: SKS. Pehmeäkantinen, 525 sivua. Muistitietotutkimusta hyödynnetään useilla eri tieteenaloilla. Kotimaisella muistitietotutkimuksella on vankat siteet erityisesti historiantutkimukseen, folkloristiikkaan ja etnologiaan. Muistitietotutkimuksen paikka tarjoaa johdatuksen muistitietotutkimuksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin ja esittelee samalla tutkimuksen historiaa sekä yhteiskunnallista merkitystä. Teos ymmärtää muistitietotutkimuksen monitieteisenä kenttänä ja myös sen kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja. Muistitietotutkimus jäsentyy muun muassa kansainväliseen oral history – liikkeeseen, kulttuuriseen muistitutkimukseen sekä digitaalisiin ihmistieteisiin. Muistitietotutkimuksen paikka on loistava perusteos tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille. Asiasanat: muisti, muistitieto, muistitutkimus, muistitietotutkimus, historiantutkimus, folkloristiikka, etnologia

kirjoittaja: Helena Pilke Docendo, 2018 235 sivua, kuvitettu, sid. Jatkosodan aikana valistusupseerit huolehtivat tiedottamisesta, virkistystoiminnasta ja myös propagandasta. Heidän tehtävänsä ei ollut helppo: rintamamiehet haukkuivat politrukeiksi ja osa päällystöstä piti heitä tyhjäntoimittajina. Kuitenkin jaksamisen, motivaation ja mielialan kohottamisen kannalta toiminta oli välttämätöntä. Valistusupseerit yrittivät myös torjua sotaväsymystä, toimettomuutta ja huhuja. Historiantutkija Helena Pilkkeen teos avaa uusia näkökulmia asiaan, josta ei ole juurikaan kirjoitettu. Asiasanat: viihdytysjoukot jatkosota valistusupseerit sotapropaganda maanpuolustustahto motivaatio tiedonvälitys sota-aika

Samuli Miettinen: Paapeli 1944. Jatkosodan unohdettu internointileiri Mistä oli kyse, kun pienen eteläpohjalaisen kylän raitille ilmestyi viimeisenä sotasyksynä joukko miehiä joka puolelta Eurooppaa? Entä kuinka näille miehille kävi sodan loppumelskeissä? Kauhavalle perustettiin syksyllä 1944 leiri, jonka asukkaat puhuivat kaikkiaan neljäätoista eri kieltä - paikalliset pitivät sitä todellisena Babelina. Kyseessä ei ollut vankileiri tai sotavankileiri vaan internointileiri, jonka asukkaat hakivat Suomelta turvaa Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Aina se ei kuitenkaan onnistunut. Teos seuraa “Paapelin” miesten kohtaloita vaikeassa tilanteessa ja tarjoaa samalla näköalan sota-ajan Lappiin. Asiasanat: Internaatioleiri Vankileiri Jatkosota Lapin sota Välirauha Toinen maailmansota

Kirjoittaja: Antti Tuuri Siltala, 2021 351 sivua, kovakantinen ”Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1973.”

Ossi Kamppinen: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvostokarjalan suomalaiset rakentajat 1920- ja 30-luvuilla Neuvosto-Karjalassa oli kukoistava suomalaisyhteisö. Vallalla oli vahva yrittämisen ja rakentamisen henki. Kun puun vienti veti, ja metsätöissä oli jatkuva kiire, toivat amerikansuomalaiset mukanaan maa- ja metsätalouskoneita, joiden ansiosta osuustoimintatilat olivat koko Neuvostoliiton parhaita. Suomeksi julkaistiin lehtiä sekä tuhansittain kirjoja ja vapaa-ajalla kuunneltiin jazzia ja seurattiin baseballia. Suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuskausi päättyi vuosien 1937-38 suuren terrorin aikaan, jolloin Stalin näytti todellisen luonteensa. Vangitsemiset ja teloitukset veivät suuren osan yhteisöstä, ja tehtaat ja maatilat saivat uudet isännät. Asiasanat: Neuvosto-Karjala Karjala 1920-luku Kultakausi

kirjoittaja: Tarja Lappalainen Docendo, 2020 302 sivua, kuvitettu, sid. Talvi- ja jatkosodan veteraanit, lotat ja siviilit kertovat kokemistaan taisteluista ja eloonjäämiskamppailusta. Muistelut vievät Raatteen tien jäisestä helvetistä kesän 1944 valtaviin torjuntataisteluihin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka käsittämättömällä tavalla Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia. Asiasanat: taistelut suomi talvisota jatkosota sotarintama sotilaat muistelut