Kirjat
 | Valinta kirjoittaja: Silja-Elisa Laitonen Tammi, 2022 479 sivua, sid. Silja-Elisa Laitosen esikoisromaani kertoo Raakelista, joka uhmaa perhettään ja lähtee lotaksi jatkosodan aikana 1941. Raakelille sota on pääsylippu pois kodin ahdistavasta ilmapiiristä, mutta mitä pitemmälle sota etenee, sitä rujommilta sodan kasvot alkavat näyttää. Laitonen on aiemmin tehnyt dokumenttielokuvan Susinartut ja lahtarin morsiamet. Kirja aloittaa Suviranta-sarjan. Asiasanat: aikakausromaanit historialliset romaanit sotakirjallisuus jatkosota lotat aikuistuminen sota-aika | |
 | kirjoittaja: Olli Kleemola Bibliotheca Sigillumiana 1 Sigillum, 2016 335 sivua, kuvitettu, sid. Jatkosodan aikana sotilaat tallensivat sotaretkensä aikana kokemansa ja näkemänsä valokuviin, joiden aiheina olivat Neuvostoliiton eri alueiden näkymät, paikalliset ihmiset, elinolot sekä sotavangit. Valokuvia käytettiin myös propaganda-aseena. Olli Kleemolan tutkimus valaisee valokuvien aiheita, niiden valintaa sekä niiden käyttöä sodan aikana. Asiasanat: sotapropaganda sotarintama valokuvat valokuvaus sotilaat viholliskuvat viholliset | |
 | Vihavainen, Manninen, Rentola, Zuravljov: Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot Teokseen on koottu ensimmäistä kertaa Venäjän federaation presidentin arkistosta korkeimman neuvostojohdon Suomea koskevia dokumentteja. Asiakirjat tuovat runsaasti uutta tietoa Neuvostoliiton Suomen-politiikasta ennen sotaa sekä välirauhan aikana 1940-1941. Käykin ilmi, että Neuvostoliiton suunnitelmat ulottuivat huomattavasti laajemmalle kuin Suomessa tiedettiin. Sodanjälkeiseltä ajalta nähdään valaisevia dokumentteja Stalinin viimeisiltä vuosilta ja Hrustsovin ajalta. Dokumentteja tukevat tutkijoiden johdannot ja kommentit, joissa avataan asiakirjojen merkityksiä, taustoja ja asiayhteyksiä. Asiasanat: Neuvostoliitto Venäjä Stalin Salaiset asiakirjat Kekkonen Välirauha | |
 | Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 Professori Tuomo Polvisen historiantutkimuksen klassikko kattaa ajanjakson Venäjän helmikuun vallankumouksesta aina Tarton rauhaan. Teos kumoaa Kekkosen tunnetuksi tekemän ajatuksen, jonka mukaan Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden siksi, että piti arvokkaana pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Alun perin kaksiosainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1967-1970. Asiasanat: Venäjän sisällissota Helmikuun vallankumous Bolsevikit Tarton rauha Suomen sisällissota Mannerheim | |
 | Pekka Vaara: Viena 1918. Kun maailmansota tuli Karjalaan Vienan Karjala nousi maailmanpolitiikan näyttämölle ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1918. Alueella toimi sekä länsivaltojen että eri värejä tunnustavien suomalaisten ja venäläisten joukkoja. Kaiken keskellä vienalaiset yrittivät selviytyä parhaansa mukaan. Teos kokoaa yhteen levottoman vuoden tapahtumat niin paikallisessa kuin valtiollisessakin politiikassa, maailmansodan viimemetrien suurvaltastrategioissa ja Vienan salokylien ihmisten mielissä. Asiasanat: Ensimmäinen maailmansota Venäjän sisällissota Karjala Viena | |
 | Pekka Vaara: Viena 1919-1922. Kun neuvosovalta tuli Karjalaan Ensimmäinen maailmansota oli ohi, mutta taistelut jatkuivat Karjalassa. Vienan karjalaiset olivat ajaneet suomalaiset heimosoturit takaisin rajan taakse syksyllä 1918 ja tavoittelivat nyt itsemääräämisoikeutta. Projektia hankaloittivat kuitenkin valkoiset ja punaiset venäläiset, pakkovärväykset, takavarikot sekä nälkä. Keväällä 1920 käynnistyivät Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut Tartossa, missä ratkaistiin myös Karjalan kohtalo. Karjalaiset nousivat vielä kerran bolsevikkivaltaa vastaan talvella 1921-1922. Kun Suomesta ei saatu tarpeeksi apua, kapina lannistui ja rajan yli Suomeen vyöryi ennennäkemätön pakolaisaalto, kun 13000 karjalaista jätti kotinsa. Asiasanat: Karjala Aunus Venäjän sisällissota Suomen sisällissota Bolsevikit | |
 | Vaikka sotilasylijohdosta on kirjoitettu paljon, on aiheen käsittely ollut yksipuolista ja itseään toistavaa. Vaikeat aihealueet on sivuutettu, minkä seurauksena käsityksiin on jäänyt runsaasti myyttejä ja oletuksia. Viina, hermot ja rangaistukset selittää marsalkka Mannerheimin ja kenraalikunnan tärkeimpiä ratkaisuja kokonaan uudessa valossa. Teos pureutuu perusteellisesti kysymyksiin sotilasylijohdon henkilökohtaisista ongelmista ja persoonallisuuden piirteistä sekä alkoholinkäytöstä, mielenjärkytyksistä ja rikollisuudesta. Kovakantinen, 649 sivua. Asiasanat: Mannerheim, ylijohto, kenraalit, talvisota, jatkosota, alkoholi, mielenterveys | |
 | Viipuri 1944 : Miksi Viipuri menetettiin? toimittajat: Eero Elfvengren, Eeva Tammi WSOY, 2019 376 sivua, kuvitettu, sid. Viipurin äkillinen menetys jatkosodan lopulla 20.6.1944 on suomalaisen sotahistorian traumaattisimpia aiheita. Miksi kaupunki menetettiin vain muutaman tunnin taistelun jälkeen? Teoksessa sotahistorian asiantuntijat ja 20. prikaatin veteraanit tarkastelevat Viipurin tapahtumia monista näkökulmista. Asiasanat: sotahistoria jatkosota sodanjohto sotilasstrategia puolustus Karjala | |
 | Pekka Visuri: Waldemar Erfurth - sotapäiväkirja 1942-1943 Jalkaväenkenraali Erfurthin sotapäiväkirja vuosilta 1942-1943 on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle teokselle Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Uudemmissa päiväkirjamerkinnöissään Erfurth tuo esille tietoa muun muassa Hitlerin vierailusta Mannerheimin luo 4.6.1942 sekä vastavierailusta Saksaan noin kolmea viikkoa myöhemmin. Päiväkirjat kuvaavat myös Suomen aseman vaikeutumista Saksan itärintaman tappioiden vuoksi ja lopulta valmistautumista sodasta irtautumiseen, minkä vuoksi välit Saksan kanssa kiristyivät. Kovakantinen 528 sivua Asiasanat: Waldemar Erfurth, Hitler, Mannerheim, toinen maailmansota, Saksa, Neuvostoliitto, sotapäiväkirja, päiväkirjat | |
 | kirjoittaja: Satumaarit Myllyniemi SKS kirjat, 2021 227 sivua, kuvitettu, sid. Sota mullisti jokaisen suomalaisen elämän ja herkisti kokemuksille rintamalla, kotona ja evakkotaipaleella. Erilaiset enteet, aavistukset, unet ja näyt olivat yleisiä. Kirjan kertomukset ovat tavallisten ihmisten arkoja muistoja. Selittämättömiksi jääneet kokemukset ovat antaneet toivoa, lievittäneet pelkoa ja auttaneet valmistautumaan pahimpaan. Asiasanat: sota-aika muistitieto selittämättömät ilmiöt enteet unet näyt |