Kirjat

Jääkärisäätiö: Suomen jääkärit. Itsenäisyytemme kärkijoukko Millaisia miehiä Suomen jääkärit olivat ja mitä he kokivat vieraissa ja vaikeissa olosuhteissa preussilaisessa sotilaskoulutuksessa? Saksaan vuosina 1915-1917 salateitse lähteneistä 2000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona, joka oli osa Suomen kansallista vapausliikettä. Jääkärit kouluttivat ja johtivat Suomen armeijan osastoja vapaussodassa, ja rauhan vuosina 1920-1939 he työskentelivät päällystönä ja alipäällystönä Suomen nuoren armeijan koulutus- ja kehitystehtävissä. Sodissa 1939-1945 jääkärit olivat sotatoimissa Mannerheimin alaisina toimien aina sotatoimiyhtymien komentajista rivimiehiin. Asiasanat: Jääkärit Jääkäripataljoona Vapausliike Sisällisota Vapaussota Talvisota Jatkosota Mannerheim

Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942. kirjoittaja: Marika Honka Sigillum, 2017 276 sivua, kuvitettu, sid. ”He ovat olleet omalla toiminnallaan kumoamassa väitettä, että taide on kuolemaantuomittu sodan puserruksessa.” Näillä sanoilla Propaganda-aseveljien puheenjohtaja Lauri Leander kuvaili näyttelyä sen avajaisissa. Marika Hongan kirja pureutuu ensimmäistä kertaa vuoden 1942 suomalais-saksalaisen näyttelyn suomalaisiin sotavalokuvateoksiin. Millaisia kuvat olivat, mitä niillä haluttiin viestiä ja millaista oli suomalais-saksalainen aseveljeys? Asiasanat: valokuvanäyttelyt valokuvaus sotilaat propaganda jatkosota suomalaiset saksalaiset

Kirjoittajat: Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä Siltala, 2022 512 sivua, kovakantinen Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti. Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.

kirjoittaja: Petra Rautiainen Otava, 2020 198 sivua, nid. Inari, 1944. Olavi Heiskanen työskentelee saksalaisten johtamalla vankileirillä, jossa paitsi vangit myös vartijat joutuvat taistelemaan säilyttääkseen ihmisyytensä. Vuonna 1947 toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen, kirjoittaakseen sodan jälkeisestä Lapista ja etsiäkseen kadonnutta miestään. Näiden kahden kohdatessa alkavat salaisuudet paljastua. Asiasanat: sota salaisuudet toimittajat vankileirit lappi Lapin sota

Valinta kirjoittaja: Silja-Elisa Laitonen Tammi, 2022 479 sivua, sid. Silja-Elisa Laitosen esikoisromaani kertoo Raakelista, joka uhmaa perhettään ja lähtee lotaksi jatkosodan aikana 1941. Raakelille sota on pääsylippu pois kodin ahdistavasta ilmapiiristä, mutta mitä pitemmälle sota etenee, sitä rujommilta sodan kasvot alkavat näyttää. Laitonen on aiemmin tehnyt dokumenttielokuvan Susinartut ja lahtarin morsiamet. Kirja aloittaa Suviranta-sarjan. Asiasanat: aikakausromaanit historialliset romaanit sotakirjallisuus jatkosota lotat aikuistuminen sota-aika

Vihavainen, Manninen, Rentola, Zuravljov: Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot Teokseen on koottu ensimmäistä kertaa Venäjän federaation presidentin arkistosta korkeimman neuvostojohdon Suomea koskevia dokumentteja. Asiakirjat tuovat runsaasti uutta tietoa Neuvostoliiton Suomen-politiikasta ennen sotaa sekä välirauhan aikana 1940-1941. Käykin ilmi, että Neuvostoliiton suunnitelmat ulottuivat huomattavasti laajemmalle kuin Suomessa tiedettiin. Sodanjälkeiseltä ajalta nähdään valaisevia dokumentteja Stalinin viimeisiltä vuosilta ja Hrustsovin ajalta. Dokumentteja tukevat tutkijoiden johdannot ja kommentit, joissa avataan asiakirjojen merkityksiä, taustoja ja asiayhteyksiä. Asiasanat: Neuvostoliitto Venäjä Stalin Salaiset asiakirjat Kekkonen Välirauha

Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 Professori Tuomo Polvisen historiantutkimuksen klassikko kattaa ajanjakson Venäjän helmikuun vallankumouksesta aina Tarton rauhaan. Teos kumoaa Kekkosen tunnetuksi tekemän ajatuksen, jonka mukaan Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden siksi, että piti arvokkaana pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Alun perin kaksiosainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1967-1970. Asiasanat: Venäjän sisällissota Helmikuun vallankumous Bolsevikit Tarton rauha Suomen sisällissota Mannerheim

Pekka Vaara: Viena 1919-1922. Kun neuvosovalta tuli Karjalaan Ensimmäinen maailmansota oli ohi, mutta taistelut jatkuivat Karjalassa. Vienan karjalaiset olivat ajaneet suomalaiset heimosoturit takaisin rajan taakse syksyllä 1918 ja tavoittelivat nyt itsemääräämisoikeutta. Projektia hankaloittivat kuitenkin valkoiset ja punaiset venäläiset, pakkovärväykset, takavarikot sekä nälkä. Keväällä 1920 käynnistyivät Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut Tartossa, missä ratkaistiin myös Karjalan kohtalo. Karjalaiset nousivat vielä kerran bolsevikkivaltaa vastaan talvella 1921-1922. Kun Suomesta ei saatu tarpeeksi apua, kapina lannistui ja rajan yli Suomeen vyöryi ennennäkemätön pakolaisaalto, kun 13000 karjalaista jätti kotinsa. Asiasanat: Karjala Aunus Venäjän sisällissota Suomen sisällissota Bolsevikit

Viipuri 1944 : Miksi Viipuri menetettiin? toimittajat: Eero Elfvengren, Eeva Tammi WSOY, 2019 376 sivua, kuvitettu, sid. Viipurin äkillinen menetys jatkosodan lopulla 20.6.1944 on suomalaisen sotahistorian traumaattisimpia aiheita. Miksi kaupunki menetettiin vain muutaman tunnin taistelun jälkeen? Teoksessa sotahistorian asiantuntijat ja 20. prikaatin veteraanit tarkastelevat Viipurin tapahtumia monista näkökulmista. Asiasanat: sotahistoria jatkosota sodanjohto sotilasstrategia puolustus Karjala

kirjoittaja: Satumaarit Myllyniemi SKS kirjat, 2021 227 sivua, kuvitettu, sid. Sota mullisti jokaisen suomalaisen elämän ja herkisti kokemuksille rintamalla, kotona ja evakkotaipaleella. Erilaiset enteet, aavistukset, unet ja näyt olivat yleisiä. Kirjan kertomukset ovat tavallisten ihmisten arkoja muistoja. Selittämättömiksi jääneet kokemukset ovat antaneet toivoa, lievittäneet pelkoa ja auttaneet valmistautumaan pahimpaan. Asiasanat: sota-aika muistitieto selittämättömät ilmiöt enteet unet näyt