Kirjat
Filters
Sort results
Reset
Apply
Jääkärisäätiö: Suomen jääkärit. Itsenäisyytemme kärkijoukko
Millaisia miehiä Suomen jääkärit olivat ja mitä he kokivat vieraissa ja vaikeissa olosuhteissa preussilaisessa sotilaskoulutuksessa?
Saksaan vuosina 1915-1917 salateitse lähteneistä 2000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona, joka oli osa Suomen kansallista vapausliikettä. Jääkärit kouluttivat ja johtivat Suomen armeijan osastoja vapaussodassa, ja rauhan vuosina 1920-1939 he työskentelivät päällystönä ja alipäällystönä Suomen nuoren armeijan koulutus- ja kehitystehtävissä. Sodissa 1939-1945 jääkärit olivat sotatoimissa Mannerheimin alaisina toimien aina sotatoimiyhtymien komentajista rivimiehiin.
Asiasanat:
Jääkärit
Jääkäripataljoona
Vapausliike
Sisällisota
Vapaussota
Talvisota
Jatkosota
Mannerheim |
||
toimittajat: Veli-Matti Syrjö, Mikko Karjalainen, Eero Elfvengren
Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos, 2006
685 sivua, kuvitettu, sid.
Tieteelliset vaatimukset täyttävä ja havainnollistava esitys Suomen puolustusvoimista toista maailmansotaa seuranneina kolmena vuosikymmeninä. Teos koostuu 36 asiantuntijan kirjoittamasta artikkelista.
Asiasanat:
puolustusvoimat
maanpuolustus
historia
Suomi |
||
Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942.
kirjoittaja: Marika Honka
Sigillum, 2017
276 sivua, kuvitettu, sid.
”He ovat olleet omalla toiminnallaan kumoamassa väitettä, että taide on kuolemaantuomittu sodan puserruksessa.” Näillä sanoilla Propaganda-aseveljien puheenjohtaja Lauri Leander kuvaili näyttelyä sen avajaisissa. Marika Hongan kirja pureutuu ensimmäistä kertaa vuoden 1942 suomalais-saksalaisen näyttelyn suomalaisiin sotavalokuvateoksiin. Millaisia kuvat olivat, mitä niillä haluttiin viestiä ja millaista oli suomalais-saksalainen aseveljeys?
Asiasanat:
valokuvanäyttelyt
valokuvaus
sotilaat
propaganda
jatkosota
suomalaiset
saksalaiset |
||
kirjoittaja: Pasi Tuunainen
Gaudeamus, 2019
344 sivua, kuvitettu, sid.
Talvisodankäynti on harvinaista maailmanhistoriassa; pohjoisissa oloissa taistelu on edellyttänyt erityistä osaamista. Sotahistorioitsija Pasi Tuunainen kertoo teoksessaan tämän taidon kertymisestä Suomessa. Talvisodassa nämä taidot joutuivat todelliseen testiin. Suomi onnistui liittoutumaan talven kanssa ja kääntämään sen taktiseksi eduksi.
Asiasanat:
sodankäynti
talvi
sotataito
olosuhteet
taktiikka
talvisota
sotilaskoulutus |
||
Kirjoittajat: Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä
Siltala, 2022
512 sivua, kovakantinen
Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.
Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.
|
||
Kirjoittaja: Teemu Keskisarja
Siltala, 2014
303 sivua, pehmeäkantinen, iso pokkari
Puna-armeija jyrää ylivoimaisena Kannakselta Petsamoon. Talvisodan hengestä saati ihmeestä ei ole vielä tietoakaan. Toivottomuus painaa niin rivimiehiä kuin ylipäällikkö Mannerheimia. Moraalin terästämiseen on vain yksi keino: äkkiä ensimmäinen voitto jossain, ei niin väliä missä. |
||
kirjoittaja: Petra Rautiainen
Otava, 2020
198 sivua, nid.
Inari, 1944. Olavi Heiskanen työskentelee saksalaisten johtamalla vankileirillä, jossa paitsi vangit myös vartijat joutuvat taistelemaan säilyttääkseen ihmisyytensä. Vuonna 1947 toimittaja Inkeri Lindqvist muuttaa pohjoiseen, kirjoittaakseen sodan jälkeisestä Lapista ja etsiäkseen kadonnutta miestään. Näiden kahden kohdatessa alkavat salaisuudet paljastua.
Asiasanat:
sota
salaisuudet
toimittajat
vankileirit
lappi
Lapin sota |
||
kirjoittaja: Jukka Kyösti
Minerva, 2019
311 sivua, kuvitettu, sid.
Eversti Bror Kraemeria voidaan pitää tykistötiedustelun ja tulisuunnitelmatekniikan kehittäjänä Suomessa. 1920-luvulla hän opiskeli Ranskan ja Belgian sotakouluissa. Sodan aikana Kraemer toimi tykistökomentajana Karjalankannaksella ja ryhtyi kehittämään erityisesti valokuvatiedustelua ja tarkkaa maalintamista. Kirja perustuu sodanajan asiakirjoihin ja sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia.
Asiasanat:
Kraemer, Bror
sotahistoria
upseerit
tykistö
kenttätykistö
henkilöhistoriat
|
||
Valinta
kirjoittaja: Silja-Elisa Laitonen
Tammi, 2022
479 sivua, sid.
Silja-Elisa Laitosen esikoisromaani kertoo Raakelista, joka uhmaa perhettään ja lähtee lotaksi jatkosodan aikana 1941. Raakelille sota on pääsylippu pois kodin ahdistavasta ilmapiiristä, mutta mitä pitemmälle sota etenee, sitä rujommilta sodan kasvot alkavat näyttää.
Laitonen on aiemmin tehnyt dokumenttielokuvan Susinartut ja lahtarin morsiamet.
Kirja aloittaa Suviranta-sarjan.
Asiasanat:
aikakausromaanit
historialliset romaanit
sotakirjallisuus
jatkosota
lotat
aikuistuminen
sota-aika
|
||
kirjoittaja: Olli Kleemola
Bibliotheca Sigillumiana 1
Sigillum, 2016
335 sivua, kuvitettu, sid.
Jatkosodan aikana sotilaat tallensivat sotaretkensä aikana kokemansa ja näkemänsä valokuviin, joiden aiheina olivat Neuvostoliiton eri alueiden näkymät, paikalliset ihmiset, elinolot sekä sotavangit. Valokuvia käytettiin myös propaganda-aseena. Olli Kleemolan tutkimus valaisee valokuvien aiheita, niiden valintaa sekä niiden käyttöä sodan aikana.
Asiasanat:
sotapropaganda
sotarintama
valokuvat
valokuvaus
sotilaat
viholliskuvat
viholliset |
||
Vihavainen, Manninen, Rentola, Zuravljov: Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot
Teokseen on koottu ensimmäistä kertaa Venäjän federaation presidentin arkistosta korkeimman neuvostojohdon Suomea koskevia dokumentteja. Asiakirjat tuovat runsaasti uutta tietoa Neuvostoliiton Suomen-politiikasta ennen sotaa sekä välirauhan aikana 1940-1941. Käykin ilmi, että Neuvostoliiton suunnitelmat ulottuivat huomattavasti laajemmalle kuin Suomessa tiedettiin. Sodanjälkeiseltä ajalta nähdään valaisevia dokumentteja Stalinin viimeisiltä vuosilta ja Hrustsovin ajalta.
Dokumentteja tukevat tutkijoiden johdannot ja kommentit, joissa avataan asiakirjojen merkityksiä, taustoja ja asiayhteyksiä.
Asiasanat:
Neuvostoliitto
Venäjä
Stalin
Salaiset asiakirjat
Kekkonen
Välirauha |
||
kirjoittaja: Osmo Rasilo
toimittaja: Antti Rasilo
Antti Rasilo, 2020.
400 sivua, kuvitettu, sid.
Autenttinen kuvaus Osmo Rasilon ajatuksista ja dramaattisista kokemuksista talvi- ja jatkosodassa. Rasilon ottamat valokuvat, hänen piirustuksensa, päiväkirjansa ja haastattelunsa on koottu kronologiseksi esitykseksi, jota tukevat otteet sotahistoriasta sekä 50 vuotta myöhemmin tehdyt haastattelut. Aineisto julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa ja se avaa lukijalle kuvan etulinjan arkeen.
Asiasanat:
sotahistoria
sotakokemukset
sotarintama
upseerit
henkilöhistoriat
talvisota
jatkosota |
||
Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920
Professori Tuomo Polvisen historiantutkimuksen klassikko kattaa ajanjakson Venäjän helmikuun vallankumouksesta aina Tarton rauhaan. Teos kumoaa Kekkosen tunnetuksi tekemän ajatuksen, jonka mukaan Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden siksi, että piti arvokkaana pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta.
Alun perin kaksiosainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1967-1970.
Asiasanat:
Venäjän sisällissota
Helmikuun vallankumous
Bolsevikit
Tarton rauha
Suomen sisällissota
Mannerheim |
||
Pekka Vaara: Viena 1918. Kun maailmansota tuli Karjalaan
Vienan Karjala nousi maailmanpolitiikan näyttämölle ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1918. Alueella toimi sekä länsivaltojen että eri värejä tunnustavien suomalaisten ja venäläisten joukkoja. Kaiken keskellä vienalaiset yrittivät selviytyä parhaansa mukaan. Teos kokoaa yhteen levottoman vuoden tapahtumat niin paikallisessa kuin valtiollisessakin politiikassa, maailmansodan viimemetrien suurvaltastrategioissa ja Vienan salokylien ihmisten mielissä.
Asiasanat:
Ensimmäinen maailmansota
Venäjän sisällissota
Karjala
Viena |
||
Pekka Vaara: Viena 1919-1922. Kun neuvosovalta tuli Karjalaan
Ensimmäinen maailmansota oli ohi, mutta taistelut jatkuivat Karjalassa.
Vienan karjalaiset olivat ajaneet suomalaiset heimosoturit takaisin rajan taakse syksyllä 1918 ja tavoittelivat nyt itsemääräämisoikeutta. Projektia hankaloittivat kuitenkin valkoiset ja punaiset venäläiset, pakkovärväykset, takavarikot sekä nälkä. Keväällä 1920 käynnistyivät Suomen ja Venäjän rauhanneuvottelut Tartossa, missä ratkaistiin myös Karjalan kohtalo.
Karjalaiset nousivat vielä kerran bolsevikkivaltaa vastaan talvella 1921-1922. Kun Suomesta ei saatu tarpeeksi apua, kapina lannistui ja rajan yli Suomeen vyöryi ennennäkemätön pakolaisaalto, kun 13000 karjalaista jätti kotinsa.
Asiasanat:
Karjala
Aunus
Venäjän sisällissota
Suomen sisällissota
Bolsevikit |
||
Vaikka sotilasylijohdosta on kirjoitettu paljon, on aiheen käsittely ollut yksipuolista ja itseään toistavaa. Vaikeat aihealueet on sivuutettu, minkä seurauksena käsityksiin on jäänyt runsaasti myyttejä ja oletuksia. Viina, hermot ja rangaistukset selittää marsalkka Mannerheimin ja kenraalikunnan tärkeimpiä ratkaisuja kokonaan uudessa valossa. Teos pureutuu perusteellisesti kysymyksiin sotilasylijohdon henkilökohtaisista ongelmista ja persoonallisuuden piirteistä sekä alkoholinkäytöstä, mielenjärkytyksistä ja rikollisuudesta.
Kovakantinen, 649 sivua.
Asiasanat:
Mannerheim, ylijohto, kenraalit, talvisota, jatkosota, alkoholi, mielenterveys |
||
Viipuri 1944 : Miksi Viipuri menetettiin?
toimittajat: Eero Elfvengren, Eeva Tammi
WSOY, 2019
376 sivua, kuvitettu, sid.
Viipurin äkillinen menetys jatkosodan lopulla 20.6.1944 on suomalaisen sotahistorian traumaattisimpia aiheita. Miksi kaupunki menetettiin vain muutaman tunnin taistelun jälkeen? Teoksessa sotahistorian asiantuntijat ja 20. prikaatin veteraanit tarkastelevat Viipurin tapahtumia monista näkökulmista.
Asiasanat:
sotahistoria
jatkosota
sodanjohto
sotilasstrategia
puolustus
Karjala
|
||
Pekka Visuri: Waldemar Erfurth - sotapäiväkirja 1942-1943
Jalkaväenkenraali Erfurthin sotapäiväkirja vuosilta 1942-1943 on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle teokselle Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Uudemmissa päiväkirjamerkinnöissään Erfurth tuo esille tietoa muun muassa Hitlerin vierailusta Mannerheimin luo 4.6.1942 sekä vastavierailusta Saksaan noin kolmea viikkoa myöhemmin. Päiväkirjat kuvaavat myös Suomen aseman vaikeutumista Saksan itärintaman tappioiden vuoksi ja lopulta valmistautumista sodasta irtautumiseen, minkä vuoksi välit Saksan kanssa kiristyivät.
Kovakantinen
528 sivua
Asiasanat:
Waldemar Erfurth, Hitler, Mannerheim, toinen maailmansota, Saksa, Neuvostoliitto, sotapäiväkirja, päiväkirjat |
||
kirjoittaja: Satumaarit Myllyniemi
SKS kirjat, 2021
227 sivua, kuvitettu, sid.
Sota mullisti jokaisen suomalaisen elämän ja herkisti kokemuksille rintamalla, kotona ja evakkotaipaleella. Erilaiset enteet, aavistukset, unet ja näyt olivat yleisiä. Kirjan kertomukset ovat tavallisten ihmisten arkoja muistoja. Selittämättömiksi jääneet kokemukset ovat antaneet toivoa, lievittäneet pelkoa ja auttaneet valmistautumaan pahimpaan.
Asiasanat:
sota-aika
muistitieto
selittämättömät ilmiöt
enteet
unet
näyt
|