fbpx

Jouluna 1943 lahjoja sai eniten tuntematon sotilas

Sotajoulua 80 vuotta sitten leimasi auttaminen ja toisista välittäminen. Traagisilta tapahtumiltakaan ei vältytty.

Vuoden 1943 joulu oli suomalaisille jo neljäs sotajoulu. Jouluvalmisteluihin vaikutti muun elämän tavoin pula ja säännöstely. Joulua pyrittiin kuitenkin viettämään niin tavalliseen tapaan kuin se vain oli mahdollista. Kekseliäisyyden ja talkoohengen avulla jouluista tunnelmaa luotiin niin kodeissa kuin rintamalla.

Jouluaaton tunnelmaa Viipurin sotasairaalassa 24.12.1943. SA-kuva.

Kotirintaman joulupöydässä puuroa ja juureksia

Perinteisistä jouluruuista tarjolla monessa kodissa oli ainakin lanttulaatikkoa. Lanttu oli harvoja säännöstelyn ulkopuolisia elintarvikkeita ja se säilyi myös hyvin, vaikka olisi välillä jäätynytkin. Porkkanaa ja punajuurta hyödynnettiin myös hyvin monessa muodossa rosolleista karamelleihin. Korttiannoksia oli ryhdytty säästämään hyvissä ajoin, jotta joulupöydässä voisi olla esimerkiksi lihaa ja jotain makeaa tarjolla. Kaupungeissa tarvikkeita jonotettiin tuntikaupalla. Kinkkua ei silti monessakaan pöydässä ollut, vaikka monet kasvattivatkin possuja pihojen perillä tai jopa asunnoissa sisällä. Monissa kodeissa jouduttiin tyytymään joulupuuroon. Helsingin Oulunkylässä lapsuuden jouluaan 1943 muistellut nainen kertoi ruokana olleen ohraryynipuuroa ja maaseudun sukulaisten lähettämää lampaanlihaa.

Maatiloilla asuneiden sukulaisten ja tuttavien lähettämät ruokapaketit olivatkin tärkeänä lisänä monen kaupunkilaisen joulupöydässä. Vähävaraisia autettiin myös nykyiseen tapaan keräyksillä. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkilähetys jakoi kaupunkilaisten lahjoittamia limppuja, perunoita, joululehtiä ja pieniä rahalahjoja yhteensä 810 perheelle.

Joululahjojakin saatiin. Lasten paketeista saattoi löytyä peltilelu, puusukset, räsynukke tai omena. Moni rintamalla ollut perheenisä oli lähettänyt puhdetöinään tekemiä puu- tai metalliesineitä perheelleen jouluksi. Näistä paketeista kuoriutui mm. lampunjalkoja, keinuhevosia, erilaisia rasioita tai jopa kattokruunuja.

Myös rintamalle oli tehty lahjoja. Lotat ja pikkulotat olivat ennen joulua käyttäneet valtavan määrän työtunteja valmistaessaan tuhansia ja tuhansia ”tuntemattoman sotilaan” joulupaketteja. Näitä paketteja toimitettiin mahdollisuuksien mukaan kaikkiin yksiköihin, jotta jokainen sotilas – myös ne, joita syystä tai toisesta kotiväki ei muistanut − saisi lahjan. Paketeissa oli mm. neuleita ja makeisia.

Lotat ja sotilaskotisisaret valmistivat sotilaiden joulun

Jouluaattona lähes jokaiseen korsuun pystytettiin joulukuusi ja rintamaradio lähetti jouluohjelmaa. Monessa korsussa pidettiin jouluhartaus ja komentajat kävivät joulutervehdyksillä. Joulupukki, joka joskus oli hyvinkin improvisoiden naamioitu, jakoi lottien ja muiden naisjärjestöjen valmistamat lahjat. Muutkin, kuten vaikkapa eduskuntaryhmät, olivat kantaneet kortensa rintamamiesten lahjoituskekoon. Sotilaille jaettavaksi kertyi mm. taskupeilejä, kirjoja ja tupakkaa. Jouluksi 1943 oli järjestetty myös joulurahan keräys, jonka tuotosta oli voitu jakaa korsukunnille rahalahjoja näiden haluamien tavaroiden, kuten ajanvietepelien, sanomalehtien, kuva- ja joulujulkaisujen ja jopa radioiden ostoa varten.

Sotilaskodit ja lottalat olivat suuressa roolissa rintamajoulun vietossa. Tilat oli koristeltu paperisilla tontuilla, porsailla ja kuusilla ja tarjolla oli juhla-ateria: puuroa, sianlihasäilykkeitä, makeisia, rusinoita, pumpernikkeleitä ja kahvia. Kanttiineissa oli jopa viisi joulujuhlaa peräkkäin, jotta kaikki sotilaat pääsivät mukaan. Tavoitteena oli tarjota miehille jouluiloa lapsuuden joulumuistojen merkeissä, jotta sodan arki edes hetkeksi unohtuisi. Lotilla ja sotilaskotisisarilla ei ollut joululomaa.

Joulun 1943 uhrit

Helsingin Sanomat uutisoi 27.12.1943 joulun sujuneen rintamilla ”suhteellisen rauhallisesti”. Kuitenkin 24.−26.12.1943 menehtyi 56 sotilasta ja yksi lotta. Heistä yli puolet menehtyi muuhun kuin vihollistoiminnasta johtuvaan syyhyn. Neljä suomalaista kaatui Maaselän kannaksella Jolmajärvellä, missä Neuvostoliitto hyökkäsi jouluaattona suomalaisten kenttävartioon 250 miehen voimin. Lisäksi kiivaassa taistelussa katosi seitsemän miestä ja saman verran haavoittui.

Hieman pohjoisempana Ontajärvellä tuntemattomien sotilaiden joululahjojen toimittaminen kenttävartioihin koitui kahden muonituslotan, yhden jääkärin ja kahden hevosmiehen kohtaloksi. Jouluaattoaamuna lotat Anni Tekkala ja Kirsti Ruotsalainen, jääkärit Uuno Ullgren ja Voitto Pynninen sekä ajomiehet Väinö Komulainen ja Janne Savolainen lähtivät kahdella hevosella liikkeelle. Heidän kimppuunsa hyökkäsi neuvostoliittolainen partisaaniosasto, jonka tulituksessa ajomiehet ja toinen hevosista kuoli. Lotat ja toinen jääkäreistä jäi vangiksi ja vain jääkäri Pynninen pääsi pakenemaan paikalta. Kirsti Ruotsalainen oli vangiksi joutuessaan raskaana ja synnytti pojan Neuvostoliitossa 26.8.1944. Lotat tulivat Suomeen ensimmäisen kotiutetun vankierän mukana 22. marraskuuta 1944.

Joulun viettoa korsussa Uhtuan suunnalla 25.12.1943. SA-kuva.