Tekijä: Leena Hangasmaa
Muistin kesäsesonki on käynnissä – tekemistä tarjolla myös lapsiperheille
Muistin kesäkausi on alkanut. Olemme avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun joka päivä klo 10.00−17.00. Lipunmyynti päättyy klo 16.30. Poikkeuksen tekee juhannuksen aika, jolloin Muisti ja Päämajamuseo ovat suljettuna to-la 20.−22.6. Johdanto-opastukset ryhmille ovat varattavissa normaaliin tapaan, mutta heinäkuun aikana kiertävää kahden tunnin opastusta näyttelyyn ei ole mahdollisuutta saada.
Uutta nähtävää näyttelyssä on Päämajamuseon puolella, jossa avautuu kesäkuussa Mannerheim ylipäällikkönä -näyttelykokonaisuus.
Tänä kesänä tarjoamme nähtävää ja tehtävää lapsiperheille aiempaa enemmän. Perheen pienimmille on tarjolla kuvasuunnistus näyttelyyn Rauha-kyyhkyn seurassa. Yläkerran aulaan perustamme väritys- ja piirustuspisteen, jossa lapset voivat odotella vanhempien käydessä K12-merkityssä Taistelu-kohteessa. Lasten taideteoksista kootaan näyttely yläaulaan. Juhannuksen jälkeen käyttöön tulevat perhekortit, joiden avulla vanhemmat voivat keskustella lasten kanssa näyttelyn teemoista ja näyttelyssä heränneistä tunteista ja ajatuksista. Kysythän kuvasuunnistusta ja kortteja mukaasi lipunmyynnistä!
Lisäksi Muistin osallistuu perinteistesti Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelujen lastentapahtuman Hulivilikarnevaalin työpajapäivään. Tiistaina 25.6.2024 voi Muistin pihalla kylvää rauhaa. Tarjolla on ohjattua ruukkujen koristelua ja siementen istutusta sekä kivien maalausta kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Vapaa pääsy.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa muutoksia – hallituksen puheenjohtajaksi Juhana Tikka
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvoston vuosikokouksessa valittiin uusia jäseniä hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin mikkeliläinen Juhana Tikka, joka on Muistin perustajajäsenen Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja. Varapuheenjohtajaksi valittiin Mikkelin Tuomiokapitulin lakimiesasessori Jyri Klemola, joka edustaa perustajajäsenistä Paavali Juusten -säätiötä. Muut hallituksen jäsenet ovat eduskunta-avustaja Laura Hämäläinen (uusi), Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen, Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusjohtaja Ville Kivimäki, kansanedustaja Jani Kokko (uusi) sekä Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen.
”Sodan ja rauhan keskus Muisti on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti uniikki tiedekeskus. Muistin tehtävä on nyt erityisen ajankohtainen”, kommentoi tuore puheenjohtaja Juhana Tikka. ”Muistilla on lisäksi matkailukohteena todella suuri merkitys alueelle. Mikkeliläisenä on hienoa saada olla mukana työskentelemässä Muistin hyväksi”,Tikka jatkaa.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa puhemies emeritus Paavo Lipponen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Ari Lahti, joka toimi aiemmin hallituksen puheenjohtajana. Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat ministeri Jan Erik Enestam, kansanedustaja Hanna Holopainen, emerituspiispa Seppo Häkkinen, HR- ja hallintojohtaja Niina Ihalainen, opiskelija Katriina Janhunen (uusi), yliasiamies Atte Jääskeläinen (uusi), kansanedustaja Hanna Kosonen, kenraalimajuri (res.) Markku Myllykangas, projektityöntekijä Sari Rautiainen, toimitusjohtaja Timo Saahko (uusi), KTM Lenita Toivakka, toimittaja Tiina Toivakka sekä toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen (uusi).
”Olen aina halunnut tehdä työtä, jolla on merkitys. Muistin toiminnassa tämä toteutuu hyvin koska Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muistin missio on tässä maailmantilanteessa entistäkin tärkeämpi”, kertoo Suomen Messut Oyj:n toimitusjohtajana toimiva, mikkeliläistaustainen Anni Vepsäläinen. ”Oma tavoitteeni on lisätä Muistin tekemän työn tunnettuutta sekä auttaa varainhankinnassa osaamiseni ja verkostojeni avulla”, hän jatkaa.
Sodan muisti -verkko-oppimateriaalisivusto on avattu
Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama verkko-oppimateriaali on avattu osoitteessa sodanmuisti.fi. Oppimateriaali käsittelee Suomea ja suomalaisia toisessa maailmansodassa ja se on suunnattu ensisijaisesti peruskoulujen ja toisen asteen historianopetukseen.
Sivusto tutustuttaa käyttäjänsä Suomen sotien vuosiin aikajanan ja teemallisten kokonaisuuksien kautta. Sisällöissä painotetaan historianopetusta syventäviä ja laajentavia aiheita: sotatapahtumien ja poliittisen historian lisäksi huomiota kiinnitetään ihmisten kokemuksiin ja arkielämään sekä sotatalouteen. Vaikka ensisijainen kohderyhmä ovat nuoret oppijat, sitä voivat vapaasti selata kaikki aiheesta kiinnostuneet.
”Koulujen historianopetuksessa käytössä ollut oppimateriaali on varsin tiivistä ja keskittyy pitkälti sotiemme tapahtumahistoriaan. Tarve on ollut laajemmalle näkökulmalle, joka huomioi sodan vaikutukset kaikkiin ja kaikkeen yhteiskunnassa. Tähän pyrimme sivustolla vastaamaan”, kertoo Muistin pedagogi Mikko Siitonen, jolla on itselläänkin 20 vuoden kokemus historianopettajana toimimisesta.
”Aihe on tässä maailmantilanteessa ajankohtainen ja monet nuoret kokevat huolta tulevasta”, jatkaa Siitonen. ”Historian avulla voidaan ymmärtää nykyisten tapahtumien taustoja ja sitä, kuinka vaikeuksista voi selvitä. Toisen maailmansodan historia näyttää, miten traumat syntyvät ja miten niistä toivutaan sekä miten ylisukupolviset kokemukset vaikuttavat ihmisten elämään. Sodan jälkeen Suomesta onnistuttiin rakentamaan hyvinvointiyhteiskunta ja tämä kertomus voi vahvistaa tulevaisuudenuskoa tänäkin päivänä. Minulle Suomen toinen maailmansota on selviytymistarinan ohella myös kertomus demokraattisen ja moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan voitosta”, kertoo Mikko Siitonen.
Aihepiiriä käsitellään sivustolla erilaisia medioita hyödyntäen. Tekstien kirjoittamisesta on vastannut Muistin henkilökunnan lisäksi suuri joukko suomalaisia eturivin tutkijoita ja museoammattilaisia. Tekstien kuvittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Mukana on myös videotuotantoja sekä tutkittavia kuvia. Kaikkiin sisältöihin on sisällytetty eritasoisia skaalautuvia tehtäviä, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset.
Sivuston valmistamista on rahoittanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto, ja se täydentyy kesän ja syksyn aikana.
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.
”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta
Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.
”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.
”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz
Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.
Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.
Onnistuneen kevään jälkeen kohti hyvää kesää
Sodan ja rauhan keskus Muistin kevätkausi oli lukujen, asiakaspalautteiden ja toiminnan näkökulmasta onnistunut. Vuoden alusta toukokuun loppuun Muistissa vieraili 10 358 asiakasta. Kasvua edellisvuoteen on 34 %. Vuonna 2022 Taloustutkimuksen tekemän museomatkailututkimuksen perusteella Muistissa kevätkaudella vierailleiden asiakkaiden aluetaloudellinen vaikutus on yli 1,3 miljoonaa euroa. Nämä eurot jakautuvat Mikkelin alueen yrityksille. Alueen talouden kannalta matkailussa ja kulttuurissa piilee edelleen merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun.
Kuinka vieraiden määrä on saatu kasvuun? Merkittävin syy Muistin iän mukana tuoma tunnettuuden kasvu. Puskaradio on tunnetusti tehokkain keino levittää niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Asiakaspalautteiden ja kävijämäärän kasvun myötä voimme tietää, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi päämäärätietoinen markkinointi ja viestintä ovat tuottaneet tulosta. Monet asiakkaista ovat kuulleet Muistista ystävältä taikka sosiaalisesta mediasta. Joko sinä seuraat Muistia Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa tai LinkedInissä?
Toiminta on ollut kevätkaudella aktiivista. Omia tapahtumia, kuten luentoja, elokuvaesityksiä ja työpajoja on järjestetty yhteensä 13. Yhteistyötapahtumana järjestettiin muun muassa Suomen sotilassosiologisen seuran juhlaseminaari sekä kaksi luentoa Mikkelin Reserviupseereiden kanssa. Veteraanipäivää juhlittiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa ja päivän työpajassa kylvettiin rauhaa.
Ilahduttavaa on ollut myös oppilasvierailujen määrän merkittävä kasvu. Ryhmiä on käynyt 33 ja oppilaita 775. Tässä maailmantilanteessa ja digitaalisen informaatiotulvan keskellä on äärettömän tärkeää, että nuorten kanssa käydään keskustelua sotien vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä siitä, kuinka vaikeuksista voidaan selvitä. Vahva medialukutaito auttaa nuoria tunnistamaan disinformaatiota sekä löytämään tutkittua ja luotettavaa tietoa. Nuorissa on meidän tulevaisuutemme.
Fyysisten vierailujen lisäksi Muisti tarjoaa myös verkkosisältöjä. Viimeisen vuoden aikana Muisti on kehittänyt uutta Sodan muisti –verkko-oppimateriaalia Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Tammenlehvän perinneliitolta saatujen avustusten turvin. Työtä tullaan jatkamaan syksyllä 2024 ja keväällä 2025 Uuden Päivän rahaston myöntämällä avustuksella.
Myös näyttelytuotannot ovat edistyneet! Tiistaina 18.6.2024 avataan Päämajamuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu ja tuotettu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely. Tämä näyttelyteema on ollut pitkään Päämajamuseon asiakkaiden toiveissa. Sisällöllisesti näyttely on vihdoin ollut mahdollista tehdä uusien tutkimusten myötä. Tutkimuksista kovassa käytössä ovat olleet Mikko Karjalaisen Mannerheimin Päämaja – Sodanajan johtoesikunta 1919-1944 ja Mikko Karjalaisen ja Toni Monosen Mannerheimin sotataito. Vaikka tätä kirjoittaessa näyttelytyö on vielä kesken, niin jo nyt voimme ylpeänä kutsua kaikki vierailemaan näyttelyssä tänä kesänä. Tervetuloa!
Hieman pidemmällä aikajänteellä uusia näyttelysisältöjä on tulossa myös Muistiin. Vuonna 2023 aloitettiin Muistin päänäyttelyn uudistamisen suunnittelu. Ideointityö on jatkunut tänä keväänä ja toden teolla työ pääsee vauhtiin kesälomien jälkeen elokuussa. Tavoitteena on uudistaa jo olemassa olevia sisältöjä sekä luoda kokonaan uusia näyttelykokonaisuuksia. Yksi näyttelyn pääpainopisteistä tulee olemaan veteraaniperinne tai laajemmin ymmärrettynä sotasukupolvien perintö. Tässä uudessa näyttelykokonaisuudessa tullaan käsittelemään muun muassa sitä, kuinka me onnistuimme sotasukupolvien voimin säilyttämään sotien jälkeen demokraattisen yhteiskunnan ja kehittymään hyvinvointiyhteiskunnaksi. Edellisten sukupolvien uhrautuvuuden, sitkeyden, lähimmäisten huomioonottamisen, velvollisuudentunnon ja tulevaisuudenuskon ansiosta elämme yhdessä maailman parhaimmista maista.
Aurinkoista kesää ja tervetuloa vierailulle Muistiin!
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Päämajasymposium pureutuu turvallisuuteen jo 15. kertaa päämajakaupunki Mikkelissä
Yhteiskunnallisen keskustelun tapahtuma Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä jo 15. kertaa, perjantaina 9.8. klo 13.00-16.30.
Tapahtuma kokoaa jälleen nimekkään asiantuntijakaartin keskustelemaan turvallisuudesta eri näkökulmista. Tänä vuonna pääteemoina ovat Suomen rooli Natossa ja EU:ssa sekä kansalaisyhteiskunnan valmius, varautuminen ja kriisinsietokyky. Näistä teemoista on luvassa paneelikeskustelut ja tapahtuman avaava Mannerheim-luento.
Päämajasymposium on vakiinnuttanut paikkansa kansalaisille avoimena yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumana päämajakaupunki Mikkelissä, Naton itärajalla. Paikan päälle konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin mahtuu noin 800 vierasta. Paneelikeskustelut ovat seurattavissa myös Yle Areenassa striimin välityksellä. Tapahtuma on luonteeltaan ainutkertainen Itä-Suomessa.
– Suomen itsenäisyyden ajan sotien päämajakaupunkina Mikkeli on luonteva paikka Päämajasymposiumille ja turvallisuuskeskustelun keskipisteeksi, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
– On tärkeää, että kaikki kansalaiset pääsevät seuraamaan yhteiskunnallisesti ajankohtaista keskustelua ja syventymään Suomen turvallisuuteen eri näkökulmista. Se on Symposiumin avaintehtäviä.
Keskusteluissa Suomen rooli muuttuvassa maailmassa sekä kansalaisen varautuminen ja valmius kriisissä
Symposiumin ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohditaan Suomen uutta roolia EU:ssa ja Natossa osana liittokuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä.
Toisessa paneelikeskustelussa käsitellään yhteiskunnan ja kansalaisen varautumista kriisiin, valmiutta ja kriisinsietokykyä.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina ensimmäisessä paneelissa ovat puolustusministeri Antti Häkkänen, Viron Kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raik, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja kemiallisen aseenkieltosopimuksen valvontalaitoksen VERIFINin johtajana toiminut Paula Vanninen.
Toisessa paneelissa keskustelevat Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen, Yleisradion ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij sekä Neova Oy:n varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
Mannerheim-luennon pitää Viron puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja Kristi Raik.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Yle Keski-Suomen ja Etelä-Savon päällikkö Minna Salomäenpää.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Maavoimien esikunnan kanssa.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta ja ohjelma maakuntaliiton verkkosivuilla.
Museokortti tarjoushintaan Muistista!
Tule ostamaan uusi museokortti tai jatkamaan vanhan voimassaoloa Muistiin 68 euron tarjoushintaan! Kampanja on voimassa 3.6.−17.6.2024. Hankkimalla korttisi meiltä tuet samalla Muistin toimintaa.
Museokortti on pääsylippusi yli 360 museoon kaikkialla Suomessa. Kortti on voimassa vuoden sen ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen.
Suomen kohtalonhetkistä 80 vuotta – Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ensi päivät jatkosodassa kesäkuussa 1944
Keväällä 1944 Stalin halusi Suomen irti sodasta, ja sitä varten suomalaisille päätettiin antaa isku, joka tuntuisi. Karjalankannaksen suurhyökkäyksen suunnitelma oli vahvistettu 3.5.1944, ja 7.6.1944 Neuvostoliitto sai 21. armeijan siirron Kannakselle suoritettua loppuun.
Vielä keväällä verrattain tasan olleet voimasuhteet Karjalankannaksella olivat nyt kääntyneet peruuttamattomasti puna-armeijan eduksi. Aikaisemmin rintamavastuussa olleella neuvostoliittolaisella 23. armeijalla oli ollut kolme divisioonaa. Nyt sen tueksi tuotiin 21. armeija. Kesäkuussa Karjalankannakselle oli keskitetty 24 jalkaväkidivisioonaa, kaksi tykistödivisioonaa, kahdeksan panssarirykmenttiä ja kuusi panssariprikaatia, kahdeksan rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa tykistöä ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkoja oli Kannaksella siis noin 270 000 miestä, 450 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä, 5 500 kenttätykkiä sekä 880 raketinheitintä ja satakunta rannikkotykkiä. Niitä vastassa oli viisi suomalaisdivisioonaa, panssaridivisioona ja kaksi prikaatia eli noin 75 000 miestä, sata panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä. Puna-armeija odotti suomalaisilta lähtökohtaisesti sitkeää vastarintaa: Suomea vastaan kesällä 1944 keskitetyt joukot muodostivat kokonaisuudessaan hiukan yli 10 % neuvostoarmeijan kokonaisvahvuudesta.
Suomalaisten kuva tilanteesta ei ollut kovinkaan ajantasainen: suurhyökkäyksen alkupäivänä 9.6. julkaistu suomalaisen IV armeijakunnan tilannekatsaus kuvaa vihollisjoukkojen tilannetta suomalaisesta näkökulmasta ylioptimistisesti: ”Kannakselle tuodut joukot ovat loppuunkulutettuja, joten ennen perusteellista täydennystä ja organisointia niitä tuskin voidaan pitää hyökkäyskelpoisina”. Tosiasiassa suomalaisilla oli kesällä 1944 vastassaan paitsi voimakkaampi, myös monella tapaa taitavampi suurvalta-armeija kuin muutamaa vuotta aikaisemmin. Puna-armeijan hyökkäysperiaatteisiin kuului massiivisen iskun suuntaaminen tavoiteltuun läpimurtokohtaan. Hyökkäystä edelsi murskaava tulivalmistelu ja ilmavoimat tukivat läpimurtoyritystä voimakkain pommituksin. Myös eri aselajien yhteistyö toimi neuvostoarmeijassa nyt huomattavasti aikaisempaa paremmin.
Noin 60-70 patteriston vahvuinen neuvostotykistö aloitti 9. kesäkuuta 1944 aamulla kello 6 voimakkaan tulivalmistelun Valkeasaaren suomalaisasemia vastaan. Murskaavaa tykistötulta täydensivät maataistelu- ja pommikoneet sekä raketinheittimien tuli. Suomalaistykistö joutui ampumaan sulkutulta sokkona, koska tähystys ei onnistunut ilmassa olleen pölyn ja savun vuoksi.
Pienet, tunnustelevat hyökkäykset saatiin torjuttua, mutta neuvostotykistö uusi voimakkaan tulivalmistelunsa iltapäivällä klo 16.30 ja keskitti tulen nyt Jalkaväkirykmentti 1:n asemiin. Tulivalmistelu ei ollut ehtinyt vielä loppua, kun neuvostojalkaväki hyökkäsi panssarien tukemana. Osa jalkaväkirykmentti 1:n miehistä jätti asemansa ja puna-armeija onnistui näin saamaan suomalaisten pääasemaan murron, jota ei saatu lyötyä takaisin. Monen puolustajan hermot pettivät, ja miehiä pakeni pakokauhun vallassa. Puolustautumista tai jopa vastaiskua yrittäneet suomalaiset saivat monin paikoin huomata, että pölyn ja hiekan tukkimat aseet – kiväärit, konepistoolit, pikakiväärit – eivät lainkaan toimineet. Armeijakunnan tilannearvio oli vielä toiveikas; suurhyökkäykseen ei uskottu vieläkään.
Puna-armeijan varsinaiset läpimurtojoukot siirrettiin asemiin 9.–10.6. välisenä yönä ja seuraavana aamuna kello viisi alkoi edellisiä vielä rajumpi tulivalmistelu noin 100 patteriston voimin. Kaikkiaan neuvostotykistö ja kranaatinheittimet ampuivat suomalaisasemiin noin 280 000 laukausta. Neuvostojoukot, keihäänkärkenä 30. kaartinarmeijakunta, aloittivat etenemisensä suomalaisten asemiin noin kello 7.30. Suomalaiset asemat olivat tykistötulen runtelemia. Tappiot olivat myös raskaat. Suomalaisen JR 1:n kaistalla hyökkäysvoimana oli 18 neuvostopataljoonaa kolmea suomalaispataljoonaa vastassa, ja hyökkääjällä oli vielä tukenaan sata panssarivaunua.
Hyökkäys eteni kaikkiaan kolmella suunnalla: 30. Kaartinarmeijakunta rynnisti kohti Kivennapaa painopistesuunnalla. Rannikolla puna-armeijan 109 Armeijakunta eteni kohti Vammelsuuta ja suomalaisen 2. divisioonan lohkolla neuvostoliittolainen 97. armeijakunta pyrki etenemään Siiranmäkeen. Puolustus murtui JR 1:n kaistalla noin puolessa tunnissa ja muuallakin aamupäivän aikana.
Reservejä vastaiskuun ei ollut, joten edessä oli vetäytyminen. Tykistöllä ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan vetäytymisvalmiutta, sillä tykkivaljakoista suurin osa oli maataloustöissä kaukana selustassa, ja vaikka muutamia valjakoita saatiinkin tuliasemiin, joutuivat ne oitis vihollisen tulituksen kohteeksi. Raskaiden tykkien vetotraktorit taas olivat linnoitustöissä Vammelsuu-Taipale-asemassa. Lopputuloksena 10. divisioona menetti käytännöllisesti katsoen koko tykistönsä, 68 tykkiä. Menetykset vastasivat n. 27 % kenttätykistön kokonaisvahvuudesta.
Hyökkääjä oli varannut suomalaisten pääpuolustuslinjan murtamiseen suunnitelmissaan jopa kolme päivää. Lopulta vastarinta murrettiin tunneissa. Moskovassa puna-armeijan saavutusta juhlistettiin ampumalla tykistöllä 224 kunnialaukausta. Suomessa tilannekuva ei vieläkään ollut selkiytynyt: päämajassa ei edelleenkään oltu varmoja siitä, oliko vihollisen hyökkäys todellinen ja vakavasti otettava.
11.6. Päämaja lähetti vahvennetun Jääkäriprikaatin vastahyökkäykseen, jonka tarkoituksena oli ”selvittää vihollisen vahvuudet ja aikomukset”. Prikaatiin kuuluva Jääkäripataljoona 1 oli ollut mukana taisteluissa edeltävästä päivästä lähtien, ja lähti nyt vihollista vastaan vailla minkäänlaista selkeää käsitystä kokonaistilanteesta. Ilman tykistön tulitukea ja vailla lähitorjuntaan soveltuvaa panssarintorjunta-aseistusta vastahyökkäykseen komennetut jääkärit kohtasivat edetessään vihollisen tulijyrän alta silmittömästi pakenevia miehiä, kunnes törmäsivät viholliseen Polviselän maastossa. Vastahyökkäyksen tulos oli odotettu: urheasta taistelusta ja raskaista uhreista huolimatta ylivoimainen vihollinen työnsi jääkäriprikaatin takaisin jo saman päivän iltaan mennessä.
Suurhyökkäyksen merkityksestä Neuvostoliitolle kuvaa paitsi se, että sitä luonnehdittiin peräti neljänneksi strategiseksi iskuksi, myös käytännön seikat, kuten Suomea vastaan keskitettyjen joukkojen ja kaluston määrät. Jalkaväen ja tykistön lisäksi Neuvostoliitto oli siirtänyt Suomen-vastaiselle rintamalle mittavan määrän lentokoneita, ja saavuttanut näin ilmaherruuden, jota Suomen ilmavoimat eivät kyenneet tehokkaasti haastamaan. Myöskin Saksalla oli omat intressinsä: sillä ei ollut varaa menettää Suomen armeijan puolustamaa itärintaman osuutta, Hitlerin käskystä Suomeen siirrettiin lento-osasto Kuhlmey, joka saapui Immolan lentokentälle 17.6.1944 ja aloitti välittömästi sotalennot. Toimintansa aikana johtajansa, everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn mukaan nimetty osasto teki 1242 sotalentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja. Sen antama tuki suomalaisille oli merkittävää, kun suurhyökkäys viimein pysäytettiin Tali-Ihantalassa kesä-heinäkuun vaihteessa 1944.
Artikkeli pohjautuu dosentti Olli Kleemolan kirjaan Kohtalon vuosi 1944, joka julkaistaan 10.6.2024. Kustantaja Amanita Oy.
Muisti ja Mikkelin yliopistokeskuksen tiedekasvatus kehittivät pakopelin yläkoululaisille
Sodan ja rauhan keskus Muistin tiloissa pelattavassa pakopelissä opitaan ryhmätyötä, tulkintojen tekemistä ja lähdekriittisyyttä. Mikkelin yliopistokeskuksen tiedekasvatus ja Muisti tarjoavat pakopelikokemuksen ilmaiseksi mikkeliläisille koululaisryhmille.
Numerokoodilla lukittuja pieniä arkkuja nököttää eri puolilla Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelytiloja. Kun ratkaisee tehtävän ja selvittää koodin, saa auki seuraavan arkun, josta paljastuu seuraava tehtävä.
Emman mysteeri -pakopelissä ideana on hypätä historiantutkijan saappaisiin kuvitteellisen tarinan avulla.
– Pakopeli esittelee historiantutkijan työtä hauskalla tavalla. Mukana on erilaisia kuvitteellisia valokuvia ja dokumentteja, ja pelissä hyödynnetään myös Muistin näyttelyitä ja materiaaleja, kertoo tiedekasvatuksesta vastaava projektipäällikkö Heidi Huovinen Mikkelin yliopistokeskuksesta.
Pelin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Heidi Huovinenja Muistin pedagogi Mikko Siitonen. Peli on suunnattu kaikille kahdeksasluokkalaisille, ja Muisti tarjoaa sen ilmaiseksi mikkeliläisille kouluille.
Pakopelissä Emman perheen salaisuutta aletaan keriä auki historiaan liittyvillä kronologisilla tehtävillä ja erilaisia lähteitä käyttämällä.
– Pakopeli opettaa ryhmässä toimimista, kärsivällisyyttä ja asioihin perehtymistä, ja siitä voivat saada onnistumisen elämyksiä sellaisetkin oppilaat, jotka eivät koe onnistumisia koululuokassa, Siitonen sanoo.
Toinen puoli on tiedekasvatus. Peli simuloi historiantutkimusta, jossa erilaisia lähteitä ja tietoja yhdistelemällä tehdään johtopäätöksiä ja tulkintoja.
– Historiantutkimus on kuin palapeli: kun kaikkia paloja ei löydy, joudutaan tekemään tulkintoja. Tarvitaan myös lähdekriittisyyttä, Siitonen sanoo.
Pelissä esimerkiksi kerrotaan diktaattorista, jolloin pelaaja joutuu pohtimaan, voiko hänen kertomaansa luottaa. Mukaan on ujutettu myös demokratiakasvatusta, sillä lopuksi pelaajaryhmät saavat äänestää yhdessä tarinan loppuratkaisun.
Pakopeli on osa kouluille suunnattua tiedepolkua, jota koordinoi Mikkelin yliopistokeskus. Pelistä on suunnitteilla myös Muistiin palvelutuote, jota voidaan tarjota esimerkiksi tyky-ryhmien ohjelmaksi.
Elina Jäntti
Muistissa on käynyt 100 000 asiakasta
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on vieraillut sen vajaan kolmivuotisen historian aikana yhteensä yli 100 000 asiakasta. Virstanpylväs saavutettiin perjantaina 3.5.2024.
Muistin 100 000. asiakas oli mikkeliläinen Emmi Voutilainen, joka tuli museokäynnille puolisonsa Antin kanssa. Antti Voutilainen oli toivonut museokäyntiä joululahjaksi, ja Emmi oli ostanut liput Muistin verkkokaupasta.
”Nyt saimme lapset hoitoon ja pääsimme lunastamaan lahjan. Muistin aihepiiri kiinnostaa ja olemme vierailleet vastaavissa kohteissa muualla”, kertoivat Voutilaiset.
Emmi ja Antti Voutilainen saivat Muistilta kassillisen MUISTI Kaupan tuotteita ja kahvit kahvila-ravintola Rauhassa.
Muistin vuotuinen kävijämäärä on liikkunut reilun 30 000 paikkeilla. Suurimmat kävijämäärät tulevat pääkaupunkiseudulta ja Mikkelin seudulta.
”Vuoden 2024 alku on ollut aikaisempia vuosia vilkkaampi. Viime vuoteen verrattuna Muistissa on vieraillut tammi-huhtikuussa 32 % enemmän asiakkaita. Vuoden alku on ollut siis lupaava”, kommentoi Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Pyrimme edelleen kasvattamaan valtakunnallista tunnettuuttamme ja lisäämään markkinointia.”
Muisti odottaa vilkasta kesäsesonkia ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi myös seuraavat 100 000 asiakasta!
