Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani

KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -artikkelikokoelman
syntyhistoria juontaa pakolaiskeskusteluun, joka käynnistyi
kiivaana kun Suomeen vuonna 2015 tuli ennätyksellinen
määrä turvapaikanhakijoita. Polemiikin kohteena oli pian myös
Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta evakuoidun väestön asuttaminen muualle Suomeen.

Pakolaiskeskustelusta nousi esille ajatus siitä, kuinka huonosti suomalaiset lopulta tuntevat karjalaisten historian. Talvi- ja jatkosotaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on kyllä julkaistu runsaasti, mutta niissä Karjalan ja sen asukkaiden vaiheet jäävät usein varsinaisten sotatapahtumien varjoon. Tämän teoksen keskeisenä ajatuksena on luoda laajempi näköala karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Sota kosketti syvästi koko suomalaista yhteiskuntaa ja sen jäseniä.

Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan menettämisen taustat, talvi- ja
jatkosodan aikana suoritetut väestön evakuoinnit, sodanjälkeinen
asutustoiminta, karjalaisten selviäminen ja Karjalan muistaminen.
Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty Karjala ja sen asukkaat,
kirjassa muistutetaan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet
Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei
koskenut vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet Suomen kansasta.
Eivätkä maahanmuuttajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen
on kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta.
Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriinsä perehtyneitä tutkijoita
Suomen eri yliopistoista yhden kirjoittajista edustaessa Maahanmuuttovirastoa
ja yhden Kööpenhaminan yliopistoa. Kirjan ovat
toimittaneet FT Pirkko Kanervo, FM Terhi Kivistö ja VTT Olli Kleemola.