Tarinoissa historia tulee lähelle: “Kuinka ihminen voi selvitä tuollaisesta?”

Muistin ensimmäiset Tarinat-kuvaukset ovat tällä viikolla tulleet päätökseen. Tarinat on yksi Muistin keskeisistä näyttelyosioista. Nyt kuvatut kertomukset käsittelevät sota-ajan kokemuksia viidestä eri näkökulmasta.

Tosielämän aineistoon pohjautuvat käsikirjoitukset tarinoille laativat kirjailijat Petri Tamminen, Sirpa Kähkönen, Ira Vihreälehto, Lasse Lehtinen sekä tutkija Leena Hangasmaa.

Tarinat-näyttelykohteessa erityisenä painopisteenä ovat yksilön kokemus, ajatukset ja tuntemukset.

Rivisotilaan näkökulmasta kirjoittanut Petri Tamminen tunnetaan lyhyen proosan ja lakonisen huumorin mestarina. Suomen historia- teoksenkin kirjoittaneelle Tammiselle historia tulee todeksi yksilön kautta. “Ymmärrän menneisyyden todeksi ylipäätään vasta kun löydän sen tapahtumille välittäjän, kokijan, tunteet”, hän sanoo.

Tarinoiden valinnassa painotettiin myös harvemmin erityisesti museoissa käsiteltyjä sota-ajan yksilöiden kokemuksia. Ira Vihreälehdon tietokirja, Tuntematon sotavanki, kertoo hänen neuvostoliittolaisen isoisänsä etsinnästä. Vihreälehdon tarina on osa Muistin näyttelyä. ”Meitä on satoja sotavankien jälkeläisiä Suomessa, jotka ovat tunteneet ulkopuolisuutta museoiden, median ja muiden sodasta kerrottujen kertomusten äärellä. Ajattelin, että osallistuminen tähän projektiin lisäisi ymmärrystä ja moniäänisyyttä. Että tämä näyttely toisi meidänkin äänen mukaan.” Vihreälehto ajattelee, että historian monista tarinoista olisi hyvä ennen kaikkea oppia ihmisyyttä. ”Sodan jälkeen on tärkeä tehdä rauhantyötä, se on tärkein perintö mitä meillä sodista pitäisi olla”, hän sanoo.

Muistin näyttelyiden toteutuksessa tavoitteena on vahva elämyksellisyys tiedekeskuksen kävijöille. Sirpa Kähkösen mukaan tässä voi piillä Muistin tuoma lisäarvo. Evakon tarinan käsikirjoittanut Kähkönen tunnetaan erityisesti Kuopio-sarjastaan. Kirjailijan romaaneissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina ja lasten ja naisten historia. Kähkönen ajattelee, että Muisti voi tehdä historian ”aistimelliseksi”.

Tamminen on samoilla linjoilla. “Jotta historiasta oppisi, historia pitää voida kokea ja jotta sen voisi kokea, sinne pitää luoda verenkiertoon asti menevä yhteys”, hän sanoo.

Muistin aineistoa käsitellessään Tamminen sanoo kokeneensa juuri tuon verenkiertoon menevän yhteyden historiaan, miettien, ”kuinka ihminen voi selvitä tuollaisesta?”

Tamminen siteeraa Veijo Merta: “Talvisodan alkaessa ei alkanut talvisota.” Virke on Tammisen mielestä oivaltava. Toki Meri tarkoitti tällä sitä, että sota sai nimensä vasta paljon myöhemmin. Silti virkkeellä on toinenkin merkitys, Tamminen toteaa. “Vaikka talvisota on meille suuri sisun ja suomalaisuuden symboli, niin sinä torstaiaamuna kun se alkoi, se alkoi juuri niin sekavana ja todellisena ja varsinkin epätodellisena kuin asiat ihmiselle tapahtuvat. Toisin sanoen se alkoi tässä ja nyt. Tuollaisen nyt-hetken tavoittaminen on museolle vaativa ja tärkeä tehtävä, ja Muistissa sitä yritetään uusin keinoin.”