Avainsana: arkisto
Arkistoihin kätketyt
Viralliset arkistot kertovat vähemmistöjen tarinasta vain pienen osan. Siksi yksityisten arkistojen rooli korostuu, kirjoittaa Siiri Simpanen.
Elokuun auringossa salsamekkoon ja hiuskoristeeseen sonnustautunut esiintyjä antautuu intohimoisesti Rusina Serraton rooliin. Käsiään viehkeästi heiluttaen ja silmät lähes kiinni painuneina hän tanssii kuvaajalle, taustalla näkyy taistelujen runtelemaa metsää. Käynnissä on jatkosodan aikainen rintamadrag -esitys.
Perinteisten sukupuoliroolien rikkominen ja seksuaalisuuden moninaisuus olivat osa rintamakokemusta joillekin sotilaille, mutta arkistoaineistot kertovat vain vähän sota-ajan sateenkaarihistoriasta.
Virallisten arkistoaineistojen valossa sateenkaarihistoria voi näyttäytyä vähäisenä ja negatiivisesti sävyttyneenä, mikä vahvistaa vähemmistöihin liitettyä stigmaa. Perehtyminen vähemmistöhistoriaan ja aikakauden yhteiskunnalliseen ilmapiiriin mahdollistaa kuitenkin myös toisenlaiset tulkinnat.
Eletyt kokemukset ja muuttuvat sukupuoliroolit
Tutkimus osoittaa, että sateenkaarihistoria sellaisena kuin aikalaiset ovat sen kokeneet poikkeaa virallisten arkistojen rikosraporttien ja lääkärinlausuntojen luomasta kuvasta.
Sota tarjosi yllättäviä mahdollisuuksia esimerkiksi sukupuoliroolien rikkomiselle: siinä missä kotirintamalla miesten töitä tehneet naiset saivat uusien velvollisuuksien myötä ”oikeuden” pukeutua housuihin, mahdollisti rintamaviihde miehille sukupuoliroolien ylittämisen.
Tutkija Kati Mustolan haastatteluaineistossa Paavoksi nimetty haastateltava kertoo primadonnasta, meikkilaukun rintamalle mukanaan tuoneesta transvestiitista, joka somisti korsua verhoilla ja kukilla sekä ompeli itselleen hameen tanssiesityksiä varten. Kuva ”Rusina Serratosta” tai muut samanlaiset SA-kuva-arkistoon kätkeytyvät valokuvat eivät kerro, kuuluivatko juuri niissä esiintyvät ihmiset sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin. Yhdessä muun aineiston kanssa ne kuitenkin tuovat esiin, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on osa suomalaista sotahistoriaa.
Tom of Finland -taiteilijanimellä tunnettu Touko Laaksonen muisteli sota-ajan pimentynyttä Helsinkiä seksuaalisten kohtaamisten näyttämönä ja mahdollistajana. Sodan tuoma epävarmuus sai monet elämään täysillä, mikä näkyi myös seksuaalisuuden vapautumisena. Yhteiskunta paini niin isojen ongelmien kanssa, ettei seksuaalisuuden vartiointia pidetty yhtä tärkeänä kuin ennen sotaa tai sen jälkeen.
Asenteiden kiristyminen sotien jälkeen ilmenee arkistoissa homoseksuaalisista teoista tuomittujen määrän kasvussa, mutta sotavuosina elettyjä vapaudenkokemuksia näistä dokumenteista tuskin on luettavissa.
”Rusina Serraton” harjoittama rintamadrag tunnistetaan ilmiönä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Sotahistorian harrastaja ja taiteilija Martin Dammann on julkaissut kuvatutkielman ristiinpukeutumisesta natsi-Saksan sotilaiden keskuudessa. Tutkielma tuo esille rintamalla elettyjen kokemusten kirjon. Arkistoaineistot voivat kertoa, että saksalaissotilaat ovat tanssineet hakaristilipun alla naisten vaatteisiin pukeutuneena ja juhlineet toisiaan suudellen. Tämän todellisuuden tuominen osaksi historiankirjoitusta vaatii työtä. Työn taas mahdollistaa moninaisuudesta kertova historiallinen aineisto – sen etsiminen, havaitseminen ja esiin nostaminen.
Arkistojen merkityksestä
Viralliset arkistot kertovatkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta vain yhden osan. Niinpä yksityisarkistojen merkitys vähemmistöhistorioiden tallentamisessa korostuu. Samalla kun yksi homoseksuaaliksi paljastunut sotilas tuomittiin kenttäoikeudessa ja toinen pahoinpideltiin, kolmas pystyi avoimesti muodostamaan seurustelusuhteen toiseen sotilaaseen. Nämä kaikki ovat todellisia kokemuksia sota-ajasta ja homoseksuaalisuudesta, mutta vain yhden tapauksen voi löytää viranomaisarkistosta. Kaksi muuta kokemusta miesten välisistä suhteista löytyvät yksityisarkistojen muistitietokeruista ja lehtiartikkelikokoelmista.
Naisparien näkyvyys sota-ajan arkisto- ja muistitietoaineistoissa taas on lähes olematonta. Naistenvälisiä suhteita on ollut, mutta lesbouteen liitetty tabu on ollut niin vahva, ettei näitä kokemuksia ole juuri saatu tallennettua. Yksi harvoja aikalaiskuvauksia on teatteriohjaaja Vivica Bandlerin elämänkerta, jossa hän muistelee myös lotta-aikaansa ja yövieraskutsua toisen lotan aviovuoteeseen: ”[…] nukut sit meidän välissä. Sit ollaan kaikki kolme”. Ehdotuksen eroottinen luonne on jäänyt Bandlerin mieleen merkityksellisenä osana hänen omaa sota-ajan historiaansa, vaikka hän ei tarttunutkaan lotan tarjoukseen.
Etenkin sotahistoriantutkimus Suomessa on yhä heterokeskeistä ja yksi syy tähän on vähemmistöjen sotakokemuksista kertovien arkistoaineistojen vähäisyys. Jotta historiasta ei muodostuisi yksipuolinen kuva, viralliset arkistot tarvitsevat rinnalleen yksityisiä arkistoja, jotka voivat kerätä ja tallentaa monimuotoista aineistoa ja kokemushistoriaa.
Suomessa sateenkaarihistoriaa tallentavat keskitetysti Työväenarkisto ja Työväenmuseo Werstas. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa aineistoa löytyy monista muistakin arkistoista, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta vähemmistöjä koskeviksi. Arkistojen sateenkaarihistorian löytäminen ja löydettäväksi tekeminen vaatii niin käyttäjältä kuin arkistonhoitajalta itsensä haastamista. Huomaako hän kaikki ne tarinat, jotka aineisto voisi kertoa? Monimuotoisen historiankuvan saavuttamiseksi on osattava etsiä aineistoja, joiden kautta arkistojen marginaaliin jäävät ihmiset tulevat osaksi historiankirjoitusta.
Marraskuussa vietetään sateenkaarihistoriakuukautta, jolloin muisti- ja taideorganisaatioita, kouluja ja järjestöjä kutsutaan tarkastelemaan ja tallentamaan suomalaista historiaa ja kulttuuriperintöä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Lisätietoja: https://sateenkaarihistoria.fi/
Siiri Simpanen, Memoriaali –hankkeen asiantuntija
Keskeiset lähteet:
Kuva: SA-kuva.
Bandler, V., Backström, C. & Siltanen, J. (1992). Vastaanottaja tuntematon. Helsinki: Otava.
Dammann, M. (2018). Soldier Studies: Cross-dressing in der Wehrmacht = cross-dressing in the Wehrmacht. Berlin: Hatje Cantz.
Juvonen, T. (2002). Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino.
Mustola, K. (2006). Homoseksuaalisuus ja sota. teoksessa T. T. K. J. V. K. (toim.), Ihminen sodassa: suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta (s. 171–189.). Jyväskylä: Minerva.
Mustola, K. (2007). Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajavartijoita ja rajan ylittäjiä. teoksessa Mustola, K. & Pakkanen, J. Sateenkaari-Suomi: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (s. 66–74). Helsinki: Like.
