Avainsana: demokratia
Sotien varjostama kevät 2024
Talvi on kääntymässä kevääksi. Kevät tietää lumien sulamista, päivien pitenemistä ja luonnon heräämistä uudelleen. Kevääseen liittyy toivoa ja kesän odotusta. Uuden alkua.
Maailman poliittisessa tilanteessa toivoa ja uutta alkua ei ole näköpiirissä. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tuli helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Lähes 12 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja 17 miljoonaa tarvitse jatkuvaa humanitääristä apua. Suuressa mittakaavassa tilanne Ukrainan rintamilla on pysynyt paljolti muuttumattomana. Pahimmillaan konflikti tulee jäätymään useiksi vuosiksi.
Israelin ja Palestiinan alueella vuosikymmeniä jatkunut konflikti syttyi ilmiliekkeihin viime vuoden lokakuussa. Gazan sota jatkuu edelleen ja kuolleita on jo yli 30 000. Näistä merkittävä osa on siviilejä ja lasten osuus on yli 12 000. Tälle konfliktille on vaikea nähdä loppua.
Gazan sota läikytti bensaa myös Jemenin sisällissodan liekkeihin. Kyseinen konflikti on näkynyt aikaisemmin vain vähän länsimedioissa, vaikka se on jatkunut pian jo kymmenen vuotta. Sodassa on kuollut mahdollisesti yli 400 000 ihmistä ja 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Tilanne on katastrofaalinen: yli 21 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitääristä apua.
Yllä mainitut luvut eivät ole mukavaa luettavaa. Ihmiset ympäri maailmaa joutuvat edelleen kärsimään sodista, vaikka vielä 2000-luvun alussa konfliktien ja väkivaltaisten kuolemien määrä näytti laskevan maailmassa. Väkivallan määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana.
Sotien ja konfliktien pitkittyessä niiden ratkaiseminen käy yhä vaikeammaksi. Konfliktista tulee osa ihmisen normaalia todellisuutta, kun lapset ja nuoret joutuvat kasvamaan vastakkainasettelun ja turvattomuuden maailmassa. Tämä konfliktiin kasvamisen tulos näkyy nyt esimerkiksi Gazassa. Hamasin taistelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, eivätkä he ole kokeneet elämässään normaalia turvallisuutta tai hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Turvattomuus, toivo ja näköalattomuus luovat pohjan vihalle, vastakkainasettelulle ja radikalisoitumiselle.
Myös Venäjälle ja Ukrainaan on kasvamassa sukupolvet, jotka ovat kokeneet sodan ja kasvaneet sisälle vihan ja vastakkainasettelun maailmaan. Nämä vahvistuvat, kun menetät sodassa kotisi ja lähimmäisiäsi. Medioista löydät helposti vihaa ja vastakkainasettelua vahvistavaa sisältöä. Valtiot luovat viholliskuvia.
Me suomalaiset olemme myös alttiita vihalle ja vastakkainasettelulle. Meidän onneksemme Suomi on kuitenkin vahvasti demokraattinen, sananvapautta arvostava ja moniarvoinen yhteiskunta. Muun muassa nämä suojaavat meitä ääriajattelulta ja vastakkainasettelun kasvulta. Vaikka hyvinvointijärjestelmämme natisee liitoksissaan ja turvallisuuttamme koetellaan itärajalla, niin parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaatteet antavat meille vahvan suojan sekä kykyä sopeutua.
Suomi onnistui säilyttämään demokratiansa viime sotien jälkeenkin ja maa kasvoi sotasukupolvien ahkeralla uurastuksella kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Maa jälleenrakennettiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaakin vahvemmaksi ja paremmaksi.
Millaisessa maassa me haluamme tulevaisuudessa elää? Meidän on hyvä muistaa, että demokratia, sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet ne tekijät, joiden vuoksi me saamme nyt elää yhdessä maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista.
Aurinkoista kevättä ja uuden alkua toivoen
Olli-Pekka Leskinen
Toimitusjohtaja
Sodan ja rauhan keskus Muisti
Onnea, 106-vuotias Suomi!
Onnittelut 106-vuotiaalle Suomelle! Kunnioitamme itsenäisyyttäsi, historiaasi ja vahvuuttasi vaikeuksienkin keskellä. Olet kasvanut arvostetuksi oikeusvaltioksi ja näytät toiminnallasi esimerkkiä parlamentaarisen demokratian hyvästä toiminnasta. Toivotamme sinulle jatkuvaa kasvua, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja rauhaa. Kiitos, että olet meille koti, missä voimme elää rauhassa ja tasa-arvoisina.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tehtävä on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville ja uusille suomalaisille. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauhistavuutta mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen.
Vuonna 2023 Muistin kaltaisten toimijoiden merkitys on suuri. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on jatkunut pian jo kaksi vuotta, eikä merkkejä rauhasta näy lähitulevaisuudessa. Terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Gazasta Israeliin 7. lokakuuta. Hyökkäyksen seurauksena Israel aloitti voimakkaat ilmaiskut ja maahyökkäyksen Gazaan. Sodan myötä Gazan siviiliväestön tilanne on järkyttävä, eikä humanitaarista apua saada riittävästi perille. Sodassa on mahdollisesti kuollut jo yli 15 000 ihmistä ja haavoittuneita on useita kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt arviolta yli 1,5 miljoonaa ihmistä.
Näiden sotien lisäksi sotaa käydään muun muassa Myanmarissa, Somaliassa, Ugandassa, Nigeriassa, Kongossa, Sudanissa, Syyriassa, Malissa ja Sudanissa. Väkivaltaiset konfliktit jatkuvat myös muun muassa Afganistanissa, Irakissa, Meksikossa, Pakistanissa, Intiassa, Turkissa, Armeniassa, Kamerunissa, Mosambikissa ja Libyassa. Kuolleiden määrä on useita kymmeniätuhansia ja haavoittuneita satojatuhansia. Pakolaisten määrä lasketaan kymmenissä miljoonissa.
Maailma näyttää konfliktien valossa aikaisempaakin synkemmältä paikalta. Tilannetta ei myöskään helpota se, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä yhä useammat alueet maailmasta kärsivät muun muassa kuivuudesta ja epävarmoista ilmasto-olosuhteista.
Kaiken tämän keskelläkin meillä suomalaisilla on edelleen vahva usko tulevaisuuteen. Ja vaikka nuoren pahoinvointi herättää paljon keskustelua ja huolta, niin heidän tulevaisuudenuskonsa on vahva. Meillä on vahva kriisinsietokyky ja usko yhteiskuntaan. Meidän tulee jatkossakin tehdä töitä niiden tekijöiden eteen, joiden avulla voimme ylläpitää ja vahvistaa kriisinsietokykyä ja tulevaisuudenuskoa. Tässä historia voi olla tukena ja välineenä.
Veteraaniperintöä tai sotasukupolvien perintöä ymmärtämällä voimme löytää voimavaroja ja arvoja, joiden ansiosta Suomi selvisi viime sodista itsenäisenä ja joiden pohjalta demokraattinen hyvinvointivaltiomme rakennettiin. Tammenlehvän perinneliitto kiteyttää nämä arvot seuraavasti:
”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.”
Nämä arvot kantavat edelleenkin ja niiden voimalla voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja
Sodan ja rauhan keskus Muisti
