Avainsana: evakot
”Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä” – rautulaisten kotiseutunäyttely avautuu Muistissa talvisodan syttymisen 85-vuotispäivänä
30.11.2024 tulee kuluneeksi 85 vuotta talvisodan syttymisestä. Tuolloin sadat tuhannet karjalaiset joutuivat evakkoon kodeistaan ja kotiseuduiltaan, monet pysyvästi. Mikkelin seudulle sijoittui paljon evakkoja Raudusta Karjalankannakselta. Sodan ja rauhan keskus Muistissa avautuva näyttely “Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä” – Muistot kotiseudusta pienoismalleissa kertoo rautulaisten evakkoonlähtemisestä ja kotiseudun muiston vaalimisesta. Näyttelyn on koonnut Raudun pitäjäseura.
”Haluamme ylläpitää ja vaalia menetetyn kotiseudun perinteitä ja historiaa myös tuleville sukupolville mahdollisimman monipuolisella tavalla”, sanoo Raudun pitäjäseuran puheenjohtaja Pekka Intke, joka iloitsee näyttelyn avautumisesta juuri Muistiin. ”Se, että evakkonäyttely avautuu valtakunnallisesti tunnetussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa, kertoo jo itsessään arvostuksesta evakkoja kohtaan. Se osoittaa, että yhtenäinen kansakunta sekä yli 400 000 ihmisen asuttaminen uusille asuinalueille ovat muistamisen arvoisia asioita”, kertoo Intke.
Nyt avautuva näyttely koostuu evakkoonlähtijöiden tarinoista sekä rajan taakse jääneen Raudun keskeisten rakennusten pienoismalleista. Pienoismallit ovat Jaakko Toitturin ja Toivo Valkosen käsialaa.
”Kun tutustuu evakkokertomuksiin ja ihmisten menetyksiin, ei voi kuin kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka kaiken keskellä uskoivat tulevaisuuteen ja aloittivat rakentamaan uutta alkua vaikeassa tilanteessa. Samoin kansakunnan yhteinen auttamisen halu evakkoja kohtaan laittaa miettimään, osaammeko myös tänä päivänä auttaa hädässä olevia ihmisiä”, pohtii Pekka Intke ja esittää samalla toiveen: ”Toivon, että näyttely herättää pohtimaan yhteisvastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä vaikeissa tilanteissa, sekä halun auttaa hädässä olevia myös nykyään.”
Näyttely on osa Muistin näyttelykiertoa ja on nähtävillä Muistin aukioloaikoina maaliskuun lopulle saakka.
Uutuuskirja kumoaa myytin: Karjalan evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin – Vailla omaa paikkaa? -kirjan julkaisutilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muistissa 6.9.2024
Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.
Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teoksessa esitellään päättyneen tutkimusprojektin pohjalta kattavasti Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ruotsin- ja kaksikielisten kuntien sodanjälkeistä asutustoimintaa. Kuntakohtainen syvällinen analyysi ja vertailu osoittaa, miten asutustoiminta eri kunnissa suunniteltiin tehtäväksi, millaiseksi se muotoutui ja kuinka paljon karjalaisia asutettiin ruotsinkielisille alueille. Tutkimuksessa on käytetty aiemmin harvoin käytettyjä ja myös kokonaan uusia lähteitä.
Karjalaisen siirtoväen kohtelu ja sijoittaminen vaihteli suuresti lähes vierekkäisissä kunnissa. Osassa siirtoväki otettiin sydämellisesti vastaan, osassa taas syrjintä oli yleistä. Asutustoiminnan lisäksi teoksessa käsitellään myös karjalaisten ja paikallisten kokemuksia asutusajalta. Teos toimii hakuteoksen ohella runsaasti tarinallisia elementtejä sisältävänä populaarina tietokirjana.
Johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että täysin ruotsinkieliset kunnat olivat niin pieniä, että yksinkertaisesti kuntien koon vuoksi oli hädin tuskin mahdollista asuttaa niihin edes ruotsinkielisiä rintamamiehiä. Kaksikielisissä kunnissa tilanne oli toinen, ja joissakin kunnissa niihin asettuneen siirtoväen määrä ylitti suunnitelmien sallimat määrät.
Kirja julkistetaan Sodan ja rauhan keskus Muistissa pe 6.9.2024 klo 13.00 alkavassa yleisötilaisuudessa, jossa Kleemola ja Kauhanen esitelmöivät tutkimustuloksistaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy. Kirjaa voi ostaa MUISTI Kaupasta.
