Kategoria: Uutiset
Muistin kansallisen veteraanipäivän tapahtumassa kylvetään rauhaa
Sodan ja rauhan keskus Muistissa vietetään kansallista veteraanipäivää lauantaina 27.4.2024 teemalla ”kylvä rauhaa”. Näyttelyihin pääsee edullisemmalla lipun hinnalla ja päivän ohjelmassa on mm. dokumenttielokuva, siementen istutustyöpaja ja tietoa mahdollisuuksista auttaa nykypäivän konflikteissa eläviä ihmisiä. Myös Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus pidetään Muistissa.
”Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotasukupolven perintönä olemme nauttineet rauhan ajasta ja jo 79 vuoden ajan. Yhteishenki ja toisista välittäminen olivat sodan vuosina tärkeitä arvoja. Voimme jatkaa tätä perintöä ja tuottaa hyvinvointia ja rauhaa itsellemme ja muille, myös tällä hetkellä sodan jaloissa kamppaileville”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen päivän ohjelman taustoista. ”Kotitarveviljely oli sotavuosina elinehto ja nykyään se on suosittu harrastus. Tutkitusti puutarhanhoidolla on laajoja hyvinvointivaikutuksia ja näin keväällä aihepiiri oli sopiva tapahtuman teemaksi”, jatkaa Korhonen.
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt ovat avoinna klo 10-17 ja pääsylipun hinta on laskettu 10 euroon. Klo 10-15 Muistin aulassa on käynnissä työpaja, jossa voi kylvää kukkien siemeniä. Istutukset saa halutessaan mukaan. Työpajaan on vapaa pääsy. Halutessaan osallistumismaksun voi suorittaa paikalla olevien hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslippaisiin. Varoilla autetaan tämän päivän kriisien keskellä olevia ihmisiä. Järjestöjen edustajat myös kertovat toiminnastaan.
Klo 10.30 auditoriossa esitetään dokumenttielokuva Gardening in War Zone. Elokuva kertoo Ukrainan Harkovassa sodan keskellä puutarhaa viljelevästä Alla Olkhovskasta. Mitä puutarhan hoito merkitsee jatkuvien ilmahälytysten keskellä? Elokuva on englanninkielinen. Elokuvan jälkeen noin klo 11.00 Pihailon kouluttava puutarhuri Lea Rauta pitää puheenvuoron puutarhanhoidon merkityksistä eri aikoina otsikolla Puutarhassa kasvaa toivo. “Yhteys maahan ja luontoon on kantanut meidät läpi vaikeidenkin aikojen. Siemenen kasvun seuraaminen ja luonnon rytmissä eläminen tarjoavat arjen tukipilarin ja rakentavat uskoa tulevaisuuteen”, kertoo Rauta. Elokuvaan ja luennolle on vapaa pääsy.
Klo 13.00 Muistin auditoriossa on Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus. Ohjelmassa on musiikki- ja tanssiesitysten lisäksi Mikkelin kaupungin ja Mikkelin nuorisovaltuuston tervehdykset sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen puhe. Tilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy.
Muistin kauppa palvelee koko päivän ajan ja Kahvila-ravintola Rauha klo 10-15. Rauhan lounas on katettuna klo 11-14.
Ilmoittaudu seminaariin: Sodan kokemus – sota ja ihminen 23.3.2024
Suomen Sotilassosiologinen seura täyttää 30 vuotta ja järjestää juhlaseminaarin Muistissa ja Helsingin yliopistolla la 23.3.2024 klo 12.00-16.00. Ohjelma tuotetaan näissä paikoissa vuorovedoin ja se striimataan siten, että koko ohjelman näkee molemmilla paikkakunnilla. Striimiä voi seurata myös Lottamuseolla Tuusulassa sekä verkossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.sotilassosiologia.fi
OHJELMA & PUHUJAT
11.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen
12.00 Avauspuheenvuoro, Seuran puheenjohtaja eversti Mikael Salo
12.10 Kansalaisarmeija sodassa: keitä toisen maailmansodan suomalaiset sotilaat olivat ja mitä me emme heistä tiedä? Dosentti Ville Kivimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tutkimusjohtaja
Kommentti: Apulaisprofessori Kirsi Peltonen, traumatutkija, INVEST tutkimuskeskus, Turun yliopisto
13.00 Naiset sodissa – Pikkulotan kokemuksia Suomesta ja maailman konflikteista, Ministeri Elisabeth Rehn Haastattelijana dosentti Teija Sederholm, Maanpuolustuskorkeakoulu
Kommentti: Toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
13.45 Kahvitauko
14:15 Sodan ja kriisin vaikutukset kriisinhallintaveteraaniin ja hänen läheisiinsä, Teologian tohtori Timo Ryhänen, vertaistukikoordinaattori, Suomen Rauhanturvaajaliitto ry
Kommentti: Dosentti Petteri Simola, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
15.00 Totaalisen sodan luonne, Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuri, Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu
Kommentti: Yliopistonlehtori, dosentti Kati Parppei, Itä-Suomen yliopisto
15.45 Yhteenveto, PsT, dos. Petteri Simola, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
15.55 Päätössanat, Seuran puheenjohtaja eversti Mikael Salo
HELSINGISSÄ: SUOMEN LAKI -SALI, PORTHANIA
MIKKELISSÄ: SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI, Auditorio
TUUSULASSA: LOTTAMUSEO (verkkolähetys)
ETÄNÄ: Striimilinkki toimitetaan ilmoittautuneille.
Muisti mukana Liberation Route Europe -säätiön foorumissa Saksan Aachenissa
Mikä Liberation Route Europe?
Sodan ja rauhan keskus Muisti liittyi 2023 Euroopan neuvoston kulttuuriperintöreitti Liberation route Europen jäseniksi (LRE). LRE Foundationin jäsenet säilyttävät ja ylläpitävät toiseen maailmansotaan liittyvää kulttuuriperintöä. Järjestön päätavoite on tehdä historiasta helposti saavutettavaa ja puhutella erityisesti nuoria sukupolvia. Vaikka toisesta maailmansodasta on jo 80 vuotta, kokemuksen muistaminen ja ymmärrys sodasta ja rauhasta on tänä päivänä entistä merkityksellisempää. Järjestöön kuuluu yli kymmenen maan alueella lukuisia sotahistoriallisia kohteita museoista muistomerkkeihin ja tutkimuslaitoksista turistikohteisiin. Muisti on Suomen ensimmäinen LRE:n jäsen.
LRE Forum toi yhteen eurooppalaiset kollegat
Järjestön vuosittainen tapaaminen, LRE Forum, järjestettiin tänä vuonna 26.-29.2. Saksan Aachenissa. Aachen oli ensimmäinen saksalainen kaupunki, jonka liittoutuneet vapauttivat natsihallinnosta. Kaupunki tunnetaan myös Kaarle Suuresta ja keskiajalla siellä kruunattiin Saksan kuninkaat.
Forum oli Muistille oiva tilaisuus kohdata ja verkostoitua järjestön muiden jäsenten, yhteistyökumppaneiden ja matkanjärjestäjien kanssa, jakaa ja saada ideoita, oppia muiden parhaista käytännöistä ja kuulla järjestön uusimmat kuulumiset. Delegaatiomme osallistui jäsenseminaariin, konferenssiin, iltagaalaan, LRE Expoon sekä retkelle lähiseudun LRE-kohteisiin. LRE Forumiin osallistui Muistin kanssa edustajia Jalkaväkimuseosta ja Osuuskauppa Suur-Savosta osana Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanketta.
Kollegoiden tapaaminen ja eri kohteisiin tutustuminen seminaarissa, keskusteluissa ja Expossa antoi kattavan kuvan järjestön toiminnasta ja toimijoista sekä sen antamista yhteistyömahdollisuuksista. Forumiin osallistui ihmisiä ja organisaatioita 14 eri maasta, pääosin Hollannista, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Englannista, Puolasta, Italiasta ja nyt ensi kertaa Suomesta.
Osallistumisellamme oli myös matkailullinen tavoite: kuinka voisimme tarjota asiasta kiinnostuneille turisteille mahdollisuuden tutustua Suomen kiinnostavaan sotahistoriaan? Kohderyhmä on ehkä kapea, mutta maksukykyinen ja LRE tarjoaa kanavan saavuttaa tämän ryhmän.
Eurooppalaisten kokemukset toisesta maailmansodasta ovat erilaisia
Sodan kokemukset ovat perimmiltään yhteisiä, mutta myös erilaisia. Keski-Euroopan kokemukset juutalaisten, romanien, homoseksuaalien, vammaisten ja toisinajattelijoiden tuhoamisesta ovat mittakaavaltaan käsittämättömiä. Samoin muistamisen tavoissa on eroa. Esimerkiksi Suomessa sankarihaudat jokaisen kirkon kupeessa ovat omaa kulttuuriperintöämme. Suurin osa kaatuneista tuotiin kotipitäjän multiin. Suuret maat lähettivät kansalaisiaan sotimaan kaukaisiin maihin, ja kaatuneita haudattiin taistelukenttien lähelle perustetuille hautausmaille. Iso-Britannia huolehtii yli 32 000 sotilashautausmaasta ympäri maailmaa. USA on ostanut hautausmaa-alueet, joille amerikkalaisia sotilaita on haudattu ja julistanut ne USA:n maaperäksi. Muisti ja Suomi tuo eurooppalaiseen kokemukseen mukaan pohjoisen ulottuvuuden.
LRE:n toiminnassa keskeistä on tuoda esiin tätä kokemusten moninaisuutta. Tärkeää ovat eri maiden kohteet ja reitit sekä erilaiset yhteistyöhankkeet. Europe Remembers kutsuu kertomaan II maailmansodan päättymisestä, Youth Programme tuo yhteen nuoria eri maista jakamaan ja oppimaan toisiltaan, ymmärtämään eurooppalaisen historian ja kokemusten moninaisuutta.
Vuonna 2025 LRE Forum järjestetään Puolan Krakovassa.
Kokonaisesitys Suomen sotahistoriasta 1939−1945 julki – kirjaa seuraa Muistin tuottama verkko-oppimateriaali
Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13.3.2024 julkaistiin Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin kirjoittama teos Suomen sodat 1939−1945 – selviytyminen maailmansodasta. 550-sivuinen kirja hahmottaa Suomen sotavuosien tapahtumia ja olosuhteita kokonaisuutena.
Kirja vastaa tarpeeseen saada opetukseen ja alan harrastajien käyttöön uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa ja tapahtumia hyvin havainnollistavaa tietoaineistoa. Siinä tarkastellaan suursotaan johtanutta kehitystä ja Suomea sen eri vaiheissa. Lopuksi kuvataan dramaattisen vuoden 1944 tapahtumia ja arvioidaan, miten Suomi selviytyi sodasta. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi.
Docendon kustantaman teoksen julkaisu on Suomen sodat 1939−1945 -hankkeen ensimmäinen osa. Toukokuun lopussa 2024 julkaistaan Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama verkko-oppimateriaalikokonaisuus Sodan muisti. Kokonaisuus käsittelee Suomen sotien 1939–1945 syitä, tapahtumia ja seurauksia sekä ajan kuvaa. Keskeisen osan muodostavat tapahtumahistorian lisäksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, poliittista historiaa sekä taloushistoriaa koskevat näkökulmat, kysymykset ja tehtävät. Lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset. Oppimateriaali on suunnattu ensisijaisesti yläkouluille ja toiselle asteelle, mutta toimii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille laajana tietopakettina.
Kulttuuriperintö matkailukärjeksi Mikkelissä – Päämajahistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset matkailun kehittämisen ytimeen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti ovat aloittaneet yhteisen kehittämishankkeen, jossa Mikkelin ainutlaatuista historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään matkailun vetovoimatekijänä. Tunnistetut matkailukärjet ovat päämajahistoria sekä Astuvansalmen kalliomaalaukset. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Euroopan unionin oikeuden mukaisen siirtymän rahasto (JTF).
”Mikkelin seudulla kuulee usein puhuttuvan siitä, että Mannerheim ja Päämaja liitetään kaupungin markkinointiin ja merkittävimmäksi asiaksi jo kyllästymiseen asti. Sisältäpäin katsottuna aihe saattaa tuntua puhki kuluneelta, mutta ulkopuolelta katsottuna ja asiaan vihkiytyneiden keskuudessa asia ei ole näin”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.
“Päämajakaupunki Mikkeli kiinnostaa ja siinä on paljon kehitettävää nimenomaan kulttuurimatkailun kannalta. Mikkelin kaupunki on tarttunut Päämaja-ajatuksen hyödyntämiseen laajemmin ja on valmis puhaltamaan pölyt pois päämajakaupunkistatuksen päältä”, jatkaa Häkkinen.
Mökkiläisten viihtyminen tärkeää
Mikkelin kaupunki on Suomen johtava vapaa-ajan asumisen kaupunki ja ensimmäinen kaupunki, joka on systemaattisesti lähtenyt rakentamaan vapaa-ajan asumisen brändiä ja vetovoimaa. Kaupunki on käynnistänyt matkailun- ja vapaa-ajan kehittämisalustan, jonka tavoitteena on synnyttää uutta, kestävää liiketoimintaa ja investointeja. Verkoston jäseniksi kutsutaan kaikki ne sidosryhmät, jotka omassa toiminnassaan aktiivisesti edistävät Mikkelin kaupungin matkailun ja vapaa-ajan kehittämistä ja toimintaedellytyksiä. Vapaa-ajan asukkaitten ja mökkiläisten viihtyminen ja palvelujen käyttö Mikkelin alueella on yksi alustan keskeisimpiä kehittämiskohteita, johon Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeessa pureudutaan mm. yhteistyöverkostoa osallistamalla sekä tiedolla johtamisen ja tutkitun ja kerätyn tiedon hyödyntämisellä.
Ainutlaatuinen päämajahistoria erottaa Mikkelin muista
Millään muulla kaupungilla Suomessa ei ole vastaavaa historiaa päämajakaupunkina kuin Mikkelillä. Aihe nostetaan nyt matkailun näkökulmasta uudelle tasolle, kun hankkeessa luodaan brändi, joka toimii laajalti Mikkelin tunnetuksi tekemisessä. Teemaa käsitellään historian ja kulttuuriperinnön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tuodaan päämaja tähän päivään – minkä kaikkien asioiden päämaja Mikkeli voisikaan olla? Päämajateeman matkailullinen tuotteistaminen pohjautuu yhteistyöhön, jossa mukana ovat aihepiiriä käsittelevien museoiden lisäksi suuri joukko paikallisia yrityksiä. Tuloksena syntyy tuotteita, tapahtumia, ja paketoituja matkailukokonaisuuksia ja markkinointia erilaisille kohderyhmille, myös kansainvälisille markkinoille.
Astuvansalmen opastuskeskus avautuu Ristiinan Brahelinnaan
Pohjoismaiden laajimman yhtenäisen kalliomaalausalueen Astuvansalmen matkailullinen kehittäminen saa jatkoa kalliotaiteen opastuskeskuksen toteuttamisella Ristiinan kirkonkylälle, entiseen everstin virkataloon. Opastuskeskukseen laaditaan näyttely, jossa Astuvansalmen kalliomaalausten tarina yhdistetään Saimaan tarinaan ja kerättyyn tutkimustietoon kalliotaiteesta. Opastuskeskus tulee tarjoamaan elämyksellisen ja digitaalisen aikamatkan Saimaan kalliotaiteen ja sen tekijöitten maailmaan. Erottautumistekijänä muista kalliomaalauksista tuodaan esille Suomen kalliomaalausten selväpiirteisin naishahmo, jousta kädessä pitävä Astuvan Artemis. Everstinvirkatalo eli Ristiinan Brahenlinna avauduttuaan tukee alueen kestävää kulttuurimatkailua sekä kalliotaiteen opastuskeskuksen osalta että rakennuksen monivaiheisen raja- ja sotahistoriatarinan osalta. Kalliotaiteen opastuskeskuksen näyttely pyritään avaamaan kaudelle 2025.
Tavoitteena elinvoimaa alueelle
Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke nostaa esille Mikkelin matkailulliset vetovoimatekijät sekä edistää paikallisten toimijoitten kulttuuri- ja historiamatkailun osaamista tiedolla johtamisen keinoin. Osarahoitus hanketoimille tulee Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja hanketta valvoo Etelä-Savon maakuntaliitto. Kaksivuotinen hanke kestää lokakuulle 2025.
Make Knits Not War – Rauhan kässäkahvilassa neulotaan lämpöä Ukrainaan
Kahvila-ravintola Rauhassa järjestetään kolmena peräkkäisenä torstai-iltana kässäkahvila teemalla ”Make Knits not War”. Kahvilassa pääsee ohjatusti neulomaan uutta tai parsimaan vanhoja neuleita. Yhteistyökumppani Pirtin kehräämö lahjoittaa langat niille, jotka antavat neuleensa Ukrainaan lähetettäviksi.
Kässäkahvila kokoontuu 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 17.00-19.00 ja niihin on vapaa pääsy. Ohjatusti neulotaan muhkupipo, joka onnistuu aloittelevaltakin neulojalta. Myös muita omia neulomuksia tai parsittavia neuleita voi tuoda mukanaan. Ohjaajina toimivat luokanopettajat Anni Ignatius ja Suvi-Anna Leskinen. Ignatius on tunnettu käsityövaikuttaja Sormustin-nimisen bloginsa ja Instagram-tilinsä kautta, ja Leskinen on intohimoinen neuleharrastaja.
Kahvilaan voi tuoda omia lankoja ja välineitä, mutta niitä saa myös paikan päältä. Yhteistyökumppaneiden Pirtin kehräämön ja Säie Woolin lankoja voi ostaa, ja mikäli neuleensa lahjoittaa Ukrainaan lähetettäväksi, ovat Pirtin langat ilmaisia. Puikkoja, parsinsieniä ja -neuloja tapahtumiin lainaa Taito Itä-Suomi. Kahvila-ravintola palvelee tapahtumien ajan.
Muistissa vietetään valtakunnallista mediataitoviikkoa – ohjelmassa koululaisten työpajoja ja yleisöluento
Mediataitoviikkoa vietetään 5.-11.2.2024 eri puolilla Suomea järjestettävillä tapahtumilla ja tempauksilla. Sodan ja rauhan keskus Muisti on mukana suurelle yleisölle suunnatulla kirjailijaluennolla sekä yläkoululaisille järjestettävillä työpajoilla.
Maanantaina 5.2.2024 klo 12.00-13.00 Muistin auditoriossa luennoi tohtori ja psykologi Pekka Sauri aiheenaan Mielenrauha levottomassa maailmassa. Sauri kertoo samannimisen kirjansa pohjalta, kuinka selviytyä ajassamme, jossa uutiset ovat täynnä kriisejä ja sotaa ja sosiaalinen media lietsoo vastakkainasettelua. Tilaisuus on osa Muistin kirjailijavieraat -sarjaa ja sen pääsymaksu on 5 euroa.
Viikon aikana Muistissa vierailee useita peruskoulun 8. luokkia, jotka osallistuvat mediakasvatuksen työpajoihin. Työpajoissa keskitytään kuvanlukutaitoon hyödyntäen Muistin näyttelyä.
– Kuvanlukutaito on sosiaalisen median jatkuvassa kuvatulvassa eläville nuorille todella tärkeä taito. Esimerkiksi kuvien manipulointi ja niiden käyttäminen monenlaisessa vaikuttamistarkoituksessa on hyvä tunnistaa, kertoo työpajat vetävä Muistin pedagogi Mikko Siitonen.
– Tiedekeskuksena Muisti haluaa tuoda esille myös erilaisia tiedetaitoja, joista medialukutaito on yksi tärkeimpiä, jatkaa Siitonen.
Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. Vuosittain Mediataitoviikon aikana tuhansissa organisaatioissa käsitellään erilaisiin median ilmiöihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä yhdessä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Mediataitoviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI.
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa lähes 34 000 kävijää vuonna 2023
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 33 659. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen 2,5-vuotisen historian aikana runsaat 92 000 kävijää.
”Olemme kävijämäärään tyytyväisiä, vaikka hiukan jäimmekin asettamastamme 35 000 kävijän tavoitteesta. Positiivista oli kävijämäärän kasvu etenkin kesäsesongin ulkopuolella, sillä helmi-maalis- sekä joulukuun kävijämäärä oli arvioitua suurempi”, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Olemme myös onnistuneet kasvattamaan kävijämääräämme vuosittain. Suunta on hyvä”, jatkaa Leskinen.
Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista kävijöistä oli noin 10 %. Ryhmien määrä laski viimevuotisesta. Samaa kehitystä on ollut havaittavissa muillakin Mikkelin seudun toimijoilla. Sen sijaan koululaisryhmien määrä jatkoi kasvuaan.
Museokorttilaisia Muistin asiakkaista oli 25 %. Museokortilla vierailtiin museoissa valtakunnallisesti vuonna 2023 ennätysmäärä.
Muistin tapahtumat vetivät myös mukavasti yleisöä. Muistin itse järjestämissä tai muiden Muistin tiloissa pitämissä tapahtumissa vieraili runsaat 7600 henkilöä. Suosituimpia tapahtumia olivat Museoiden yö ja Muistin itsenäisyyspäivä. Myös Muistin kahvila-ravintola Rauha sekä MUISTI Kauppa kasvattivat reilusti kävijämääräänsä ja myyntiään.
Vuosi 2024 alkaa rajoitetulla aukioloajalla. Muisti on tammikuun ajan avoinna ti-la klo 10.00-17.00. Maanantait käytetään näyttelyn huoltoon ja kehittämistyöhön. Normaaliin talvikauden aukioloon palataan helmikuun alusta, jolloin ovet ovat avoinna ma-la klo 10.00-17.00.
Päämajakaupungin mainekuvaa vahvistamassa – Olli-Pekka Leskinen ja Pia Puntanen palkittiin vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalilla
Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 Pia Puntanen heräsi arkiaamuun kotonaan Mikkelissä. Uutiset kuitenkin kertoivat, että aamun tavallisuuden saattoi äkkiä unohtaa. Kansalliseen unohdukseen painui myös Suomen turvallisuusympäristö. Sota, kaikessa karmeudessaan, oli palannut Eurooppaan.
– Kun näin uutisista, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, mietin heti kahta asiaa. Ensinnäkin on hirveää, että nykypäivänä Euroopassa joku oikeasti hyökkää, eikö tämän pitänyt olla historiaa? Ja toiseksi aika nopeasti ajattelin, menikö näyttelyssämme jotain uusiksi; tapahtuiko nyt jotain sellaista, että tarjoamamme tieto vanhenee?
Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamies Puntanen hiljentyy hetkeksi muistellessaan helmikuuta 2022. Tuolloin hän ei ollut ajatustensa kanssa yksin. Lukuisat muutkin suomalaiset ajattelivat: Mitä jos? Jos Suomikin on kohta Ukrainan asemassa? Jos Kiova kaatuu? Jos sota laajenee? Jos puheet ydinaseista eivät jää pelkiksi puheiksi?
– Sodan sytyttyä kävimme asioita läpi työyhteisössämme ja myöhemmin tieteellisessä neuvottelukunnassamme ja totesimme, ettei näyttelyä Muistissa tarvitse muokata. Ainoana muutoksena laitoimme näyttelyn loppuun merkittävien tapahtumien aikajanalle tapahtumaksi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Muistin näyttelykierroksen kierrettyään kävijä on saanut kokemukset sodan syistä ja seurauksista, inhimillisen kärsimyksen mittavista vaurioista, mutta myös toivosta, jälleenrakentamisesta ja rauhasta. Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen painottaa, että Ukrainan sodan aiheuttamat haavat pysyvät auki vielä pitkään ja että nykytapahtumien objektiivinen analysointi ei vielä ole ajankohtaista, koska se on mahdotonta.
– Kun Ukrainassa joskus on saatu rauha, kärsimykset ja ihmisten traumat jatkuvat vielä pitkään. Jälleenrakennus tuo varmasti ison piristysruiskeen, mutta meidän suomalaisten on mietittävä, kuinka me voisimme olla auttamassa, kun jälleenrakennetaan ihmismieliä ja yhteiskuntaa. Suomessa itse onnistuimme siinä jatkosodan jälkeen. Säilytimme oikeusvaltiona parlamentaarisen demokratiamme. Se ei ole mikään yksinkertainen asia, Leskinen pohtii.
Myös syksyllä 2023 alkanut sotatila Lähi-idässä on ihmisten mielessä. Muisti puhuu molemmista: Sodasta ja rauhasta, mutta tuntuu, että maailmassa on nyt vain pelkkää sotaa. Muistin kaltaisten organisaatioiden tekemä tieteellinen työ on historian ja tämän päivän valossa monimutkaisten asioiden äärellä. Historia ja tarinat ovat tärkeässä roolissa, mutta toisaalta ne ovat väännettävissä millaiseen muotoon tahansa. Historiasta ja tarinoista syntyy herkästi propagandaa ja sosiaalisen median täyttävää informaatiovaikuttamista.
– Israel, Palestiina, Hamas… tilanne Lähi-idässä on todella vaikea, Pia Puntanen sanoo.
– Kaikilla asioilla on historiansa, mutta tässä tapauksessa jotenkin erityisesti. Mikä mieli olikaan Hamasilla tehdä sellainen hyökkäys? Hamas tiesi, mitä siitä seuraa palestiinalaisille. Israel on vastannut kovaa, ja se on karmeaa, mitä ihmisille siellä tapahtuu. Minulla ei ole asiaan viisautta, mutta mielestäni on selvää, että kahden valtion mallia ei ole ajettu tarpeeksi aktiivisesti kummankaan osapuolen toimesta, Puntanen jatkaa.
Olli-Pekka Leskinen korostaa historian ymmärtämistä. Tie rauhaan ei korjaannu, jos vanhoja asioita kaivetaan esteeksi.
– Historia on hyvä keino vahvistaa ymmärrystä asioista, mutta vaarana on, että historiaa käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Aina voidaan löytää omaa näkökulmaa palveleva lähtökohta. Palestiinan on helppo syyttää Israelia ja Israelin Palestiinaa. Sitten ollaan syyttämisen kierteessä, mistä on vaikea mennä eteenpäin. Jos historian kautta pyritään ymmärtämään ja ymmärryksen kautta todetaan tilanne ilman, että kaivellaan vanhoja asioita esteeksi, päästään eteenpäin. Tie rauhaan löytyy ymmärryksestä ja halusta rauhaan.
Kunnianhimoisesti eteenpäin
Mikkelin kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalin Olli-Pekka Leskiselle ja Pia Puntaselle. Heidän tekemänsä työ ainutlaatuisen humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekeskuksen eteen on vahvistanut Mikkelin mainekuvaa sekä tuonut merkittävällä tavalla uutta kaupungin sotahistorialliseen tarjontaan.
– Pro Mikkeli -mitalin saaminen on todella hieno asia. Olemme tehneet pitkään töitä Muistin eteen. Muisti on tehty Mikkelin tarpeita varten ja tämän asian äärellä olemme ahertaneet, Leskinen sanoo.
– Muistin työskentelyn vahvuutena on usko omaan tekemiseen, halu edistää asioita sekä optimismi. Meillä on loistava henkilökunta ja tärkeä, asiaansa sitoutunut verkosto. Pidämme Pro Mikkeli -tunnustusta kunnianosoituksena myös henkilökunnallemme ja verkostollemme.
– Olimme molemmat iloisesti yllättyneitä. Samalla tämä tunnustus vetää nöyräksi, Puntanen jatkaa.
Sodan ja rauhan keskuksen sijoittuminen Mikkeliin juontaa juurensa vuoteen 2013. Puntanen oli yksi ensimmäisistä, jotka saivat tietää, että hanketta olisi mahdollisuus lähteä viemään eteenpäin.
– Joulun alla 2013 silloisen kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin luona vieraili delegaatio tiedustelemassa olisiko Mikkeli kiinnostunut sotahistoriakeskuksesta. Kimmo sitten soitti minulle, paikallishistorioitsijan töitä pitkään tehnyt Puntanen muistelee.
– Tuolloin oli ollut käynnissä Mikkelin kulttuuriperintöohjelma, jonka puitteissa määriteltiin Mikkelin kaksi vahvaa, muista paikkakunnista erottavaa tekijää: Päämajakaupunkihistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset. Jo vuonna 2014 keskuksen esiselvityshankkeessa päätettiin, että tavoitteena on tehdä kansallinen tiedekeskus. Esiselvityshanke kesti kevättalveen 2018. Projektipäällikkönä oli Tapio Honkamaa, ja minä tulin mukaan sisältöasiantuntijaksi vuonna 2016. Olli-Pekka saapui myöhemmin samana vuonna näyttelyasiantuntijaksi.
Sittemmin Muistin toimitusjohtajaksi nimetty Leskinen muistelee, kuinka tiedekeskuksen alkuperäisiin ajatuksiin liittyi valtakunnallisuus ja sen tuoma riittävä vaikutus ja vetovoima.
– Jos emme olisi olleet tarpeeksi kunnianhimoisia, olisi ratkaisuna ollut esimerkiksi Päämajamuseon laajentaminen, jolloin vaikuttavuus olisi todennäköisesti jäänyt pienemmäksi, Leskinen sanoo.
– Hankkeessa aikoinaan tuli ilmi, että oli selkeästi olemassa tarve, halu ja ymmärrys tehdä laajempia yleisöjä puhutteleva paikka. Nyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen Muistista on tullut entistä tärkeämpi ja ajankohtaisempi, Puntanen jatkaa.
Muisti kertoo historiasta, mutta elää nykyisyydessä
Sodan ja rauhan keskus Muisti avautui Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 2021. Siitä lähtien Muistissa on vieraillut lähes 100 000 ihmistä. Muistin kanssa historiallisessa päämajatalossa sijaitsee myös Mikkelin kaupungin museoiden ylläpitämä Päämajamuseo, jossa voi vierailla samalla pääsylipulla.
– Tänä vuonna vierailijoita on ollut lähes 32 000. Palaute on ollut kiitettävää. Usein on käynyt niin, että näyttelyn kierrettyään ihmisten ajatukset ovat tässä päivässä, vaikka käsittelemme historiaa. Ihmiset selkeästi peilaavat historian tapahtumia tähän päivään, mikä on ollut yksi tavoitteistamme, Leskinen kertoo.
Muistin näyttely kantaa nimeä Poikkeustila, ja se keskittyy toisen maailmansodin tapahtumiin. Näyttelyvieras voi tarkastella ja kokea monipuolisesti, millaista oli olla suomalainen nainen, mies, lapsi tai päättäjä talvi- ja jatkosotien Suomessa. Näyttelyaineisto koostuu tuoreimmasta tutkimustiedosta. Näyttelytyötä ohjaa tieteellinen neuvottelukunta, jossa on jäseninä historioitsijoita sekä kulttuurintutkimuksen ja historian didaktiikan asiantuntijoita.
Tietosisältöjen lisäksi näyttelyn ja verkkonäyttelyjen taustalla on Muistin oma oppimissuunnitelma, joka pohjaa kansallisiin opetussuunnitelmiin. Tiedon välittämisessä Muisti korostaa inhimillisyyttä ja yksilöiden omia, henkilökohtaisia kokemuksia. Sota ei ole kasvoton, koska sodalla on miljoonia kasvoja. Ja jokaisella kasvolla on kokemuksensa ja tarinansa.Nykyinen näyttely tulee kuitenkin piakkoin uudistumaan.
– Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Merkkivuosi tulee näkymään näyttelyn uudistumisena. Voi sen jo nyt paljastaa, että kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2025 osa näyttelystä avataan uudistettuna, Puntanen sanoo.
Muistin oma tarina on vielä nuori eikä taloudellisiltakaan haasteilta ole vältytty. Erinomainen pohjatyö on kuitenkin auttanut varautumisessa ja reagoinnissa.
– Onnistuimme suunnittelussa, sillä ne asiat, joista puhuttiin valmisteluhankkeessa ja jotka kirjoitettiin perustamissuunnitelmaan, ovat toteutuneet. Koen tärkeäksi, että alusta asti pyysimme mukaan tutkijoita ja kokenutta akateemista väkeä, jotka tekevät työtään sotahistorian, kulttuuriperinnön ja kasvatustieteiden parissa, Puntanen sanoo.
– Taloudenkin näkökulmasta haasteet on nähty jo vuosia sitten ja ne ovat oikeastaan tulleet niissä kohdissa, jolloin niiden arvioitiinkin tulevan, Leskinen sanoo.
– Vaikka olemme suhteellisen pieni organisaatio valtakunnan tasolla, olemme onnistuneet olemaan kokoamme suurempi. Tämä johtuu siitä, että tiedekeskuksena asioiden käsittelytapamme on tuore. Tuoreus herättää kiinnostusta. Olemme onnistuneet verkostoitumaan laajasti, sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Kulttuuri- ja museoala kaipaa panostusta
Ovensa avattuaan Sodan ja rauhan keskus Muisti on paikannut tiettyjä aukkoja. Tiedekeskuksen sijainti Mikkelissä sai vankan kivijalan Mikkelin historiasta päämajakaupunkina, mutta Mikkeli on muutakin kuin kokoelma päämajahistoriaa. Leskinen ja Puntanen seuraavat huolestuneina kotikaupunkinsa kulttuuri- ja museoalan nykytilaa.
– On totta, että me Muistina olemme tuoneet lisää Mikkelin kulttuuri- ja museoalan tarjontaan. Mutta haluaisin nähdä, että Mikkelissä satsattaisiin kulttuuriin ja museotoimintaan enemmän paikallisen identiteetin vuoksi, jotta kokisimme olevamme mikkeliläisiä ja tuntisimme oman historiamme. Suomessa ja maailmalla on useita esimerkkejä taantuvista paikkakunnista, joihin on onnistuttu ammentamaan uutta elinvoimaa kulttuurikohteiden avulla, Leskinen muistuttaa.
Puntasen mielestä taidemuseon tilakysymykseen on saatava ratkaisu. Nykyisin Mikkelin kaupungin museoiden taidemuseo sijaitsee kauppakeskus Akselissa ”väistötiloissa”. Martti Airion merkittävää taidekokoelmaa taidemuseo ei pysty pitämään esillä nyt lainkaan.
– Mikkelillä on hieno kokoelma nyt vain paketissa. Riittävällä näyttelytilalla voitaisiin palvella erilaisia yleisöjä, taidekasvatusta unohtamatta. Lempilapseni historioitsijana on Suur-Savon museo, johon on sata vuotta kerätty kokoelmia, mutta Mikkelillä ei ole kaupungin historiasta kertovaa näyttelyä. Kansallisen teeman ja sotahistorian lisäksi meille mikkeliläisille olisi tärkeää, että tietäisimme jotain itsestämme.
Ja vaikka Savossa ollaan, tällä kertaa vastuu ei jää kuulijalle. Viesti Muistin mitalikaksikolta on kirkas ja selkeä.
– Kuinka moni mikkeliläinen tietääkään, että olemme savolaisuuden synnyinsijoilla? Täältä on lähdetty kaskeamaan pohjoiseen, länteen, itään ja etelään. Ja vaikka ne Kuopiossa puhuvatkin ”hienompaa” savon murretta, on täältä Suur-Savosta lähdetty sinne. Voisimme olla ylpeitä historiastamme, Leskinen painottaa.
Puntanen nostaa paikallishistorian sävyihin mukaan myös kunniakkaan kartanohistorian.
– Mikkelin seutu, tämä Etelä-Savomme läntinen osa, on yksi Suomen vanhoista kartanoalueista Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi. Siinä on yhteys sotilasasutukseen ja upseeriston palkkaukseen. Meillä on oikeasti vanhaa historiaa, ja toki moni näistä paikoista on avoinna matkailukäytössä yleisölle, mutta tässäkin on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.
”Suomi on paras paikka asua”
Pro Mikkeli -mitalit julkistetaan ja luovutetaan perinteisesti Suomen itsenäisyyspäivänä. Kyseessä on Mikkelin kaupungin kunnianosoitus, johon usein kytkeytyy palanen kansallistunnetta. Tilanteen juhlavuus ja teema puhuttelevat sekä Leskistä että Puntasta. Mieleen nousee itsenäisen Suomen tarina, joka edelleen jatkuu vahvana – nyt myös osana Pohjois-Atlantin liittoa eli Natoa.
– Itsenäinen Suomi oli vain 49-vuotias, kun synnyin. Viime aikojen tapahtumat ovat herättäneet ajattelemaan, jos emme olisikaan itsenäisiä. Jos oikeasti tapahtuisikin jotakin. Suomessa asiat ovat hyvin, vaikka kaikenlaista parran pärinää meillä keskenämme onkin. Toivon, että ihmiset muistaisivat hyvät asiat, mutta samalla muistaisivat auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat. Itsenäisyyspäivänä katson Linnan juhlat, ja on ollut aina ilo osallistua itsenäisyyspäivän tapahtumiin Mikkelissä, esimerkiksi paraateihin. Mutta muistuttaisin, että itsenäisyyttä voi juhlia iloisesti ja railakkaasti ilman turhaa synkistelyä. Veteraanitkin sanovat, että ”ei koskaan enää”. Mielestäni se sisältää kehotuksen, että katse vain eteenpäin, Puntanen sanoo.
Olli-Pekka Leskinen sai muistutuksen itsenäisyyden arvosta yhdeksänvuotiaalta pojaltaan.
– Eräänä iltana tutkin poikani kanssa sukupuutamme. Jo edesmennyt mummoni oli syntynyt vuonna 1912 käytännössä Venäjällä. Pojalle tämä oli iso havahtuminen: ”Niin, että eihän Suomi kauhean vanha ole!” Sukupolvien kautta pystyy ymmärtämään, että ei siitä hirveän pitkä aika ole, kun Suomi ei ollut itsenäinen. Poikani on monesti sanonut, että Suomi on paras paikka asua, yhdyn kyllä hänen näkemykseensä.
Loppuun Leskinen ottaa puheeksi vielä Mikkeli-näkökulman ja tunnustuksen todellisen arvon.
– Pro Mikkeli -mitali on hienoa saada myös siksi, että olen syntynyt Mikkelissä. Muutin pois nuorena aikuisena ajatellen, etten varmaan koskaan tule tänne palaamaan. Silloin 2000-luvun vaihteessa Mikkeli oli nuorelle aika ankea paikka, täällä oli paljon tyhjiä liiketiloja ja kaupunkia vaivasi yleinen alakulo. Vuosia myöhemmin avautui mahdollisuus muuttaa takaisin. Päätös oli loppujen lopuksi helppo. Koen Mikkelin turvallisena paikkana kasvattaa lapsia. Mikkeli on lapsiystävällinen ja hyvä paikka asua.
Olli-Pekka Leskinen
– syntynyt Mikkelissä 1981
– Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja, FM
– Suomen Museoliiton hallituksen jäsen
– asuu perheineen Mikkelin Nuijamiehessä
– harrastaa hiihtoa, liikuntaa ja luonnossa retkeilyä
Pia Puntanen
– syntynyt Kangasniemellä 1966, varttunut Mikkelin maalaiskunnassa
– Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamies, FM
– Suomen Tiedekeskukset ry:n hallituksen jäsen
– asuu Mikkelin keskustassa puolisonsa kanssa
– harrastaa lukemista, ruoanlaittoa, puutarhatöitä mökillä Puumalassa ja liikuntaa
**
Mikkelin kaupunki on vuodesta 1983 lähtien myöntänyt Pro Mikkeli -mitalin henkilölle, joka kotipaikastaan riippumatta on toiminut merkittävästi Mikkelin kaupungin hyväksi ja tehnyt kaupunkia tunnetuksi.
Perustelut vuoden 2023 Pro Mikkeli -mitalille
Toimitusjohtaja, FM Olli-Pekka Leskinen
Olli-Pekka Leskinen on johtanut Sodan ja rauhan keskus Muistia asiantuntevasti ja määrätietoisesti. Suomessa ainutlaatuinen tiedekeskus kertoo sodasta ja rauhasta uusimman tutkimustiedon valossa, unohtamatta inhimillisiä yksilön kokemuksia. Leskisen museoalan kokemus ja näkemykset ovat lisänneet Mikkelin sotahistoriallisten kohteiden tarjontaa ja vahvistaneet kaupungin mainekuvaa. Sisältöjohtaja, asiamies, FM Pia Puntanen
Pia Puntanen on Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtajana ja Muistin tukisäätiö sr:n asiamiehenä onnistunut vastuullisissa tehtävissään. Tiedekeskuksen sisältö tarjoaa laajan kuvan sodan syistä ja seurauksista, rauhan arvosta ja ihmisyydestä. Puntanen on tehnyt pitkää ja monipuolista uraa historioitsijana sekä ylläpitänyt Mikkelin päämajakaupungin muistoa ja mainetta.
Teksti: Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija, Mikkelin kaupunki
MUISTI Kauppa jatkaa näyttelykokemusta tuoteperheissään
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on sen avaamisesta lähtien palvellut MUISTI Kauppa, joka on Muistin ja Päämajamuseon yhteinen museokauppa. Lähes jokaisen museon ja tiedekeskuksen yhteydessä palvelee Suomessa museokauppa. Parhaimmillaan kauppojen tuotteet ovat uniikkeja ja jatkavat asiakkaan näyttelykokemusta. Myös MUISTI Kaupasta on mahdollista ostaa muistoksi palanen näyttelyä käyttö-, sisustus- tai lahjatavaran muodossa.
”MUISTI Kaupan tuotteet ammentavat ideansa historiasta ja sodan sekä rauhan teemoista”, kertoo palveluvastaava Tuomas Nalli. ”Olemme kehittäneet yhdessä paikallisten käsityöläisten kanssa erilaisia tuoteperheitä, jotka liittyvät Muistin aihepiireihin ja täydentävät kokonaisvaltaista käyntikokemusta. Tuotteet on suunniteltu ja toteutettu kestävyyden periaatteiden mukaan ja ne toimivat mainiosti myös tuliaisina tai lahjoina, vaikka näyttelyssä ei vierailisikaan. Museokauppaan on aina vapaa pääsy”, Nalli muistuttaa.
Tuoteperheissä Sarkaa, Rauhaa ja Puhteita
Suosituin Muistin tuoteperheistä on Rauha, joka keskittyy elintarvikkeisiin ja keittiötuotteisiin. Rauha-sarjassa tarjolla on mm. mikkeliläisen Kirjalan kahvipaahtimon Muistille valmistamaa korviketta ja kahvia, makeisia sekä Suomen armeijan ylijäämävaraston kankaista valmistettuja lautasliinoja ja keittiöpyyhkeitä. Sarka-sarjassa on taas paikallisen Taikatuu-yrityksen tutusta armeijan harmaasta sarkakankaasta tekemiä laukkuja ja muita tuotteita. Hittituote on ollut viilentävä unimaski Lepo-tekstillä. Puhde-sarja taas ammentaa ideansa rintamamiesten tekemistä puhdetöistä ja sisältää erilaisia käsityöpaketteja ja valmiita puuleluja. Uusin tuoteperhe on Korpi, jossa armeijan vanhat maastokuvioidut kankaat ovat saaneet uuden elämän erilaisina käyttötuotteina paikallisen käsityöläisen Marketta Eerikäisen käsissä.
Vuoden 2023 ehdottomasti suosituin tuote on ollut T-paita Haluan olla rauhassa -tekstillä. Paita on myynyt mainiosti niin kivijalassa kuin verkkokaupassakin. Samalla tekstillä on saatavilla myös emalimukeja, magneetteja, julisteita ja ovikylttejä.
Lahjaostokset myös verkkokaupasta
Pukinkonttia on hyvä täydentää MUISTI Kaupassa. Tuoteperheiden lisäksi tarjolla on tietokirjoja ja romaaneja, pelejä, teetä, makeisia ja muita elintarvikkeita, SA-tuotteita kenttälakeista teräskulhoihin, postikortteja ja muita paperitarvikkeita, lahjakortteja jne. Päämajamuseo myy samassa kaupassa Mannerheim- ja Mikkeli-aiheisia tuotteita. Muistin tuotteita voi tilata myös verkkokaupasta. 16.12. mennessä tehdyt tilaukset ehtivät jouluksi perille.
Tutustu verkkokaupan tarjontaan täällä.
