Avainsana: kulttuuri
Onnistuneen kevään jälkeen kohti hyvää kesää
Sodan ja rauhan keskus Muistin kevätkausi oli lukujen, asiakaspalautteiden ja toiminnan näkökulmasta onnistunut. Vuoden alusta toukokuun loppuun Muistissa vieraili 10 358 asiakasta. Kasvua edellisvuoteen on 34 %. Vuonna 2022 Taloustutkimuksen tekemän museomatkailututkimuksen perusteella Muistissa kevätkaudella vierailleiden asiakkaiden aluetaloudellinen vaikutus on yli 1,3 miljoonaa euroa. Nämä eurot jakautuvat Mikkelin alueen yrityksille. Alueen talouden kannalta matkailussa ja kulttuurissa piilee edelleen merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun.
Kuinka vieraiden määrä on saatu kasvuun? Merkittävin syy Muistin iän mukana tuoma tunnettuuden kasvu. Puskaradio on tunnetusti tehokkain keino levittää niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Asiakaspalautteiden ja kävijämäärän kasvun myötä voimme tietää, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi päämäärätietoinen markkinointi ja viestintä ovat tuottaneet tulosta. Monet asiakkaista ovat kuulleet Muistista ystävältä taikka sosiaalisesta mediasta. Joko sinä seuraat Muistia Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa tai LinkedInissä?
Toiminta on ollut kevätkaudella aktiivista. Omia tapahtumia, kuten luentoja, elokuvaesityksiä ja työpajoja on järjestetty yhteensä 13. Yhteistyötapahtumana järjestettiin muun muassa Suomen sotilassosiologisen seuran juhlaseminaari sekä kaksi luentoa Mikkelin Reserviupseereiden kanssa. Veteraanipäivää juhlittiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa ja päivän työpajassa kylvettiin rauhaa.
Ilahduttavaa on ollut myös oppilasvierailujen määrän merkittävä kasvu. Ryhmiä on käynyt 33 ja oppilaita 775. Tässä maailmantilanteessa ja digitaalisen informaatiotulvan keskellä on äärettömän tärkeää, että nuorten kanssa käydään keskustelua sotien vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä siitä, kuinka vaikeuksista voidaan selvitä. Vahva medialukutaito auttaa nuoria tunnistamaan disinformaatiota sekä löytämään tutkittua ja luotettavaa tietoa. Nuorissa on meidän tulevaisuutemme.
Fyysisten vierailujen lisäksi Muisti tarjoaa myös verkkosisältöjä. Viimeisen vuoden aikana Muisti on kehittänyt uutta Sodan muisti –verkko-oppimateriaalia Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Tammenlehvän perinneliitolta saatujen avustusten turvin. Työtä tullaan jatkamaan syksyllä 2024 ja keväällä 2025 Uuden Päivän rahaston myöntämällä avustuksella.
Myös näyttelytuotannot ovat edistyneet! Tiistaina 18.6.2024 avataan Päämajamuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu ja tuotettu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely. Tämä näyttelyteema on ollut pitkään Päämajamuseon asiakkaiden toiveissa. Sisällöllisesti näyttely on vihdoin ollut mahdollista tehdä uusien tutkimusten myötä. Tutkimuksista kovassa käytössä ovat olleet Mikko Karjalaisen Mannerheimin Päämaja – Sodanajan johtoesikunta 1919-1944 ja Mikko Karjalaisen ja Toni Monosen Mannerheimin sotataito. Vaikka tätä kirjoittaessa näyttelytyö on vielä kesken, niin jo nyt voimme ylpeänä kutsua kaikki vierailemaan näyttelyssä tänä kesänä. Tervetuloa!
Hieman pidemmällä aikajänteellä uusia näyttelysisältöjä on tulossa myös Muistiin. Vuonna 2023 aloitettiin Muistin päänäyttelyn uudistamisen suunnittelu. Ideointityö on jatkunut tänä keväänä ja toden teolla työ pääsee vauhtiin kesälomien jälkeen elokuussa. Tavoitteena on uudistaa jo olemassa olevia sisältöjä sekä luoda kokonaan uusia näyttelykokonaisuuksia. Yksi näyttelyn pääpainopisteistä tulee olemaan veteraaniperinne tai laajemmin ymmärrettynä sotasukupolvien perintö. Tässä uudessa näyttelykokonaisuudessa tullaan käsittelemään muun muassa sitä, kuinka me onnistuimme sotasukupolvien voimin säilyttämään sotien jälkeen demokraattisen yhteiskunnan ja kehittymään hyvinvointiyhteiskunnaksi. Edellisten sukupolvien uhrautuvuuden, sitkeyden, lähimmäisten huomioonottamisen, velvollisuudentunnon ja tulevaisuudenuskon ansiosta elämme yhdessä maailman parhaimmista maista.
Aurinkoista kesää ja tervetuloa vierailulle Muistiin!
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tutkimus: Suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset
Uuden tutkimuksen mukaan kävijät kokevat, että museovierailu tuottaa heille myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta käyntikertaa kohti. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto. Tutkimusryhmää johti kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui Suomesta taidemuseoita, kulttuurihistoriallisia museoita sekä tiedekeskuksia. Mukana olivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimusta tuki Museoliitto-konserniin kuuluva FMA Creations Oy, joka tuottaa Museokortti-palvelua.
Tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kyselytutkimuksessa erityistä on, että museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä. Peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia.
Poikkeuksellista ja uutta tutkimuksessa on myös, että kävijöitä pyydettiin arvioimaan museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Kahdeksan suomalaismuseon kävijöiden arvioiden keskiarvo oli 864 euroa yhtä museokäyntiä kohden.
Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koetun hyvinvoinnin arvoa suhteessa museotoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Museoiden tuottama arvo suhteessa sijoituksiin oli keskimäärin +2 900 prosenttia. Jokainen sijoitettu euro tuotti museokävijälle hyvinvointia 30 euron arvosta.
Aloitteen suomalaismuseoiden osallistumisesta tutkimukseen esitti Heureka, joka osallistui myös John H. Falkin tutkimusryhmän pilottitutkimukseen vuonna 2021.
”Museo- ja tiedekeskusvierailut ovat poikkeuksellisen mieleenpainuvia. Sen lisäksi tämä tutkimus tuo hätkähdyttävästi esiin, kuinka yleisömme tunnistaa vielä kuukaudenkin päästä vierailunsa monenlaisia arvokkaita hyvinvointivaikutuksia”, sanoo Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.
Uraauurtava tutkimus avaa museoiden merkitystä kansainvälisesti
”Suomalaismuseot ovat edelläkävijöitä tässä kansainvälisestikin uraauurtavassa tutkimuksessa. Se on tärkeä avaus, joka tarjoaa uuden tavan määrittää museoiden merkitystä yhteiskunnassa. Museoiden tuottamat palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita, ja niillä on sekä laajat että pitkäkestoiset vaikutukset”, sanoo Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.
Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistuneiden museoiden kävijöistä poimittiin 5 499 henkilön satunnaisotos, joista 70 % oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Osallistujille lähetettiin kuukauden kuluttua museokäynnistä kysely, johon vastasi 1 942 henkilöä. Heistä noin puolet vastasi kysymyksiin, jotka liittyivät museokäynnin koettuihin hyvinvointivaikutuksiin, ja puolet arvioi hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa heille itselleen.
”Näiden kahden kyselyn tulosten analysoiminen mahdollisti sen, että pystyimme määrittelemään sekä museokäynnistä seuranneen koetun hyvinvoinnin luonteen että sen keston. Tuloksista pystyimme myös laskemaan, kuinka suuri museokäynneistä syntyneen hyvinvoinnin arvo oli yhteensä”, kertoo tutkimusta johtanut John H. Falk.
Kävijät arvioivat, että museokäynnin sosiaaliset ja fyysiset hyvinvointivaikutukset kestivät keskimäärin päivän ajan. Vaikutukset henkilökohtaiseen ja älylliseen hyvinvointiin kestivät joidenkin vastaajien mielestä jopa kuukauden ja keskimäärin kahdesta kolmeen päivään.
Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa vastaajat arvioivat kullakin neljällä osa-alueella asteikolla 0–1000 euroa. Näiden osa-alueiden arviot laskettiin yhteen, jolloin koetun hyvinvoinnin arvo oli keskimäärin 864 euroa käyntiä kohti. Summa sisältää arvion vaikutuksesta henkilökohtaiseen hyvinvointiin (käynnin arvo keskimäärin 236,89 €), älylliseen hyvinvointiin (217,46 €), sosiaaliseen hyvinvointiin (205,36 €) ja fyysiseen hyvinvointiin (204,61 €).
John H. Falkin julkaisu The Value of Museums. Enhancing Societal Well-Being (2022) on herättänyt kansainvälisesti vilkasta keskustelua museoalalla. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokeman museokäyntien hyvinvointiarvon myös rahassa. Suomalaismuseoiden lisäksi hän tutkii ryhmineen museoiden koettua arvoa Yhdysvalloissa. Falk toimii johtajana the Institute for Learning Innovation -tutkimuslaitoksessa.
