Avainsana: uusi näyttely
Poikkeustilasta sotasukupolven perintöön – Muistin näyttelyuudistus 2025
Muistin ensimmäinen näyttelykokonaisuus Poikkeustila avattiin 4.6.2021 ja se on pysynyt muutamia päivityksiä ja täydennyksiä lukuun ottamatta samanlaisena avaamisestaan lähtien. Neljännelle toimintavuodelle lähdettäessä on aika uudistaa näyttelyn sisältöjä ajankohtaisin aihein ja tarjota uutta koettavaa asiakkaillemme.
Ajankohta on otollinen: uudistettu näyttely avataan veteraanipäiväksi 27. huhtikuuta 2025, jolloin juhlistetaan toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivää Suomessa. Suomalaisten veteraanien ja rauhan tulon juhlapäivänä on paikallaan kääntää katse sotasukupolven kokemuksiin ja siihen työhön, jonka he tekivät hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseksi.
Nyt toteutettava näyttelyuudistus on osauudistus, jossa näyttelykäyttöön otetaan joitakin uusia tiloja, osa näyttelykohteista puretaan ja uudistetaan perusteellisesti ja osaa huolletaan ja parannetaan toiminnallisuuden näkökulmasta. Aivan kaikki ei siis tule muuttumaan, mutta uudistus tulee tarjoamaan kävijöillemme sekä uusia näkökulmia ja aihepiirejä että uusia näyttelyelämyksiä.
Uudistuksen keskeisenä taustavoimana on valtioneuvoston kansilian Muistille osoittama tehtävä veteraaniperinteen säilyttäjänä ja esittäjänä. Veteraanien perintöä ja laajemmin koko sotasukupolven kokemuksia tullaan käsittelemään useammassa näyttelyn osassa pitkin kierrosta. Lähestymistapa aiheeseen on samanlainen kuin Muistin näyttelyissä aiemminkin: kerromme yksilöiden kokemuksista herättelevällä ja koskettavalla tavalla, pyrkien hälventämään menneisyyden ihmisten ymmärtämisen esteenä olevaa välimatkaa. Yksi näyttelyn kohokohdista tulee olemaan Tarinat-kokonaisuutta täydentävä Veteraanin tarina, jossa päästään sukeltamaan sodasta selvinneiden monenlaisiin kokemuksiin sodan jälkeen.
Sotasukupolven kokemusten käsitteleminen tarjoaa reitin Muistin toiminnan kannalta keskeisiin pedagogisiin kysymyksiin. Sotasukupolven tarina on kertomus selviytymisestä ja demokratian kestävyydestä ja sen kautta voidaan tarttua esimerkiksi ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan ja kriisinsietokyvyn kasvattamisen kaltaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ajatus siitä, että ihminen pystyy selviytymään vaikeistakin ajoista ja ratkaisemaan monitahoisia ongelmia, on keskeinen tulevaisuusoptimismin tekijä. Tiede tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää menneisyyttä ja nykypäivää ja kehittää edelleen niitä keinoja, joita meillä on tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen.
Uudistuksen taustalla on myös tarve nostaa esiin ajankohtaisia sisältönäkökulmia. Haluamme tarjota välineitä nykypäivän tapahtumien ymmärtämiseen käsittelemällä esimerkiksi sitä, miten tai milloin toinen maailmansota tarkalleen ottaen syttyi. Kysyntää ajastamme löytyy myös rauhan teeman käsittelyyn näyttelyn keinoin. Rauha-osion täydentäminen tulee toivottavasti tukemaan kävijöiden ymmärrystä heidän omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaan ja säilymiseen ja käsitystä meistä jokaisesta rauhantekijänä.
Uudistus koskee jollakin tasolla kaikkia Muistin näyttelyosioita ja sen toteuttaminen vaatii suuren osan meidän muistilaisten ajasta ja huomiosta tulevan talven aikana. Toivomme, että voimme toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi uusien sisältöjemme äärelle ensi keväänä!
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.
”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta
Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.
”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.
”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz
Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.
Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.