Kategoria: Ajankohtaista

Jos se olisin ollut minä -näyttely on avattu Päämajamuseossa Mikkelissä. Näyttely antaa esimakua Sodan ja rauhan keskus Muistin  tavoista kertoa sodan ajan kokemuksista; henkilökohtaistaen, yksilöiden kautta, moninaisuuden äänin. Vuorovaikutteisten näyttelyelementtien avulla kävijä pääsee lähemmäksi sodan kokeneiden ihmisten kokemuksia, tunteita ja muistoja. Tarkastelussa ovat niin lasten, naisten kuin miestenkin kokemukset viimeisissä sodissamme. Näyttelyssä yhdistyvät digitaalisuus, taide ja sotahistoria.

Näyttely on avoinna 31.12.2017 saakka. Päämajamuseo (Päämajankatu 1-3) on avoinna 2.5. – 31.8. päivittäin 10 – 17 ja 1.9. – 30.4. pe – su 10 – 17.

Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmassa esitetään Muistin tuotteet ja palvelut, organisoituminen, toteuttamissuunnitelmat, talous ja rahoitus. Suunnitelman verkkoversion voit lukea TÄÄLTÄ

Mitä syötiin Ylipäällikön pöydässä Normandian maihinnousun päivänä, entä päivänä jolloin Viipuri antautui? Se selviää Päämajakaupungin tarina-aterioista.

­”Kapteeni Bäckman kertoi minulle vuonna 1991, että Marsalkka oli kysynyt häneltä mitä lounaalle on tarjolla eikä hän ollut osannut vastata. Sen jälkeen hän soitti joka aamu Kalevaan ja kysyi lounaan ja päivällisen menun. Hän kertoi kirjoittaneensa tiedot muistilapulle ja myöhemmin arkistoineensa ne mappeihin, samalla kertaa kun arkistonne siirrettiin Kansallisarkistoon”, sanoo Tarina-ateriat taustoittanut historiantutkija Pia Puntanen.

Kansallisarkistostahan muistiinpanot edelleen löytyvät, kun Puntanen ne syksyllä 2016 kaivoi käsiinsä. Päämajakaupungin tarina-ateriat koostuvat noiden Bäckmanin tekemien muistiinpanojen ympärille, yhdistettynä toisen maailmansodan hetkiin. 11 ateriassa kussakin kerrotaan aterialle osallistuneista ja tapahtumasta tai teemasta, joka tuohon hetkeen liittyi.

Kaikkiaan muistiinpanoja on säilynyt noin 260 ateriasta. Maarit Knuuttila, kokki, opettaja ja kansatieteen tohtori, ruokakulttuurin asiantuntija kävi muistiinpanot läpi ja kirjoitti näille aterioille ruuan tarina – listalla olevien ruokien kulttuurihistoriasta, valmistustavoista sekä sota-ajan ja ravintolatoiminnan yhdistämisestä.

Näillä aterioilla kolme sankaria: Taava, Hilda ja rouva Hulda Riipinen. Kaksi ensimmäistä olivat Kalevan keittäjättäriä ja jälkimmäinen omistajatar. Rouva Riipinen suunnitteli ruokalistat – juhla- ja muilla aterioilla yhdessä vanhemman adjutantin majuri Ragnar Grönvallin kanssa – ja Taava ja Hilda toteuttivat. He suoriutuivat tehtävästä ”sangen ansiokkaasti”, kuten Mannerheim kirjoitti sisarelleen Evalle.

Ateriat sisälsivät lounaalla alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan, päivällisellä ruokalajeja oli neljä. Harvoin menujen yhteydessä oli mainintoja ruokajuomista. Kuhaa ja lohta oli usein, ja ateriat olivat pääsääntöisesti kevyitä. Säilyneet muistiinpanot ovat pääsääntöisesti vuodelta 1944 ja sen kesäajalta – niinpä sesonki näkyy hyvin, esim. raparpereissa tai mansikoissa. Kesän ylivoimaisesti suosituin jälkiruoka oli viili, sitä tarjottiin 84 kertaa.

Tarina-aterioita tarjotaan mikkeliläisissä ravintoloissa Suomen 100- ja Mannerheimin 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Mukana ovat Mikkelin Klubi/Osuuskauppaa Suur-Savo, Kenkävero, Kyyhkylän kartano, Ollinmäen viinitila, ravintolat Niinipuu, Pitopata ja Mikaeli sekä Tertin kartano ja Mikkelin Upseerikerho.

Kukin ravintola toteuttaa menuja omana versionaan.

Päämajakaupungin tarina-aterioihin voit tutustua täällä: https://sodanjarauhankeskus.fi/tarina-ateriat/

Mikkelin monet sotahistorialliset kohteet on nyt mahdutettu pelilliseen digioppaaseen, joka toimii älykännykällä. Mukana on 25 kiinnostavaa paikkaa, joihin voi lähetä tutustumaan vaikka heti.

Päämajakaupunkiopas on täysin uudenlainen tapa tutustua Mikkelin seudun sotahistoriallisiin kohteisiin. Pelillinen, mobiilille suunniteltu opas johdattaa käyttäjän museoihin, muistomerkeille, Päämajan osastojen sijaintipaikoille ja muihin kiinnostaviin kohteisiin.

Tekstien ja valokuvien avulla voit ymmärtää paikkojen roolin ja ihmisten kokemukset osana sodan kokonaisuutta. Pelissä pääset testaamaan tietojasi ja oppimaan uutta sekä jakamaan kiinnostuksen kohteesi ystäviesi kanssa.

“Tätä on testattu myös Mikkelissä yläkoululaisilla, ja tulokset olivat todella positiiviset. Käytettävyys ja sisältö saivat hyvän vastaanoton nuorilta”, sanoo asiantuntija Pia Puntanen.

Päämajakaupunkiopas on suunniteltu ja toteutettu Sodan ja rauhan keskus Muistia suunnittelevassa Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä –hankkeessa. Nyt julkaistava Päämajakaupunkiopas on ensimmäinen hankkeen Mikkelin päämajahistoriaa esittelevistä tuotteista.

Mikkelissä järjestettiin viime viikolla tapahtuma, johon pyydettiin suomalaisia tuomaan kotiarkistoistaan löytyviä sodanaikaisia valokuvia digitoitavaksi. Asiasta kertoo MTV:n verkkopalvelu.

Mikkelin kaupungin museoiden amanuenssi, näyttelyasiantuntijaOlli-Pekka Leskinen on digitointitapahtuman antiin tyytyväinen. Hän kertoo, että monet kuvista poikkeavat suurimmasta osasta sotakuvia, joissa usein varta vasten poseerataan kuvaajaa varten.

– Esimerkiksi Eeva Vahvaselän kenttäsairaala- ja sotasairaalakuvissa näkyy selvästi toimintaa. Ne ovat poikkeus, koska suurin osa otoksista on yleensä ryhmäkuvia.

Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Suunnitelma asiasta valmistuu maaliskuussa 2017, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki päättää hankkeen etenemisestä.

Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa.

Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo.

Leskisen mukaan sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista.

Tässä linkki MTV:n juttuun digitointitapahtumasta:

http://mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sotavankeja-kenttasairaala-pommituslentoja-suomalaisten-harvinaiset-kotialbumikuvat-valottavat-sota-ajan-elamaa/6094146

Mikkeliläinen OiOi Colective Oy rakentaa kuluvan vuoden aikana neljä uutta digitaalista sotahistoriallista tuotetta. Ensimmäisenä käyttöön tulee Päämajakaupungin sotahistoriallinen digikartta, joka valmistuu tulevan kesän aikana.

OiOi voitti kilpailutuksen, jossa Sotahistoriakeskuksen näyttelykonseptin ja verkkopalvelukonseptin suunnittelun sekä neljän interaktiivisen näyttelytuotteen suunnittelun sekä kaikkien edellä mainittujen toteuttamisen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n järjestämään 60 000 euron kilpailuun tuli kaikkiaan viisi tarjousta.

­- Ryhdymme rakentamaan uusia tuotteita heti. Taustalla on vankka tieteellinen pohja, josta vastaa professori Tiina Kinnusen johtama tohtoriryhmä, sanoo OiOi Collective Oy:n toimitusjohtaja Sami Kämppi.

Päämajakaupunki Mikkelin digikartalle sijoitetaan viime sotien päämajan ja muiden sotahistoriaan liittyvien tapahtumien kohteet. Kartta tulee vapaasti verkossa käytettäväksi.

Muut uudet tuotteet valaisevat digitaalisin keinoin toisen maailman sodan syistä sekä kuvaavat tavallisten ihmisten tarinoita ja kokemuksia sodan keskellä.

OiOi:n käsialaa on vuosi sitten valmistunut multimediaesitys ”Kotirintaman pommitukset”. Se löytyy Päämajamuseon ja Jalkaväkimuseon lisäksi verkosta Sotahistoriakeskus.fi –palvelusta.

Mikkeliin suunniteltu Sotahistoriakeskus aikoo käyttää näyttelyissään runsaasti uutta teknologiaa, joka mahdollistaa vuorovaikutteisuuden ja kokemuksellisuuden. Keskuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja päätöksiä keskuksen perustamisesta odotetaan ensi vuonna.

OiOi Oy:n tuote on älykäs tila, Smart Space. Yhtiö toteuttaa käytännöllisiä, reaaliaikaisia ja elämyksellisiä vuorovaikutteisia palveluita ja installaatiota fyysisiin tiloihin digitaalisilla menetelmillä. Käyttäjät pystyvät ohjaamaan tilassa näkyvää sisältöä tai palveluita omilla liikkeillä, eleillä, kosketuksella tai omalla älypuhelimella.

Sotahistoriakeskuksesta käytiin vilkas keskustelu keskiviikkona 14.4.2016 Mikkeli-salissa.  Avoimen keskustelutilaisuuden puheenvuoroissa todettiin yleisesti, että sotahistoriakeskus sopii erittäin hyvin päämajakaupungin matkailutarjontaan.

Edelleen toivottiin, että sotahistoriakeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon tavallisen ihmisen sotakokemukset ja vähemmistöt. Kokemuksellisuus ja uuden tekniikan suomat esittämistavat saivat kannatusta.

Useissa puheenvuoroissa odotettiin myös, että hankkeen talous selvitetään kunnolla ennen mahdollista perustamispäätöstä.

Mikkeliläiset pääsevät kertomaan käsityksensä kaupunkiin suunnitellusta Sotahistoriakeskuksesta keskustelutilaisuudessa ensi keskiviikkona 14.4.2016.

Sotahistoriakeskuksesta on tarkoitus rakentaa kansallinen tieto- ja oppimiskeskus, joka kertoo suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939–1945.

Tavoitteena on käyttää uusinta digitaalista tekniikkaa, mikä mahdollistaa kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen. Ajatuksena on avata sota-ajan todellisuus uusille sukupolville.

Kokonaisuuteen kuuluu kansallinen verkkopalvelu, jonne suomalaiset voivat tallentaa sota-ajan kuvia, kirjeitä ja muita muistoja.

Päämajataloon asettuvasta keskuksesta kaavaillaan kansainvälisen tason käyntikohdetta, joka vetää myös ulkomaisia matkailijoita.

Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Mikkelin kaupunki päättää, saako Päämajakaupunki Sotahistoriakeskuksen.

Keskustelua pohjustavat projektin vastuuhenkilöt Pia Puntanen ja Tapio Honkamaa sekä OiOi Oy:n Sami Kämppi, joka esittelee digitaalisuuden avaamia mahdollisuuksia.

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 13. huhtikuuta kello 17.30-19.30 kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa.