fbpx

Historiallinen päämajatalo saa uuden ilmeen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu keväällä 2021 kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien päämajana toimineessa rakennuksessa Mikkelin keskustassa. Sekä rakennuksen ulkoalue että sisätilat saavat uuden, mutta rakennuksen historiaa kunnioittavan ilmeen.

1900-luvun alussa kouluksi valmistunut Päämajatalo palveli ylipäällikkö Mannerheimin johdossa puolustusvoimien päämajana sekä talvisodan että jatkosodan aikana. Rakennus toimi sotien jälkeen jälleen kouluna ja viimeisimpänä siellä on ollut Mikkelin kaupungin toimistoja. Rakennuksen koillispäädyssä on sijainnut vuodesta 1974 lähtien Päämajamuseo, joka jatkaa toimintaansa Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteydessä.

Päämajatalon tilat vaativat muokkaamista avattavan tiedekeskuksen tarpeisiin sopiviksi. Rakennuksen ilme tulee muuttumaan sekä ulko- että sisäpuolelta.

– Tässä projektissa saadaan kaikki: rakennus, jolla on hieno menneisyys ja tarinat, tinkimättä toimivista, mukautumiskykyisistä tiloista. Säilytetään vanhaa ja vaalitaan rakennuksen henkeä, mutta saadaan näyttävä sisältö, sanoo Muistin muutostöistä vastaava näyttelytuottaja Jenni Korhonen.

Muutostöiden ja näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa lahtelainen Arkviiri Oy.

– Suunnitelmissa ollaan jo varsin pitkällä, aivan pian siirrytään seuraaviin vaiheisiin: kilpailutukseen ja konkreettiseen töiden aloittamiseen. Suurimmat muutokset koskevat piha-aluetta ja talon sisäpuolta, julkisivuun tulee vain pieniä muutoksia. Piha-alue tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä: tavoitteena kaupunkilaisille avoin oleskelutila, jonka läpi saa kulkea ja jossa saa vapaasti oleskella, Korhonen selittää.


Urakkakilpailutus alkaa pian


Päämajatalon muutostöiden rakennuttajana toimii Mikkelin kaupunki, joka myös omistaa kiinteistön. Remontin toteutuksesta järjestetään kilpailutus tänä syksynä ja töiden suunnitellaan alkavan vielä tämän vuoden puolella.

– Urakkakilpailutus avataan elokuun lopulla julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa. Työt on tarkoitus aloittaa marras-joulukuussa. Muutostöissä menee noin vuosi, eli tilojen on ajateltu olevan valmiina vuodenvaihteessa 2020-2021, näin ollen näyttelyn rakentamiselle jää riittävästi aikaa, kertoo rakennuttaja Saija Himanen Mikkelin kaupungilta.

Muutostöiden kustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa.

– Rakenteelliset muutokset ovat melko pieniä, sillä olemassa olevia rakenteita pystytään hyvin hyödyntämään. Erillisenä hankkeena toteutetaan samaan aikaan Päämajatalon vesikaton uusinta, joka olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä. Muistin suunnitteluvaiheessa on huomioitu se, että investoinnit tuottavat aluetaloudellisia vaikutuksia, toisin sanoen Muisti tuo aikanaan euroja paikkakunnalle, sanoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.


Perustaminen etenee aikataulussa


Muistin perustaminen etenee muiltakin osin tavoiteaikataulussa. Avainhenkilöt on saatu vuoden ensimmäisen puoliskon aikana rekrytoitua ja viimeisimpänä heistä aloittaa pedagogi Jere Linnanen elokuussa.

– Syksyn aikana paneudutaan muun muassa sisältöasioihin ja aletaan kehittää verkkopalveluita. Järjestämme myös kolmatta kertaa Mikkelin sotakirjallisuustapahtuman syyskuun lopussa yhteistyökumppaniemme kanssa, tällä kertaa teemana on talvisota. Muistista rakennetaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää vierailukohdetta, joten viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteillä on tulevina vuosina suuri merkitys, nekin alkavat suunnitteluvaiheen jälkeen näkyvämmin tänä syksynä, luettelee sisältöjohtaja Pia Puntanen tulevia vaiheita.

– Muistin tiloihin tulevaan kahvila-ravintolaan etsitään ulkopuolista yrittäjää. Kutsumme myöhemmin syksyn aikana asiasta kiinnostuneita kuulemaan lisää, eli kiinnostuksestaan kannattaa meille kertoa, vinkkaa Puntanen.


Päämajatalon muutokset

Päämajatalon piha jakautuu tulevaisuudessa kolmeen osaan

  • Päämajamuseon edustalle tulee paraatipiha, joka toimii muistumana Päämajan toiminnan ajalta.
  • Pääpiha on pääsisäänkäynnin ympärillä: uusi moderni katos korostaa sisäänkäyntiä ja saapujille tehdään selkeät kulkureitit. Ravintola-kahvilan edustalle tulee terassi, jonka yhteyteen tulee uusi, luonnonmateriaaleja hyödyntävä leikkialue.
  • Savilahdenkadun puoleiseen päätyyn tulee pysäköintitilaa pyörille ja autoille.

Sisätilat

  • Sisätiloissa muutostyöt ovat ennen kaikkea tilojen riisumista ja pintojen uusimista. Jonkin verran seiniä puretaan tilojen avaamiseksi ja vain yksi välikatto puretaan. Isommat muutokset keskittyvät talon toiseen päätyyn ja toisaalla koulumaisuutta vaalitaan säilyttämällä pitkän käytävän varrella sijaitsevat luokkahuoneet.
  • Vanhan juhlasalin paikalle rakennetaan 120-paikkainen auditorio, joka palvelee näyttelykävijöiden ja omien tapahtumien lisäksi vuokrattavana tilana esimerkiksi kokousten tai seminaarien järjestämiseen. Auditorio varustetaan modernilla esitystekniikalla ja nousevalla katsomolla.
  • Saavutettavuutta ja esteettömyyttä parannetaan rakentamalla hissi.
  • Näyttelypinta-alaa saadaan noin 700 neliötä Sodan ja rauhan keskus Muistin puolelle. Näyttelykierto tulee yhdistämään Muistin ja Päämajamuseon asiakkaan näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi: asiakas kiertää rakennuksessa siten, että aloittaa Muistin puolelta, siirtyy puolessa välissä Päämajamuseoon ja palaa sitten Muistiin. Näin yhdellä käynnillä sotaa tarkastellaan kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta: sodan kokemisen ja sen johtamisen kautta.
  • Kierrettyään näyttelyt, asiakas voi poistua joko tiedekeskuksen kaupan tai entiseen ruokalaan sijoittuvan ravintola-kahvilan kautta.

1. kerros

2. kerros

Haluatko osallistua Muistin matkalle?

Sodan ja rauhan keskus Muisti julkaisee vuonna 2019 uutiskirjeen noin kahden kuukauden välein.

Kirjeessä kerromme Muistin perustamisen etenemisestä, värväyksistämme (avoimista työmahdollisuuksista), tapahtumistamme sekä muiden tahojen järjestämistä sodan ja rauhan teemoihin liittyvistä tapahtumista.

UUTISKIRJEEMME VOIT TILATA TÄÄLTÄ!

Muistin visuaalista ilmettä työstämään mikkeliläinen Hupi kollektiivi

Sodan ja rauhan keskus Muisti on valinnut visuaalisen ilmeensä suunnittelijaksi mikkeliläisten toimijoiden OiOi CollectivenHaajan3dbasen sekä Metatavun muodostaman Hupi kollektiivin.

Yhteistyökumppani visuaalisen ilmeen toteutukseen valittiin tarjouskilpailulla. Kyseessä oli perustettavan tiedekeskuksen kannalta merkittävä ja näkyvä valinta, joten vaihtoehtoja kartoitettiin laajasti ja perusteellisesti.

– Saimme yhteensä 13 hyvää tarjousta, joista valitsimme parhaiten tarpeisiimme sopivan vaihtoehdon. Arvostimme erityisesti aiheeseen perehtymistä ja siihen liittyvää näkemyksellisyyttä, toteaa Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.

Mikkeliläisen kollektiivin monipuolinen osaaminen palvelee hyvin Muistin tarpeita.

– On hienoa, että saimme kumppaniksemme tämän työryhmän, jossa yhdistyy visuaalisen markkinointiviestinnän osaaminen, digitietotaito sekä kyky vaativaan 3D-suunnitteluun. Haaja on tasokas ja valtakunnallisella tasolla mainetta niittänyt mainostoimisto, joka valittiin juuri suunnittelemaan Suomen olympiajoukkueen brändi-ilme Tokion olympialaisiin. OiOi:lla on kokemusta työskentelystä muun muassa Muumimuseon sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa ja he tekevät mielenkiintoisia projekteja myös maailmalla. 3dbasen Christopher Hunter puolestaan on kansainvälisen tason 3D-taitaja, joka on työskennellyt muun muassa filmi- ja peliteollisuuden parissa, eli puhumme hyvin vakuuttavista referensseistä omaa ilmettämme ajatellen, jatkaa Leskinen.

– On hienoa päästä mukaan Muistin tarinaan näin alkuvaiheessa. Olen erityisen iloinen siitä, että Muistin työryhmä luottaa paikalliseen osaamiseen. Kansainvälistäkin huomiota saanut Muisti on kokonaisuutena erittäin mielenkiintoinen. On syntymässä jotain täysin uutta ja ennennäkemätöntä. Tällä työryhmällä saadaan varmasti näyttävää jälkeä aikaiseksi, kommentoi yhteistyötä osakas ja art director Juha Jukarainen Haajalta.

– Mielestäni Muistilla on hieno tausta-ajatus. On mahtavaa olla mukana luomassa juuri tässä ajassa näin tärkeää toimijaa. Muistin uudenlainen tapa käsitellä sotaa ja rauhaa viimeisimpään tutkimustietoon nojaten on mielenkiintoinen viestinnällinen haaste työllemme. Muodostimme Hupi kollektiivin juuri tämänkaltaisia, monenlaista osaamista vaativia projekteja varten. Pystymme tarjoamaan saman katon alta kokonaisuuksia, joista myös asiakas hyötyy, sanoo puolestaan Sami Kämppi OiOi:lta.

Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuma 28.9.2019: Suomi katseen kohteena – Talvisota

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2019 kolmatta kertaa. Tällä kertaa teemana on talvisota. Tapahtumassa kaunokirjailijat, tietokirjailijat ja tutkijat käsittelevät talvisodan aikaa puheenjohtaja Juha-Pekka Koskisen johdolla. 

Tapahtumapaikkana lauantaina 28.9. toimii kulttuuritalo Tempo Mikkelin Naisvuorella. Viime vuoden tapaan sotakirjallisuustapahtumaan on myynnissä myös lippuja, jotka mahdollistavat tilaisuuden seuraamisen verkon välityksellä.

Mikkelissä tarkastellaan syyskuussa talvisodan teemaa useista näkökulmista; kirjailija Petri Tamminen käsittelee puheenvuorossaan sitä, miten sotakirjallisuus ja yksittäisten ihmisten sotamuistot eroavat toisistaan ja kuinka ne täydentävät toisiaan. FT Virpi Launonen puhuu tunnetuimmista talvisotaa käsittelevistä teoksista ja pohtii niiden näkökulmia.

Apulaisprofessori Antero Holmila valottaa neljän brittikirjailijan näkökulmaa talvisotaan. VTT, everstiluutnantti Juha Mälkki puolestaan hyppää puolen miljoonan henkilön sotilasorganisaation sisälle muodostaen aikamatkan kulttuurisiin itsestäänselvyyksiin ja dialogien merkitykseen sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisessa. FT, kirjailija Päivi Lipponen pohtii esityksessään sodan todellisuutta. Lisäksi Veikko Happonen tulkitsee tapahtumassa Yrjö Jylhän sota-aiheisia runoja.

Suomalaisen kirjallisuuden suurmiehistä useita teoksia tehnyt FT, kirjailija, dosentti ja professori emeritus Panu Rajala puhuu Ilmari Kiannon ja F.E. Sillanpään vastakkaisista kohtaloista talvisodassa.

– Sillanpää kirjoitti Marssilaulun, joka erään kenraalin mukaan vastasi divisioonaa Suomen puolustuksessa. Kianto kirjoitti lukuisia isänmaallisesti nostattavia lauluja, mutta joutui talvisodan syttyessä tutkintavankeuteen syytettynä sotapetoksesta. Samaan aikaan Sillanpää matkusti Tukholmaan noutamaan Nobel-palkintoaan, kuvailee Rajala esitelmänsä asetelmaa.

Muistin tiimissä aloittanut monipuolisia osaajia

Ennen Muistin avaamista keväällä 2021 on vielä paljon valmistelutyötä tehtävänä. Muistin tekijätiimi on täydentynyt alkuvuoden aikana näyttelysuunnittelun, markkinointiviestinnän ja tieteellisen tutkimuksen osaajilla sekä dokumentaristi-sisällöntuottajalla.

Tutkijana ja sisällöntuottajana on työskennellyt helmikuusta lähtien Turusta käsin töitään pääasiassa tekevä Olli Kleemola. Hän on valtiotieteiden tohtori ja työskentelee puolet ajasta Turun yliopiston post doc -tutkijana.

– Olen väitellyt poliittisesta historiasta ja työskennellyt tietokirjailijana sekä Turun yliopistolla tutkijana. Mielestäni on hienoa, että tässä työssä pääsee tekemään uutta ja saa käyttää tutkimuksen tuomaa tietoa ja osaamista. Sotahistoriaa on totuttu esittämään tietyllä tavalla ja nyt haetaan uusia tapoja ja näkökulmia, sekä henkilökohtaisempia lähestymistapoja.

Näyttelytuottajana työskentelee Jenni Korhonen, joka on opiskellut kulttuurihistoriaa sekä museologiaa Turun yliopistossa. Korhonen työskenteli aiemmin Mikkelin kaupungin museoilla amanuenssina.

– Museoalalla pääsee harvoin tekemään alusta asti uutta, joten Muisti on hieno mahdollisuus tehdä jotain ainutlaatuista yhdessä huippuasiantuntijoiden kanssa. Minua houkutti tässä hommassa tieteellisyys sekä mahdollisuus dialogiin uusimman tutkimuksen kanssa. Päämajakoulun muutostöihin liittyvät asiat työllistävät minua näyttelyn suunnittelun ohella, tässä tehdään nyt tilasuunnittelua sekä muutostöiden valmistelua, sanoo Korhonen.

Muistin markkinoinnista ja viestinnästä huolehtii Marianne Lindroth, joka on opiskellut valokuvausta, radiotoimittajatutkinnon ja viimeisimpänä viestintää Jyväskylän yliopistossa. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Varkauden elinkeinoyhtiön viestinnässä, tuottajana media-alalla sekä helsinkiläisessä viestintätoimistossa.

– Minua houkutti Muistissa ainutlaatuinen mahdollisuus päästä start-up -henkisesti luomaan jotain aivan uutta. Myös Muistin olemassaolon tarkoitus rauhan edistäjänä veti puoleensa. Viestinnällisesti edessä on mielenkiintoinen projekti, sillä päämääränämme on tehdä Muistista kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava ilmiö, Pohjoismaiden kärkikohde omassa segmentissään.

Dokumentaristi-sisällöntuottajan tehtävissä Muistissa aloitti maaliskuussa Noora Kytöharju. Hän on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta pääaineenaan Suomen historia. Kytöharju on työskennellyt aiemmin muun muassa dokumenttikäsikirjoittamisen, ohjaamisen ja tuottamisen parissa.
– Kuten muutkin ovat jo sanoneet, on hienoa päästä tekemään jotain ihan uutta. On tärkeää puhua sotaan liittyvistä asioista ja välittää tietoa myös seuraaville sukupolville.

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen on tyytyväinen Muistin uuteen tiimiin.
– On positiivista, että kiinnostusta ja hakijoita tehtäviin oli erittäin paljon. Saimme valita todella hyvistä parhaimmat. Kevään ja alkukesän aikana olemme rekrytoimassa vielä pedagogia ja ensi vuoden puolella asiakaspalveluhenkilöstöä, eli Muistissa työskentelystä kiinnostuneiden kannattaa seurailla kanaviamme.

Uusien henkilöiden työskentelyn aloittamisen myötä Muistin valmisteluissa on päästy kunnolla vauhtiin. Kevään aikana on työstetty muun muassa näyttelykäsikirjoitusta sekä viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmia.
– Viestinnän ja markkinoinnin puolella olemme työstäneet strategiaa ja suunnitelmia, joita aletaan nyt toteuttaa käytännössä. Meistä alkaa siis kuulua pian enemmän, lupaa Muistin väki.

Muisti mukana Mikkelin Tieteen päivillä

Mikkelin Tieteen päivät järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallisen konseptin mukaisesti 9.-10.4 sekä 13.4.2019 ja ohjelma rakentuu ”Rohkeus” -teeman ympärille. Puheenvuoroja kuullaan muun muassa nykyajan tutkimusmatkoista sekä sankaruudesta ja antisankaruudesta. 13.4. järjestettävää Muistin tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tapahtumasessioita järjestetään muun muassa Mikkelin seutukirjastolla, Mikkelin lukiolla, Sodan ja rauhankeskus Muistin toimitiloissa sekä kahvila Nandassa. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, monitieteinen ja maksuton tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Pääorganisaattorina toimii Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Mikkelin kaupungin, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin lukion kanssa. Myös Metsäkeskus ja Sodan ja rauhankeskus Muisti ovat mukana toteuttamassa vuoden 2019 sessioita.

Tapahtuman rahoittavat Tieteen tiedotus ry sekä Suomen Kulttuurirahasto.

PÄÄMAJALLA TAPAHTUU LAUANTAINA 13.4.2019 KLO 12.00-15.30

ROHKEUS, PELKURUUS JA SANKARUUS – SODASSA OSOITETUSTA ROHKEUDESTA JA SANKARIEN KUVISTA, SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI, PÄÄMAJATALO, PÄÄMAJANKUJA 1-3. TILAISUUTTA ON MAHDOLLISTA SEURATA MYÖS VERKOSSA LIVENÄ FACEBOOKIN KAUTTA TÄÄLTÄ.

  • AvaussanatToimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy
  • Sankarit ja antisankarit kuvissa
    Tutkija VTT Olli Kleemola, Turun yliopisto
  • Naiset sota-arjen sankareina?
    Tutkijatohtori FT Sonja Hagelstam, Åbo Akademi
  • Aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen rohkeus
    Sosiologi Timo Virtala
  • Sankarin palkka? Lauri Törni ja sankaruuden kultti
    Akatemiatutkija FT Oula Silvennoinen, Helsingin yliopisto
  • Keskustelua
  • Tilaisuus päättyy

Sessio järjestetään yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon kanssa. Mikkelin Tieteen päivien tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Koko tapahtumaviikon ohjelma täällä. 

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö: Historiamme ymmärtäminen välttämätöntä yhteiskunnan tasapainoisen kehittämisen kannalta

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvosto kokousti ensimmäistä kertaa 5.3.2019. Hallintoneuvosto koostuu Muistin perustajayhteisöjen sekä rahoitusta edistäneiden tahojen edustajista ja kansanedustajista eri puolilta Suomea.


Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii jo säätiön perustamiskokouksessa 28.9.2018 valittu, aiemmin Suomen pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä toiminut Paavo Lipponen. Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessa varapuheenjohtajakseen mikkeliläisen kansanedustajan Lenita Toivakan, joka on ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen sekä ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston muut jäsenet ovat ministeri Jan-Erik Enestam Kemiönsaaresta, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, lahtelainen kansanedustaja Mika Kari, kouluneuvos, kappalainen ja Mikkelin kaupunginvaltuutettu Jyrki Koivikko, lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra, savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen, pääkonsuli Kalervo Kummola Tampereelta, jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemi, Suur-Savon Osuuspankin hallintojohtaja Tero Pulkkinen, Essoten työsuojeluvaltuutettu Sari Rautiainen, Mikkelin kaupunginvaltuutettu, lehtori Mikko Siitonen sekä Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tikka.

Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr perustettiin tukemaan Mikkeliin keväällä 2021 avattavaa Sodan ja rauhan keskus Muistia. Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, jonka toiminnan keskiössä ovat uusinta teknologiaa hyödyntävät, sotaa ilmiönä käsittelevät kokemukselliset ja vuorovaikutteiset näyttelyt. Tukisäätiö edistää sodan ja rauhan tutkimusta, Suomen sotiin liittyvän hajallaan olevan tiedon kokoamista sekä ylläpitää Muistin toimintaa linjaavaa, humanistiseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen keskittyvää tieteellistä neuvottelukuntaa, jonka puheenjohtajana toimii professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta. Säätiö voi myös myöntää avustuksia sodan ja rauhan tutkimukseen joko hakemuksesta tai omasta aloitteestaan.

Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamisrahoitus on saatu Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Mikkelin kaupungilta sekä useilta yrityksiltä ja yhteisöiltä.

– Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo historiasta, mutta asettaa kysymyksensä tämän päivän näkökulmasta. Ymmärrys sodan kokonaisvaltaisuudesta ja sen ylisukupolvisesta vaikutuksesta luo osallisuuden yhteiseen kulttuuriperintöömme ja asettaa meidät osaksi eurooppalaista historiaa, toteaa hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen.

– Muistin toiminta on alkanut henkilöstön palkkaamisella ja väliaikaisten toimitilojen järjestämisellä. Yhteistyö tukisäätiön, Muistin toiminnasta vastaavan osakeyhtiön ja tieteellisen neuvottelukunnan sekä henkilöstön kesken on alkanut hyvin, ja kahden vuoden kuluttua meillä avautuu käyntikohde, jossa on luvassa elämyksellinen matka sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin, Lipponen jatkaa.

Muisti kertoo ihmisistä sodassa. Se saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauheutta, mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen. Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu yleisölle Mikkelissä keväällä 2021.

Sodan ja rauhan keskus Muistin muutostöiden arkkitehtitoimisto valittu

Sodan ja rauhan keskus Muistin muutostöistä vastaava arkkitehtitoimisto on valittu. Sopimus lahtelaisen arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy:n kanssa kirjoitettiin perjantaina 8.2.2019. Arkviiri vastaa Päämajataloon tehtävien muutostöiden sekä tiedekeskuksen näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta.

Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen allekirjoitti sopimuksen kaupungin edustajana. Hän iloitsee projektin etenemisestä ja toivottaa arkkitehdit lämpimästi mukaan hankkeeseen. Mikkelin kaupunki teettää muutostyöt tiloihin, jotka tulevat Sodan ja rauhan keskus Muistin käyttöön. ”Pääsuunnittelijalla on merkittävä rooli hankkeen suunnittelun yhteensovittamisessa. Arkviirin vahva osaaminen ja suunnittelukokemus luovat hyvät toimintaedellytykset hankkeen onnistumiselle”, kuvailee Jarkko Hyttinen.

Arkkitehtitoimisto Arkviirille tiedekeskus on toimeksiantona tavallisesta poikkeava kohde. ”Päämajatalo on merkittävä – historiallisesti arvokas rakennus. Nyt rakennukseen suunnitellaan ja tuotetaan täysin uutta sisältöä. Harvemmin pääsemme tekemään näyttely- ja yleisötiloja näin merkittävään kohteeseen”, toteaa pääsuunnittelija, vastaava arkkitehti Risto Tulonen.

”Arkkitehdin valinta on tärkeä askel Muistin perustamisen etenemisessä. Työskentely heidän kanssaan on jo nyt lähtenyt hyvin käyntiin ”, kuvailee Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Suunnittelutyö tehdään tiiviissä yhteistyössä Muistin, Mikkelin kaupungin tilapalveluiden ja Arkviirin kanssa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, jonka toiminnan keskiössä ovat uusinta teknologiaa hyödyntävät, sotaa ilmiönä käsittelevät kokemukselliset ja vuorovaikutteiset näyttelyt. Muisti kertoo ihmisistä sodassa. Se selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauheutta, mutta myös ihmisen kykyä sopeu-tua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen. Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu yleisölle Mikkelissä keväällä 2021.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallitus piti järjestäytymiskokouksen

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n laajennettu hallitus järjestäytyi tiistaina 15.1.2019. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin lehdistöneuvos Ilkka Juva ja varapuheenjohtajaksi Teknologiateollisuus ry:n kasvuohjelmien päällikkö Piia Simpanen. Ilkka Juva on toiminut muun muassa Veikkauksen Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtajana sekä Länsi-Savon päätoimittajana. Muita hallituksen jäseniä ovat: Maisa Häkkinen (matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy), Valtteri Lindholm (omistaja, Varusteleka), Kalevi Niemi (kehitysjohtaja, vara-rehtori, XAMK), Vesa Sorasahi (liiketalouskonsultti, Sahia Consulting), Anu Talka (Kehittämispäällikkö, Etelä-Karjalan liitto).

”Hallituksessa on vankkaa osaamista niin kulttuurin, sivistyksen, viestinnän- ja markkinoinnin, teknologian ja liiketalouden kuin myynnin aloilta”, toteaa toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Tiistaina järjestäytynyt hallitus luotsaa läpi Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamisvaiheen, tukee yhtiön toimintaa ja luo verkostoja.

”Muistilla on selkeä, omaleimainen ja tärkeä asema historian avaajana. Nyt on edessä vaativa rakennustyö, jossa rakennetaan tiloja, näyttelyjä ja palveluja sekä Muistin tunnettavuutta. Lopputulos on suuren yleisön tuntema ja haluama, jatkuvasti uudistuva tiedekeskus”, linjaa hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva.

Muistista tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tiedekeskus, joka välittää sotien tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla. Muistin ensimmäinen päänäyttely tulee kertomaan muun muassa lasten, naisten ja miesten tarinan viime sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.

”Olen erityisen iloinen siitä, että uudessa tiedekeskuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa juuri ihmisten tarinoiden kertomiseen. Teknologiahan ei ole itseisarvo vaan työkalu, jolla voimme ratkaista isojakin ongelmia ”, kuvailee hallituksen varapuheenjohtaja Piia Simpanen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin perustaminen on edennyt rekrytointivaiheeseen. Leskisen mukaan ensimmäisten rekrytointien hakuajat ovat jo päättyneet ja hyviä hakemuksia on saatu paljon. Näyttelytuottajaksi haki 17 henkilöä ja viestintä- ja markkinointivastaavan tehtävään 34. Valinnat tehdään lähiaikoina. Perustamisvaiheen tiimiin tullaan hakemaan vielä yhtä sisällöntuottajaa ja pedagogia. Vuoden 2018 lopulla tiimiin rekrytoitiin jo sotahistorian tutkija VTT Olli Kleemola ja vuoden alussa sisältöjohtajana aloitti Pia Puntanen.

Uudet työntekijät pääsevät aloittamaan työnsä Muistin väliaikaisessa toimipisteessä, johon toimisto muutti tammikuun alussa. Tilat sijaitsevat Mikkelin ensimmäisessä koulurakennuksessa osoitteessa Savilahdenkatu 13. Samassa pihapiirissä on tulevan tiedekeskuksen fyysiset tilat ja Päämajamuseo.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, jonka toiminnan keskiössä ovat uusinta teknologiaa hyödyntävät, sotaa ilmiönä käsittelevät kokemukselliset ja vuorovaikutteiset näyttelyt. Muisti kertoo ihmisistä sodassa. Se selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauheutta, mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen. Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu yleisölle Mikkelissä keväällä 2021.

Sodan ja rauhan keskus Muisti aloitti värväykset

Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta? Nyt sinulla voi olla siihen mahdollisuus. Sodan ja rauhan keskus Muisti värvää osaajia alkuvuoden 2019 aikana.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä keväällä 2021 avautuva kansallisesti merkittävä ja kansainvälisesti tunnustettu humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus. Muistin toiminnan keskiössä ovat sotaa ilmiönä käsittelevät, uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät näyttelyt ja verkkopalvelut. Muistin näyttelyt kertovat historiasta, mutta kysymyksenasettelu, esittämisen tavat ja painopisteet nousevat nykypäivän tarpeista ja vastaavat kulloinkin ajankohtaisiin kansainvälistä politiikkaa, sotaa ja ihmisten kokemuksia koskeviin kysymyksiin. Muisti tarjoaa vertailu- ja samaistumiskohteita historiasta.

Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo ihmisistä ja heidän kokemuksistaan sodasta. Se selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä kokemuksia, tapahtumia ja tietoa uusille sukupolville ja uusille suomalaisille. Muisti saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauheutta, mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Toiminnan ydintavoitteena on rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvosta ihminen.

Tarjoamme haastavia ja mielenkiitoisia työtehtäviä, innostavan työtiimin ja rutkasti kokemuksia. Seuraa ilmoittelua ja hakeudu joukkoomme.

Tutustu värväystilanteeseen täältä!