Kirjat
 | Anne Frankin päiväkirja Tekijät: Ari Folman, David Polonsky Tammi, 2019 157 sivua, kuvitettu, sid. 13-vuotiaan Anne Frankin perhe joutui pakenemaan natsien juutalaisvainoja ja piiloutumaan. Koko piilotteluajan Anne piti päiväkirjaa, josta tuli klassikkoteos nuoren tytön elämästä toisen maailmansodan aikana. Sarjakuva päivittää tarinan nykylukijoihin vetoavaksi. Asiasanat: päiväkirjat sarjakuvaromaanit juutalaisvainot toinen maailmansota | |
 | Touko Perko: Haastaja Saksasta 1918 von der Goltz ja Mannerheim Saksalaiskenraali Rüdriger von der Goltzilla oli merkityksellinen rooli vuoden 1918 Suomessa. Punaisten tappio varmistui, kun vapaaherra Mannerheim sai rinnalleen kreivi von der Goltzin. Kenraalien perustehtävissä oli paljon yhteistä: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolsevismin leviäminen Suomeen. Voittojensa myötä von der Goltzista tuli Etelä-Suomen vapauttaja ja “pelastajakreivi”, kun taas Mannerheim profiloitui pohjoisemman Suomen vapauttajaksi. Kenraalien suhdetta sävytti kuitenkin kilpailu. Mannerheim kutsui von der Goltzia “poliittiseksi kenraaliksi”. Von der Goltz puolestaan piti kilpailijaansa “operettikenraalina”. Valkoisen Suomen historia on vähätellyt Saksan roolia vuoden 1918 Suomessa. Haastaja Saksasta korostaa sodan isoa kuvaa ja nostaa ratkaisijaksi Saksan kokonaispanoksen, johon kuuluvat jääkärien koulutus, Brest-Litovskin rauahnsopimus sekä von der Goltzin sotatoimet. Asiasanat: Sisällissota Saksa 1918 Vapaussota Jääkärit Mannerheim | |
 | Kirjoittaja Janne Könönen TAmmi 2022 459 sivua, kovakantinen. Asiasanat historia; Suomi; Ruotsi; Neuvostoliitto; toinen maailmansota; Saksa; Norja; 1930-luku; kansainväliset suhteet; 1940-luku; geopolitiikka; suurvaltapolitiikka; suunnitelmat; luonnonvarat; poliittiset johtajat; kolmas valtakunta (kansallissosialismi); etupiirit; sotateollisuus; raaka-aineet; sotilaallinen yhteistyö Janne Könösen uutuuskirja Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota (2022) kertoo, miten Hitler oivalsi Suomen sotilaallisen ja taloudellisen arvon ja esittelee Suomen tien mitättömästä reunavaltiosta natsi-Saksan elintärkeäksi liittolaiseksi. Keskeiseksi nousee Hitlerin halu nostaa Saksa samalle viivalle resursseiltaan rikkaiden Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa ja se, kuinka kipeästi hän tarvitsi siihen Suomen luonnonvaroja, kuten malmia ja nikkeliä, ja niiden ohella Suomen sotilaallista kyvykkyyttä. | |
 | kirjoittajat: Antti Malinen, Tuomo Tamminen Gaudeamus, 2017 493 sivua, kuvitettu, sid. Jälleenrakentajien lapset kuvaa 1940- ja 1950-lukujen Suomea, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Vaikka aikuiset olivat kiinni maan jälleenrakentamisessa, olivat pihat täynnä leikkikavereita ja mahdollisuuksia seikkailuun. Teos kuvaa elävästi, millaista oli olla lapsi sodasta toipuvassa Suomessa. Se myös osoittaa, kuinka lapsuus ja tarve ymmärtää omien vanhempien kokemuksia kulkevat mukana läpi elämän. Asiasanat: jälleenrakentaminen sodanjälkeinen aika lapset lapsuus perheet | |
 | Jarmo Loikkanen; Mirko Harjula: Kaarlo Kivekäs. Kolmen armeijan kenraali Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikaan Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuoren elämäntarina vetää vertoja kouvolalaisen kauppiaanpojan kokemuksille. Kaarlo Kivekäs (1866-1940) päätyi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin palveltuaan vuosia Keski-Aasiassa. Kaksi vuosikymmentä Kivekkään elämästä kului Venäjän Turkestanissa, missä hän palveli vaikeissa olosuhteissa Afganistanin rajaseuduilla. Kivekäs yleni ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän suomenkielisistä upseereista korkeimpaan arvoon, divisioonan komentajaksi ja kenraalimajuriksi. Kun hän lopulta palasi sisällissodan jakamaan Suomeen, hänellä oli huomattava rooli puolustusvoimien perustamisessa sekä itsenäisyyden varhaisvuosien poliittisissa myrskyissä. Kaarlo Kivekäs - kolmen armeijan kenraali perustuu Kivekkään omiin asiakirjoihin, muistiinpanoihin ja kirjeenvaihtoon sekä aikalaishuomioihin ja tutkimukseen hänestä. Teos täydentää merkittävällä tavalla kuvaa Suomen ja Venäjän yhteisestä sotahistoriasta. Asiasanat: Kaarle Kivekäs Sotahistoria Venäjän vallankumous Ensimmäinen maailmansota Suomen sisällissota | |
 | Pääkkönen, Sirpa 2022: Karjala sydämessä. Elämänvoimaa itäisistä juurista. Helsinki: SKS. Kovakantinen, 160 sivua. Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja aloitti elämänsä tyhjästä uudella paikkakunnalla. Vaikka matkatavaroita ja omaa kotiseutua ei enää ollut, karjalaiset tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Edelleenkin Karjalan kunnaat elävät muistoissa ja tavat kulkevat sukupolvelta toiselle. Teoksessa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille. Asiasanat: Karjala, karjalaiset, karjalaisuus, evakot, evakkous, kulttuuriperintö | |
 | toimittajat: Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö, Olli Kleemola Siirtolaisinstituutti & Sigillum, 2018 252 sivua, kuvitettu, nid. Artikkelikokoelman keskeinen ajatus on luoda laajempi näkökulma karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Teemoina ovat Karjalan menettäminen, evakuoinnit ja sodanjälkeinen asutustoiminta, mutta myös sotalapset ja ulkomaalaisten asuttaminen. Kirjassa käsitellään myös evakkojen asemaa, selviytymistä, kaipausta ja muistoja. Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriin perehtyneitä tutkijoita. Asiasanat: evakot siirtoväki evakuointi Karjala sotalapset asutustoiminta kaipaus | |
 | Paavo Siltasari: Korpisoturista esikuntaherraksi Nuori reserviupseeri toimi erilaisissa tehtävissä ja koki sodan useista näkökulmista. Hänen talvisotansa alkoi kaksintaistelulla puna-armeijan upseerin kanssa ja jatkosotaan hän lähti kenraali Siilasvuon joukoissa. Partioretkillään Siltasari koki vaarallisia seikkailuja ja täpäriä pelastumisia, ja jatkosodan loppupuolella hän johti usein osastoja, joita lähetettiin jäljittämään rajaseutua terrorisoivia partisaaneja. Kaikkien tapahtumien taustalla elävät päiväkirjan kirjoittajan vihollisiinkin ulottuva inhimillisyys sekä huumorintaju. Kokemuksien lisäksi päiväkirja tarjoaa uutta sotahistoriallista tietoa ja näkökulmaa etenkin Uhtuan suunnan ja Kainuun jatkosodan aikaisista tapahtumista. Asiasanat: Talvisota Jatkosota Päiväkirja | |
 | Atso Haapanen: Läpiammutut. Haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa Teos perehtyy kattavasti vähemmän tunnettuun, mutta äärimmäisen tärkeään sodan osa-alueeseen: haavoittuneiden hoitoon talvi- ja jatkosodassa. Se kuvaa lääkintähenkilökuntaa, jonka täytyi ponnistella uupumuksensa äärirajoilla vaikeissa kenttäolosuhteissa. Kirjassa esitellään sotien aikaisten joukkosidontapaikkojen, lääkintävarikoiden ja –komppanioiden, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden käytäntöjä ja toimintaa. Lisäksi kerrotaan Lepola-toiminnasta eli sodan kauhuista traumatisoituneiden sotilaiden hoidosta. Asiasanat: Talvisota Jatkosota Haavoittuneiden hoito Kaatuneet Lääkintä Kenttäsairaala Sotasairaala | |
 | Lotta-Sofia Saahko: Omenarannasta uuteen kotiin Pappa kertoo Lotalle tarinan omasta lapsuudestaan ja siitä, miltä tuntui jättää kaikki taakse sodan takia. Uusi paikka pelotti, mutta siitä selvittiin. Lotta-Sofia Saahkon kirjoittama ja Christel Rönnsin kuvittama kuvakirja lähestyy Suomen lähihistoriaa koskettavalla tavalla, isoisän ja lapsenlapsen yhteisen tarinahetken kautta. Asiasanat: Lastenkirja Kuvakirja Evakot Evakkomatka Karjala | |
 | Nevalainen, Pekka 2022: Lunastamaton Viena. Suomalaiset siirtomaaherroina 1918-1920. SKS. Pehmeäkantinen, 362 sivua. Suomen ensimmäinen heimosotaretki keväällä 1918 kohdistui Vienaan. Kesästä 1919 kesään 1929 suurimmat osat Vienasta muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen ohella suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä - rajantakaiset kehitysmaat haluttiin modernisoida 1920-luvulle. Lunastamaton Viena on kattava kokonaisselvitys Vienan Karjalan tapahtumista vuosina 1918-1920. Asiasanat: Viena, Karjala, siirtomaa, heimosodat, idänpolitiikka, 1920-luku | |
 | toimittajat: Teemu Häkkinen, Miina Kaarkoski, Jouni Tilli Gaudeamus, 2020 309 sivua, nid. Mitä maanpuolustustahdolla tarkoitetaan? Teos vastaa tähän kysymykseen laajasti historian, politiikan ja sosiologian näkökulmasta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus herättävät voimakkaita tunteita ja saavat paljon näkyvyyttä mediassa. Miten käsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa; sota, rauhan aika, kylmä sota ja pasifismi ovat kaikki vaikuttaneet ihmisten näkemyksiin. Myös siviilipalvelus sekä naisten asepalvelus ovat tuoneet suuria muutoksia. Asiasanat: maanpuolustustahto maanpuolustus pasifismi asepalvelus siviilipalvelus asevelvollisuus turvallisuuspolitiikka puolueettomuus | |
 | Maja ja ystävät kirjoittaja: Larysa Denysenko kuvittaja: Marija Foja Tammi, 2017 64 sivua, kuvitettu, sid. Ukrainalaisen ihmisoikeustaistelijan lempeä kuvakirja muistuttaa lasten oikeudesta saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he joutuneet eroon läheisistään sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Monet lapset ovat kokeneet surua ja menetystä, mutta unelmoinnin kykyä ei voi kukaan varastaa. Kirjan tuotto menee lyhentämättömänä Ukrainan lasten hyväksi. Asiasanat: kuvakirjat lastenkirjallisuus lapset Ukraina | |
 | Sotamarsalkka Mannerheim kohosi talvisodan ylipäällikkönä kuuluisuuteen. Tärkeimmäksi apulaisekseen hän nosti kenraali Erik Heinrichsin, joka toimi ensin Kannaksen armeijan komentajana ja lopulta päämajan yleisesikunnan päällikkönä. Teos monipuolistaa ja syventää Mannerheim-kuvaa ja esittelee Heinrichsin sotapoliittista toimintaa, joka pidettiin aikanaan tarkasti salassa. Kovakantinen, 399 sivua. Asiasanat: Mannerheim, Erik Heinrichs, kenraali, talvisota, jatkosota, Päämaja | |
 | Lauri Törhönen: Mannerheimin kuokkavieras Kesäkuun alussa vuonna 1942 valmistellaan marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotisjuhlia. Odotettavissa on korkean tason juhlavieraita aina presidenttiä ja pääministeriä myöten. Lyhyellä varoitusajalla onnittelukäynnille on päättänyt saapua myös itse valtakunnankansleri Adolf Hitler. Miksi Führer haluaa osallistua, vaikka lentomatka Suomeen on vaarallinen? Onko kyseessä todella vain onnentoivotus aseveljelle? Teos piirtää tarkan kuvan dramaattisen syntymäpäivän tapahtumista, ja ratkaisee romaanin keinoin Suomen jatkosodan suurimman arvoituksen. Asiasanat: Mannerheim Adolf Hitler Toinen maailmansota | |
 | Savolainen, Ulla & Taavetti, Riikka 2022: Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos. Helsinki: SKS. Pehmeäkantinen, 525 sivua. Muistitietotutkimusta hyödynnetään useilla eri tieteenaloilla. Kotimaisella muistitietotutkimuksella on vankat siteet erityisesti historiantutkimukseen, folkloristiikkaan ja etnologiaan. Muistitietotutkimuksen paikka tarjoaa johdatuksen muistitietotutkimuksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin ja esittelee samalla tutkimuksen historiaa sekä yhteiskunnallista merkitystä. Teos ymmärtää muistitietotutkimuksen monitieteisenä kenttänä ja myös sen kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja. Muistitietotutkimus jäsentyy muun muassa kansainväliseen oral history – liikkeeseen, kulttuuriseen muistitutkimukseen sekä digitaalisiin ihmistieteisiin. Muistitietotutkimuksen paikka on loistava perusteos tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille. Asiasanat: muisti, muistitieto, muistitutkimus, muistitietotutkimus, historiantutkimus, folkloristiikka, etnologia | |
 | Neuvostoihmisen loppu : kun nykyhetkestä tuli second handia kirjoittaja: Svetlana Aleksijevitš Tammi, 2018 Keltainen kirjasto 697 sivua, nid. Kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä. Kirjassa tavalliset ihmiset kuvaavat elämäänsä aatteen raunioilla. Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa. Svetlana Aleksijevitš syntyi Ukrainassa, mutta asunut pitkään Valko-Venäjällä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Asiasanat: dokumenttiromaanit sosialismi utopiat Neuvostoliitto Venäjä elinolot | |
 | kirjoittaja: Helena Pilke Docendo, 2018 235 sivua, kuvitettu, sid. Jatkosodan aikana valistusupseerit huolehtivat tiedottamisesta, virkistystoiminnasta ja myös propagandasta. Heidän tehtävänsä ei ollut helppo: rintamamiehet haukkuivat politrukeiksi ja osa päällystöstä piti heitä tyhjäntoimittajina. Kuitenkin jaksamisen, motivaation ja mielialan kohottamisen kannalta toiminta oli välttämätöntä. Valistusupseerit yrittivät myös torjua sotaväsymystä, toimettomuutta ja huhuja. Historiantutkija Helena Pilkkeen teos avaa uusia näkökulmia asiaan, josta ei ole juurikaan kirjoitettu. Asiasanat: viihdytysjoukot jatkosota valistusupseerit sotapropaganda maanpuolustustahto motivaatio tiedonvälitys sota-aika | |
 | Samuli Miettinen: Paapeli 1944. Jatkosodan unohdettu internointileiri Mistä oli kyse, kun pienen eteläpohjalaisen kylän raitille ilmestyi viimeisenä sotasyksynä joukko miehiä joka puolelta Eurooppaa? Entä kuinka näille miehille kävi sodan loppumelskeissä? Kauhavalle perustettiin syksyllä 1944 leiri, jonka asukkaat puhuivat kaikkiaan neljäätoista eri kieltä - paikalliset pitivät sitä todellisena Babelina. Kyseessä ei ollut vankileiri tai sotavankileiri vaan internointileiri, jonka asukkaat hakivat Suomelta turvaa Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Aina se ei kuitenkaan onnistunut. Teos seuraa “Paapelin” miesten kohtaloita vaikeassa tilanteessa ja tarjoaa samalla näköalan sota-ajan Lappiin. Asiasanat: Internaatioleiri Vankileiri Jatkosota Lapin sota Välirauha Toinen maailmansota | |
 | Pekka Visuri: Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 Syyskuussa 1944 sovittiin juuri presidentiksi valitun marsalkka Mannerheimin johdolla aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välille. Välirauhansopimuksen ehdot olivat musertavan kovat, “hirmuiset” valtioneuvos J. K. Paasikiven mukaan. Heikoista lähtökohdista huolimatta Mannerheimin ja Paasikiven yhteistyöllä hahmoteltiin ulkopolitiikan alalle “Paasikiven linja”, jonka avulla maan jälleenrakennus käynnistyi ja sisäpoliittinen tilanne vakiintui. Presidentiksi vuonna 1946 valitun Paasikiven tehtäväksi muodostui vahvistaa Suomea alkavan kylmän sodan ja blokkijaon puristuksessa. Asiasanat: Välirauha Välirauhansopimus Mannerheim Paasikivi Kylmä sota Blokkijako |