Kategoria: Ajankohtaista
Poikkeustilasta sotasukupolven perintöön – Muistin näyttelyuudistus 2025
Muistin ensimmäinen näyttelykokonaisuus Poikkeustila avattiin 4.6.2021 ja se on pysynyt muutamia päivityksiä ja täydennyksiä lukuun ottamatta samanlaisena avaamisestaan lähtien. Neljännelle toimintavuodelle lähdettäessä on aika uudistaa näyttelyn sisältöjä ajankohtaisin aihein ja tarjota uutta koettavaa asiakkaillemme.
Ajankohta on otollinen: uudistettu näyttely avataan veteraanipäiväksi 27. huhtikuuta 2025, jolloin juhlistetaan toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivää Suomessa. Suomalaisten veteraanien ja rauhan tulon juhlapäivänä on paikallaan kääntää katse sotasukupolven kokemuksiin ja siihen työhön, jonka he tekivät hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseksi.
Nyt toteutettava näyttelyuudistus on osauudistus, jossa näyttelykäyttöön otetaan joitakin uusia tiloja, osa näyttelykohteista puretaan ja uudistetaan perusteellisesti ja osaa huolletaan ja parannetaan toiminnallisuuden näkökulmasta. Aivan kaikki ei siis tule muuttumaan, mutta uudistus tulee tarjoamaan kävijöillemme sekä uusia näkökulmia ja aihepiirejä että uusia näyttelyelämyksiä.
Uudistuksen keskeisenä taustavoimana on valtioneuvoston kansilian Muistille osoittama tehtävä veteraaniperinteen säilyttäjänä ja esittäjänä. Veteraanien perintöä ja laajemmin koko sotasukupolven kokemuksia tullaan käsittelemään useammassa näyttelyn osassa pitkin kierrosta. Lähestymistapa aiheeseen on samanlainen kuin Muistin näyttelyissä aiemminkin: kerromme yksilöiden kokemuksista herättelevällä ja koskettavalla tavalla, pyrkien hälventämään menneisyyden ihmisten ymmärtämisen esteenä olevaa välimatkaa. Yksi näyttelyn kohokohdista tulee olemaan Tarinat-kokonaisuutta täydentävä Veteraanin tarina, jossa päästään sukeltamaan sodasta selvinneiden monenlaisiin kokemuksiin sodan jälkeen.
Sotasukupolven kokemusten käsitteleminen tarjoaa reitin Muistin toiminnan kannalta keskeisiin pedagogisiin kysymyksiin. Sotasukupolven tarina on kertomus selviytymisestä ja demokratian kestävyydestä ja sen kautta voidaan tarttua esimerkiksi ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan ja kriisinsietokyvyn kasvattamisen kaltaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ajatus siitä, että ihminen pystyy selviytymään vaikeistakin ajoista ja ratkaisemaan monitahoisia ongelmia, on keskeinen tulevaisuusoptimismin tekijä. Tiede tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää menneisyyttä ja nykypäivää ja kehittää edelleen niitä keinoja, joita meillä on tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen.
Uudistuksen taustalla on myös tarve nostaa esiin ajankohtaisia sisältönäkökulmia. Haluamme tarjota välineitä nykypäivän tapahtumien ymmärtämiseen käsittelemällä esimerkiksi sitä, miten tai milloin toinen maailmansota tarkalleen ottaen syttyi. Kysyntää ajastamme löytyy myös rauhan teeman käsittelyyn näyttelyn keinoin. Rauha-osion täydentäminen tulee toivottavasti tukemaan kävijöiden ymmärrystä heidän omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaan ja säilymiseen ja käsitystä meistä jokaisesta rauhantekijänä.
Uudistus koskee jollakin tasolla kaikkia Muistin näyttelyosioita ja sen toteuttaminen vaatii suuren osan meidän muistilaisten ajasta ja huomiosta tulevan talven aikana. Toivomme, että voimme toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi uusien sisältöjemme äärelle ensi keväänä!
Ratkaiseva syyskuu 1944 – jatkosodasta Lapin sotaan
Elokuun lopulla 1944 Suomi päätti pyrkiä rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Saksan tappio sodassa näytti väistämättömältä, eikä Neuvostoliitto enää vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista. Tärkeää oli myös Ruotsin lupaama elintarvikeapu, jonka ansiosta Suomi ei ollut enää yhtä riippuvainen Saksan viljasta. Aloitettiin neuvottelut, jotka päättyivät aselepoon. Rauhanehtojen mukaisesti saksalaisten entisten aseveljien poistaminen maasta alkoi.
Kohti aselepoa
24.8.1944 Suomen poliittinen sisäpiiri päätti presidentti Mannerheimin johdolla ryhtyä rauhanneuvotteluihin. Neuvostoliitto asetti ennakkoehdot neuvotteluiden aloittamiselle., joiden mukaan Suomen olisi katkaistava suhteensa Saksaan ja vaadittava saksalaisten joukkojen vetäytymistä 15. syyskuuta mennessä. Jos saksalaiset eivät noudattaisi määräaikaa, Suomen olisi riisuttava heidät aseista ja luovutettava heidät liittoutuneille. Suomi päätti hyväksyä ehdot. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Mannerheim lähetti Stalinille viestin, jossa ehdotettiin aselepoa.
Suomen eduskunta hyväksyi rauhanneuvotteluihin ryhtymisen äänin 108−45.
Ulkoministeri Carl Enckell ilmoitti päätöksestä Saksan Suomen-lähettiläälle, minkä jälkeen Saksalle tehtiin selväksi, että suhteet oli katkaistu. Lapin saksalaisjoukkojen komentaja Lothar Rendulic varoitti, että oli todennäköistä, että entiset aseveljet joutuisivat kohtaamaan toisensa taistelukentällä.
Aselevon voimaantulo päätettiin Suomen osalta 4. syyskuuta 1944, jolloin päämaja määräsi lopettamaan sotatoimet klo 7.00 aamulla. Neuvostoliiton joukot jatkoivat kuitenkin tulitusta vielä vuorokauden. Tästä ajanjaksosta, kun sota ja rauha sekoittuivat, jäi elämään monia tarinoita. Tulenjohtaja Ilkka Leinonen muisteli, kuinka suomalaiset sotilaat tervehtivät venäläisiä iloiten rauhan alkamisesta, kun yhtäkkiä vihollisen aseet alkoivat taas paukkua. Neuvostoliittolaiset selittivät myöhemmin, että kyse oli väärinkäsityksestä ja viestien hitaasta perillemenosta.
5. syyskuuta myös Neuvostoliiton aseet vaikenivat. Hiljaisuus oli sodan meluun tottuneille sotilaille lähes outo tunne. Eräs veteraani muisteli, kuinka lintujen piiskutus alkoi kuulua heti tulituksen tauottua, kuin symbolina elämän palaamisesta normaaliin. Tämä hetki jäi monien mieleen elinikäiseksi.
Rauhanneuvottelut ja välirauhansopimus
Rauhanneuvottelut alkoivat virallisesti 7. syyskuuta, kun Suomen valtuuskunta matkusti Moskovaan pääministeri Hackzellin johdolla. Valtuuskunta joutui odottamaan Moskovassa viikon, ennen kuin neuvottelut päästiin aloittamaan, koska Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Yhdysvallat keskustelivat keskenään tarjottavista rauhanehdoista. Viikon odotus oli suomalaisille piinaavaa aikaa. Monenlaiset huhut velloivat niin kotirintamalla kuin sotilaiden parissa. Paineen alla Hackzell sai aivoverenvuodon ja joutui matkustamaan kotiin.
19.9.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välinen välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa. Sopimusta kutsuttiin välirauhaksi, koska lopullinen rauha tehtäisiin vasta maailmansodan päätyttyä. Rauhanehtoihin kuului vuoden 1940 rajat, Petsamon luovuttaminen, Porkkalan vuokraus 50 vuodeksi, 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset tavaroina, saksalaisten maastakarkoitus sekä sotarikollisten tuomitseminen. Lisäksi mm. armeija tuli saattaa rauhanaikaiseen vahvuuteen, ”fasistiset” järjestöt, kuten suojeluskunnat ja Lotta Svärd, lakkauttaa sekä yli 60 000 inkeriläistä palauttaa Neuvostoliittoon.
Syysmanöövereista Lapin sotaan
Suomi kävi saksalaisten kanssa salaiset neuvottelut, joissa sovittiin, että saksalaiset vetäytyisivät pohjoiseen Suomen joukkojen seuratessa. Saksalaiset tuhoaisivat infrastruktuuria vetäytyessään, mikä hidastaisi Suomen etenemistä ja antaisi aikaa selittää Neuvostoliitolle, miksi saksalaisia ei karkotettu nopeammin. Tämä strategia tunnetaan syysmanöövereinä.
Lapin evakuointi käynnistyi 20.9. Lapin läänin 144 000 asukkaasta lähes 80 prosenttia siirrettiin turvaan, joko Ruotsiin tai muualle Suomeen. Lisäksi osa hakeutui omin toimin sukulaisten luokse.
Ensimmäiset valvontakomission jäsenet saapuivat Suomeen 22.9.1944. Valvontakomissio valvoi jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen noudattamista. Komissio oli sitä mieltä, että Suomi ei riittävän ponnekkaasti ajanut saksalaisia joukkoja pois Lapista.
Puhkesi Lapsin sota. Ensimmäinen laukaustenvaihto suomalaisten ja saksalaisten välillä tapahtui 28. syyskuuta Pudasjärven liepeillä. Pian avattiin täysimittainen tuli Iin Olhavassa 29. syyskuuta. Lokakuun alussa suomalaiset nousivat maihin Torniossa ja kävivät ankaria taisteluja saksalaisia vastaan. Siinä vaiheessa syysmanööverit olivat ohi – entiset aseveljet olivat nyt vihollisia.
Sodan ja rauhan keskus Muistilla ja Päämajamuseolla takanaan vilkas kesä
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa vieraili viime kesän aikana yhteensä 18 177 kävijää. Määrä on 11 % suurempi kuin kesällä 2023. Muutoinkin vuosi on ollut edellisvuotta vilkkaampi. Yhteensä Muistissa ja Päämajamuseossa on vieraillut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 28 535 kävijää. Kasvua edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna on 18,5 %.
”Olemme hyvin tyytyväisiä kuluvan vuoden kävijämääriin. Muistin tunnettuus on selvästi kasvanut ja markkinointitoimenpiteet ovat toimineet” kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Sodan ja rauhan teemat sekä Päämajahistoria kiinnostavat selkeästi ihmisiä tällaisina aikoina”, jatkaa Leskinen. Kesäkuussa Päämajamuseossa avattu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely on saanut hyvää palautetta.
Muistin ja Päämajamuseon kävijöistä yli 70 % saapuu Mikkelin ulkopuolelta ja näistä 46 % pääkaupunkiseudulta. Ulkopaikkakuntalaisten osuus korostuu erityisesti kesäkaudella. Tänä vuonna noin 20 000 vierasta on saapunut Muistiin yli 50 kilometrin päästä. Mikkelin aluetalouden kannalta tällä on suuri merkitys.
Museokorttilaisia Muistin asiakkaista on tänä vuonna ollut tähän mennessä 31,5 %. ”Vaikka yksi Museokorttikäynti tuokin tuloa museoille normaalihintaista sisäänpääsylippua vähemmän, niin kokonaisuuden kannalta kortti on loistava kulttuurialalla tehty innovaatio”, sanoo Olli-Pekka Leskinen, joka on myös Suomen Museoliiton ja Museokorttiyhtiö FMA Creations Oy:n hallitusten jäsen. ”Museokortti kannustaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa ja etsimään uusia museokokemuksia. Museokortti madaltaa myös kynnystä piipahtaa näyttelyssä useammankin kerran”, kertoo Leskinen. Museokortin omisti vuoden 2023 lopussa yli 330 000 suomalaista ja määrä kasvaa tasaisesti.
Muistissa odotetaan kävijämäärän pysyvän vilkkaana myös syksyllä. Ryhmävarauksia on mukavasti ja esimerkiksi pikkujoulukauden museovierailu- ja ateriapaketti Kahvila-ravintola Rauhassa on herättänyt kiinnostusta. Koko vuoden kävijätavoite vuodelle 2024 on 35 000 kävijää.
Uutuuskirja kumoaa myytin: Karjalan evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin – Vailla omaa paikkaa? -kirjan julkaisutilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muistissa 6.9.2024
Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.
Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teoksessa esitellään päättyneen tutkimusprojektin pohjalta kattavasti Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ruotsin- ja kaksikielisten kuntien sodanjälkeistä asutustoimintaa. Kuntakohtainen syvällinen analyysi ja vertailu osoittaa, miten asutustoiminta eri kunnissa suunniteltiin tehtäväksi, millaiseksi se muotoutui ja kuinka paljon karjalaisia asutettiin ruotsinkielisille alueille. Tutkimuksessa on käytetty aiemmin harvoin käytettyjä ja myös kokonaan uusia lähteitä.
Karjalaisen siirtoväen kohtelu ja sijoittaminen vaihteli suuresti lähes vierekkäisissä kunnissa. Osassa siirtoväki otettiin sydämellisesti vastaan, osassa taas syrjintä oli yleistä. Asutustoiminnan lisäksi teoksessa käsitellään myös karjalaisten ja paikallisten kokemuksia asutusajalta. Teos toimii hakuteoksen ohella runsaasti tarinallisia elementtejä sisältävänä populaarina tietokirjana.
Johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että täysin ruotsinkieliset kunnat olivat niin pieniä, että yksinkertaisesti kuntien koon vuoksi oli hädin tuskin mahdollista asuttaa niihin edes ruotsinkielisiä rintamamiehiä. Kaksikielisissä kunnissa tilanne oli toinen, ja joissakin kunnissa niihin asettuneen siirtoväen määrä ylitti suunnitelmien sallimat määrät.
Kirja julkistetaan Sodan ja rauhan keskus Muistissa pe 6.9.2024 klo 13.00 alkavassa yleisötilaisuudessa, jossa Kleemola ja Kauhanen esitelmöivät tutkimustuloksistaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy. Kirjaa voi ostaa MUISTI Kaupasta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyssä avautuu sateenkaarikierros
Sodan ja rauhan keskus Muisti juhlistaa Mikkeli Pride -tapahtumaa 24.8.2024 avaamalla näyttelyssään sateenkaarikierroksen. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa valottava kierros on rakennettu nykyisen näyttelykierron sisään ja siihen voi tutustua omatoimisesti älypuhelimella qr-koodien kautta.
Sateenkaarikierros sisältää yhdeksän eri pistettä, jotka avaavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Pääpaino on Muistin Poikkeustila-näyttelyn teeman mukaisesti toisen maailmasodan ajassa. Aihetta käsitellään esimerkiksi lainsäädännön ja vähemmistöjen oikeuksien kehittymisen kautta, mutta esille nostetaan myös erilaisia kokemuksia rintamalta ja suhtautumista erilaisuuteen. Käsittelyssä ovat myös mm. dragshow rintamaviihteenä sekä spekulaatiot Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta.
”Sodanaikainen homoseksuaalisuus on ollut pitkään vaiettu aihe”, kertoo Muistin tutkija Leena Hangasmaa ja jatkaa: ”Se, että asiasta on vaiettu, ei kuitenkaan tarkoita, että sitä ei olisi ollut. Tutkimusta aiheesta ryhdyttiin tekemään vasta 2000-luvulla. Tutkimus osoittaa, että sateenkaarihistoria sellaisena kuin aikalaiset ovat sen kokeneet, poikkeaa virallisten arkistojen rikosraporttien ja lääkärinlausuntojen luomasta kuvasta. Kokemuksia sota-ajasta ja homoseksuaalisuudesta voi löytää yksityisarkistojen muistitietokeruista, lehtiartikkelikokoelmista, haastatteluaineistoista ja päiväkirjoista.”
Sateenkaarikierros on osa Muistin tavoitetta laajentaa kuvaa suomalaisten sodan ajan kokemuksista. ”Kokemuksia on ollut yhtä monta kuin kokijoitakin, myös vähemmistöt mukaanlukien”, sanoo Muistin pedagogi Mikko Siitonen ja jatkaa: ”Tuomalla esiin aiemmin vaiettua historiaa avaamme silmiä yhteiskunnan moninaisuudelle, joka on aina ollut olemassa. Suhtautuminen sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoon elävät osana omaa aikaansa ja kulttuuriaan, niin sotavuosina kuin nykyään. Moninaisuuden ymmärtäminen on yksi demokraattisen ja turvallisen yhteiskunnan avaimia.”
Sateenkaarikierros on nähtävillä Sodan ja rauhan keskus Muistissa & Päämajamuseossa sen aukioloaikoina normaalin pääsylipun hinnalla huhtikuulle 2025 saakka. Kierrosta varten tarvitset älypuhelimen.
Muistin kesäsesonki on käynnissä – tekemistä tarjolla myös lapsiperheille
Muistin kesäkausi on alkanut. Olemme avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun joka päivä klo 10.00−17.00. Lipunmyynti päättyy klo 16.30. Poikkeuksen tekee juhannuksen aika, jolloin Muisti ja Päämajamuseo ovat suljettuna to-la 20.−22.6. Johdanto-opastukset ryhmille ovat varattavissa normaaliin tapaan, mutta heinäkuun aikana kiertävää kahden tunnin opastusta näyttelyyn ei ole mahdollisuutta saada.
Uutta nähtävää näyttelyssä on Päämajamuseon puolella, jossa avautuu kesäkuussa Mannerheim ylipäällikkönä -näyttelykokonaisuus.
Tänä kesänä tarjoamme nähtävää ja tehtävää lapsiperheille aiempaa enemmän. Perheen pienimmille on tarjolla kuvasuunnistus näyttelyyn Rauha-kyyhkyn seurassa. Yläkerran aulaan perustamme väritys- ja piirustuspisteen, jossa lapset voivat odotella vanhempien käydessä K12-merkityssä Taistelu-kohteessa. Lasten taideteoksista kootaan näyttely yläaulaan. Juhannuksen jälkeen käyttöön tulevat perhekortit, joiden avulla vanhemmat voivat keskustella lasten kanssa näyttelyn teemoista ja näyttelyssä heränneistä tunteista ja ajatuksista. Kysythän kuvasuunnistusta ja kortteja mukaasi lipunmyynnistä!
Lisäksi Muistin osallistuu perinteistesti Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelujen lastentapahtuman Hulivilikarnevaalin työpajapäivään. Tiistaina 25.6.2024 voi Muistin pihalla kylvää rauhaa. Tarjolla on ohjattua ruukkujen koristelua ja siementen istutusta sekä kivien maalausta kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Vapaa pääsy.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa muutoksia – hallituksen puheenjohtajaksi Juhana Tikka
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvoston vuosikokouksessa valittiin uusia jäseniä hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin mikkeliläinen Juhana Tikka, joka on Muistin perustajajäsenen Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja. Varapuheenjohtajaksi valittiin Mikkelin Tuomiokapitulin lakimiesasessori Jyri Klemola, joka edustaa perustajajäsenistä Paavali Juusten -säätiötä. Muut hallituksen jäsenet ovat eduskunta-avustaja Laura Hämäläinen (uusi), Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen, Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusjohtaja Ville Kivimäki, kansanedustaja Jani Kokko (uusi) sekä Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen.
”Sodan ja rauhan keskus Muisti on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti uniikki tiedekeskus. Muistin tehtävä on nyt erityisen ajankohtainen”, kommentoi tuore puheenjohtaja Juhana Tikka. ”Muistilla on lisäksi matkailukohteena todella suuri merkitys alueelle. Mikkeliläisenä on hienoa saada olla mukana työskentelemässä Muistin hyväksi”,Tikka jatkaa.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa puhemies emeritus Paavo Lipponen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Ari Lahti, joka toimi aiemmin hallituksen puheenjohtajana. Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat ministeri Jan Erik Enestam, kansanedustaja Hanna Holopainen, emerituspiispa Seppo Häkkinen, HR- ja hallintojohtaja Niina Ihalainen, opiskelija Katriina Janhunen (uusi), yliasiamies Atte Jääskeläinen (uusi), kansanedustaja Hanna Kosonen, kenraalimajuri (res.) Markku Myllykangas, projektityöntekijä Sari Rautiainen, toimitusjohtaja Timo Saahko (uusi), KTM Lenita Toivakka, toimittaja Tiina Toivakka sekä toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen (uusi).
”Olen aina halunnut tehdä työtä, jolla on merkitys. Muistin toiminnassa tämä toteutuu hyvin koska Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muistin missio on tässä maailmantilanteessa entistäkin tärkeämpi”, kertoo Suomen Messut Oyj:n toimitusjohtajana toimiva, mikkeliläistaustainen Anni Vepsäläinen. ”Oma tavoitteeni on lisätä Muistin tekemän työn tunnettuutta sekä auttaa varainhankinnassa osaamiseni ja verkostojeni avulla”, hän jatkaa.
Sodan muisti -verkko-oppimateriaalisivusto on avattu
Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama verkko-oppimateriaali on avattu osoitteessa sodanmuisti.fi. Oppimateriaali käsittelee Suomea ja suomalaisia toisessa maailmansodassa ja se on suunnattu ensisijaisesti peruskoulujen ja toisen asteen historianopetukseen.
Sivusto tutustuttaa käyttäjänsä Suomen sotien vuosiin aikajanan ja teemallisten kokonaisuuksien kautta. Sisällöissä painotetaan historianopetusta syventäviä ja laajentavia aiheita: sotatapahtumien ja poliittisen historian lisäksi huomiota kiinnitetään ihmisten kokemuksiin ja arkielämään sekä sotatalouteen. Vaikka ensisijainen kohderyhmä ovat nuoret oppijat, sitä voivat vapaasti selata kaikki aiheesta kiinnostuneet.
”Koulujen historianopetuksessa käytössä ollut oppimateriaali on varsin tiivistä ja keskittyy pitkälti sotiemme tapahtumahistoriaan. Tarve on ollut laajemmalle näkökulmalle, joka huomioi sodan vaikutukset kaikkiin ja kaikkeen yhteiskunnassa. Tähän pyrimme sivustolla vastaamaan”, kertoo Muistin pedagogi Mikko Siitonen, jolla on itselläänkin 20 vuoden kokemus historianopettajana toimimisesta.
”Aihe on tässä maailmantilanteessa ajankohtainen ja monet nuoret kokevat huolta tulevasta”, jatkaa Siitonen. ”Historian avulla voidaan ymmärtää nykyisten tapahtumien taustoja ja sitä, kuinka vaikeuksista voi selvitä. Toisen maailmansodan historia näyttää, miten traumat syntyvät ja miten niistä toivutaan sekä miten ylisukupolviset kokemukset vaikuttavat ihmisten elämään. Sodan jälkeen Suomesta onnistuttiin rakentamaan hyvinvointiyhteiskunta ja tämä kertomus voi vahvistaa tulevaisuudenuskoa tänäkin päivänä. Minulle Suomen toinen maailmansota on selviytymistarinan ohella myös kertomus demokraattisen ja moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan voitosta”, kertoo Mikko Siitonen.
Aihepiiriä käsitellään sivustolla erilaisia medioita hyödyntäen. Tekstien kirjoittamisesta on vastannut Muistin henkilökunnan lisäksi suuri joukko suomalaisia eturivin tutkijoita ja museoammattilaisia. Tekstien kuvittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Mukana on myös videotuotantoja sekä tutkittavia kuvia. Kaikkiin sisältöihin on sisällytetty eritasoisia skaalautuvia tehtäviä, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset.
Sivuston valmistamista on rahoittanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto, ja se täydentyy kesän ja syksyn aikana.
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.
”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta
Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.
”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.
”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz
Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.
Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.
Onnistuneen kevään jälkeen kohti hyvää kesää
Sodan ja rauhan keskus Muistin kevätkausi oli lukujen, asiakaspalautteiden ja toiminnan näkökulmasta onnistunut. Vuoden alusta toukokuun loppuun Muistissa vieraili 10 358 asiakasta. Kasvua edellisvuoteen on 34 %. Vuonna 2022 Taloustutkimuksen tekemän museomatkailututkimuksen perusteella Muistissa kevätkaudella vierailleiden asiakkaiden aluetaloudellinen vaikutus on yli 1,3 miljoonaa euroa. Nämä eurot jakautuvat Mikkelin alueen yrityksille. Alueen talouden kannalta matkailussa ja kulttuurissa piilee edelleen merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun.
Kuinka vieraiden määrä on saatu kasvuun? Merkittävin syy Muistin iän mukana tuoma tunnettuuden kasvu. Puskaradio on tunnetusti tehokkain keino levittää niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Asiakaspalautteiden ja kävijämäärän kasvun myötä voimme tietää, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi päämäärätietoinen markkinointi ja viestintä ovat tuottaneet tulosta. Monet asiakkaista ovat kuulleet Muistista ystävältä taikka sosiaalisesta mediasta. Joko sinä seuraat Muistia Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa tai LinkedInissä?
Toiminta on ollut kevätkaudella aktiivista. Omia tapahtumia, kuten luentoja, elokuvaesityksiä ja työpajoja on järjestetty yhteensä 13. Yhteistyötapahtumana järjestettiin muun muassa Suomen sotilassosiologisen seuran juhlaseminaari sekä kaksi luentoa Mikkelin Reserviupseereiden kanssa. Veteraanipäivää juhlittiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa ja päivän työpajassa kylvettiin rauhaa.
Ilahduttavaa on ollut myös oppilasvierailujen määrän merkittävä kasvu. Ryhmiä on käynyt 33 ja oppilaita 775. Tässä maailmantilanteessa ja digitaalisen informaatiotulvan keskellä on äärettömän tärkeää, että nuorten kanssa käydään keskustelua sotien vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä siitä, kuinka vaikeuksista voidaan selvitä. Vahva medialukutaito auttaa nuoria tunnistamaan disinformaatiota sekä löytämään tutkittua ja luotettavaa tietoa. Nuorissa on meidän tulevaisuutemme.
Fyysisten vierailujen lisäksi Muisti tarjoaa myös verkkosisältöjä. Viimeisen vuoden aikana Muisti on kehittänyt uutta Sodan muisti –verkko-oppimateriaalia Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Tammenlehvän perinneliitolta saatujen avustusten turvin. Työtä tullaan jatkamaan syksyllä 2024 ja keväällä 2025 Uuden Päivän rahaston myöntämällä avustuksella.
Myös näyttelytuotannot ovat edistyneet! Tiistaina 18.6.2024 avataan Päämajamuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu ja tuotettu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely. Tämä näyttelyteema on ollut pitkään Päämajamuseon asiakkaiden toiveissa. Sisällöllisesti näyttely on vihdoin ollut mahdollista tehdä uusien tutkimusten myötä. Tutkimuksista kovassa käytössä ovat olleet Mikko Karjalaisen Mannerheimin Päämaja – Sodanajan johtoesikunta 1919-1944 ja Mikko Karjalaisen ja Toni Monosen Mannerheimin sotataito. Vaikka tätä kirjoittaessa näyttelytyö on vielä kesken, niin jo nyt voimme ylpeänä kutsua kaikki vierailemaan näyttelyssä tänä kesänä. Tervetuloa!
Hieman pidemmällä aikajänteellä uusia näyttelysisältöjä on tulossa myös Muistiin. Vuonna 2023 aloitettiin Muistin päänäyttelyn uudistamisen suunnittelu. Ideointityö on jatkunut tänä keväänä ja toden teolla työ pääsee vauhtiin kesälomien jälkeen elokuussa. Tavoitteena on uudistaa jo olemassa olevia sisältöjä sekä luoda kokonaan uusia näyttelykokonaisuuksia. Yksi näyttelyn pääpainopisteistä tulee olemaan veteraaniperinne tai laajemmin ymmärrettynä sotasukupolvien perintö. Tässä uudessa näyttelykokonaisuudessa tullaan käsittelemään muun muassa sitä, kuinka me onnistuimme sotasukupolvien voimin säilyttämään sotien jälkeen demokraattisen yhteiskunnan ja kehittymään hyvinvointiyhteiskunnaksi. Edellisten sukupolvien uhrautuvuuden, sitkeyden, lähimmäisten huomioonottamisen, velvollisuudentunnon ja tulevaisuudenuskon ansiosta elämme yhdessä maailman parhaimmista maista.
Aurinkoista kesää ja tervetuloa vierailulle Muistiin!
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
