Kategoria: Ajankohtaista
Muisti aloittaa kolmannen kesäsesonkinsa Ukrainan sodan varjossa
Sodan ja rauhan keskus Muistin kesäsesonki käynnistyy yhtä aikaa koulujen kesälomien kanssa. 4.6.−31.8.2023 näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00. Poikkeuksena on juhannus, jolloin olemme suljettuna 23.−24.6.
Muisti lähtee kolmanteen kesäänsä odottavaisin mielin. Kyseessä on Muistin historian ensimmäinen kesä, jota koronavirus ei varjosta.
”Avajaiskesänämme 2021 koronavirusrajoitukset olivat päällä ja matkustaminen rajoitettua. Seuraavana kesänä rajoitusten päättyminen purkautui ulkomaanmatkailubuumina ja matkustamisena pääkaupunkiseudulle. Vasta nyt pääsemme näkemään todellisen vetovoimamme”, pohtii Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Kävijätavoitteemme ovat koko vuoden osalta 35 000 henkilöä, joista yli 50 % vierailee keskuksessa kesä-elokuussa”, Leskinen jatkaa.
Tilanne maailmalla ei kuitenkaan ole normaali. Jo yli vuoden kestänyt Ukrainan sota heittää varjonsa kaiken ylle. Euroopassa käytävä sota on tuonut Muistin näyttelyynkin uuden tason ja antanut sille aivan uudenlaisia merkityksiä. Lähellä tapahtuva sota on nostanut monen iäkkään kävijän mieleen omat tai vanhempien kokemukset. Nuorillekin vanhojen sukupolvien kertomukset avautuvat nyt eri tavalla.
”Sodan kokemus on aina yhtä kauhea, tapahtui se sitten menneessä tai nykypäivässä”, pohtii toimitusjohtaja Leskinen. ”On hyvä muistaa, että sodan koettelemuksista yleensä selviydytään. Menetetään paljon, mutta ihminen pystyy uudistumaan. Tulevaisuudenusko ja toivo ovat taustalla”, Leskinen muistuttaa.
Lisää Olli-Pekka Leskisen ajatuksia sodasta ja rauhasta, sekä tiedekeskuksesta näiden teemojen esittäjänä voi kuunnella Museoliiton podcastista Meidän aikamme, joka käsittelee aikamme suuria kysymyksiä ja museoiden vastauksia niihin.
Muistin interaktiivinen näyttely Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Millaisia kokemuksia suomalaisilla oli sodan aikana? Entä jos se olisit ollut sinä?
Muistissa ja Päämajamuseossa tapahtuu puolustusvoimain lippujuhlan päivänä
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo juhlistavat puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää 3.−4.6. Tapahtuman aikana voi mm. tavata virtuaalisen Mannerheimin työhuoneessaan sekä vierailla Mannerheimin salonkivaunussa niin oikeasti kuin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla aukeaa Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki.
Lauantaina ja sunnuntaina 3. ja 4.6. ARMikkeli-hanke esittelee klo 11.00−15.00 Muistin pihalla virtuaalista Mannerheimin salonkivaunua veloituksetta. Samaan aikaan on tavattavissa myös lisätyn todellisuuden keinoin luotu marsalkka Mannerheim työhuoneessaan Päämajamuseossa normaalin pääsylipun hinnalla.
Sunnuntaina 4.6. Mannerheimin huonetta koristavat perinteiset syntymäpäiväruusut. Virtuaalivaihtoehdon lisäksi myös oikea salonkivaunu on avoinna yleisölle Mikkelin asemalla klo 10.00−17.00. Vaunuun on vapaa pääsy. Vapaa pääsy on myös klo 15.00 Muistin auditoriossa alkavaan dokumenttielokuvanäytökseen. Viestikeskus Lokin toiminnasta kertova filmi palkittiin keväällä Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuissa.
4.6. käynnistyy Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki. Kesän aikana näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 31.8.2023 saakka.
Palkittua Päämajan viestikeskus Lokki -dokumenttifilmiä esitetään Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa veloituksetta
Päämajan viestikeskus Lokista kertova dokumenttifilmi sai huhtikuussa toisen palkinnon Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailujen dokumenttisarjassa. Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa mahdollisuuden nähdä filmin veloituksetta Muistin auditoriossa neljänä eri ajankohtana kevään aikana.
Dokumentti kertoo viestikeskuksen rakentamisesta, yhteyksistä, tekniikasta ja tekijöistä, ja se sisältää mm. autenttista TK-filmimateriaalia Lokin toiminnasta vuodelta 1943. Filmi kertoo myös Lokin uudelleen rakentamisesta sotien jälkeen. Toisen maailmansodan aikaisia sodanjohdon viestikeskuksia on tehty matkailukohteeksi vain kaksi koko maailmassa, toinen on Englannissa ja toinen Mikkelissä. Mikkelin keskus on tällä hetkellä suljettuna toistaiseksi kalliokaton rapautumisen vuoksi.
Filmin käsikirjoituksen on laatinut Kaakkois-Suomen Viestikillan kunniapuheenjohtaja, insinöörimajuri (evp.) Tapio Teittinen. Kuvaus, äänitys ja editointi ovat Hamid al-Sammarraeen käsialaa, ja filmin kertojaäänenä toimii Mikkelin Teatterin näyttelijä Aapo Oranen. Filmin ovat tuottaneet Pellervo Pekkola ja Kaakkois-Suomen Viestikilta.
Esitykset ovat Muistin auditoriossa to 25.5., la 27.5., to 1.6. ja su 4.6. Kaikki esitykset alkavat klo 15.00 ja niihin on vapaa pääsy. Filmi kestää 38 minuuttia.
Filmin lyhyt versio on nähtävillä Muistin aukioloaikoina osana näyttelykiertoa Päämajamuseon puolella pääsylipun lunastaneille.
”Tässä näyttelyssä on kyse empatiasta” − kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuuhun 2023
Kuvataiteilija Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” avautui Sodan ja rauhan keskus Muistissa Ukrainan sodan syttymisen vuosipäivänä 24.2.2023. Näyttelyllä Muisti halusi osoittaa tukensa ukrainalaisille. Näyttely jatkuu ennakkotiedoista poiketen kesän yli – ehkä jopa Ukrainan sodan päättymiseen saakka.
Tähän mennessä näyttelyn on ehtinyt Muistissa nähdä noin 2700 kävijää. Hyvän palautteen ja ajankohtaisuutensa vuoksi näyttelyä päätettiin jatkaa. Näyttelyn jatkoa puoltaa myös se, että se keskustelee erinomaisesti Muistin perusnäyttelyn kanssa.
”Sodan ja rauhan keskus Muistin konteksti ja tunnelma sopivat erittäin hyvin näyttelylle”, sanoo Alexander Reichstein ja jatkaa: ”Museon pysyvä näyttely ja oma installaationi käsittelevät eri keinoin niitä traumoja, joita sota aiheuttaa ihmisille. Taide on vain yksi keino muiden joukossa, enkä usko, että se voi ’pelastaa maailman’ tai pysäyttää sotaa. Mutta se voi tehdä vaikutuksen katsojaan.”
Näyttely jatkuu Muistissa ainakin joulukuun 2023 alkuun, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen. Muisti on käynyt keskusteluja Reichsteinin kanssa myös näyttelyn jatkamisesta niin kauan, kunnes Ukrainassa on rauha.
”Olisi hieman riskialtista sitoa näyttelyni kesto sodan loppumiseen. Tällä hetkellä en näe minkäänlaista mahdollisuutta sille, että sota voisi loppua nopeasti, vaikka sitä kovasti toivoisinkin”, pohtii taiteilija.
Reichsteinin koskettavat veistokset ovat syntyneet Ukrainan sodan uutiskuvien vaikutuksesta. Ukrainalaisia juuria omaava venäjänjuutalainen kuvataiteilija käsittelee teostensa kautta sodan aiheuttamia tunteita.
”Teosten työstäminen on antanut minulle mahdollisuuden purkaa omia tunteitani ja ajatuksiani sodasta. Käytännön tasolla valitsemani tekniikka on niin hankala, että se työllistää tekijän täysin ja muuttaa sodan aiheuttaman raivon, kivun ja vihan teoksiksi. Sirpaleista kootut ihmishahmot ja rakennukset ovat toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut.”
Alexander Reichstein jatkanut sirpaleista koostuvien teosten työstämistä edelleen. Sirpaleita hän on kerännyt eri puolilta Eurooppaa, mutta joukossa on paljon myös suomalaisille tuttujen astiastojen paloja.
”Kun näyttelyvieras Suomessa tunnistaa sirpaleteoksistani itselleen tuttuja astioita, kuten Arabian tuotantoa, samaistuminen ja empatia sodan uhreja kohtaan on paljon vahvempaa. Ja nimenoman empatiasta tässä näyttelyssä onkin kyse”, summaa Reichstein näyttelyn merkityksen.
Alexander Reischstein: Reparing the Irreparable – Empathy with Ukraine, Korjaamatonta korjaamassa – Ukrainaa ajatellen. Sodan ja rauhan keskus Muisti 24.2.2023 – . Nähtävillä Muistin aukioloaikoina.
Muistin hallintoon valittiin uusia jäseniä
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallitukseen sekä Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen valittiin uusia jäseniä. Tukisäätiön hallintoneuvostossa aloittaa uusina jäseninä mm. useita alueen kansanedustajia. Entiset puheenjohtajat jatkavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr.), Antti Häkkänen (kok.), Hanna Kosonen (kesk.), ja Jaana Strandman (ps). Lisäksi uutena jäsenenä on aloittanut Kevan varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander. Mikander oli vahvasti mukana jo Muistin perustamisvaiheessa toimiessaan Mikkelin kaupunginjohtajana kymmenisen vuotta sitten. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa entinen eduskunnan puhemies ja pääministeri Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajana Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Ari Lahti ja varapuheenjohtajana kenraalimajuri evp Markku Myllykangas. Uusia jäseniä ovat Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen ja Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa lehdistöneuvos Ilkka Juva. Varapuheenjohtajaksi valittiin Xamkin kehitysjohtaja Kalevi Niemi.
Katso Muistin tukisäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kaikki jäsenet täältä ja osakeyhtiön hallitus täältä.
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen osakeyhtiö. Se huolehtii Sodan ja rauhan keskus Muistin operatiivisesta toiminnasta vastuualueinaan tiedekeskuksen palvelujen tuottaminen, kehittäminen ja markkinointi sekä sodan ja rauhan ilmiöitä ja vaikutuksia kuvaavien näyttelyiden toteuttaminen. Osakeyhtiöstä omistaa 80 % Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr ja 20 % Mikkelin kaupunki.
Tulossa elokuussa: Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä -seminaari
Millainen rooli uskonnolla on ollut Suomen 1900-luvun sodissa? Millaista sotaretoriikkaa papit ovat käyttäneet? Miten kirkon piirissä voidaan edistää oikeudenmukaista rauhaa? Muun muassa näitä mielenkiintoisia kysymyksiä pohditaan perjantaina 18.8.2023 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa järjestettävässä seminaarissa Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä – uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa.
Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen.
Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta.
Seminaarin ohjelma:
10.15-11.15 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa aamukahvit kahvila Rauhassa
11.15-11.30 Tervetuliaissanat, Muistin ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran edustajat, tilaisuuden juontaja Reetta Meriläinen
11.30-12.15 TM, SM, HuK, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto) Reetta Kallanne: Sotaretoriikka toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan
12.15-13.00 TT, kirkkohistorian dosentti (Åbo Akademi) Andre Swanström: Uskonto ja äärinationalismi – suomalaiset valkoisen uskon soturit toisessa maailmansodassa
13.00-14.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen
14.00-14.45 TT, kirkkohistorian professori (Itä-Suomen yliopisto) Ilkka Huhta: Kirkon, valtion, papiston ja uskonnon suhde Suomessa 1900-luvun sodissa
14.45-16.00 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset, luennoitsijat sekä päällikkö, rauha ja sovinto/Suomen Lähetysseura Kristiina Rintakoski sekä kenttäpiispa Pekka Asikainen.
16.00-16.15 Loppusanat, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen
Muisti pidättää oikeuden muutoksiin.
ILMOITTAUDU SEMINAARIIN TÄÄLLÄ
Sodan ja rauhan keskus Muistin kirjailijavierailut jatkuvat: FT Tuomas Tepora, Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata
Gustaf Mannerheim, Suomen marsalkka, ylipäällikkö, vapaaherra ja Venäjän tsaarin armeijan upseeri on yksi Suomen historian tunnetuimpia henkilöitä. Hänestä on moneksi: myyttinen sotasankari, päälahtari, aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies, ylistetty ja parjattu.
Miksi Mannerheimin ympärille on rakentunut valtava henkilökultti? Ketkä sitä ovat rakentaneet ja miksi? Poliittiset henkilökultit on totuttu yhdistämään autoritäärisiin hallintoihin, mutta niitä löytyy myös demokraattisten yhteiskuntien hallinnosta. Voimmeko ymmärtää nykypäivää käsittelemällä Mannerheimin ympärille luotuja mielikuvia ja syitä henkilökultin syntymiselle?
Tuomas Teporan tänä keväänä julkaistu Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata nostaa esille Mannerheim-kuvan yhteiskunnallista merkitystä. Hän liittää kultin historialliseen ja ylirajaiseen yhteyteensä, jossa kultin syntymisellä puolustajilla ja vastustajilla on yhtä tärkeä rooli.
Tuomas Tepora väitteli vuonna 2011 aiheesta Lippu, uhri, kansakunta: ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945. Hän on yliopistotutkija Tampereen yliopiston kokemuksen historian huippututkimusyksikössä (HEX) ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Tepora on tutkinut mm. sodan kulttuurihistoriaa, tunteiden historiaa, nationalismia, kollektiivista muistamista ja kollektiivisia symboleja. Mannerheim-kultin jälkeen hän perehtyy parhaillaan 1990-luvun alun kokemushistoriaan Suomessa ja lähialueilla.
Tilaisuus järjestetään torstaina 20.4.2023 klo 17.00–18.30 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa, Ristimäenkatu 4, Mikkeli. Sisäänpääsy 5 €.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.
Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.
Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.
Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
Palkintoja parhaille sotahistoriaa käsitteleville graduille
Suomen Sotahistoriallinen seura palkitsee vuosittain ansiokkaita sotahistorian aihepiiriin kuuluvia pro gradu -tutkielmia tai vastaavantasoisia opinnäytteitä. Tällä toimintamuodollaan seura haluaa tukea ja edistää sotahistoriallista tutkimusta Suomessa. Seura näkee gradu-kilpailun myös yhdeksi tavaksi tehdä sotaveteraaniperinnetyötä.
Tänä vuonna Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.
Maija Ikosen tutkielman ”Palvelen poikiani viimeiseen saakka”. Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassa (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042129818) aihe on kokemushistoriallinen ja edustaa uutta sotahistoriaa. Tutkielma kohdistuu yksilötason kokemuksiin yhden pienen vapaaehtoisryhmän eli rintamalla toimineiden sotilaskotisisarten sotatiestä.
Jonathan Rautilan tutkielman Puolustusvoimien puolueettomuusvartiointijoukot Suomen puolueettomuuslinjaa täydentämässä vuosina 1956–1966 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953466) kohteena on 10 vuotta käytössä ollut joukkokonsepti, jolla varauduttiin puolueettomuuden aseelliseen suojaamiseen sodan jälkeisissä olosuhteissa, joissa puolustusvoimien toimintaedellytyksiä oli voimakkaasti rajoitettu.
Petra Puustjärven tutkielma ”Valmiiksi – Ratsailta”. Suomen ratsuväen taktinen käyttö vuosina 1939–1944 (http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220641) edustaa kunniakkaalla tavalla suomalaisen sotataidon historian tutkimusta. Tutkimus osoittaa, että ratsuväen käyttöä ei ollut ennen talvisotaa laajemmin määritetty ja että sen käyttöperiaatteet muuttuivat jatkosodan kuluessa rintamatilanteen muutosten perusteella.
Jani Leivon tutkielma Aseveli mielten hallitsijana – Kansallissosialistisen Saksan propagandavaikuttaminen Helsingissä 1940–1944 (http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205182068) on metodologisesti kunnianhimoinen ja käsittelee vaativaa aihetta, josta tietoa on saatavissa varsin rajallisesti. Tutkimus tuottaa uutta tietoa saksalaisten sota-aikaisesta propagandasta ja kulttuurivaikuttamisesta Suomessa.
Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä. Kilpailu järjestettiin nyt 19. kerran.
Muistin keväässä tapahtuu
Muistissa on kevään mittaan tarjolla tapahtumia ja muutamia poikkeuksellisia aukioloaikoja.
Avoimet näyttelyopastukset jatkuvat. Helmikuussa tarjosimme 2 tunnin opastettuja kierroksia näyttelyymme pääsylipun hinnalla. Opastukset olivat hyvin suosittuja, joten toiminta jatkuu. Kierroksia on tarjolla pääsiäislauantaina 8.4. klo 14.00 (PERUTTU!), veteraanipäivänä 27.4. klo 10.00, 12.00 ja 16.00 sekä Eurooppa-päivänä 9.5. klo 14.00. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan numeroon 050 552 4233 tai sähköpostiin info ät muisti.org. Kierrokset toteutuvat, jos osallistujia on vähintään 15. Maksimiosallistujamäärä 20.
Pääsiäisviikolla olemme auki joka päivä klo 10.00−17.00 lukuun ottamatta pitkäperjantaita, jolloin olemme suljettuna. Olemme siis avoinna myös molempina pääsiäispäivinä su-ma 9. & 10.4. klo 10.00−17.00, tervetuloa!
Juhlimme kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä to 27.4.2023. Tuona päivänä näyttely on auki klo 18:00:aan, kaikki pääsyliput ovat 10 euroa ja tarjolla on ohjelmaa niin Muistin kuin kahvila-ravintola Rauhan puolella. Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa, seuraa nettisivujamme https://muisti.org/tapahtumat/ ja sosiaalista mediaamme facebookissa ja instagramissa.
Jatkamme myös Muistin kirjailijavieraat -tapahtumasarjaa. Myös näistä tarkemmat tiedot tulevat kotisivuillemme ja sosiaaliseen mediaan.
Vappuna 30.4.-1.5. Muisti on suljettu.
Äitienpäivänä su 14.5. Muisti on poikkeuksellisesti avoinna sunnuntaina ja Rauha tarjoaa äitienpäivälounaan. Tervetuloa koko perheen ja suvun voimin!
