Kategoria: Ajankohtaista
Tutkimus: Suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset
Uuden tutkimuksen mukaan kävijät kokevat, että museovierailu tuottaa heille myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta käyntikertaa kohti. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto. Tutkimusryhmää johti kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui Suomesta taidemuseoita, kulttuurihistoriallisia museoita sekä tiedekeskuksia. Mukana olivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimusta tuki Museoliitto-konserniin kuuluva FMA Creations Oy, joka tuottaa Museokortti-palvelua.
Tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kyselytutkimuksessa erityistä on, että museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä. Peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia.
Poikkeuksellista ja uutta tutkimuksessa on myös, että kävijöitä pyydettiin arvioimaan museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Kahdeksan suomalaismuseon kävijöiden arvioiden keskiarvo oli 864 euroa yhtä museokäyntiä kohden.
Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koetun hyvinvoinnin arvoa suhteessa museotoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Museoiden tuottama arvo suhteessa sijoituksiin oli keskimäärin +2 900 prosenttia. Jokainen sijoitettu euro tuotti museokävijälle hyvinvointia 30 euron arvosta.
Aloitteen suomalaismuseoiden osallistumisesta tutkimukseen esitti Heureka, joka osallistui myös John H. Falkin tutkimusryhmän pilottitutkimukseen vuonna 2021.
”Museo- ja tiedekeskusvierailut ovat poikkeuksellisen mieleenpainuvia. Sen lisäksi tämä tutkimus tuo hätkähdyttävästi esiin, kuinka yleisömme tunnistaa vielä kuukaudenkin päästä vierailunsa monenlaisia arvokkaita hyvinvointivaikutuksia”, sanoo Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.
Uraauurtava tutkimus avaa museoiden merkitystä kansainvälisesti
”Suomalaismuseot ovat edelläkävijöitä tässä kansainvälisestikin uraauurtavassa tutkimuksessa. Se on tärkeä avaus, joka tarjoaa uuden tavan määrittää museoiden merkitystä yhteiskunnassa. Museoiden tuottamat palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita, ja niillä on sekä laajat että pitkäkestoiset vaikutukset”, sanoo Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.
Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistuneiden museoiden kävijöistä poimittiin 5 499 henkilön satunnaisotos, joista 70 % oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Osallistujille lähetettiin kuukauden kuluttua museokäynnistä kysely, johon vastasi 1 942 henkilöä. Heistä noin puolet vastasi kysymyksiin, jotka liittyivät museokäynnin koettuihin hyvinvointivaikutuksiin, ja puolet arvioi hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa heille itselleen.
”Näiden kahden kyselyn tulosten analysoiminen mahdollisti sen, että pystyimme määrittelemään sekä museokäynnistä seuranneen koetun hyvinvoinnin luonteen että sen keston. Tuloksista pystyimme myös laskemaan, kuinka suuri museokäynneistä syntyneen hyvinvoinnin arvo oli yhteensä”, kertoo tutkimusta johtanut John H. Falk.
Kävijät arvioivat, että museokäynnin sosiaaliset ja fyysiset hyvinvointivaikutukset kestivät keskimäärin päivän ajan. Vaikutukset henkilökohtaiseen ja älylliseen hyvinvointiin kestivät joidenkin vastaajien mielestä jopa kuukauden ja keskimäärin kahdesta kolmeen päivään.
Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa vastaajat arvioivat kullakin neljällä osa-alueella asteikolla 0–1000 euroa. Näiden osa-alueiden arviot laskettiin yhteen, jolloin koetun hyvinvoinnin arvo oli keskimäärin 864 euroa käyntiä kohti. Summa sisältää arvion vaikutuksesta henkilökohtaiseen hyvinvointiin (käynnin arvo keskimäärin 236,89 €), älylliseen hyvinvointiin (217,46 €), sosiaaliseen hyvinvointiin (205,36 €) ja fyysiseen hyvinvointiin (204,61 €).
John H. Falkin julkaisu The Value of Museums. Enhancing Societal Well-Being (2022) on herättänyt kansainvälisesti vilkasta keskustelua museoalalla. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokeman museokäyntien hyvinvointiarvon myös rahassa. Suomalaismuseoiden lisäksi hän tutkii ryhmineen museoiden koettua arvoa Yhdysvalloissa. Falk toimii johtajana the Institute for Learning Innovation -tutkimuslaitoksessa.
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.
”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.
Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.
”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”
Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.
Ilkka Juvalle matkailun edistämispalkinto
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva on saanut Mikkelin seudun matkailupalveluiden myöntämän matkailun edistämispalkinnon. Perusteena palkinnolle on väsymätön edunvalvonta seudun matkailun hyväksi. Lehdistöneuvos Ilkka Juva on ollut Puumalan vapaa-ajan asukas vuodesta 1985 ja toiminut mm. Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan puheenjohtajana. Muistin hallituksen lisäksi hän vaikuttaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelut ry:n hallituksessa.
”Ilkka Juva on toiminut aktiivisesti Muistin kehittämisessä ja markkinoinnissa. Hän on voimiaan ja aikaansa säästämättä vienyt viestiämme laajoissa verkostoissaan ja tehnyt Muistia ja Mikkelin seutua tunnetuksi”, kiittää Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, ja jatkaa: ”Onnittelemme Ilkkaa lämpimästi, tämä palkinto meni oikeaan osoitteeseen.”
Viime vuonna Mikkelin seudun matkailupalveluiden Vuoden matkailuteko -palkinnon voitti Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa runsaat 30 000 kävijää vuonna 2022
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 30 139. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen historian aikana reilut 60 000 kävijää.
”Kesä oli meillä hieman odotettua hiljaisempi, mutta syksyllä etenkin ryhmämatkailijoita kävi runsaasti”, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kesän tilanne selittyy koronan jälkeisellä ulkomaanmatkailun ja tapahtumien uudelleenkäynnistymisellä.
Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista kävijöistä oli noin viidennes. Koululaisryhmien määrä nousi viime vuodesta huomattavasti Muistin lanseerattua uudet vierailupakettinsa ja oppimateriaalinsa alkusyksystä.
Museokorttilaisia Muistin maksaneista asiakkaista oli 24 %. Museokortin käyttö oli koko maassa kovassa kasvussa.
Muistin tapahtumat vetivät myös mukavasti yleisöä. Muistin itse järjestämissä tai muiden Muistin tiloissa pitämissä tapahtumissa vieraili lähes 3 300 henkilöä. Suosituimpia tapahtumia olivat Museoiden yö ja Muistin itsenäisyyspäivä.
Vuosi 2023 alkaa kolmen viikon huoltotauolla. Muisti on suljettuna 8.−29.1., jona aikana näyttelyä huolletaan ja päivitetään. Myös MUISTI Kauppa on tämän ajan kiinni. Verkkokauppa sekä asiakaspalvelu niin sähköpostitse kuin puhelimitse toimivat normaalisti. Myös Kahvila Rauha on avoinna ma-pe klo 10.30−14.00.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Muistin vilkas vuosi – kävijöitä, tapahtumia ja huomionosoituksia
Muistin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut sodan vuosi – Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Yhtäkkiä silmiemme edessä olevat valokuvat ovat alkaneet elää ja historian kokemukset ovatkin nykypäivän ihmisten todellisuutta.
Venäjän operaatiota edelsi hyökkäys historiaa vastaan – historia valjastettiin kertomaan hyökkääjän tarinaa, vapaa tutkimus tukahdutettiin ja resursseja suunnattiin halutun linjan tukemiseen. Se on mahdollista autoritaarisissa valtiossa, mutta myös demokratioissa on tarpeen olla valppaana, jotta tutkimus ja tutkimustulosten esittely saa riittävästi ilmatilaa.
Suomalaisten vahva muistamiskulttuuri on toiminut yhteiskuntaa vahvistavana ja henkistä maanpuolustustahtoa ylläpitävänä tekijänä. Historiaa tunteville suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ei tullut yllätyksenä.
Sotasukupolven ajankohtainen viesti
Olemme kuluvana vuonna pohtineet sodan vaikutuksia ja ihmisten selviytymiskykyä. Jotta sotasukupolvien perintö – yhteistyö ja kaikkien osallistuminen, kaveria ei jätetä -mentaliteetti, isänmaallisuus, demokratian säilyttämisen tärkeys, selviytyminen – kantaisi tulevaisuudessakin, on viesti vietävä ihmisten arkipäivään, kunkin ajan kielelle, medioihin ja toimintaan. Sotasukupolvi oli moninainen, niin on myös heidän perintönsä ja siitä kertomisen tavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin vuorovaikutteisissa, digitaalisuutta hyväksikäyttävissä näyttelyissä on taustalla ymmärrys kokemuksellisuudesta oppimisen ja viestin ymmärtämisen lähtökohtana. Laaja tieteellinen tietotaito, pedagogiset näkökulmat sekä ymmärrys näyttelymedian mahdollisuuksista ovat olleet lähtökohtia näyttelytoiminnallemme.
Kokemushistoriaan ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin pohjautuvat näyttelyt kasvattavat ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan avulla kävijöiden kriisinsietokykyä. Tiedekasvatuksen menetelmin luomme tulevaisuusoptimisia, ja kertomalla sotasukupolven teoista tulevien sukupolvien puolustajana vahvistamme ymmärrystä yhteiskunnan kestävyydestä ja demokratian tärkeydestä.
Kohtaamisia ja kiitoksia
Muistiin on tutustunut vuoden aikana lähes 30 000 kävijää. Ryhmiä on ollut 333 ja niissä osallistuneita yli 5700 henkilöä. Ne ovat olleet ryhmiä eri puolilta Suomea, työ- ja harrastusryhmiä, sodan koskettamien ryhmiä, koululaisia ja opiskelijoita.
Olemme kohdanneet yleisöämme myös erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Sodan kertomukset (22.3.), Päämaja sodankäynnin johdossa (11.6.), Ihminen sodan jaloissa – Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma (24.9.) sekä viimeisimmästä tutkimuksesta kertovissa kirjailijailloissa olimme sodan historian äärellä. Muistin tapahtumissa oli puolestaan ohjelmaa laajemmin – viimeisimpänä Muistin itsenäisyyspäivä, joka laajan ohjelmansa vuoksi oli menestys. Yleisö äänesti tapahtuman jatkoon! Päämajasymposiumin kutsuvierastilaisuus ja Britannian suurlähetystön järjestämä kuningatar Elisabet II Platinum Jubilee -tilaisuus Rauhassa olivat kesän kohokohtia.
Muisti sai myös huomionosoituksia ja ehdokkuuksia. Olimme Vuoden museo -finalisti ja saimme Vuoden matkailuteko 2022 ja Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Kiitämme lämpimästi!
Vuosi 2023 avautuu eteemme sumuisena – koronasta alkaneet poikkeusolot, Ukrainan sota ja kaikkia koskettava energiakriisi luovat epävarmuutta. Muistin toiminnan taloudellinen vakiinnuttaminen on tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme. Vaikka emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on kuitenkin syytä uskoa, että kaikki sujuu hyvin, kuten presidentti Mauno Koivisto on sanonut.
Kiitämme kaikkia Muistin yhteistyökumppaneita, lahjoittajia ja asiakkaitamme lämpimästi kuluneesta vuodesta.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!
Muistin väki
Lotta Svärd Säätiöltä 20 000 euron lahjoitus Sodan ja rauhan keskus Muistille
Lotta Svärd Säätiö on lahjoittanut Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan tukemiseen 20 000 euroa. Säätiö perusteli lahjoitusta Muistin tärkeällä roolilla sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. ”Säätiö katsoo Muistin sisältöjen tukevan myös suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.
Lahjoitus on myös mahdollinen avaus Säätiön ja Muistin yhteistyölle. ”Elämme parhaillaan merkittäviä aikoja samalla kun veteraanisukupolvi on väistymässä”, sanoo Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva. ”Sotasukupolven perintö on hyvin ajankohtainen, ja sen perinnön säilymisen puolesta tekevät töitä niin Muisti, Lotta Svärd Säätiö kuin Lottamuseokin.”
Lotta Svärd Säätiö tukee lottien ja pikkulottien kuntoutus- ja avustustoiminnan lisäksi vapaaehtoista maanpuolustustyötä, sekä välittää tietoa lotista Lottamuseon avulla. Lotta Svärd Säätiön yhteiskuntavastuun tarkoituksena on nyt ja tulevaisuudessa edistää välittämistä, antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjota kanava hyvän tekemiselle kunnioittaen Lottajärjestön ja sen jäsenten työtä ja arvomaailmaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Ari Lahti Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön puheenjohtajaksi
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksen puheenjohtajistossa muutoksia: hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Ari Lahti Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi kenraalimajuri evp Markku Myllykangas Haminasta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr on vuonna 2018 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistäminen. Se ylläpitää Mikkelissä toimivaa Sodan ja rauhan keskus Muistia. Muisti on tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Muisti toimii rakennuksessa, jossa puolustusvoimien päämaja toimi toisen maailmansodan aikana.
”Muistin käsittelemät aiheet ja kokemushistoriallinen näkökulma tuovat suomalaisten naisten, lasten ja miesten sotakokemukset esille uudella tavalla. Muistin tukisäätiön tehtävänä on nimensä mukaisesti tukea tiedekeskuksen toimintaa. Tavoitteemme on vahvistaa säätiön pääomaa riittävän suureksi, jotta tuki sen tuotoilla on mahdollinen”, sanoo säätiön varapuheenjohtajana perustamisesta lähtien toiminut Ari Lahti. Savolaistaustainen Lahti kiinnostui sodan merkityksestä osallistuessaan Aki Louhimiehen 2017 ohjaaman Tuntemattoman sotilaan rahoituksen hankintaan.
”Otamme vastaan lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja – listalla, jolloin yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta” Lahti jatkaa. ”Näin valtiovalta haluaa tukea tiedettä ja kulttuuriperintöä edistävää yleishyödyllistä toimintaa.”
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 teki Muistin viestistä suunniteltuakin tärkeämmän,” toteaa varapuheenjohtaja Markku Myllykangas. ”Jokaisen suomalaisen tulisi käydä Muistissa ja nähdä, mitä sota tekee ihmiselle ja yhteiskunnalle, mutta myös kuinka sodasta voidaan selvitä.”
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpano löytyy täältä.
Lisätietoja
Ari Lahti
0400 601 579
Ari Lahti on Pankkiiriliike Icecapital Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaosakas. Hän kokee saaneensa yhteiskunnalta paljon ja haluaa auttaa silloin kun voi. Savon ja 5-tien varren kehittäminen kiinnostaa. Lahti on KuPS Oy:n pääomistaja ja Suomen Palloliiton puheenjohtaja.
Markku Myllykangas
040 658 1884
Markku Myllykangas on Maavoimien esikuntapäällikön paikalta eläköitynyt ammattisotilas, joka on kiitollinen siitä, ettei ole joutunut harjoittamaan varsinaista ammattiaan työuransa aikana. Hän on kiinnostunut rakennusperinnöstä ja pitää rauhan turvaamista puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä.
Pia Puntanen, asiamies
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
pia.puntanen@muisti.org, 0400 651 620
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n tarkoituksena on sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistäminen, jossa tarkoituksessa se ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa yleishyödyllistä Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:tä, jonka tehtävänä on esitellä sodan kokemuksia ja sen eri ilmiöitä monipuolisesti, uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen ja moderneja teknologioita käyttäen. Säätiö voi hankkia ja omistaa kiinteätä omaisuutta ja immateriaalisia oikeuksia.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin.
Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Artikkelikuva: Markku Ojala/ AOP
Muisti ja Päämajamuseo suljettuna näyttelyiden huoltotöiden takia 9.−29.1.2023
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt sekä Muisti Kauppa ovat suljettuna 9.−29.1.2023. Tänä aikana huollamme näyttelyiden tekniikkaa ja rakenteita sekä tarkastamme sisältöjä.
Muistin asiakaspalvelun sähköpostiin ja puhelimiin vastaamme huoltotauon aikana ma-pe klo 9:00-15:00, eli voit tehdä ryhmä- yms. varauksia keväälle tuttuun tapaan. Samoin Muistin verkkokauppa toimii huoltotauon aikana kuten ennenkin.
Kahvila Rauha palvelee tammikuussa ma-pe klo 10.30−14.00, lauantaisin tilauksesta. Lounasta on tarjolla arkisin klo 11.00−14.00.
Muisti avautuu huoltotauon jälkeen yleisölle ma 30.1.2023 klo 10.00, jonka jälkeen olemme avoinna ma−la klo 10.00−17.00.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö kasvattaa pääomaansa – Etelä-Savon Energia Oy:lta 20 000 euron lahjoitus
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö kasvattaa pääomaansa – Etelä-Savon Energia Oy:lta 20 000 euron lahjoitus.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr on saanut mikkeliläiseltä Etelä-Savon Energia Oy:ltä 20 000 euron lahjoituksen. Säätiö tukee ja ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa, yleishyödyllistä Sodan ja rauhan keskus Muistia. Vuonna 2018 perustettu säätiö pyrkii lisäämään pääomaansa, jotta sen tuotoilla tuki tulee mahdolliseksi.
”Muistin sanoma on ajankohtainen ja on luontevaa, että sodan ja rauhan teemoja käsittelevä tiedekeskus on Mikkelissä, joka on kaikkien sotiemme ajan toiminut puolustusvoimien päämajan sijoituspaikkana. Haluamme olla tukemassa nykyteknologiaa hyväksi käyttävää, autenttisessa paikassa toimivaa Muistia, joka on merkittävä lisä alueen elinvoimaan ja matkailuun”, perustelee Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen lahjoitusta.
”Olemme todella iloisia ja kiitämme Etelä-Savon Energiaa meille annetusta lahjoituksesta”, kiittää Muistin tukisäätiön asiamies Pia Puntanen. ”Muistin perustamiskausi on takana, ja säätiö on sen aikana muun muassa hallinnoinut OKM:n Muistin perustamisrahoitukseen myöntämän erityisavustuksen. Nyt tavoitteenamme on nostaa säätiön pääoma kolmeen miljoonaan euroon, jolloin voimme tukea pääoman tuotoilla Muistin toimintaa”, Puntanen jatkaa.
Muistin tukisäätiö on kerännyt vuoden 2022 aikana lahjoituksia noin 115 000 euroa. ”Suurin osa lahjoituksista on tullut yrityksiltä, mutta myös säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä. Olemme saaneet sekä rahalahjoituksia että osakkeita. Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja – listalla, jolloin yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta”, Puntanen kertoo. ”Näin valtiovalta haluaa tukea tiedettä ja kulttuuriperintöä edistävää yleishyödyllistä toimintaa.”
Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on energiakonserni, joka on tukenut Mikkelin kasvua ja teollistumista vuosikymmenien ajan jo vuodesta 1900. Nykypäivän ESE tuottaa ja toimittaa asiakkailleen energiaa, luo toiminnallaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ja on merkitävä huoltovarmuustoimija alueellaan. ESE-konserniin kuuluvat emoyhtiön 100 % omistamat sähkön siirtoyhtiö ESE-Verkko Oy ja sähköurakointiyhtiö ESE-Tekniikka Oy.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n tarkoituksena on sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistäminen, jossa tarkoituksessa ylläpitää valtakunnallista Mikkelissä sijaitsevaa yleishyödyllistä Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:tä, jonka tehtävänä on esitellä sodan kokemuksia ja sen eri ilmiöitä monipuolisesti, uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen ja moderneja teknologioita käyttäen. Säätiö voi hankkia ja omistaa kiinteätä omaisuutta ja immateriaalisia oikeuksia.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Muistin joulunaika kutsuu!
Muistin näyttely on avoinna joulukuussa ja koululaisten joululoman aikana pienin poikkeuksin. Olemme suljettuna jouluna 23.−26.12., uutenavuotena 31.12.−1.1. sekä loppiaisena 6.1. Muuten palvelemme normaalein aukioloajoin ma-la klo 10.00−17.00. Koululaisten loma-aikaan tarjoamme näyttelyn Taistelu-osiossa erikoispitkän 8 minuutin version virtuaalikokemuksesta talvisodan Summan rintamalla. Tervetuloa tutustumaan!
Muisti Kaupasta ja verkkokaupastamme saat persoonalliset lahjat pukinkonttiin. Tule ihastumaan valikoimaamme paikan päälle Muistin aukioloaikoina tai tee verkko-ostoksia milloin tahansa osoitteessa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Tuotteittemme lisäksi oiva lahja on myös lahjakortti tai -lippu Muistiin. Tee verkko-ostoksesi viimeistään 18.12., niin tonttumme ehtivät käsitellä ja pakata tilaukset postin kuljetettavaksi ajoissa.
Kahvila Rauha palvelee ma-la klo 10.00−15.00. Tunnelmallinen joululounas on katettuna 12.−23.12. Tarjolla on perinteisiä joulun makuja runsaalla alkupalapöydällä ja päivittäin vaihtuvalla pääruoalla. Aterian kruunaa herkullinen jälkiruokapöytä kera Rauha-kahvin tai glögin. Katso joululounaiden menut täältä: https://muisti.org/rauha/.
