Avainsana: Mikkeli
Muistin liput myynnissä nyt
Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu 4.6. klo 10. Muistin verkkokaupasta voit ostaa liput nyt ennakkoon. Lippuryhmät ovat aikuiset (18 €), eläkeläiset (16 €), opiskelijat, varusmiehet, työttömät sekä 12–17 -vuotiaat (12 €). Alle 12-vuotiaille käynti on ilmainen. Muisti on Museokortti-kohde.
Ostamalla ja varaamalla lipun ennakkoon varmistat pääsyn Muistiin haluamanasi aikana. Näyttelykäyntiin on hyvä varata runsas kaksi tuntia. Koronarajoitusten vuoksi otamme toistaiseksi vain tietyn määrän kävijöitä sisään samaan aikaan.
Muisti on avoinna 4.6. lähtien ma-pe 10–18, la-su 10–16.
Osta ja varaa liput TÄÄLTÄ
Turvallinen vierailu Muistissa
Muistissa on turvallista käydä. Otamme yleisöä sisään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, turvavälit huomioiden. Edellytämme maskin käyttöä ja niitä on myös myytävänä. Näyttely- ja yleisötiloissa useita käsidesipisteitä. Kaikki Muistin kosketeltavat pinnat on käsitelty bakteerit ja virukset tuhoavalla Nanoksin antiviruspinnoitteella, jonka lisäksi siivoamme ahkerasti.
Kaksi kohdetta yhdellä lipulla, myös Museokortilla
Jo lähes 50-vuotias Päämajamuseo avautuu osana Sodan ja rauhan keskus Muistia. Päämajamuseon perusnäyttely uudistuu täydentäen Muistin kokonaisuutta. Yhdellä lipulla koet molemmat kohteet ja tietenkin Museokortti käy pääsymaksuna!
MUISTI Kauppa ja Kahvila Rauha
MUISTI Kaupasta löydät uudet ja oivaltavat Muistin omat tuotteet ja tutut ja perinteiset Päämajamuseon tuotteet. Sodan ja rauhan keskus Muisti on kehittänyt yhteistyössä paikallisten pienyrittäjien kanssa sodan ajan hengestä kumpuavia, mutta tämän päivän ihmisiä puhuttelevia tuotteita. Jatkossa löydät ne myös verkkokaupastamme.
Koulun opettajien asunnoksi rakennettu ja myöhemmin koulun ruokalana toiminut puurakennus on muuttunut viehättäväksi Kahvila Rauhaksi. Kahvila Rauhassa nautit maistuvat suolaiset ja makeat, kahvit ja virvokkeet näyttelyyn tutustumisen lomassa. Toivotamme asiakkaat tervetulleeksi Rauhaan myös ilman näyttelykäyntiä.
Yhdessä Muistiin
Muisti tarjoaa erinomaiset puitteet ryhmämatkoille, kokouksille, seminaareille ja virkistyspäiville. Asiakaspalvelijamme räätälöivät ryhmällenne sopivan paketin. Koronatilanteen vuoksi edellytämme ryhmiltä ennakkovarausta ja toivomme että se tehdään viimeistään viikkoa ennen vierailua.
Ryhmävarauslomake löytyy TÄÄLLÄ
Info – Tietoa vierailijalle
Aukioloajat
Talvikaudella 1.9.2022-31.5.2023 olemme avoinna ma-la klo 10-17. Sunnuntaisin suljettu.
Kesäkaudella 1.6.2023-31.8.2023 avoinna päivittäin klo 10-17.
Lipunmyynti loppuu puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.
–
Poikkeusaukioloajat:
Helatorstaina 18.5.2023 Muisti avoinna 10-17.
22.5. Muisti suljetaan poikkeuksellisesti klo 16.
23.-24.6.2023 Muisti on suljettu.
Liput
Aikuiset 18 €
Eläkeläiset 16 €
Lapset 12-17v. 12 €
Lapset alle 12v. 0 €
Opiskelijat, varusmiehet, työttömät 12 €
Museokortti 0 € / 76 €
Tarjoamme vapaan pääsyn henkilökohtaisille avustajille, koulu- ja opiskelijaryhmien mukana tuleville opettajille, mediasisältöä suunnitteleville journalisteille sekä ICOM-jäsenille.
Muistissa voit maksaa käteisellä sekä yleisillä maksu- ja luottokorteilla. Meillä käy myös Edenred-kortti ja -sovellus, Epassi-sovellus ja Eazybreak-sovellus.
Saapumisohjeet
Käyntiosoite:
Ristimäenkatu 4
50100
Mikkeli
Saapuminen omalla autolla
Muistilla on oma parkkipaikka rakennuksen pihapiirissä. Pysäköintialueella on tavallisten pysäköintipaikkojen lisäksi inva- ja sähköautopaikat. Myös Ristimäenkadun ja Vuorikadun varrella on pysäköintikiekollisia pysäköintipaikkoja.
Pysäköintipaikkoja on Muistin läheisyydessä rajoitetusti, ja suosittelemme auton pysäköimistä Toriparkkiin (Hallituskatu 1 B). Toriparkki sijaitsee Mikkelin keskusta-alueella ainoastaan muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä Muistista.
Muistin edustalla on tilaa kahdelle linja-autolle. Suosittelemme, että teet ryhmävarauksen etukäteen Muistin lippukaupassa.
Saapuminen julkisilla kulkuneuvoilla
Pääset päämajakaupunki Mikkeliin myös kätevästi junalla tai linja-autolla. Mikkelin rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Muistista.
Esteettömyys
Muistin pysäköintialueella rakennusta lähimpänä on invapysäköinti. Muistin pääsisäänkäynti on esteetön ja pääovi on automaattiovi. Sisäänkäynnin vierestä löytyy hissi, jolla pääsee keskuksen aulaan ja lipunmyyntipisteeseen sekä näyttelykerroksiin. Toinen hissi löytyy näyttelykierroksen varrelta Päämajamuseon puolelta. Näyttelykierroksessa on tilavat käytävät ilman kynnyksiä. Olethan meihin yhteydessä, jos huomaat palvelussamme parannettavaa. Olemme valmiita kehittämään palveluamme saavutettavammaksi.
Muistin aulan yhteydessä, Päämajamuseon alakerrassa ja Muistin kahvion yhteydessä löytyy esteetön WC. Muistin aulasta voi lainata pyörätuolia.
Opaskoirat ovat tervetulleita Muistin tiloihin ja näyttelyyn. Muiden koirien tulee odottaa keskuksen ulkopuolella. Voit pyytää koiralle juomavettä Kahvila Rauhasta.
Palvelut
Vaatesäilytys
Museossa on maksuton vartioimaton naulakko sekä lukittavia kaappeja, jotka ovat käytettävissänne museovierailun ajan.
Yleisö- ja inva-WC:t
Keskuksen unisex-WC:t löytyvät asiakaspalvelun ja museokaupan yhteydestä, Päämajamuseon näyttelyn puolelta sekä kahvilasta. Kaikissa näissä on myös liikkumisesteetön WC.
Lastenhoitohuone
Yhdistetty liikkumisesteetön WC ja lastenhoitohuone sijaitsee Muistin sisääntuloaulan läheisyydessä.
Muisti liittyi Suomen tiedekeskukset-verkostoon
Sodan ja rauhan keskus Muisti on liittynyt Suomen tiedekeskukset ry:n jäseneksi. Yhdistys perustettiin keväällä 2020 kansallisen verkoston pohjalta. Tällä hetkellä yhdistyksellä on 9 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Varkauteen perustettava uusi tiedekeskus ovat verkoston jäseniä.
Sodan ja rauhan keskus Muistin kannalta on myös merkittävää, että Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen valittiin Suomen tiedekeskukset ry:n hallituksen jäseneksi 16.3.2021. Verkoston päätehtävinä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikutusta verkostoyhteistyöllä ja edistää suomalaista tiedepääomaa ja tasa-arvoa uusien lähestymistapojen avulla. Hallituksessa Leskinen tulee olemaan tiedekeskuskentän näköalapaikalla, mikä on Muistin kaltaisen uuden toimijan kannalta erinomainen verkostoitumismahdollisuus.
Lue lisää yhdistyksen toiminnasta Suomen tiedekeskukset ry:n verkkosivuilta.
Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen puhuu Mikkelin Tieteen päivillä
Mikkelin Tieteen päivät järjestetään 13.-16.4.2021 kokonaan verkossa. Valtakunnallisen konseptin mukaan suunnitellun tapahtuman ohjelma rakentuu Hyvä ja paha tieto -teeman ympärille ja sitä lähestytään eri näkökulmista. Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen on tänä vuonna yksi Tieteen päivien asiantuntijapuhujista.
Puntasen puheenvuorossa ”Sodan muisti – kenen muisti?” pohditaan, kuinka toinen maailmansota on edelleen merkittävin eurooppalaisia identiteettejä muokannut tapahtumasarja. ”Jokainen sodan käynyt maa muistaa omia sotakokemuksiaan omista näkökulmistaan. Muistaminen liikkuu ja muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Yksilön muisti, sosiaalinen muisti, kulttuurinen ja kollektiivinen muisti kietoutuvat toisiinsa. Julkiseen muistamiseen vaikuttaa monet eri tekijät”, Puntanen toteaa. Puntasen puheenvuoro lähetetään suorana lähetyksenä keskiviikkona 14.4. klo 13.15. Linkin Puntasen puheenvuoroon ja muihin Tieteen päivien puheenvuoroihin saat täältä: Mikkelin Tieteen päivät 2021 | MUC
Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, monitieteinen ja maksuton tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Tieteen päivien kysymykset liittyvät monella tavalla hyvään elämään ja tieteen merkitykseen. Voiko kaikkea tietoa käyttää sekä hyvään että pahaan? Mitä eroa on tiedolla ja mielipiteellä? Miten aivomme käsittelevät uutta tietoa? Keitä tieto palvelee tulevaisuudessa?
Tutustu Mikkelin Tieteen päivien ohjelmaan TÄÄLLÄ ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja. Voit kommentoida ja esittää kysymyksiä verkossa.
Pääkirjoitus: Muisti valmistuu koronan varjossa
Kun maailmanlaajuinen pandemia alkoi vuosi sitten, ajattelimme Muistissa, että se ei tule koskemaan meitä, vaan tilanne on jo ohi, kun avaamme ovat loppukeväällä 2021. Vähänpä tiesimme!
Epävarmuuden keskellä Muisti rakentuu kovaa vauhtia ja joukkoomme on tullut uusia osaajia, kuten tästä uutiskirjeestä saatte lukea. Olemme iloisia voidessamme kertoa Muistin käsittelevän sotaa myös taiteen keinoin. Osaksi Muistin näyttelykiertoa tulevat Jarmo Vellosen & Marikki Hakalan työryhmineen työstämä teos pasifisti Ardnt Pekurisesta sekä Juhana Moisanderin videoinstallaatio.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 100 000 euron yleisavustuksen. Myönnetyllä avustuksella edistetään tiedekasvatuksen kenttää ja tiedeviestintää. Avustuksen tavoitteena on edistää tiedettä täydentäen kansallista tutkimusjärjestelmää. Avustus myönnettiin haussa ”Yleisavustukset tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan, sekä tieteellisten seurojen ja yhdistysten toimintaan”. Arvostamme tätä suuresti ja kiitämme OKM:ää lämpimästi!
Muisti on hyväksytty Suomen Museoliiton jäseneksi ja niin muodoin tulemme osaksi Museokortti-perhettä. Avaamme Muistin verkkokaupan lähiaikoina, joka mahdollistaa pääsylippujen oston ja aikavarauksen etukäteen. Kaikkiin ilmeisimpiin kosketuspintoihimme tulee nanopinnoite, joka valon vaikutuksesta tuhoaa bakteerit ja virukset. Käsidesit, maskit ja jaksotettu asiakkaiden sisäänotto varmistavat asiakkaillemme turvallisen näyttelykäynnin. Seuraamme tarkasti koronapandemian etenemistä ja toivomme pääsevämme vahvistamaan Sodan ja rauhan keskus Muistin avajaispäivän mahdollisimman pian.
Pia Puntanen
asiamies, sisältöjohtaja
Kriisiaikojen tiedottamisesta
Meneillään olevan pandemian aikana on käyty useaan otteeseen keskustelua tiedonvälityksestä. Poikkeustilanteissa tiedonkululla ja sen sääntelyllä on monenlaisia merkityksiä. Jotta kansalaisia voitaisiin suojella taudilta, tarvittavista toimenpiteistä on viestittävä tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Samaan aikaan on pyrittävä ehkäisemään kaikenlaisen näennäistiedon ja huuhaan, kuten rokotusvastaisen propagandan, leviämistä.
Tilanteesta on helppo löytää paralleeleja toisen maailmansodan aikaiseen tilanteeseen. Tuolloin Suomen johto otti sotatilalain nojalla käyttöön keskitetyn tiedottamisen. Perustettiin tiedotusorganisaatio, josta sittemmin kehittyi aina sodan loppuun saakka toiminut Valtion tiedotuslaitos. Se tuotti yhdessä eri toimijoiden kanssa tiedotusmateriaalia, jonka perimmäinen tavoite oli kansalaisten motivoiminen sotaponnistusten tukemiseen.
Sota-ajan tiedotustoiminnan kääntöpuolena oli sensuuri. Nykyään länsimaissa sensuuria harjoittavat lähinnä kansainväliset digijätit, jotka somepalveluissa poistavat epätosia tietoja koronaviruksesta. Sota-ajan Suomessa sensuuri oli periaatteessa kaikenkattavaa. Lehdistöä valvottiin, kirjeitä luettiin ja puheluita kuunneltiin. Toki voimavarat rajoittivat sitä, mihin tosiasiassa pystyttiin: esimerkiksi kaikkiaan kuudesta miljoonasta kenttäpostikirjeestä voitiin käytännössä lukea vain pieni osa. Kirjeenvaihdon osapuolet olivat tietoisia sensuurista, ja monesti sekin lienee hillinnyt halua käsitellä kiellettyjä aiheita, vaikka sensuuria kierrettiinkin.
Toisin kuin monissa totalitaarisissa valtioissa, kuten Saksassa ja Neuvostoliitossa, suomalaisen sotasensuurin linjana oli esimerkiksi talvisodan aikana niukka, mutta totuudenmukainen tiedottaminen. Valehtelemaan ei ruvettu, vaan sen, mitä kerrottiin, piti olla totta. Vaikeista asioista, kuten vaikkapa lapsien kuolemasta junaonnettomuudessa tai heikkenevästä rintamatilanteesta vaiettiin. Niukan tiedotuslinjan kääntöpuolena olivat kulovalkean tavoin levinneet huhut, jotka usein liioittelivat tilanteen vakavuutta täysin perusteettomasti.
Yhteiskunnalliset kriisitilanteet synnyttävät ihmisissä epävarmuutta. Suomi selvisi sodasta, ja olemme kansainvälisessä vertailussa selvinneet verrattain hyvin tähän mennessä myös koronakriisistä. Pandemian ja sodan kaltaiset poikkeustilanteet vaativat niin päättäjiltä kuin tavallisiltakin ihmisiltä vaikeita, epämiellyttäviä valintoja. On hyvä muistaa, että yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat harvoin ovat niitä oikeita.
VTT Olli Kleemola, erikoistutkija
Muisti käsittelee sotaa myös taiteen keinoin
”Sanotaan, että kansakunta ei voi ymmärtää historiaansa ennen kuin käy sen läpi taiteen keinoin. Muistin periaatteisiin kuuluu monimuotoisuus ja sen vuoksi olemme Muistissa halunneet käsitellä historiaa, sen henkilöitä ja tapahtumia myös taiteen keinoin,” kertoo Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Luonteva tapa löytyi TARINAT -näyttelykokonaisuudestamme, jossa käydään yksilötasolla sodan kokemuksia läpi. Kuvanveistäjä Jarmo Vellonen oli aiemmissa teoksissaan käsitellyt sukulaisensa, pasifisti Arndt Pekurisen elämää ja kohtaloa. Mediataiteilija, ohjaaja Marikki Hakolan osaamisella teos saatiin yhdistettyä TARINOIDEN -konseptiin siten, että se säilyttää itsenäisen taideteoksen luonteensa,” Puntanen jatkaa.
Arndt Pekurinen oli vakaumuksellinen pasifisti, joka kieltäytyi sotaväestä, asepalveluksesta ja osallistumasta millään tavoin armeijaa tukevaan toimintaan. Pekurinen tuomittiin aatteensa vuoksi vuosina 1929–1931 kolme kertaa vankeuteen, mikä johti lopulta Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain Lex Pekurisen laatimiseen. Sodan aikana se ei kuitenkaan ollut voimassa ja Pekurinen teloitettiin Suomussalmen rintamalla marraskuussa 1941.
Kuvanveistäjä Jarmo Vellosen suhde Pekuriseen on kahtalainen: “Käytyäni siviilipalveluksen 1980-luvulla en ollut tietoinen Lex Pekurisesta, joka mahdollisti minunkin siviilipalveluksen suorittamisen. Vuonna 1998 luin lehdestä Erno Paasilinnan kirjoittaneen kirjan Pekurisesta. Kysyin äidiltäni, oliko hän sukua meille, kun hän on kerran syntynytkin samassa kunnassa kuin mummomme. Äiti vastasi, että kyllä on. Kukaan ei ollut siitä aiemmin puhunut minulle mitään. Haluan kunnioittaa Arndt Pekurisen muistoa, vakaumusta ja hänen esimerkkiään rauhanaatteen edistäjänä.”
”Arndt Pekurisen tarinassa minua on koskettanut erityisesti Pekurisen rohkeus ja pasifistinen vakaumus. Teos kuvaa Pekurisen ominaisuuksia aatteellisena, työtä tekevänä, lukevana, ajattelevana ihmisenä, sekä myös perheenisänä ja puolisona. Pekurisen oma ääni on teoksessa keskeisessä roolissa. Hänen universaalit ajatuksensa sodasta ja rauhasta ovat ajankohtaisia ja tärkeitä meidän ajassamme. Toivon, että Pekurisen perintö, rauhan sanoma, välittyy teoksemme avulla tämän päivän ihmisille,” kertoo Marikki Hakola.
Muisti ja Mikkelin taidemuseo yhteistyössä
Kuvataiteilija Juhana Moisander tunnetaan ihmisen käyttäytymistä pohtivista videoinstallaatioistaan. Savonlinnalaislähtöisen Moisanderin osaksi Muistin näyttelykiertoa tuleva tilausteos käsittelee karismaattisen johtajan kykyä mielikuvien ja viholliskuvien luomisen avulla houkutella massoja mukaansa. Osa ihmisistä innostuu johtajan tarjoamasta viestistä, toiset kokevat itsensä ”toisiksi” ja näkevät tilanteessa syntyvän uhkakuvan. Samalla kun Moisander kuvaa vahvaa johtajaa, hän myös riisuu tämän yltä valheellisuuden kaavun, näkee kulissin taakse ja tekee johtajasta naurunalaisen.
”Teos resonoi erinomaisesti näyttelykohteemme Maailma sodassa -kanssa”, sanoo Puntanen. ”Sodan syttymiselle on aina syynsä, mutta hyvin usein yksi tärkeimmistä on vahva, karismaattinen johtaja, joka onnistuu tenhoamaan seuraajansa siten, että myös aseellinen kriisi on mahdollinen” hän jatkaa.
Moisanderin teos on Mikkelin taidemuseon hankinta ja sen sijoitus on Muistissa. ”Mikkelin taidemuseon hankintapolitiikkaan kuuluu etelä-savolaislähtöisten kuvataiteilijoiden teoshankinnat. Videoinstallaatioiden pitkäaikainen esillepano on usein haastavaa, joten siinä suhteessa tämä yhteistyö oli erinomainen”, kertoo Mikkelin museojohtaja Matti Karttunen. ”Moisanderin eettisen valinnan kompleksisuutta, sen suhdetta yksilöön ja ryhmän moraaliin sekä toimintamalleihin käsittelevät teokset sopivat hyvin Muistin tiedekeskuslähtöiseen ajattelutapaan. Taidetta voidaan käyttää opetusvälineenä ja sen avulla voidaan johdattaa näkemään esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ymmärtämään erilaisuutta. Taideteokset haastavat luoviin ratkaisuihin ja kannustavat innovaatioihin. Elämyksellinen ympäristö houkuttaa myös kriittiseen ajatteluun ja omien mielipiteiden ilmaisuun”, Karttunen jatkaa.
Sarkaa, saippuaa ja savolaisia kädentaitoja
Muistin lipunmyyntipisteen yhteyteen on rakentumassa moderni museokauppa, jossa on pyritty huomioimaan asiakkaiden mielenkiinnonkohteet monipuolisesti ja tuomaan esille paikallisten toimijoiden tuotevalikoimaa.
Vuoden alussa Sodan ja rauhan keskus Muistin myymälänhoitajana aloittanut Hanna Kolimaa on päässyt mukaan rakentamaan MUISTI Kauppaa ja kaupan tuotevalikoimaa alusta asti. Hannan visio on selkeä: ”Haluan luoda niin vetovoimaisen kaupan, että se on yksi syy tulla vierailemaan Muistiin. Asiakkaat ovat tervetulleilta meille, vaikkeivat aina kävisikään kiertämässä näyttelyä.”
MUISTI Kaupassa suositaan suomalaisia ja varsinkin paikallisia toimijoita. ”Olemme kehittäneet oman brändituote-sarjan, jossa suomalaisten suunnittelijoiden ja osaajien avulla tuomme tuttuja tuotteita ja materiaaleja esille uudella tavalla. Kaikkea en kuitenkaan halua paljastaa nyt, asiakkaat saavat tulla itse paikan päälle yllättymään”.
Tulevaisuudessa MUISTI Kaupan tuotteet tulevat myyntiin myös verkkoon ja verkkokaupan kehittäminen on Kolimaalle tärkeää. ”Haluamme palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti ja verkon kautta asiakkaan kokemus yltää myös vierailuaikojen ulkopuolelle. Palan Muistia voi pian ostaa myös kotisohvalta.”
Hanna ei malta odottaa, että Muistin ovet aukeavat asiakkaille. ”Jokaiselle löytyy varmasti jotain kotiin viemistä, ainutlaatuisen näyttelykokemuksen seuraksi” Kolimaa vakuuttaa.
Hanna Kolimaa esittelee Muistin tuotteita, joissa sarkakangasta on käytetty uudella tavalla. Sarkatuotteita Muistille valmistaa anttolalaisen Taikatuun yrittäjä Marketta Eerikäinen.
Muisti siirtyy näyttelytuotannon loppusuoralle
Muistin rakentaminen on siirtynyt viimeiseen vaiheeseen, kun talon muutostyöt valmistuivat syksyllä, Muistin väki muutti uusiin tiloihin ja näyttelytuotanto siirtyi vuodenvaihteen jälkeen fyysiseen rakentamiseen. Samalla Muistin tiimiin liittyi uusia ammattilaisia kun muun muassa Muistin kaupan toteuttaminen aloitettiin.
Päämajakoulusta Muistiksi
Mikkelin Päämajatalon muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta 2020, jolloin Mikkelin kaupunki luovutti tilat Muistille ja näyttelyiden rakentaminen pääsi käyntiin. Rakennuksen muutostöissä kunnioitettiin kiinteistön historiaa ja pyrittiin säilyttämään alkuperäisiä elementtejä. Entistä koulupihaa avattiin muun muassa poistamalla korttelia rajaava aita. Se korvattiin kivipaasien rivistöllä, joka muistuttaa rakennuksen Päämajan aikaista pihapiiriä. Kiinteistön toisessa päädyssä toimivan Päämajamuseon autenttiset tilat säilytettiin ennallaan. Päämajamuseo liitettiin uuden tiedekeskuksen näyttelykiertoon modernien lasiovien avulla.
Muutostöistä vastannut Mikkelin kaupungin tilapalvelujen rakennuttaja Saija Himanen kertoi muutostöiden sujuneen ongelmitta ja pysyneen myös budjetissa. Sisätiloissa tehtyjen muutostöiden ohella rakennuksen peltikatto uusittiin. “Hauskana yksityiskohtana puisen ravintolarakennuksen alta löytyi kivikellari, josta meillä ei ollut tietoa aiemmin”, Himanen kertoo.
Rakenteita, elektroniikkaa ja Muistin brändituotteita
Päämajatalossa sisällä on alkanut lähtölaskenta kohti Muistin huhtikuun avajaisia ja Muistin tiimiin on liittynyt vuoden alussa näyttelymestari, kaupanhoitaja ja markkinointi- ja viestintävastaava.
Näyttelyn rakentaminen Muistin tiloissa etenee. Näyttelymestari Seppo Koponen kertoo: “Viimeisten viikkojen aikana seinien sisälle on alkanut nousta näyttelyrakenteita. Muistin tiloihin tulee digitaalista tekniikkaa ja moniaistisuutta hyödyntäviä kokemusyksiköitä, jotka tuovat sodan yksilön näkökulmasta omilla aisteilla koettavaksi. Uusi tekniikka mahdollistaa yksilölliset näyttelykokemukset, jossa sodan voi kokea näyttelyn alussa valitsemansa henkilön näkökulmasta. Uskoisin Muistin tarjoaman näyttelykokemuksen olevan kaikin tavoin todella uutta suomalaisella tiedekeskuskentällä.”
Modernin tiedekeskukseen toimintaan liittyy näyttelyn lisäksi paljon muutakin toimintaa. Esimerkiksi 120-paikkaista nykyaikaista auditoriota on jatkossa tarkoitus vuokrata kaupunkilaisten käyttöön myös keskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Muistin tiloihin tulee kahvila-ravintola, johon haetaan parhailaan ravintoloitsijaa. Muistin yhteyteen avautuvan kaupan tarjonnassa ja visuaalisessa ilmeessä pyritään huomiomaan Muistin brändiin ja näyttelyihin liittyviä tuotteita sekä muita kävijöitä kiinnostavia tuotteita. Muistin kaupanhoitajana aloittaneen Hanna Kolimaan visio on, että Muistin kauppa tulee valikoimallaan tukemaan näyttelyssä koettuja elämyksiä.
Muisti tulee näkymään kevään ja kesän aikana valtakunnallisesti, ja suunnitteilla on monikanavainen markkinointikampanja. “Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. Tavoitteenamme on siis kevään aikana maksimoida tavoittamamme yleisön määrä”, sanoo Muistin tuore markkinointi- ja viestintävastaava Anna-Maija Hunter.
Sinunko ravintolasi osaksi Muistia?
Sodan ja rauhan keskus Muisti etsii ravintolayrittäjää
Muisti hakee ravintolayrittäjää pyörittämään kahvila-ravintolaansa. Keväällä avattava Sodan ja rauhan keskus Muisti tulee olemaan merkittävä matkailukohde. Ravintola tukeutuu toiminta-ajatukseltaan Muistin brändiin ja toimintaan sekä muodostaa olennaisen osan keskuksen kävijöiden palvelukokemusta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tiloissa sijaitsevan ravintola tarjoaa keskuksen kävijöille mahdollisuuden ruokailla ja kahvitella vierailun yhteydessä, mutta myös tarjota kahvila- ja ravintolapalveluita asiakkaille, jotka eivät vieraile itse tiedekeskuksessa. Tavoitteena on, että Sodan ja rauhan keskus Muistin ravintolasta muodostuu myös itsenäisesti vetovoimainen toimija, joka tunnetaan hyvästä laadusta ja miellyttävistä palveluista. Ravintolayrittäjältä odotetaan sitoutumista Muistin brändiin sekä D. O. Saimaa -laatukriteereihin.
Kokonaisuudessaan ravintolan toimintakonseptina on tarjota asiakkaille kahvila-, lounas- ja tilausravintolapalveluita. Lisäksi ravintola toimii keskuksessa järjestettävien tilaisuuksien kävijöitä palvellen. Ravintolan suunniteltu asiakaspaikkamäärä on noin 60. Lisäksi ravintolan edustalla on tilava terassi.
Ravintola palvelee asiakkaita Sodan ja rauhan keskus Muistin tiloissa keskuksen aukioloaikojen mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 10–18 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10-16. Lisäksi ravintola on avoinna keskuksessa järjestettävien tapahtumien ja tilaisuuksien aikana myös muina ajankohtina. Muistin tiloja voidaan vuokrata erilaisten tapahtumien, kokouksien ja juhlien järjestämistä varten. Ravintolalla on mahdollisuus käyttää omien tilojensa lisäksi auditoriota/ monitoimitilaa tiedekeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella.
Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa brändinsä ja asiakasvirtojensa lisäksi näkyvyyttä markkinoinnissa ja muissa yhteistyökumppanuuksissa. Ravintolatilat käsittävät kalustetun salin ja keittiön laitteineen.
Kiinnostuitko? Pyydä tarjouspyyntöasiakirja lisätietoineen sähköpostilla toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiseltä: olli-pekka.leskinen(at)muisti.org
