Avainsana: Mikkeli
Sodan ja Rauhan keskus Muisti ja Mikkelin Jukurit aloittavat yhteistyön
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelin Jukurit ovat solmineet yhteistyösopimuksen kaudelle 2021–2022.
Yhteistyö näkyy ulospäin muun muassa sähköisen viestinnän, kuten kotisivujen ja sosiaalisen median kautta. Tarkkasilmäisimmät huomasivat kauden alussa Muistin logon ilmestyneen Jukurien kypäriin.
”Markkinointiyhteistyö Jukureiden kanssa on mitä luontevin jatkumo jo aikaisemmin aloitetulle sisältöyhteistyölle. Muistin käsittelemillä teemoilla sodalla, rauhalla ja maanpuolustuksella on yhtymäkohtia urheiluun ja Mikkelissä erityisesti jääkiekkoon. Sotasukupolvien ja tämän päivän nuorten sukupolvien välillä on paljon yhteisiä arvoja ja asenteita. Niitä yhdistävät muun muassa uhrautuvuus, sitkeys, lähimmäisen huomioonottaminen ja tulevaisuudenusko” yhteistyötä kuvailee Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Jääkiekon SM-liiga on Suomen ylivoimaisesti suosituin ja seuratuin urheilubrändi. Jukureilla on erinomainen mahdollisuus tuoda uusia tuulia ja mahdollisuuksia paikalliseen kulttuuriin ja elinkeinoelämään.
”On hienoa tehdä yhteistyötä perinteitä vaalivan, mutta samalla modernin ja arvokkaan yhteisön kanssa”, kertoo Jukurien myyntipäällikkö Pekka Lipiäinen.
Valtakunnallisina toimijoina sekä Muisti että Jukurit tuovat Mikkeliin elinvoimaa ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta. Yhteistä on myös vahva ajatus yhteiskuntavastuusta, kansalaisyhteiskunnan kehittymisestä ja alueellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.
Tähän liittyen Jukureilla on aiemmin ollut Suur-Savon Reserviupseeripiirin kanssa yhteistyötä, jossa Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys ovat olleet tukijoina. Parhaillaan on menossa yhteisprojekti, jossa myös Muisti on mukana yhtenä toimijana. Yhteistyössä lähestytään maanpuolustuksen, sotien muistamiskulttuurien ja joukkueurheilun teemoja uudesta näkökulmasta.
Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelissä 4.6.2021.
Suomen ensimmäinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus Muisti kutsuu kävijänsä osallistumaan, pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä. Muistin toiminnan ytimessä ovat näyttelyt, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta, pedagogiikkaa ja teknologisia menetelmiä. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.
Yleistä
Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Teknologiaa käyttävät ja vuorovaikutteisuuden pohjalta toimivat näyttelyt uudistavat näyttelyn kertomisen tapoja. Niiden avulla kävijöiden kokemus syventyy ja laventuu.
Muisti toimii entisessä koulurakennuksessa, jossa puolustusvoimien päämaja toimi ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin johdolla toisen maailmansodan aikana. Rakennukseen 1970-luvun alussa perustettu Päämajamuseo avautuu uudistuvin näyttelyin osana Muistia. Yhdessä Päämajamuseo ja Muisti muodostavat yhtenäisen yli 1000 m² näyttelykokonaisuuden.
Nyt avautuva näyttelykokonaisuus POIKKEUSTILA käsittelee toista maailmansotaa ihmisten kokemusten näkökulmasta. Näyttelykohteita ovat Asema, Tarinat, Maailma sodassa, Emperor´s New Clothes, Taistelu, Päämajamuseo, Valta, Koti ja Rauha. Valitsetko sotamiehen vai pasifistin tarinan? Mitä Kaukoidän sotarintamalla tapahtui? Virtuaalitodellisuudessa talvisodan Kannaksella – miltä etulinjassa tuntuu? Miten sotaa johdettiin? Käyttäisitkö propagandaa? Mitä naiset ja lapset tekivät sodassa? Milloin sota oikeasti päättyy? Entä jos se olisit ollut sinä?
Tiedekeskus
”Muistissa tarkastellaan ihmisenä olemista sodan luomassa kriisitilanteessa. Se tieto on tärkeää, ei vähiten siksi, että pystyisimme estämään väkivaltaiset konfliktit. Muisti on suomalaisten tiedekeskusten kentällä ainutlaatuinen, sillä se käy vuoropuhelua ihmistieteiden kanssa. Muistissa hyödynnetään ajankohtaista historiantutkimusta, mutta tavoitteena on myös antaa virikkeitä uudelle tutkimukselle sodan ja rauhan problematiikasta. Keskeistä on myös yhteistyö oppimisen tutkijoiden kanssa. Sen pohjalta Muisti tarjoaa tutkittua tietoa uuden teknologian keinoin, mutta myös välineitä ymmärtää historiaa koskevan tiedon luonnetta ja valmiuksia informaation kriittiseen tarkasteluun. Muistin tavoitteena on saavuttaa ja koskettaa niin sodan kokeneita kuin niitä, joilla tätä kokemusta ei ole, ja lisätä ymmärrystä sodan vaikutuksista yhteiskuntiin ja yksittäisiin ihmisiin,” valottaa Muistin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta.
Muistin näyttelytyötä ohjaa tieteellinen neuvottelukunta, jossa on jäseninä historioitsijoita sekä kulttuurintutkimuksen, historian didaktiikan ja tiedekeskuspedagogiikan asiantuntijoita. Neuvottelukunta varmistaa jatkuvan yhteyden säilymisen tutkijoihin, ajankohtaiseen tutkimustietoon ja tutkimusta tekeviin instituutioihin.
Muistissa uskotaan, että ihminen oppii elämänsä jokaisena päivänä: koulussa, työssä, vapaa-ajalla. ”Epämuodolliset oppimisen paikat, ns. informaalit oppimisympäristöt, kuten tiedekeskukset, ovat tärkeitä, sillä vastausten lisäksi niissä herätetään kysymyksiä, joita kävijä jää pohtimaan lähtiessään,” sanoo Hannu Salmi, tiedekeskuspedagogiikan professori ja Muistin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen.
Muistin näyttelyjen taustalla on tietosisältöjen lisäksi Muistin oma oppimissuunnitelma, joka pohjaa kansallisiin opetussuunnitelmiin. Pyrimme mahdollistamaan erilaisten historia- ja yhteiskuntatieteisiin kuuluvien taitojen oppimisen: historiallisen empatian ja eettisen ajattelun kehittymisen, syy- ja seuraussuhteiden ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen, lähdekriittisyyden ja omien tulkintojen tekemisen sekä uteliaisuuden heräämisen ja elinikäisen oppimisen mallien omaksumisen.
Muisti tekee yhteistyötä korkeakoululaitoksen kanssa ja pyrkii omalta osaltaan edistämään tieteellisen ajattelutavan leviämistä ja tiedeviestintää. Välineenä ovat uutta teknologiaa ja digitaalisuutta hyväksikäyttävät näyttelyt, jotka kasvattavat tiedepääomaa.
Matkailukohde ja palvelut
Muisti on myös matkailukohde. Yleisöä palvelevat MUISTI Kauppa ja Kahvila Rauha. Yhteistyössä paikallisten pienyrittäjien kanssa Muisti on kehittänyt sodan ajan hengestä kumpuavia, mutta tämän päivän ihmisiä puhuttelevia myyntituotteita. MUISTI Kaupasta löydät uudet ja oivaltavat Muistin tuotteet ja tutut ja perinteiset Päämajamuseon tuotteet. Jatkossa tuotteet ovat saatavilla myös Muistin verkkokaupasta.
Koulun opettajien asunnoksi rakennettu ja myöhemmin koulun ruokalana toiminut puurakennus on muuttunut viehättäväksi Kahvila Rauhaksi. Rauhassa on tarjolla suolaisia ja makeita konditoriatuotteita ja päivittäin keittolounas. Muistin piha-alueelta löytyy Kahvila Rauhan terassi. Kahvila Rauhalla on A-oikeudet.
Muistin toisessa kerroksessa sijaitsee 120-paikkainen auditorio. Auditorio tarjoaa erinomaiset puitteet kokouksille, seminaareille ja muille tapahtumille.
Muistin perustajat ja tukijat
Muistin toiminnasta vastaa yleishyödyllinen Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy, jonka omistavat Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr (80 %) ja Mikkelin kaupunki (20 %).
Muistin perustamista ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen kannatussäätiö, OKM, Mikkelin kaupunki, OP Suur-Savo, Osuuskauppa Suur-Savo, Suur-Savon Sähkö, UMP, LähiTapiola, K-ryhmä, Länsi-Savo Oy, Ari Lahti, Cosmopolis Oy, Paavali Juusten -säätiö, Mikkelin Tyttölyseon Seniorit ry, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Etelä-Savon kulttuurirahasto, Väinö Tannerin säätiö, Svenska Kulturfonden, EU/EAKR/Etelä-Savon maakuntaliitto.
Muistin tekijät
Muistin rakentumiseen on osallistunut lukuisa joukko eri alojen ammattilaisia, kiitämme kaikkia lämpimästi yhteistyöstä.
Näyttelynhallintajärjestelmä, GoFore Oyj ja Metatavu Oy
Näyttelyarkkitehtuuri Akviiri Oy, Muistin henkilöstö
Näyttelyrakenteet Muistin henkilöstö, Fantasia Works, Kartanon puusepät, Matin Majavanpesä, Niinimaki RDPS, Tilanne Saimaa Oy, TM Wood Oy, XAMK/Mikpolis Oy
Muistin visuaalinen brändi, Hupikollektiivi – OiOi, Mainostoimisto Haaja, 3dbase Metatavu
Graafinen suunnittelu ja taitto OmituinenDesign, Viestintä Kreivi
Sähköt Etelä-Savon Sähkötyö Oy
Kuvat: SA-kuvat ja useat eri museoiden ja yksityishenkilöiden kokoelmat, väritys Tommi Rossi
Teippaukset Mainospuu
Näyttelysisällöt: linjaukset ja käsikirjoitus Muistin henkilöstö ja tieteellinen neuvottelukunta
Tarinat: käsikirjoitukset Sirpa Kähkönen, Petri Tamminen, Lasse Lehtinen, Ira Vihreälehto, Leena Hangasmaa. Ohjaus Pekka Laasonen, äänet Juha Tanskanen, digitaalinen lavastus Jonathan Miller,
Taide
Ardt Pekurisen tarina, kuvanveistäjä Jarmo Vellonen & mediataiteilija Marikki Hakola ja työryhmä.
Emperor’s New Clothes, installaatio, kuvataiteilija Juhana Moisander
Astu talvisotaan – VR-kokemus, käsikirjoitus ja tutkimus Muistin henkilöstö, toteutus Teatime Research Oy
Koskettiko sota sinua? -vuorovaikutteinen installaatio, Sami Kämppi OiOi
Faktat:
- Sijaitsee rakennuksessa, jossa toimi Puolustusvoimien päämaja toisen maailmansodan aikana
- yli 1000 m² näyttelytilaa
- Ensimmäinen näyttelykokonaisuus Poikkeustila käsittelee toista maailmansotaa ihmisten kokemusten kautta
- Päämajamuseo avataan osana Sodan ja rauhan keskus Muistia
- Yhdeksän näyttelykohdetta: Asema, Tarinat, Maailma sodassa, Emperor´s New Clothes, Taistelu, Päämajamuseo, Valta, Koti ja Rauha
- Moderni museokauppa
- Kahvila Rauha, terassi ja 20 hengen kabinetti
- Auditorio
- Museokorttikohde
- www.muisti.org
Lisätiedot
Anna-Maija Hunter
markkinointi- ja viestintävastaava
Sodan ja rauhan keskus Muisti
050- 4751189
Opastetut kävelykierrokset Päämajatalon ympäristössä
Sodan ja rauhan keskus Muisti sekä Päämajamuseon uudistuneet näyttelyt avataan yleisölle 4.6. Avajaisten kunniaksi teemme yhteistyötä Mikkelin oppaat ry:n kanssa ja tarjoamme vieraillemme mahdollisuutta tutustua Päämajatalon ympäristön historiaan opastetulla kierroksella.
Kävelykierrokset kestävät noin 30 minuuttia ja lähtevät Sodan ja rauhan keskus Muistin edustalta tasatunnein:
Pe 4.6.2021 klo 11.00, klo 12.00, klo 13.00 ja klo 14.00
La 5.6.2021 klo 11.00, klo 12.00, klo 13.00, klo 14.00
Kävelykierrokselle pääsee mukaan esittämällä Muistin kyseisen päivän pääsylippukuitin oppaalle.
Voit ostaa lipun ennakkoon Muistin lippukaupasta: Muisti verkkokauppa – Osta lippusi Muistiin
Lisätietoja:
Anna-Maija Hunter
markkinointi- ja viestintävastaava
Sodan ja rauhan keskus Muisti
050 4751189
Muistin liput myynnissä nyt
Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu 4.6. klo 10. Muistin verkkokaupasta voit ostaa liput nyt ennakkoon. Lippuryhmät ovat aikuiset (18 €), eläkeläiset (16 €), opiskelijat, varusmiehet, työttömät sekä 12–17 -vuotiaat (12 €). Alle 12-vuotiaille käynti on ilmainen. Muisti on Museokortti-kohde.
Ostamalla ja varaamalla lipun ennakkoon varmistat pääsyn Muistiin haluamanasi aikana. Näyttelykäyntiin on hyvä varata runsas kaksi tuntia. Koronarajoitusten vuoksi otamme toistaiseksi vain tietyn määrän kävijöitä sisään samaan aikaan.
Muisti on avoinna 4.6. lähtien ma-pe 10–18, la-su 10–16.
Osta ja varaa liput TÄÄLTÄ
Turvallinen vierailu Muistissa
Muistissa on turvallista käydä. Otamme yleisöä sisään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, turvavälit huomioiden. Edellytämme maskin käyttöä ja niitä on myös myytävänä. Näyttely- ja yleisötiloissa useita käsidesipisteitä. Kaikki Muistin kosketeltavat pinnat on käsitelty bakteerit ja virukset tuhoavalla Nanoksin antiviruspinnoitteella, jonka lisäksi siivoamme ahkerasti.
Kaksi kohdetta yhdellä lipulla, myös Museokortilla
Jo lähes 50-vuotias Päämajamuseo avautuu osana Sodan ja rauhan keskus Muistia. Päämajamuseon perusnäyttely uudistuu täydentäen Muistin kokonaisuutta. Yhdellä lipulla koet molemmat kohteet ja tietenkin Museokortti käy pääsymaksuna!
MUISTI Kauppa ja Kahvila Rauha
MUISTI Kaupasta löydät uudet ja oivaltavat Muistin omat tuotteet ja tutut ja perinteiset Päämajamuseon tuotteet. Sodan ja rauhan keskus Muisti on kehittänyt yhteistyössä paikallisten pienyrittäjien kanssa sodan ajan hengestä kumpuavia, mutta tämän päivän ihmisiä puhuttelevia tuotteita. Jatkossa löydät ne myös verkkokaupastamme.
Koulun opettajien asunnoksi rakennettu ja myöhemmin koulun ruokalana toiminut puurakennus on muuttunut viehättäväksi Kahvila Rauhaksi. Kahvila Rauhassa nautit maistuvat suolaiset ja makeat, kahvit ja virvokkeet näyttelyyn tutustumisen lomassa. Toivotamme asiakkaat tervetulleeksi Rauhaan myös ilman näyttelykäyntiä.
Yhdessä Muistiin
Muisti tarjoaa erinomaiset puitteet ryhmämatkoille, kokouksille, seminaareille ja virkistyspäiville. Asiakaspalvelijamme räätälöivät ryhmällenne sopivan paketin. Koronatilanteen vuoksi edellytämme ryhmiltä ennakkovarausta ja toivomme että se tehdään viimeistään viikkoa ennen vierailua.
Ryhmävarauslomake löytyy TÄÄLLÄ
Info – Tietoa vierailijalle
Aukioloajat
Kesäkaudella 1.6.-31.8. avoinna päivittäin klo 10-17.
Talvikaudella 1.9.-31.5. olemme avoinna ma-la klo 10-17. Sunnuntaisin suljettu.
Lipunmyynti loppuu puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.
–
Poikkeusaukioloajat:
Muisti suljettu 20.-22.6.2024.
Liput
Aikuiset 18 €
Eläkeläiset 16 €
Lapset 12-17v. 12 €
Lapset alle 12v. 0 €
Opiskelijat, varusmiehet, työttömät 12 €
Museokortti 0 € / 73 € / 79 €
Tarjoamme vapaan pääsyn henkilökohtaisille avustajille, koulu- ja opiskelijaryhmien mukana tuleville opettajille, mediasisältöä suunnitteleville journalisteille sekä ICOM-jäsenille.
Muistissa voit maksaa käteisellä sekä yleisillä maksu- ja luottokorteilla. Meillä käy myös Edenred-kortti ja -sovellus, Epassi-sovellus ja SmartumPay ja Smartum Liikunta- ja kulttuurisetelit.
Saapumisohjeet
Käyntiosoite:
Ristimäenkatu 4
50100
Mikkeli
Saapuminen omalla autolla
Muistilla on oma parkkipaikka rakennuksen pihapiirissä. Pysäköintialueella on tavallisten pysäköintipaikkojen lisäksi inva- ja sähköautopaikat. Myös Ristimäenkadun ja Vuorikadun varrella on pysäköintikiekollisia pysäköintipaikkoja.
Pysäköintipaikkoja on Muistin läheisyydessä rajoitetusti, ja suosittelemme auton pysäköimistä Toriparkkiin (Hallituskatu 1 B). Toriparkki sijaitsee Mikkelin keskusta-alueella ainoastaan muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä Muistista.
Muistin edustalla on tilaa kahdelle linja-autolle. Suosittelemme, että teet ryhmävarauksen etukäteen Muistin lippukaupassa.
Saapuminen julkisilla kulkuneuvoilla
Pääset päämajakaupunki Mikkeliin myös kätevästi junalla tai linja-autolla. Mikkelin rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Muistista.
Esteettömyys
Muistin pysäköintialueella rakennusta lähimpänä on invapysäköinti. Muistin pääsisäänkäynti on esteetön ja pääovi on automaattiovi. Sisäänkäynnin vierestä löytyy hissi, jolla pääsee keskuksen aulaan ja lipunmyyntipisteeseen sekä näyttelykerroksiin. Toinen hissi löytyy näyttelykierroksen varrelta Päämajamuseon puolelta. Näyttelykierroksessa on tilavat käytävät ilman kynnyksiä. Olethan meihin yhteydessä, jos huomaat palvelussamme parannettavaa. Olemme valmiita kehittämään palveluamme saavutettavammaksi.
Muistin aulan yhteydessä, Päämajamuseon alakerrassa ja Muistin kahvion yhteydessä löytyy esteetön WC. Muistin aulasta voi lainata pyörätuolia.
Opaskoirat ovat tervetulleita Muistin tiloihin ja näyttelyyn. Muiden koirien tulee odottaa keskuksen ulkopuolella. Voit pyytää koiralle juomavettä Kahvila Rauhasta.
Palvelut
Vaatesäilytys
Museossa on maksuton vartioimaton naulakko sekä lukittavia kaappeja, jotka ovat käytettävissänne museovierailun ajan.
Yleisö- ja inva-WC:t
Keskuksen unisex-WC:t löytyvät asiakaspalvelun ja museokaupan yhteydestä, Päämajamuseon näyttelyn puolelta sekä kahvilasta. Kaikissa näissä on myös liikkumisesteetön WC.
Lastenhoitohuone
Yhdistetty liikkumisesteetön WC ja lastenhoitohuone sijaitsee Muistin sisääntuloaulan läheisyydessä.
Muisti liittyi Suomen tiedekeskukset-verkostoon
Sodan ja rauhan keskus Muisti on liittynyt Suomen tiedekeskukset ry:n jäseneksi. Yhdistys perustettiin keväällä 2020 kansallisen verkoston pohjalta. Tällä hetkellä yhdistyksellä on 9 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Varkauteen perustettava uusi tiedekeskus ovat verkoston jäseniä.
Sodan ja rauhan keskus Muistin kannalta on myös merkittävää, että Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen valittiin Suomen tiedekeskukset ry:n hallituksen jäseneksi 16.3.2021. Verkoston päätehtävinä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikutusta verkostoyhteistyöllä ja edistää suomalaista tiedepääomaa ja tasa-arvoa uusien lähestymistapojen avulla. Hallituksessa Leskinen tulee olemaan tiedekeskuskentän näköalapaikalla, mikä on Muistin kaltaisen uuden toimijan kannalta erinomainen verkostoitumismahdollisuus.
Lue lisää yhdistyksen toiminnasta Suomen tiedekeskukset ry:n verkkosivuilta.
Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen puhuu Mikkelin Tieteen päivillä
Mikkelin Tieteen päivät järjestetään 13.-16.4.2021 kokonaan verkossa. Valtakunnallisen konseptin mukaan suunnitellun tapahtuman ohjelma rakentuu Hyvä ja paha tieto -teeman ympärille ja sitä lähestytään eri näkökulmista. Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen on tänä vuonna yksi Tieteen päivien asiantuntijapuhujista.
Puntasen puheenvuorossa ”Sodan muisti – kenen muisti?” pohditaan, kuinka toinen maailmansota on edelleen merkittävin eurooppalaisia identiteettejä muokannut tapahtumasarja. ”Jokainen sodan käynyt maa muistaa omia sotakokemuksiaan omista näkökulmistaan. Muistaminen liikkuu ja muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Yksilön muisti, sosiaalinen muisti, kulttuurinen ja kollektiivinen muisti kietoutuvat toisiinsa. Julkiseen muistamiseen vaikuttaa monet eri tekijät”, Puntanen toteaa. Puntasen puheenvuoro lähetetään suorana lähetyksenä keskiviikkona 14.4. klo 13.15. Linkin Puntasen puheenvuoroon ja muihin Tieteen päivien puheenvuoroihin saat täältä: Mikkelin Tieteen päivät 2021 | MUC
Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, monitieteinen ja maksuton tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Tieteen päivien kysymykset liittyvät monella tavalla hyvään elämään ja tieteen merkitykseen. Voiko kaikkea tietoa käyttää sekä hyvään että pahaan? Mitä eroa on tiedolla ja mielipiteellä? Miten aivomme käsittelevät uutta tietoa? Keitä tieto palvelee tulevaisuudessa?
Tutustu Mikkelin Tieteen päivien ohjelmaan TÄÄLLÄ ja tule mukaan seuraamaan keskusteluja. Voit kommentoida ja esittää kysymyksiä verkossa.
Pääkirjoitus: Muisti valmistuu koronan varjossa
Kun maailmanlaajuinen pandemia alkoi vuosi sitten, ajattelimme Muistissa, että se ei tule koskemaan meitä, vaan tilanne on jo ohi, kun avaamme ovat loppukeväällä 2021. Vähänpä tiesimme!
Epävarmuuden keskellä Muisti rakentuu kovaa vauhtia ja joukkoomme on tullut uusia osaajia, kuten tästä uutiskirjeestä saatte lukea. Olemme iloisia voidessamme kertoa Muistin käsittelevän sotaa myös taiteen keinoin. Osaksi Muistin näyttelykiertoa tulevat Jarmo Vellosen & Marikki Hakalan työryhmineen työstämä teos pasifisti Ardnt Pekurisesta sekä Juhana Moisanderin videoinstallaatio.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 100 000 euron yleisavustuksen. Myönnetyllä avustuksella edistetään tiedekasvatuksen kenttää ja tiedeviestintää. Avustuksen tavoitteena on edistää tiedettä täydentäen kansallista tutkimusjärjestelmää. Avustus myönnettiin haussa ”Yleisavustukset tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan, sekä tieteellisten seurojen ja yhdistysten toimintaan”. Arvostamme tätä suuresti ja kiitämme OKM:ää lämpimästi!
Muisti on hyväksytty Suomen Museoliiton jäseneksi ja niin muodoin tulemme osaksi Museokortti-perhettä. Avaamme Muistin verkkokaupan lähiaikoina, joka mahdollistaa pääsylippujen oston ja aikavarauksen etukäteen. Kaikkiin ilmeisimpiin kosketuspintoihimme tulee nanopinnoite, joka valon vaikutuksesta tuhoaa bakteerit ja virukset. Käsidesit, maskit ja jaksotettu asiakkaiden sisäänotto varmistavat asiakkaillemme turvallisen näyttelykäynnin. Seuraamme tarkasti koronapandemian etenemistä ja toivomme pääsevämme vahvistamaan Sodan ja rauhan keskus Muistin avajaispäivän mahdollisimman pian.
Pia Puntanen
asiamies, sisältöjohtaja
Kriisiaikojen tiedottamisesta
Meneillään olevan pandemian aikana on käyty useaan otteeseen keskustelua tiedonvälityksestä. Poikkeustilanteissa tiedonkululla ja sen sääntelyllä on monenlaisia merkityksiä. Jotta kansalaisia voitaisiin suojella taudilta, tarvittavista toimenpiteistä on viestittävä tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Samaan aikaan on pyrittävä ehkäisemään kaikenlaisen näennäistiedon ja huuhaan, kuten rokotusvastaisen propagandan, leviämistä.
Tilanteesta on helppo löytää paralleeleja toisen maailmansodan aikaiseen tilanteeseen. Tuolloin Suomen johto otti sotatilalain nojalla käyttöön keskitetyn tiedottamisen. Perustettiin tiedotusorganisaatio, josta sittemmin kehittyi aina sodan loppuun saakka toiminut Valtion tiedotuslaitos. Se tuotti yhdessä eri toimijoiden kanssa tiedotusmateriaalia, jonka perimmäinen tavoite oli kansalaisten motivoiminen sotaponnistusten tukemiseen.
Sota-ajan tiedotustoiminnan kääntöpuolena oli sensuuri. Nykyään länsimaissa sensuuria harjoittavat lähinnä kansainväliset digijätit, jotka somepalveluissa poistavat epätosia tietoja koronaviruksesta. Sota-ajan Suomessa sensuuri oli periaatteessa kaikenkattavaa. Lehdistöä valvottiin, kirjeitä luettiin ja puheluita kuunneltiin. Toki voimavarat rajoittivat sitä, mihin tosiasiassa pystyttiin: esimerkiksi kaikkiaan kuudesta miljoonasta kenttäpostikirjeestä voitiin käytännössä lukea vain pieni osa. Kirjeenvaihdon osapuolet olivat tietoisia sensuurista, ja monesti sekin lienee hillinnyt halua käsitellä kiellettyjä aiheita, vaikka sensuuria kierrettiinkin.
Toisin kuin monissa totalitaarisissa valtioissa, kuten Saksassa ja Neuvostoliitossa, suomalaisen sotasensuurin linjana oli esimerkiksi talvisodan aikana niukka, mutta totuudenmukainen tiedottaminen. Valehtelemaan ei ruvettu, vaan sen, mitä kerrottiin, piti olla totta. Vaikeista asioista, kuten vaikkapa lapsien kuolemasta junaonnettomuudessa tai heikkenevästä rintamatilanteesta vaiettiin. Niukan tiedotuslinjan kääntöpuolena olivat kulovalkean tavoin levinneet huhut, jotka usein liioittelivat tilanteen vakavuutta täysin perusteettomasti.
Yhteiskunnalliset kriisitilanteet synnyttävät ihmisissä epävarmuutta. Suomi selvisi sodasta, ja olemme kansainvälisessä vertailussa selvinneet verrattain hyvin tähän mennessä myös koronakriisistä. Pandemian ja sodan kaltaiset poikkeustilanteet vaativat niin päättäjiltä kuin tavallisiltakin ihmisiltä vaikeita, epämiellyttäviä valintoja. On hyvä muistaa, että yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat harvoin ovat niitä oikeita.
VTT Olli Kleemola, erikoistutkija
Muisti käsittelee sotaa myös taiteen keinoin
”Sanotaan, että kansakunta ei voi ymmärtää historiaansa ennen kuin käy sen läpi taiteen keinoin. Muistin periaatteisiin kuuluu monimuotoisuus ja sen vuoksi olemme Muistissa halunneet käsitellä historiaa, sen henkilöitä ja tapahtumia myös taiteen keinoin,” kertoo Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Luonteva tapa löytyi TARINAT -näyttelykokonaisuudestamme, jossa käydään yksilötasolla sodan kokemuksia läpi. Kuvanveistäjä Jarmo Vellonen oli aiemmissa teoksissaan käsitellyt sukulaisensa, pasifisti Arndt Pekurisen elämää ja kohtaloa. Mediataiteilija, ohjaaja Marikki Hakolan osaamisella teos saatiin yhdistettyä TARINOIDEN -konseptiin siten, että se säilyttää itsenäisen taideteoksen luonteensa,” Puntanen jatkaa.
Arndt Pekurinen oli vakaumuksellinen pasifisti, joka kieltäytyi sotaväestä, asepalveluksesta ja osallistumasta millään tavoin armeijaa tukevaan toimintaan. Pekurinen tuomittiin aatteensa vuoksi vuosina 1929–1931 kolme kertaa vankeuteen, mikä johti lopulta Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain Lex Pekurisen laatimiseen. Sodan aikana se ei kuitenkaan ollut voimassa ja Pekurinen teloitettiin Suomussalmen rintamalla marraskuussa 1941.
Kuvanveistäjä Jarmo Vellosen suhde Pekuriseen on kahtalainen: “Käytyäni siviilipalveluksen 1980-luvulla en ollut tietoinen Lex Pekurisesta, joka mahdollisti minunkin siviilipalveluksen suorittamisen. Vuonna 1998 luin lehdestä Erno Paasilinnan kirjoittaneen kirjan Pekurisesta. Kysyin äidiltäni, oliko hän sukua meille, kun hän on kerran syntynytkin samassa kunnassa kuin mummomme. Äiti vastasi, että kyllä on. Kukaan ei ollut siitä aiemmin puhunut minulle mitään. Haluan kunnioittaa Arndt Pekurisen muistoa, vakaumusta ja hänen esimerkkiään rauhanaatteen edistäjänä.”
”Arndt Pekurisen tarinassa minua on koskettanut erityisesti Pekurisen rohkeus ja pasifistinen vakaumus. Teos kuvaa Pekurisen ominaisuuksia aatteellisena, työtä tekevänä, lukevana, ajattelevana ihmisenä, sekä myös perheenisänä ja puolisona. Pekurisen oma ääni on teoksessa keskeisessä roolissa. Hänen universaalit ajatuksensa sodasta ja rauhasta ovat ajankohtaisia ja tärkeitä meidän ajassamme. Toivon, että Pekurisen perintö, rauhan sanoma, välittyy teoksemme avulla tämän päivän ihmisille,” kertoo Marikki Hakola.
Muisti ja Mikkelin taidemuseo yhteistyössä
Kuvataiteilija Juhana Moisander tunnetaan ihmisen käyttäytymistä pohtivista videoinstallaatioistaan. Savonlinnalaislähtöisen Moisanderin osaksi Muistin näyttelykiertoa tuleva tilausteos käsittelee karismaattisen johtajan kykyä mielikuvien ja viholliskuvien luomisen avulla houkutella massoja mukaansa. Osa ihmisistä innostuu johtajan tarjoamasta viestistä, toiset kokevat itsensä ”toisiksi” ja näkevät tilanteessa syntyvän uhkakuvan. Samalla kun Moisander kuvaa vahvaa johtajaa, hän myös riisuu tämän yltä valheellisuuden kaavun, näkee kulissin taakse ja tekee johtajasta naurunalaisen.
”Teos resonoi erinomaisesti näyttelykohteemme Maailma sodassa -kanssa”, sanoo Puntanen. ”Sodan syttymiselle on aina syynsä, mutta hyvin usein yksi tärkeimmistä on vahva, karismaattinen johtaja, joka onnistuu tenhoamaan seuraajansa siten, että myös aseellinen kriisi on mahdollinen” hän jatkaa.
Moisanderin teos on Mikkelin taidemuseon hankinta ja sen sijoitus on Muistissa. ”Mikkelin taidemuseon hankintapolitiikkaan kuuluu etelä-savolaislähtöisten kuvataiteilijoiden teoshankinnat. Videoinstallaatioiden pitkäaikainen esillepano on usein haastavaa, joten siinä suhteessa tämä yhteistyö oli erinomainen”, kertoo Mikkelin museojohtaja Matti Karttunen. ”Moisanderin eettisen valinnan kompleksisuutta, sen suhdetta yksilöön ja ryhmän moraaliin sekä toimintamalleihin käsittelevät teokset sopivat hyvin Muistin tiedekeskuslähtöiseen ajattelutapaan. Taidetta voidaan käyttää opetusvälineenä ja sen avulla voidaan johdattaa näkemään esimerkiksi yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ymmärtämään erilaisuutta. Taideteokset haastavat luoviin ratkaisuihin ja kannustavat innovaatioihin. Elämyksellinen ympäristö houkuttaa myös kriittiseen ajatteluun ja omien mielipiteiden ilmaisuun”, Karttunen jatkaa.
