Avainsana: näyttelytuotanto
Muisti siirtyy näyttelytuotannon loppusuoralle
Muistin rakentaminen on siirtynyt viimeiseen vaiheeseen, kun talon muutostyöt valmistuivat syksyllä, Muistin väki muutti uusiin tiloihin ja näyttelytuotanto siirtyi vuodenvaihteen jälkeen fyysiseen rakentamiseen. Samalla Muistin tiimiin liittyi uusia ammattilaisia kun muun muassa Muistin kaupan toteuttaminen aloitettiin.
Päämajakoulusta Muistiksi
Mikkelin Päämajatalon muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta 2020, jolloin Mikkelin kaupunki luovutti tilat Muistille ja näyttelyiden rakentaminen pääsi käyntiin. Rakennuksen muutostöissä kunnioitettiin kiinteistön historiaa ja pyrittiin säilyttämään alkuperäisiä elementtejä. Entistä koulupihaa avattiin muun muassa poistamalla korttelia rajaava aita. Se korvattiin kivipaasien rivistöllä, joka muistuttaa rakennuksen Päämajan aikaista pihapiiriä. Kiinteistön toisessa päädyssä toimivan Päämajamuseon autenttiset tilat säilytettiin ennallaan. Päämajamuseo liitettiin uuden tiedekeskuksen näyttelykiertoon modernien lasiovien avulla.
Muutostöistä vastannut Mikkelin kaupungin tilapalvelujen rakennuttaja Saija Himanen kertoi muutostöiden sujuneen ongelmitta ja pysyneen myös budjetissa. Sisätiloissa tehtyjen muutostöiden ohella rakennuksen peltikatto uusittiin. “Hauskana yksityiskohtana puisen ravintolarakennuksen alta löytyi kivikellari, josta meillä ei ollut tietoa aiemmin”, Himanen kertoo.
Rakenteita, elektroniikkaa ja Muistin brändituotteita
Päämajatalossa sisällä on alkanut lähtölaskenta kohti Muistin huhtikuun avajaisia ja Muistin tiimiin on liittynyt vuoden alussa näyttelymestari, kaupanhoitaja ja markkinointi- ja viestintävastaava.
Näyttelyn rakentaminen Muistin tiloissa etenee. Näyttelymestari Seppo Koponen kertoo: “Viimeisten viikkojen aikana seinien sisälle on alkanut nousta näyttelyrakenteita. Muistin tiloihin tulee digitaalista tekniikkaa ja moniaistisuutta hyödyntäviä kokemusyksiköitä, jotka tuovat sodan yksilön näkökulmasta omilla aisteilla koettavaksi. Uusi tekniikka mahdollistaa yksilölliset näyttelykokemukset, jossa sodan voi kokea näyttelyn alussa valitsemansa henkilön näkökulmasta. Uskoisin Muistin tarjoaman näyttelykokemuksen olevan kaikin tavoin todella uutta suomalaisella tiedekeskuskentällä.”
Modernin tiedekeskukseen toimintaan liittyy näyttelyn lisäksi paljon muutakin toimintaa. Esimerkiksi 120-paikkaista nykyaikaista auditoriota on jatkossa tarkoitus vuokrata kaupunkilaisten käyttöön myös keskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Muistin tiloihin tulee kahvila-ravintola, johon haetaan parhailaan ravintoloitsijaa. Muistin yhteyteen avautuvan kaupan tarjonnassa ja visuaalisessa ilmeessä pyritään huomiomaan Muistin brändiin ja näyttelyihin liittyviä tuotteita sekä muita kävijöitä kiinnostavia tuotteita. Muistin kaupanhoitajana aloittaneen Hanna Kolimaan visio on, että Muistin kauppa tulee valikoimallaan tukemaan näyttelyssä koettuja elämyksiä.
Muisti tulee näkymään kevään ja kesän aikana valtakunnallisesti, ja suunnitteilla on monikanavainen markkinointikampanja. “Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. Tavoitteenamme on siis kevään aikana maksimoida tavoittamamme yleisön määrä”, sanoo Muistin tuore markkinointi- ja viestintävastaava Anna-Maija Hunter.
Mitä tapahtui näyttelytuotannossa 2020 ja mitä tehdään 2021
Vuosi 2020 on ollut Muistin näyttelytuottajalle vauhdikas. Kun tehdään kokonaan uutta tiedekeskusta, työtä on valtavan paljon. Usein museot ja tiedekeskukset pitävät sisällään useita näyttelyosioita ja niitä uudistetaan yksi kerrallaan, mutta uutta tehdessä koko kokonaisuus on työn alla yhtä aikaa. Muistin tuleva näyttelykokonaisuus sisältää useita toisistaan täysin poikkeavia kohteita, joista jokainen vaatii paljon monenlaista työtä.
Näyttelyn tuotanto alkaa suunnittelusta: mistä halutaan kertoa, mitkä asiat siihen liittyvät, mitä halutaan nostaa esille? Tässä työssä Muistin tieteellisellä neuvottelukunnalla on ollut merkittävä rooli. Kun aiheet ja teemat ovat selvillä, mietitään, millaisin esittämisen tavoin keskeinen viesti saadaan välitettyä.
Näyttely tarjoaa mediana erilaisia työkaluja asioista kertomiseen: tunteisiin vetoava videoesitys historiallisten henkilöiden kokemuksista toimii toisessa kohtaa paremmin, toisessa taas seinälle projisoitu datavisualisointi tai vitriiniin asetettu esine ja siitä lisätietoa antava kosketusnäyttö. Työryhmässä pohditaan, mikä näkökulma valitaan, millainen tieto ja tunnelma kävijälle halutaan tarjota. Muistissa suunnittelutyö on ollut käynnissä jo pitkään, mutta sitä on riittänyt myös kuluneelle vuodelle. Porukalla olemme hioneet hyvistä ideoista toimivia näyttelykonsepteja.
Kun suunnitelmat ovat valmiina, alkaa tutkijoiden kova perustyö. He keräävät tarvittavat aineistot, selvittävät, kirjoittavat, etsivät kuvia, asiakirjoja ja esineitä. He laativat videotuotantojen käsikirjoituksia tutkimuskirjallisuutta ja mielikuvitusta yhdistäen, keräävät koosteita tärkeimmistä tapahtumista aikajanoille, selailevat arkistoja, koostavat ja karsivat ja tekevät loputtoman määrän valintoja siitä, mitä kaikkea näyttelyssä voidaan esittää. Sisällöntuotanto on näyttelyntekemisen ydintyötä, jonka merkitys jää usein piiloon. Onneksi olemme saaneet tiimiimme lahjakkaita tutkijoita, jotka kaivavat esiin kaiken tarvittavan. Aina välillä käy ilmi, ettei kaivattua kuvaa tai tietoa ole olemassa. Sekin on kuitenkin tulos, joka kertoo historiasta – ja siitäkin voi näyttelyssä kertoa.
Sisällöntuotannon edetessä mukaan prosessiin tulevat erilaiset talon ulkopuoliset tuottajat ja tekijät. Nykyaikainen näyttely vaatii niin monenlaista osaamista, ettei sitä kaikkea mitenkään voi löytyä omalta henkilökunnalta. Tämä on näyttelytuottajan kannalta kiireisin työvaihe: on löydettävä puuseppä, liuta näyttelijöitä, graafikko, ohjaaja, valo- ja äänisuunnittelija, VR-tuottaja, mustavalkokuvien värittäjä, taiteilija, lavastesuunnittelija, arkistonhoitaja, sähkömies, koodari ja kääntäjä – noin muutamia mainitakseni. Heidän kanssaan on sovittava mitä tehdään ja milloin, tarjottava oikeat aineistot oikeille henkilöille, seurattava työn etenemistä ja kommentoitava, viilattava ja hiottava lopputulosta. Siinä riittää langanpäitä pideltäväksi, mutta on ollut ilo huomata, kuinka ammattitaitoisia ihmisiä ympäriltämme löytyy. On myös avartavaa päästä seuraamaan niin monenlaisia ammattilaisia heidän työssään.
Vuosi 2021 laittaa vielä viimeisen vaihteen silmään, kun edellisten lisäksi pakettiin tulevat näyttelyrakenteiden rakennustyöt, tekniikan asennukset ja lopulta kaikkien sisältöjen paikoilleen asettaminen. Jo nyt tänä syksynä valmistuneissa näyttelytiloissamme tapahtuu hiljalleen muutoksia: lipunmyyntitiski on kohonnut kauppaan ja seinät alkavat saada näyttelyilmeen mukaista väriä ylleen. Tällaiset konkreettiset edistysaskeleet ilahduttavat näyttelytuottajaa eniten ja antavat virtaa arjen pyöritykseen. Kun on monta haastetta ratkaistavana, saan iloa videotuotannon viimeisimmän editointikierroksen tuloksesta tai tuoreen maalipinnan tuoksusta. Ja tätä riemua on luvassa ensi vuodelle runsain mitoin!
Jenni Korhonen, näyttelytuottaja