fbpx

Sodan ja rauhan keskus Muistilla ja Päämajamuseolla takanaan vilkas kesä

Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa vieraili viime kesän aikana yhteensä 18177 kävijää. Määrä on 11 % suurempi kuin kesällä 2023. Muutoinkin vuosi on ollut edellisvuotta vilkkaampi. Yhteensä Muistissa ja Päämajamuseossa on vieraillut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 28 535 kävijää. Kasvua edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna on 18,5 %. 

”Olemme hyvin tyytyväisiä kuluvan vuoden kävijämääriin. Muistin tunnettuus on selvästi kasvanut ja markkinointitoimenpiteet ovat toimineet” kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Sodan ja rauhan teemat sekä Päämajahistoria kiinnostavat selkeästi ihmisiä tällaisina aikoina”, jatkaa Leskinen. Kesäkuussa Päämajamuseossa avattu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely on saanut hyvää palautetta. 

Muistin ja Päämajamuseon kävijöistä yli 70 % saapuu Mikkelin ulkopuolelta ja näistä 46 % pääkaupunkiseudulta. Ulkopaikkakuntalaisten osuus korostuu erityisesti kesäkaudella. Tänä vuonna noin 20 000 vierasta on saapunut Muistiin yli 50 kilometrin päästä. Mikkelin aluetalouden kannalta tällä on suuri merkitys. 

Museokorttilaisia Muistin asiakkaista on tänä vuonna ollut tähän mennessä 31,5 %. ”Vaikka yksi Museokorttikäynti tuokin tuloa museoille normaalihintaista sisäänpääsylippua vähemmän, niin kokonaisuuden kannalta kortti on loistava kulttuurialalla tehty innovaatio”, sanoo Olli-Pekka Leskinen, joka on myös Suomen Museoliiton ja Museokorttiyhtiö FMA Creations Oy:n hallitusten jäsen. ”Museokortti kannustaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa ja etsimään uusia museokokemuksia. Museokortti madaltaa myös kynnystä piipahtaa näyttelyssä useammankin kerran”, kertoo Leskinen. Museokortin omisti vuoden 2023 lopussa yli 330 000 suomalaista ja määrä kasvaa tasaisesti.    

Muistissa odotetaan kävijämäärän pysyvän vilkkaana myös syksyllä. Ryhmävarauksia on mukavasti ja esimerkiksi pikkujoulukauden museovierailu- ja ateriapaketti Kahvila-ravintola Rauhassa on herättänyt kiinnostusta. Koko vuoden kävijätavoite vuodelle 2024 on 35 000 kävijää.

Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi taajaan kesällä 2024.

Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyssä avautuu sateenkaarikierros

Sodan ja rauhan keskus Muisti juhlistaa Mikkeli Pride -tapahtumaa 24.8.2024 avaamalla näyttelyssään sateenkaarikierroksen. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa valottava kierros on rakennettu nykyisen näyttelykierron sisään ja siihen voi tutustua omatoimisesti älypuhelimella qr-koodien kautta.

Sateenkaarikierros sisältää yhdeksän eri pistettä, jotka avaavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Pääpaino on Muistin Poikkeustila-näyttelyn teeman mukaisesti toisen maailmasodan ajassa.  Aihetta käsitellään esimerkiksi lainsäädännön ja vähemmistöjen oikeuksien kehittymisen kautta, mutta esille nostetaan myös erilaisia kokemuksia rintamalta ja suhtautumista erilaisuuteen. Käsittelyssä ovat myös mm. dragshow rintamaviihteenä sekä spekulaatiot Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta.

”Sodanaikainen homoseksuaalisuus on ollut pitkään vaiettu aihe”, kertoo Muistin tutkija Leena Hangasmaa ja jatkaa: ”Se, että asiasta on vaiettu, ei kuitenkaan tarkoita, että sitä ei olisi ollut. Tutkimusta aiheesta ryhdyttiin tekemään vasta 2000-luvulla. Tutkimus osoittaa, että sateenkaarihistoria sellaisena kuin aikalaiset ovat sen kokeneet, poikkeaa virallisten arkistojen rikosraporttien ja lääkärinlausuntojen luomasta kuvasta. Kokemuksia sota-ajasta ja homoseksuaalisuudesta voi löytää yksityisarkistojen muistitietokeruista, lehtiartikkelikokoelmista, haastatteluaineistoista ja päiväkirjoista.”

Sateenkaarikierros on osa Muistin tavoitetta laajentaa kuvaa suomalaisten sodan ajan kokemuksista. ”Kokemuksia on ollut yhtä monta kuin kokijoitakin, myös vähemmistöt mukaanlukien”, sanoo Muistin pedagogi Mikko Siitonen ja jatkaa: ”Tuomalla esiin aiemmin vaiettua historiaa avaamme silmiä yhteiskunnan moninaisuudelle, joka on aina ollut olemassa. Suhtautuminen sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoon elävät osana omaa aikaansa ja kulttuuriaan, niin sotavuosina kuin nykyään. Moninaisuuden ymmärtäminen on yksi demokraattisen ja turvallisen yhteiskunnan avaimia.”  

Sateenkaarikierros on nähtävillä Sodan ja rauhan keskus Muistissa & Päämajamuseossa sen aukioloaikoina normaalin pääsylipun hinnalla huhtikuulle 2025 saakka. Kierrosta varten tarvitset älypuhelimen.

Sateenkaarikierroksen pisteet näyttelyssä tunnistaa Muistin sateenkaarilogosta. Kuvassa myös sotamies Hellberg uudenvuodenrevyyssään Syvärillä 1943.

Muistin kesäsesonki on käynnissä – tekemistä tarjolla myös lapsiperheille 

Muistin kesäkausi on alkanut. Olemme avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun joka päivä klo 10.00−17.00. Lipunmyynti päättyy klo 16.30. Poikkeuksen tekee juhannuksen aika, jolloin Muisti ja Päämajamuseo ovat suljettuna to-la 20.−22.6. Johdanto-opastukset ryhmille ovat varattavissa normaaliin tapaan, mutta heinäkuun aikana kiertävää kahden tunnin opastusta näyttelyyn ei ole mahdollisuutta saada.  

Uutta nähtävää näyttelyssä on Päämajamuseon puolella, jossa avautuu kesäkuussa Mannerheim ylipäällikkönä -näyttelykokonaisuus.

Tänä kesänä tarjoamme nähtävää ja tehtävää lapsiperheille aiempaa enemmän. Perheen pienimmille on tarjolla kuvasuunnistus näyttelyyn Rauha-kyyhkyn seurassa. Yläkerran aulaan perustamme väritys- ja piirustuspisteen, jossa lapset voivat odotella vanhempien käydessä K12-merkityssä Taistelu-kohteessa. Lasten taideteoksista kootaan näyttely yläaulaan. Juhannuksen jälkeen käyttöön tulevat perhekortit, joiden avulla vanhemmat voivat keskustella lasten kanssa näyttelyn teemoista ja näyttelyssä heränneistä tunteista ja ajatuksista. Kysythän kuvasuunnistusta ja kortteja mukaasi lipunmyynnistä! 

Lisäksi Muistin osallistuu perinteistesti Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelujen lastentapahtuman Hulivilikarnevaalin työpajapäivään. Tiistaina 25.6.2024 voi Muistin pihalla kylvää rauhaa. Tarjolla on ohjattua ruukkujen koristelua ja siementen istutusta sekä kivien maalausta kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Vapaa pääsy. 

Muisti tarjoaa kesällä tekemistä myös lapsiperheille. SA-kuva Käkisalmesta kesältä 1942.

Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä

Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.

Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta

Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.

”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.

”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz

Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.

Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.

SA-kuva, väritys Ilona Mäki.

Onnistuneen kevään jälkeen kohti hyvää kesää

Sodan ja rauhan keskus Muistin kevätkausi oli lukujen, asiakaspalautteiden ja toiminnan näkökulmasta onnistunut. Vuoden alusta toukokuun loppuun Muistissa vieraili 10 358 asiakasta. Kasvua edellisvuoteen on 34 %. Vuonna 2022 Taloustutkimuksen tekemän museomatkailututkimuksen perusteella Muistissa kevätkaudella vierailleiden asiakkaiden aluetaloudellinen vaikutus on yli 1,3 miljoonaa euroa. Nämä eurot jakautuvat Mikkelin alueen yrityksille. Alueen talouden kannalta matkailussa ja kulttuurissa piilee edelleen merkittäviä mahdollisuuksia kasvuun.

Kuinka vieraiden määrä on saatu kasvuun? Merkittävin syy Muistin iän mukana tuoma tunnettuuden kasvu. Puskaradio on tunnetusti tehokkain keino levittää niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Asiakaspalautteiden ja kävijämäärän kasvun myötä voimme tietää, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lisäksi päämäärätietoinen markkinointi ja viestintä ovat tuottaneet tulosta. Monet asiakkaista ovat kuulleet Muistista ystävältä taikka sosiaalisesta mediasta. Joko sinä seuraat Muistia Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa tai LinkedInissä?

Toiminta on ollut kevätkaudella aktiivista. Omia tapahtumia, kuten luentoja, elokuvaesityksiä ja työpajoja on järjestetty yhteensä 13. Yhteistyötapahtumana järjestettiin muun muassa Suomen sotilassosiologisen seuran juhlaseminaari sekä kaksi luentoa Mikkelin Reserviupseereiden kanssa.  Veteraanipäivää juhlittiin yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa ja päivän työpajassa kylvettiin rauhaa.

Ilahduttavaa on ollut myös oppilasvierailujen määrän merkittävä kasvu. Ryhmiä on käynyt 33 ja oppilaita 775. Tässä maailmantilanteessa ja digitaalisen informaatiotulvan keskellä on äärettömän tärkeää, että nuorten kanssa käydään keskustelua sotien vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä siitä, kuinka vaikeuksista voidaan selvitä. Vahva medialukutaito auttaa nuoria tunnistamaan disinformaatiota sekä löytämään tutkittua ja luotettavaa tietoa. Nuorissa on meidän tulevaisuutemme.

Fyysisten vierailujen lisäksi Muisti tarjoaa myös verkkosisältöjä. Viimeisen vuoden aikana Muisti on kehittänyt uutta Sodan muisti –verkko-oppimateriaalia Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Tammenlehvän perinneliitolta saatujen avustusten turvin. Työtä tullaan jatkamaan syksyllä 2024 ja keväällä 2025 Uuden Päivän rahaston myöntämällä avustuksella.

Myös näyttelytuotannot ovat edistyneet! Tiistaina 18.6.2024 avataan Päämajamuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu ja tuotettu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely. Tämä näyttelyteema on ollut pitkään Päämajamuseon asiakkaiden toiveissa. Sisällöllisesti näyttely on vihdoin ollut mahdollista tehdä uusien tutkimusten myötä. Tutkimuksista kovassa käytössä ovat olleet Mikko Karjalaisen Mannerheimin Päämaja – Sodanajan johtoesikunta 1919-1944 ja Mikko Karjalaisen ja Toni Monosen Mannerheimin sotataito. Vaikka tätä kirjoittaessa näyttelytyö on vielä kesken, niin jo nyt voimme ylpeänä kutsua kaikki vierailemaan näyttelyssä tänä kesänä. Tervetuloa!

Hieman pidemmällä aikajänteellä uusia näyttelysisältöjä on tulossa myös Muistiin. Vuonna 2023 aloitettiin Muistin päänäyttelyn uudistamisen suunnittelu. Ideointityö on jatkunut tänä keväänä ja toden teolla työ pääsee vauhtiin kesälomien jälkeen elokuussa. Tavoitteena on uudistaa jo olemassa olevia sisältöjä sekä luoda kokonaan uusia näyttelykokonaisuuksia. Yksi näyttelyn pääpainopisteistä tulee olemaan veteraaniperinne tai laajemmin ymmärrettynä sotasukupolvien perintö. Tässä uudessa näyttelykokonaisuudessa tullaan käsittelemään muun muassa sitä, kuinka me onnistuimme sotasukupolvien voimin säilyttämään sotien jälkeen demokraattisen yhteiskunnan ja kehittymään hyvinvointiyhteiskunnaksi. Edellisten sukupolvien uhrautuvuuden, sitkeyden, lähimmäisten huomioonottamisen, velvollisuudentunnon ja tulevaisuudenuskon ansiosta elämme yhdessä maailman parhaimmista maista.

Aurinkoista kesää ja tervetuloa vierailulle Muistiin!

Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti

Muistin pedagogi Mikko Siitonen on kuluneen kevään aikana ohjannut useita koululaisryhmiä näyttelyn saloihin.

Muistissa on käynyt 100 000 asiakasta

Sodan ja rauhan keskus Muistissa on vieraillut sen vajaan kolmivuotisen historian aikana yhteensä yli 100 000 asiakasta. Virstanpylväs saavutettiin perjantaina 3.5.2024.

Muistin 100 000. asiakas oli mikkeliläinen Emmi Voutilainen, joka tuli museokäynnille puolisonsa Antin kanssa. Antti Voutilainen oli toivonut museokäyntiä joululahjaksi, ja Emmi oli ostanut liput Muistin verkkokaupasta.

”Nyt saimme lapset hoitoon ja pääsimme lunastamaan lahjan. Muistin aihepiiri kiinnostaa ja olemme vierailleet vastaavissa kohteissa muualla”, kertoivat Voutilaiset.

Emmi ja Antti Voutilainen saivat Muistilta kassillisen MUISTI Kaupan tuotteita ja kahvit kahvila-ravintola Rauhassa.

Muistin vuotuinen kävijämäärä on liikkunut reilun 30 000 paikkeilla. Suurimmat kävijämäärät tulevat pääkaupunkiseudulta ja Mikkelin seudulta.

”Vuoden 2024 alku on ollut aikaisempia vuosia vilkkaampi. Viime vuoteen verrattuna Muistissa on vieraillut tammi-huhtikuussa 32 % enemmän asiakkaita. Vuoden alku on ollut siis lupaava”, kommentoi Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Pyrimme edelleen kasvattamaan valtakunnallista tunnettuuttamme ja lisäämään markkinointia.”

Muisti odottaa vilkasta kesäsesonkia ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi myös seuraavat 100 000 asiakasta!

Emmi ja Antti Voutilainen olivat Muistin 100 000. ja 100 001. kävijät.

Tervetuloa joululomilla Muistiin!

Sodan ja rauhan keskus Muisti on joulun ja vuodenvaihteen tienoilla avoinna ma-la klo 10.00−17.00 seuraavin poikkeuksin:

Muisti on suljettuna 20.12.−26.12. ja 31.12.−1.1. Palvelemme siis joulun välipäivät 27.12.−30.12. normaalisti, kuten myös uuden vuoden jälkeisen viikon 2.−6.1. Olemme avoinna myös loppiaisena!

Tammikuussa olemme sunnuntaiden ohella suljettuna myös maanantaisin. Poikkeuksena tähän on su 28.1., jolloin Muisti palvelee 10.00−17.00.

Muisti toivottaa joulurauhaa sekä tervetulleeksi tutustumaan näyttelyihimme myös joululomilla.

Museoiden yö Muistissa ja Rauhassa

Perinteinen Museoiden yö  järjestetään Mikkelissä tänä vuonna perjantaina 27.10. klo 17.00-24.00. Muistin ja Rauhan ohjelma illan osalta on seuraava:

Muistissa
klo 17-24 Muistin erikoisvalaistus
klo 17-18 auditoriossa Muistin kirjailijavieraat – Kari Kallonen & Rauno Juhola: Operaatio Turkoosin taistelija. Kuinka yksilö ja yhteiskunta toipuvat sisällissodasta? Historijoitsija Kari Kallonen haastattelee yritysjohtaja Rauno Juholaa, joka nuorena muukalaislegioonalaisena koki Ruandan kansanmurhan.
klo 17-21 Muistin aulassa hyvinvointionnenpyörä sekä askartelutyöpaja
klo 18-24 auditoriossa ELKAn Mikkeli-filmejä. Elinkeinoelämän keskusarkiston aarteita menneestä Mikkelistä.
Klo 20.45 Muistin lipalla räjähtävää räppiä ja hyvää energiaa! Räppärit Mehu ja Saldo sekä Chokko ja Aleksi
Kahvila-ravintola Rauhassa
klo 17-20 Lämpöä ja Rauhan terveisiä Ukrainaan -työpajassa neulotaan villasukkia Ukrainaan. Langat tarjoaa Pirtin kehräämö, välineet Taito Itä-Suomi ja ohjauksen Savon Kässämartat. Voit myös tulla oman keskeneräisen neuleesi kanssa paikalle tai tuoda valmiita villasukkia. Mikäli käsityöt eivät ole sinun juttusi, voit kirjoittaa tai piirtää postikorttitervehdyksen toimitettavaksi sukkalähetylsen mukana.
klo 20 & 22 Synnyin valoon. Lauluja ja ajatelmia elämästä. Päivi Haapalehto
Klo 19.30 & 22.30 Villasukkarokkia ja rauhan lauluja, Hiljaistenmiestenlaakso-duo
klo 17-24 tarjolla kahvilapalvelut ja iltapalabuffa (A-oikeudet)


Kaikkiin ohjelmiin vapaa pääsy! Pääsyliput Muistin ja Päämajamuseon näyttelyyn 10 euroa.
Museokauppa palvelee koko illan. Tarjouksessa valikoidut palapelit ja julisteet -40 %.

Sodan ja rauhan keskus Muistilla on Museoiden yössä luvassa monipuolista ohjelmaa

Muistissa ja Päämajamuseossa tapahtuu puolustusvoimain lippujuhlan päivänä

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo juhlistavat puolustusvoimain lippujuhlaa sekä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää 3.−4.6. Tapahtuman aikana voi mm. tavata virtuaalisen Mannerheimin työhuoneessaan sekä vierailla Mannerheimin salonkivaunussa niin oikeasti kuin lisätyn todellisuuden keinoin. Samalla aukeaa Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki.

Lauantaina ja sunnuntaina 3. ja 4.6. ARMikkeli-hanke esittelee klo 11.00−15.00 Muistin pihalla virtuaalista Mannerheimin salonkivaunua veloituksetta. Samaan aikaan on tavattavissa myös lisätyn todellisuuden keinoin luotu marsalkka Mannerheim työhuoneessaan Päämajamuseossa normaalin pääsylipun hinnalla.

Sunnuntaina 4.6. Mannerheimin huonetta koristavat perinteiset syntymäpäiväruusut. Virtuaalivaihtoehdon lisäksi myös oikea salonkivaunu on avoinna yleisölle Mikkelin asemalla klo 10.00−17.00. Vaunuun on vapaa pääsy. Vapaa pääsy on myös klo 15.00 Muistin auditoriossa alkavaan dokumenttielokuvanäytökseen. Viestikeskus Lokin toiminnasta kertova filmi palkittiin keväällä Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuissa.

4.6. käynnistyy Muistin ja Päämajamuseon kesäsesonki. Kesän aikana näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 31.8.2023 saakka.

Mannerheimin salonkivaunu lisätyn todellisuuden keinoin nähtynä Muistin ja Päämajamuseon pihalla Museoiden yössä lokakuussa 2022. Kuva: ARMikkeli-hanke.

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä

Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.

”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.

Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.

”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”

Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.

Ruotsiksi on käännetty evakkotyttö Anjan (kuvassa), aseistakieltäytyjä Arndtin, sotamies Onnin ja ulkoministeri Väinön tarinat. Kuva: Pihla Liukkonen.