fbpx

Sodan ja rauhan keskus Muistille tukea useilta tahoilta

Sodan ja rauhan keskus Muisti on kuluneen syksyn mittaan saanut useita apurahoja, avustuksia ja lahjoituksia. Yhteensä avustusten ja lahjoitusten summa nousee 465 000 euroon. Apurahoista kolme on suuruudeltaan 100 000 euroa.   

Apurahojen ja avustusten voimin kehitämme toimintaamme ja teemme projekteja. Useimmiten ne ovatkin tarkoitettu tiettyyn toimintaan, kertoo Muistin sisältöjohtaja ja tukisäätiön asiamies Pia Puntanen.  

Maanpuolustuksen kannatussäätiö lahjoitti Muistin tunnettuuden vahvistamiseen 100 000 euroa ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto saman summan verkko-oppimateriaalien tekemiseen. Kolmas suuri lahjoitus oli eduskunnan jakovaroista Muistin toiminnan kehittämiseen. 

Kiitämme lämpimästi vaalipiirimme kansanedustajia Hanna Holopaista, Heli Järvistä ja Jari Leppää sekä kaikkia asiaan vaikuttaneita Muistin asian esillä pitämisestä, Puntanen jatkaa. Olemme iloisia siitä, että Muistin toiminta on tunnustettua laajalti eri eduskuntapuolueiden piirissä. 

Turvallisuuden tukisäätiön 30 000 euron apuraha on kohdistettu Muistin näyttelyjen laite- ja tekniikkahankintoihin sekä uusiin tietokantavisualisointeihin. Viimeisimpänä Muistille lahjoitti joulukuussa 20 000 euroa Lotta Svärd Säätiö. Perusteena lahjoitukselle oli Muistin tärkeä rooli sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. Lisäksi säätiö katsoo Muistin ylläpitävän suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä. 

Muistin tukisäätiölle suunnatut lahjoitukset, yhteensä 115 000 euroa ovat yritysten, yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia. Olemme saaneet sekä raha- että osakelahjoituksia. Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja -listalla, jonka vuoksi yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta, Puntanen kertoo.   

Avustukset ja lahjoitukset ovat Muistin rahoituksessa merkittäviä, vaikka toimialaan nähden oman toimitamme tuotot ovatkin hyvin korkealla tasolla, Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen sanoo. 

Kuva: Pihla Liukkonen

Muistin kirjailijavieraat tuo tuoreimman sotahistoriallisen tietokirjallisuuden Mikkeliin

Sodan ja rauhan keskus Muistin kulttuuritarjonta laajenee, kun Muistin kirjailijavieraat –luentosarja käynnistyy 22.10.2022. Luvassa on ajankohtaisia, tarkkanäköisiä ja mielenkiintoisia katsauksia Suomen sotien historiaan.

Muistin kirjailijavieraat on luentosarja, joka johdattelee kuulijansa tutustumaan ajankohtaisen sotahistoriallisen tietokirjallisuuden pariin. Tilaisuudessa pääset paneutumaan kirjailijan itsensä kertomana hänen tuoreimpaan teokseensa, keskustelemaan aiheesta esiintyjän ja muun yleisön kanssa sekä hankkimaan kirjan myös omaan hyllyysi. Luentosarjan tapahtumapaikkana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin auditorio, joka soveltuu erinomaisesti monipuoliseen esiintymis- ja kokoontumiskäyttöön.

Luentosarjan aloittaa 22.10.2022 klo 13 Mikko Tynin luento “Mannerheimin henkivartiointi sotavuosina”. Luennollaan hän taustoittaa Mannerheimin henkivartiointia aina vuodesta 1918 alkaen liikkuen kronologisesti YH-vaiheen järjestelyiden kautta talvi- ja jatkosotaan. Tyni keskittyy henkilösuojausjärjestelyiden ydinkohtiin, käytännön seikkoihin ja keskeisiin henkilöihin. Lisäksi hän paneutuu tarkemmin muutamaan erityistilanteeseen, kuten Hitlerin vierailuun Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942 ja marsalkan murhayritykseen sitä seuraavana vuonna. Luento perustuu Tynin uusimpaan teokseen Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918-1946. Mikko Tyni on tietokirjailija, joka on perehtynyt erityisesti tiedusteluhistoriaan ja sota-ajan lääkintähuoltoon. Päätyönään hän toimii tuotantojohtajana peliteollisuudessa.

Luentosarjaa jatkaa 3.11.2022 klo 17 Janne Könösen katsaus hänen uusimpaan tietokirjaansa Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota. Teoksen taustoittamana Könönen kertoo, miten Hitler oivalsi Suomen sotilaallisen ja taloudellisen arvon ja esittelee Suomen tien mitättömästä reunavaltiosta natsi-Saksan elintärkeäksi liittolaiseksi. Keskeiseksi nousee Hitlerin halu nostaa Saksa samalle viivalle resursseiltaan rikkaiden Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa ja se, kuinka kipeästi hän tarvitsi siihen Suomen luonnonvaroja, kuten malmia ja nikkeliä, ja niiden ohella Suomen sotilaallista kyvykkyyttä. Janne Könönen on toimittaja, tietokirjailija ja historiantutkija, joka on perehtynyt erityisesti toisen maailmansodan historiaan.

Syksyn luentosarjan päättää 17.11.2022 klo 17 Mikko Karjalainen luennollaan Mannerheimin sotataidosta. Mannerheim otti kaikkiaan osaa viiteen eri sotaan, joissa hän taisteli niin ratsain, joukkojen edessä kuin neuvottelupöydänkin takana. Millainen hänen sotataitonsa oli, miten hän sitä kehitti ja miten esimerkiksi Venäjän tsaarinarmeijan ajat vaikuttivat hänen taisteluosaamiseensa? Karjalaisen vasta julkaistu tietokirja Mannerheimin sotataito on katsaus Carl Gustaf Mannerheimin huimiin sotakokemuksiin aina 1880-luvulta 1940-luvulle. Mikko Karjalainen on maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon apulaisprofessori, joka työskentelee muun muassa Puolustusvoimien kokeilu- ja kehittämistoiminnan historiallisia juuria tutkivan hankkeen parissa.

Muistin kirjailijavieraat –tapahtumien pääsymaksu on viisi euroa. Pääsymaksu oikeuttaa sisäänpääsyyn yhdelle luennolle.

sa-kuva
Kuva: SA-kuva

Palkittu graafikko Kari Piippo ottaa kantaa Ukrainan sotaan The End -julisteella

Kari Piippo on julkaissut useita yhteiskunnallisesti kantaa ottavia julisteita, joita on ollut laajalti kansainvälisesti esillä. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntui heti vaativan kannanottoa. Japanilaisen Ogakin julistemuseon kutsunäyttely antoi kimmokkeen julisteen toteutuksesta”, Piippo kertoo.

Piipon julistetaide on niukkuuden taidetta, älyllinen oivallus, joka yhdistyy yksinkertaiseen ja selkeään, katsojalle nopeasti välittyvään muotoon. The End -julisteessa on voimakkaan oranssilla pohjalla Z hautavajoamassa. ”Taustalla on ajatus miekkaan tarttumisesta ja miekkaan hukkumisesta”, Piippo kertaa venäläisten, Ukrainassa operoivien joukkojen Z-tunnuksen käyttöä julisteessa.

Olemme todella iloisia yhteistyöstä mikkeliläisen, arvostetun graafikkomme Kari Piipon kanssa. The End -juliste on todella vaikuttava, ja sen sodanvastainen viesti vahva”, kertoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Julistetta on saatavilla Muistin kaupasta sekä verkkokaupastamme, myös Piipon signeerauksella varustettuna rajoitettu erä. Julisteesta on tehty myös postikortti”, Muistin myymälänhoitaja Hanna Kolimaa kertoo.

Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä julisteesta ja postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.

Kari Piippo on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia graafikoita. Hänet tunnetaan erityisesti pelkistetyistä ja iskevistä julisteistaan. Piippo valmistui graafikoksi Helsingin Taideteollisesta oppilaitoksesta 1967 ja hän on saanut kotimaassa kaikki merkittävimmät taideteollisuusalan palkinnot: mm. Valtion taideteollisuuspalkinto, Vuoden graafikko, graafisen suunnittelun Platinahuippu ja neljä Kultahuippua sekä Pro Finlandian. Viimeisin kansainvälisesti palkittu työ on Rich/Poor -juliste, joka sai parhaan sosiaalisen julisteen palkinnon Bolivian Biennalessa 2021. Meksikon julistebiennalessa Piippo on voittanut kolme kertaa pääpalkinnon.

Hanna Kolimaa (vas.), Pia Puntanen ja Kari Piippo.

Sodan ja rauhan keskus Muistin kesäsesonki käynnistyy

Sodan ja rauhan keskus Muisti & Päämajamuseo siirtyvät kesäaukioloihin maanantaina 6.6.2022. Muisti on avoinna päivittäin klo 10.00−17.00 elokuun loppuun saakka.

Muistin näyttely käsittelee sotaa ilmiönä: mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle. Interaktiivinen näyttely tuo sodan kokemuksen lähelle. Tänä kesänä sisällöistä on tarjolla myös kieliversiot. Digitaaliset tekstisisällöt ovat tarjolla suomen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi.

  • Pandemiarajoitusten hellitettyä odotamme tänä kesänä myös kansainvälisiä matkailijoita. Haluamme tarjota näyttelykokemuksen täysipainoisesti myös heille, sanoo Muistin asiakaspalvelupäällikkö Anna-Maija Hunter.

Suosittu Tarinat-näyttelyosio on tarjolla englanniksi iltapäivisin klo 13.30 alkaen, jolloin toinen kahdesta nähtävillä olevista tarinasta vaihdetaan englanninkieliseen versioon. Tarinoiden esittämisaikataulun näet täältä. Muiden näyttelykohteiden kieliversiot ovat asiakkaiden valittavissa jatkuvasti.

Päämajamuseon puolella näyttelyuudistus jatkuu. Avautumassa on näyttelykohde nimeltä Sota ja politiikka, jossa käsitellään Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon sisäpiiriä, sotataloutta sekä Suomen suhteita jatkosodan aikaiseen Saksaan.

Kesän aikana Muistissa on myös tapahtumia. Ensimmäisenä tarjolla on 11.6. Päämaja sodankäynnin johdossa -seminaari, jonka Muisti järjestää yhteistyössä Suomen Sotahistoriallisen Seuran kanssa. 28.6. Hulivilikarnevaalien työpajapäivä jalkautuu myös Muistiin ja 5.7. vuorossa on Suomen Pankin kansainvälinen talouskonferenssi. Tapahtumista voi lukea lisää täältä.

Muistin julkisivu
Kuva: Leena Hangasmaa