Tekijä: Olli-Pekka Leskinen
Pääkirjoitus: Hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulunaikaa!
Kahdeksankymmentä vuotta sitten Suomessa valmistauduttiin itsenäisyyspäivän viettoon poikkeuksellisissa olosuhteissa. Takana oli talvisota, sadat tuhannet evakot olivat joutuneet jättämään kotinsa, ja tärkeä osa Suomen maa-alasta, pelloista, tehtaista ja metsistä oli luovutettu rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle. Suru sodassa kaatuneista ja vammautuneista sekä muista menetyksistä oli vielä kipeänä läsnä.
Myös vuoden 2020 itsenäisyyspäivää vietetään Suomessa ja joulunaikaa koko maailmassa tavanomaisista poikkeavissa olosuhteissa. Covid19-pandemia on mullistanut arkipäivämme tavalla, johon ei ole aikakausiin totuttu. Pelko oman tai läheisten terveyden sekä työn ja elinkeinon menettämisestä on läsnä. Valtio ja viranomaiset ovat rajoittaneet kansalaisten elämää poikkeuksellisella tavalla, lainsäädännön antamin valtuuksin. Tarttuvia tauteja ei ole tarvinnut pelätä vuosikymmeniin, kiitos lääketieteen kehityksen. Ei ole ihme, että tilannetta on verrattu sotaan ja keskustelussa on käytetty sodankäynnistä tuttuja käsitteitä.
Juhliessamme itsenäisyyspäivää 6.12. me suomalaiset emme muista niinkään vuotta 1917, vaan toisen maailmansodan päättymistä ja Suomen säilymistä itsenäisenä valtiona. Oman lisänsä tänä vuonna asiaan tuo viimeisen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin haudan lepoon saattaminen 27.11. Gerdtin, kuten muidenkin sotaveteraanien sanoma jälkipolville on ollut rauhan sanoma; ei enää sotaa. Viimeisen Mannerheim-ristin ritarin kuolema päätti erään aikakauden, 75 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Silti keskuudessamme elää edelleen rintamatunnuksen omaavia henkilöitä sekä suuri joukko ihmisiä, joiden elämään sota vaikuttaa pisimpään – sodan lapsena kokeneet. On tärkeää ymmärtää sodan kokemuksen pitkä ja ylisukupolvinen vaikutus.
Tässä uutiskirjeessä vedämme yhteen Sodan ja rauhan keskus Muistin kuulumisia kuluneen vuoden varrelta – ensi vuonna avataan ja siihen on aikaa enää muutamia kuukausia! Yksi tärkeimmistä Muistin näyttelyt mahdollistavista asioista on näyttelynhallintajärjestelmämme, jonka olemme ristineet Nohevaksi. Siitä, sekä marraskuussa vietetyn sateenkaarikuukauden merkeissä kirjoitetusta artikkelista voitte lukea tästä uutiskirjeestä.
Ja lopuksi, näin joulun alla, erikoistutkijamme VTT Olli Kleemola kirjoittaa puhdetöistä. Monissa kodeissa on edelleen rintamalla tehtyjä esineitä, mutta moniko meistä tietää, että niiden valmistamisella oli merkittävä miesten mielialaa ylläpitävä rooli tai että niitä tehtiin organisoidusti myyntiin?
Pia Puntanen, sisältöjohtaja
Muistille kärkihankeapuraha Etelä-Savon Kulttuurirahastolta
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto myönsi huomattavan apurahan haun kärkihankkeeksi nimetyn Sodan ja rauhan keskus Muistin pelillisen näyttelyosion suunnitteluun ja toteutukseen.
Suomen
Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Sodan ja rauhan keskus
Muistille 40 000 euron apurahan. Kyseessä on maakunnan kulttuurin edistämiseksi
jaetun rahoituksen kärkihankeapuraha tämän kevään haussa. Apurahoitusta
jaettiin tällä kertaa yhteensä 723 000 euron edestä kulttuurin
edistämiseksi Etelä-Savossa.
Muisti kohdentaa apurahan pelilliseen näyttelyosioon
Tarinat-näyttelykokonaisuudessa. Näyttelykokonaisuus tulee yhdistämään
museokentän, pelisuunnittelun ja pedagogiikan erilaisia piirteitä yhteen uudenlaisella
tavalla. Näyttelyosion tarkoituksena on ennen kaikkea luoda kokijalle historiallista
empatiaa herättävä vahva pelillinen elämys.
”Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista.”
– Pelilliset tarinat tulee olemaan yksi Muistin innovatiivisimmista näyttelykohteista. Pelilliset ominaisuudet mahdollistavat leikittelyn vaihtoehtoisella historian kerronnalla, jossa yhdistyvät henkilöiden omat kokemukset käyttäjän omiin valintoihin. Näyttelykohteessa fakta tulee siis sekoittumaan fiktioon. Lähestymistapa mahdollistaa valintojen vaikutuksen näkemisen ja historiallisen empatian kokemisen, kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen pelilliseen näyttelyosioon liittyen.
Leskinen täsmentää apurahan olevan hankkeen toteutumisen kannalta merkittävä.
– Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista. Lopputulos tulee olemaan vaikuttava.
Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tulevat osallistumaan Muistin oman henkilökunnan lisäksi pelisuunnittelun ja kuvallisen viestinnän ammattilaiset.
– Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa museoissa ja tiedekeskuksissa. Samalla yleisö vertaa museokentän tarjontaa viihdetarjontaan ja miettii, käytetäänkö vapaa-ajan arvokkaita hetkiä esimerkiksi elokuvissa vai museossa. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuki antaa Muistille mahdollisuuden luoda näyttelykohde, jollaista ei olla ennen nähty. Toivomme, että tuleva yleisömme löytää pelillisistä tarinoista uusia näkökulmia menneisyyteen ja sitä kautta herkkyyttä sekä voimaa nykyhetkeen, täsmentää Muistin pedagogi Jere Linnanen hankkeeseen liittyen.
Värväys: Projektiasiantuntija Memoriaali-hankkeeseen
Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on tiedekeskus, joka avataan Mikkelissä keväällä 2021. Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta ja luomassa sen palveluja?
Värväämme joukkoomme ”nörttiä humanistia” tai ”humanistia nörttiä” kehittämään verkkopalveluamme, josta kasvaa tulevaisuudessa sähköisten sodan ajan aineistojen tietokanta.
Tehtäväsi on työskennellä Memoriaali-hankkeessa, joka on Sodan ja rauhan keskus Muistin, Elinkeinoelämän keskusarkisto Elkan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sekä Mikkelin kehittämisyhtiö Miksein yhteishanke. Hankkeessa kehitetään digitaalisen aineiston vastaanottoa, käytettävyyttä ja verkkopalvelua testaamalla jo olemassa olevia työkaluja sekä toteuttamalla kahta sähköisen vastaanottamisen mallia.
Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen 1.6.2020 – 31.11.2021
Projektiasiantuntijaa, jonka työtehtäviin kuuluu Muistin edustajana kehittää Memoriaali -verkkopalvelua, testata digitaalisen aineiston vastaanottoon ja käytettävyyden edistämiseen suunniteltuja työkaluja joukkoistamisen ja muiden verkkopalvelujen rajapintojen näkökulmasta sekä osallistua projektiryhmän työskentelyyn.
Parhaat edellytykset tehtävän hoitamiselle antaa soveltuva korkeakoulututkinto esimerkiksi tietotekniikan tai tiedonhallinnon alalta sekä työkokemus kokoelmienhallintaan liittyvissä työtehtävissä arkistoissa, kirjastoissa tai museoissa. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää oma-aloitteisuuden ja itsenäisen työskentelyn lisäksi hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja kykyä ajatella asioita loppukäyttäjän näkökulmasta.
Työaika: liukuva työaika 36,25 h/viikko.
Työehdot ja palkkaus: Palta/museoiden työehtosopimus + tehtävän vaativuuden mukainen lisä
Tehtävän täytössä noudatamme koeaikaa.
Jätä hakemus 24.5. klo 24 mennessä. Täytä hakemukseen vain olennaisimmat työkokemukset ja koulutukset. Liitä hakemukseen ansioluettelosi, josta selviää muu työkokemuksesi ja koulutuksesi.
Lisätietoja
Pia Puntanen, asiamies
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
[email protected]
0400 651 620
Kansallinen veteraanipäivä siirtää perintöä seuraaville polville
Kansallista veteraanipäivää vietetään sotiemme veteraanien kunniaksi. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Päiväksi valikoitui 27.4., joka on Lapin sodan päättymispäivä. Tällä haluttiin viestiä veteraanipäivän rauhantahtoisuutta.
Veteraanipäivä on suhteellisen nuori juhla. Kylmä sota piti pitkään Suomessa sodan ja sen muistamisen piilossa. 1980-luvun lopussa Neuvostoliiton alettua uudistua ilmapiiri avautui viimein avoimelle puheelle sodistamme ja niihin osallistuneista miehistä ja naisista. Veteraanijärjestöt ja silloinen pääministeri Kalevi Sorsa tekivät aloitteen kansallisen päivän viettämisestä, jolla veteraanit saivat vihdoin julkista arvostusta Suomen itsenäisyyden puolustamisesta.
Kansallisesta veteraanipäivästä on muodostunut yksi vuoden merkittävimpiä itsenäisen Suomen juhlia. Valtakunnallisen pääjuhlan lisäksi juhlaa on vietetty paikallisesti Suomen kunnissa eri tavoin. Tänä vuonna Tampereella vietettäväksi suunniteltu valtakunnallinen pääjuhla on peruttu koronavirustilanteen vuoksi. Juhlan teema “Ihmisten välillä hyvä tahto – Välvilja mellan människor” on kuitenkin ajankohtainen aina.
Sotaveteraaneja on keskuudessamme vielä lähes 8000, heistä enemmistö on naisia. Sotaveteraanien perinteitä hoitaa ja vaalii Tammenlehvän Perinneliitto, jonka veteraanijärjestöt perustivat vuonna 2003. https://tammenlehva.fi/. Veteraanien etujärjestönä toimii Sotaveteraanien keskusliitto. https://sotaveteraanit.fi/
Tänä poikkeuksellisena keväänä käytännössä kaikki kansallisen veteraanipäivän viralliset juhlallisuudet on peruttu. Liput kuitenkin liehuvat saloissa, ja voimme juhlistaa päivää esimerkiksi kuuntelemalla Suomen suurimman virtuaalikuoron esittämää Finlandia-hymniä. Esityksen on vuoden 2020 kansallisen veteraanipäivän kunniaksi tilannut valtioneuvosto. Kuorossa laulaa 1075 kuorolaista ja sitä johtaa director cantus Arto Joutsimäki. https://www.youtube.com/watch?v=kG1WcTLDJ1E
Värväys: Markkinointi- ja viestintävastaava
Haluatko olla mukana perustamassa uutta tiedekeskusta? Viestinnän ammattilaisena olet luomassa uuden tiedekeskuksen viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuksia yhdessä toimitusjohtajan ja sisältöjohtajan kanssa. Vastaat monipuolisessa tehtävässäsi sekä visuaalisesta että kirjallisesta viestinnästä. Tehtävänäsi on pitää yllä ja kehittää Sodan ja rauhan keskus Muistin verkkosivuja ja huolehtia keskuksen sosiaalisen median kanavista. Tehtävääsi kuuluu myös markkinointia markkinointistrategian pohjalta: tuotat muun muassa mainokset painettuihin ja sähköisiin medioihin.
Parhaat edellytykset tehtävän hoitamiselle antaa soveltuva yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus viestinnän ja markkinoinnin tehtävistä. Arvostamme erityisesti kokemusta visuaalisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Hallitset vähintään perustaidot taitosta ja kuvankäsittelystä. Omaat visuaalista silmää ja kirjoitat sujuvasti. Historian tuntemus ja kiinnostus sotahistoriaan katsotaan eduksi. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää sinulta hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja joustavuutta.
Tarjoamme sinulle vakituisen työn uudessa tiedekeskuksessa. Pääset perustamisvaiheessa 2020-2021 osallistumaan keskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Työ on haastava ja mielenkiintoinen myös kokeneemmalle viestinnän ammattilaiselle. Työehdot määräytyvät Museoiden työehtosopimuksen mukaan.
Tehtävä alkaa 1.6.2020 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan 6 kk koeaikaa.
Jätä hakemus 3.5.2020 klo 23.55 mennessä. Täytä hakemukseen vain olennaisimmat työkokemukset ja koulutukset. Voit halutessasi liittää hakemukseen ansioluettelosi, josta selviää muu työkokemuksesi ja koulutuksesi.
Muistin uutiskirje 2/2020
Sodan ja rauhan keskus Muistin uutiskirje 2/2020 on ilmestynyt ja lähetetty tilaajille. Uutiskirjeen aiheita ovat mm. “Kun arki muuttuu tuntemattomaksi”, “Ethän levitä huhuja”, “Talvisodan evakot ja pika-asutuslaki”. Pedagogimme kertoo tutustumiskäynnistä Heurekaan ja näyttelytuottajan kirjoituksen aiheena on: “Muisti matkailukohteena – niille, joita sodan historia kiinnostaa, mutta erityisesti niille, joita se ei kiinnosta”. Käy tilaamassa uutiskirjeemme ja seuraa miten Muistin perustaminen etenee.
Yhdysopettaja toimii linkkinä koulujen ja tiedekeskuksen välillä
Muistin tiimi sai uuden jäsenen vuodenvaihteessa, kun joukkoon liittyi yhdysopettaja Janne Elo Mikkelistä.
Janne Elo on toiminut historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajana 10 vuoden ajan. Alun perin hän on kotoisin Imatralta.
– Opiskelin Joensuussa aineenopettajaksi kymmenisen vuotta sitten, sen jälkeen olen viettänyt jo yhdeksän vuotta Mikkelissä. Työskentelen tällä hetkellä Urheilupuiston koulussa.
Yhdysopettajana Elon tehtävä on toimia ”linkkinä” koulujen ja Sodan ja rauhan keskus Muistin välillä.
– Tehtäväni vaihtelevat materiaalien testaamisesta käytäntöjen luomiseen. Odotan innolla työskentelyä Muistin porukassa. Työporukka vaikuttaa kivalta ja on mukava pohtia välillä aikuistenkin kanssa historiaan liittyviä asioita, lasten ja nuorten kanssa pääasiassa työskentelevä Elo sanoo.
“Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin.”
Elo innostui hakemaan tehtävään, sillä museot ja tiedekeskukset kiinnostavat häntä sekä työn puolesta että vapaa-ajalla.
– Opettajana vierailen paljon kouluryhmien kanssa museoissa ja Mikkelin kaupunki kannustaakin tällaiseen ”jalkautumiseen”. Myös vapaa-ajalla museoissa tulee käytyä niin paljon, että lapseni pitävät sitä normaalimpana kuin vaikkapa hampurilaisravintolassa vierailua, Elo nauraa.
Kuten monen suomalaisen, myös Elon elämää sota on koskettanut.
– Kotikaupunkini Imatra kärsi sodista. Siitähän kaavailtiin ihan suurkaupunkia, ja Alvar Aalto piirsi kaupunkiin kolme keskustaa, mutta sota kuitenkin muutti suunnitelmat. Isovanhempani ovat kotoisin rajan takaa Karjalasta, joten sota on vaikuttanut sukuni vaiheisiin merkittävästi. Osa nykyisistä oppilaistanikin on sota-alueelta.
Muisti on Janne Elon mielestä tärkeä moneltakin kantilta katsottuna.
– Opettajana, isänä ja veronmaksajana voin todeta Muistin kaltaisen tiedekeskuksen tuovan paljon hyvää Mikkeliin. Muistissa läsnä ovat mennyt, nykyhetki ja tuleva ja se auttaa ymmärtämään mitä rauha merkitsee ja miten se säilytetään.
Kaikuja vie muistoihin
Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama dokumenttielokuva ”Kaikuja” julkaistiin 4.12.2019. Dokumentissa kuullaan lottana toimineen Marjatta Otvan muistoja Itä-Karjalasta ja sodasta.
Dokumentin on ohjannut sekä käsikirjoittanut dokumentaristi Noora Kytöharju ja haastattelijana toimi Pia Puntanen.
– Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. Tilaisuus tämän yhden tarinan kertomiseen tarjoutui kevätkesällä: meillä oli Marjatan tarina ja Noora Kytöharju, joka oli valmis tarttumaan toimeen. Syntyi Kaikuja, Muistin ensimmäinen dokumenttituotanto, avaa Muistin sisältöjohtaja Puntanen dokumentin taustaa.
Dokumentin julkistustilaisuus järjestettiin Marjatta Otvan kotona Mikkelin Vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämässä Pietarinpirtissä 4.12.2019.
Dokumentti katsottavissa täältä.
“Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. “
Kaikuja
Kesto 16:45
”Sota jättää jäljen. Kaikki me rakennumme tarinoidemme kerroksista.”
Neljä kohtausta matkalta Itä-Karjalaan. Muistot heijastuvat utuisina kuvina 78 vuotta myöhemmin mikkeliläisen palvelutalon huoneessa. On kevät, tulee kesä. Aika kulkee eteenpäin. Mekin kuljemme, kohtaamme ihmisiä ja usein unohdamme, että meillä kaikilla on tarina. Olemme kerroksia, inhimillisiä, elämän poimujen muovaamia.
Dokumentti on matka muistoihin ja vuoteen 1941. Se on henkilötarina ja matkakertomus. Siinä käsitellään 18-vuotiaan lotan, Marjatta Otvan, matkaa kohti Itä-Karjalaa ja tapahtumia matkan varrella. Sota vyöryy ympärillä. Päähuomion saavat hetket, välähdyksenomaiset muistot. Dokumentin tarina perustuu Marjatta Otvan keväällä 2019 tehtyyn haastatteluun.
Jokaisella ihmisellä on tarina. On yksi sota, monta tarinaa, kokemusta ja näkökulmaa. Tämä on yksi niistä tarinoista.