Kategoria: Uutiset
Muistin joulun ja uudenvuoden muistio: aukioloajat, kauppa ja muuttuvat pääsymaksut
Joulunpyhät ja alkava uusi vuosi tuovat muutoksia Sodan ja rauhan keskus Muistin & Päämajamuseon sekä Kahvila-ravintola Rauhan aukioloaikoihin.
Muisti & Päämajamuseo ovat avoinna joulunaikaan normaalisti ma-la klo 10−17, poikkeuksena 23.−26.12.2024 sekä 1. ja 6.1.2025, jolloin ovet ovat kiinni.
Muisti-kaupan aukioloajat ovat samat kuin näyttelyiden. Kaupasta voit ostaa tunnelmalliset ja persoonalliset lahjat itselle tai pukinkonttiin. Tarjolla on mm. kirjoja, paperitavaraa, kodintekstiilejä, jouluisia karamelleja ja teelaatuja sekä suosittua Haluan olla rauhassa -sarjaamme. Verkkokauppa palvelee vuorokauden ympäri osoitteessa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Tilaa verkkokauppaostoksesi viimeistään ke 18.12., niin saamme ne ajoissa Postin kuljetettavaksi.
Kahvila-ravintola Rauha palvelee ma-pe klo 10−15. Joululounas on katettuna 11.12.−20.12.2024 klo 10.30−15.00 hintaan 17,90 € / hlö. Rauha on suljettu 21.12.2024.−1.1.2025 ja 6.1.2025.
Muistin ja Päämajamuseon pääsylipun hinnat muuttuvat vuoden 2025 alusta. Hintojen korottaminen liittyy yleiseen hintojen nousuun sekä hallituksen päätökseen korottaa pääsylippujen arvonlisävero 10 prosentista 14 prosenttiin. Uusi aikuisten pääsylipun hinta on 20 € ja eläkeläisten 18 €. Opiskelijoiden, varusmiesten ja työttömien pääsylipun hinta pysyy ennallaan 12 €. 12-17-vuotiaiden lasten pääsylipun hinta alennetaan 10 euroon.
Uutena pääsylipputuotteena tarjoamme perhelipun 50 €. Hintaan sisältyy sisäänpääsy näyttelyihin 1-2 aikuiselle ja 2-4 lapselle. Muisti on myös Museokorttikohde!
Uudet hinnat ovat:
Aikuiset 20 €
Museokortilla 0 €
Eläkeläiset 18 €
Lapset 12−17 v. 10 €
Lapset alle 12 v. 0 €
Opiskelijat, varusmiehet, työttömät 12 €
Perhelippu 50 € (2 aikuista ja 4 lasta)
Hyödynnä meillä Museokortin joulutarjous: ajalla 5.–31.12. kaikki uudet Museokortit 73 €.
Hyvää ja Rauhallista joulunaikaa kaikille!
Sodan muisti -verkkosivusto: “Ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotain”
Sodan muisti -verkkosivusto on kasvanut merkittävästi kevään julkaisunsa jälkeen ja tarjoaa nyt yli 70 artikkelia, 13 Thinglinkkiä ja 11 videota toisen maailmansodan teemoista. Sivusto jatkaa edelleen kasvuaan vuoden 2025 aikana. Seuraavaksi tehtävänämme on saattaa nämä monipuoliset verkko-oppimateriaalit kaikkien Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajien sekä muiden sotahistoriasta kiinnostuneiden tietoisuuteen.
Sain syyskuussa ilokseni kuulla olevani Muistin uusi projektityöntekijä, joka työskentelee Sodan muistin sisällön ja lanseerauksen parissa Muistin pedagogi Mikko Siitosen kanssa. Tavoitteenamme on saattaa nämä helppokäyttöiset ja monipuoliset oppimateriaalit kaikkien Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajien hyödynnettäväksi. Muita käyttäjiä ajatellen pyrimme jatkuvasti kehittämään sivuston löydettävyyttä hakukoneoptimoinnin avulla.
Ensin lähdemme lähestymään kaikkia Suomen normaalikouluja. Olemme valmistelleet vierailuja varten työpajan nimeltä “Mitä sinulle kuuluu?”, jossa oppilaat pääsevät heti käsiksi Sodan muistin materiaaleihin. Työpaja tutustuttaa oppilaat sotasukupolven moninaisiin kokemuksiin ja niiden ylisukupolvisiin vaikutuksiin. Työpajassa harjoitellaan mm. historiallista empatiaa, tunnetaitoja ja tiedonhakua SA-kuvien ja kuvitteellisten haastattelujen avulla.
Normaalikoulujen ohessa lähdemme lähestymään HYOL:n (Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto) paikalliskerhoja ja heidän kauttaan alueiden opettajia.
Tähänastinen palaute sivustosta on ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Sivujen laajuus on saanut erityistä kiitosta, sillä näin opettajat voivat räätälöidä tunnit juuri omaan opetukseen sopiviksi.
Marraskuussa Muistissa järjestetyssä historian ja yhteiskuntaopin opettajien koulutuspäivässä opettajat saivat jo pienen maistiaisen sivuston sisällöistä. Olemme kertomassa Sodan muistista myös Educa-messuilla tammikuussa 2025. Toivomme, että saamme käydä innostavia keskusteluja opetusalan ammattilaisten kanssa.
Onhan Sodan muisti jo sinulle tuttu? https://sodanmuisti.fi/
Elli Kiuru
Projektityöntekijä
”Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä” – rautulaisten kotiseutunäyttely avautuu Muistissa talvisodan syttymisen 85-vuotispäivänä
30.11.2024 tulee kuluneeksi 85 vuotta talvisodan syttymisestä. Tuolloin sadat tuhannet karjalaiset joutuivat evakkoon kodeistaan ja kotiseuduiltaan, monet pysyvästi. Mikkelin seudulle sijoittui paljon evakkoja Raudusta Karjalankannakselta. Sodan ja rauhan keskus Muistissa avautuva näyttely “Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä” – Muistot kotiseudusta pienoismalleissa kertoo rautulaisten evakkoonlähtemisestä ja kotiseudun muiston vaalimisesta. Näyttelyn on koonnut Raudun pitäjäseura.
”Haluamme ylläpitää ja vaalia menetetyn kotiseudun perinteitä ja historiaa myös tuleville sukupolville mahdollisimman monipuolisella tavalla”, sanoo Raudun pitäjäseuran puheenjohtaja Pekka Intke, joka iloitsee näyttelyn avautumisesta juuri Muistiin. ”Se, että evakkonäyttely avautuu valtakunnallisesti tunnetussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa, kertoo jo itsessään arvostuksesta evakkoja kohtaan. Se osoittaa, että yhtenäinen kansakunta sekä yli 400 000 ihmisen asuttaminen uusille asuinalueille ovat muistamisen arvoisia asioita”, kertoo Intke.
Nyt avautuva näyttely koostuu evakkoonlähtijöiden tarinoista sekä rajan taakse jääneen Raudun keskeisten rakennusten pienoismalleista. Pienoismallit ovat Jaakko Toitturin ja Toivo Valkosen käsialaa.
”Kun tutustuu evakkokertomuksiin ja ihmisten menetyksiin, ei voi kuin kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka kaiken keskellä uskoivat tulevaisuuteen ja aloittivat rakentamaan uutta alkua vaikeassa tilanteessa. Samoin kansakunnan yhteinen auttamisen halu evakkoja kohtaan laittaa miettimään, osaammeko myös tänä päivänä auttaa hädässä olevia ihmisiä”, pohtii Pekka Intke ja esittää samalla toiveen: ”Toivon, että näyttely herättää pohtimaan yhteisvastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä vaikeissa tilanteissa, sekä halun auttaa hädässä olevia myös nykyään.”
Näyttely on osa Muistin näyttelykiertoa ja on nähtävillä Muistin aukioloaikoina maaliskuun lopulle saakka.
Memory, War, and Social Coherence: Bringing Together and Tearing Apart – Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen konferenssi Muistissa 5.−6.6.2025
Kesäkuun alussa 2025 Sodan ja rauhan keskus Muistissa järjestetään konferenssi, joka käsittelee muistin ja sodan erilaisia ulottuvuuksia. Menneisyys – todellinen tai kuviteltu – on olennainen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Se, miten yhteiskunnat käsittelevät menneisyyttään museoiden, historiankirjojen, taiteen ja muun muistikulttuurin kautta, on ratkaisevan tärkeää konfliktien synnyn, kehityksen ja ratkaisun ymmärtämiseksi.
Konferenssin pääpuhujat ovat Georgiy Kasianov (Maria Curie-Skłodowskan yliopisto, Lublin), teoksen Memory Crash: Politics of History in and around Ukraine, 1980s–2010s (2022) kirjoittaja, sekä Michalinos Zembylas (Kyproksen Avoin yliopisto), teoksen Emotion and Traumatic Conflict: Reclaiming Healing in Education (2015) kirjoittaja.
Konferenssin kieli on englanti. Käynnissä on konferenssin esitelmäkutsu, hakemusten määräaika on 7.1.2025. Tarkempi kutsu (CFP) on luettavissa tapahtuman nettisivulla.
Konferenssin järjestäjät:
Simo Mikkonen ja Tamara Polyakova, Itä-Suomen yliopisto.
Muistin itsenäisyyspäivän tapahtuma alakouluikäisille
Sodan ja rauhan keskus Muistissa järjestetään itsenäisyyspäivätapahtuma alakouluikäisille ja heidän perheilleen pe 6.12.2024 kello 10–16. Tekemistä riittää koko tapahtuman ajalle. Suurin osa ohjelmasta tapahtuu Muistin auditoriossa rakennuksen 2. kerroksessa.
Ohjelma:
Klo 10.00–16.00 Polaroidkuvausseinä
Klo 10.00–16.00 Yhteisötaidepuu
Klo 10.30–12.00 ja 13.00–15.00 Pihaleikit ja satuhetki
Klo 12.00 Discon avaus: Taikuri Paavo Slazenger
Klo 12.40 Esiintyy Simeoni Julkunen
Klo 12.50 Karaoke
Klo 14.00 Limbokisa
Klo 15.00 Tanssikisa
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Näyttelyliput ovat alennettuun 10 € hintaan.
Kahvila-Ravintola Rauha on avoinna klo 10.00–17.00. Itsenäisyyspäivän lounas on katetttuna klo 11–15 hintaan 28,90 €
Tapahtuman järjestää XAMKin yhteisöpedagogiopiskelijat.
Tervetuloa viettämään itsenäisyyspäivää Muistiin!
Tulossa kiinnostavia historialuentoja Muistissa ja Jalkaväkimuseossa
Loka-marraskuussa on Mikkelissä sodan historiasta kiinnostuneille tarjolla monipuolista kuultavaa. Jalkaväkimuseon esitelmissä valotetaan mm. jatko- ja Lapin sodan vaiheita. Sodan ja rauhan keskus Muistissa pohditaan sodan kokeneiden miesten ja lasten selviytymistä sodan aikana ja sen jälkeen.
Muistin kirjailijavieraat-sarjassa on tarjolla kaksi luentoa. To 31.10. FM, väitöskirjatutkija Jenni Kirves esitelmöi otsikolla Sodasta selviytymisen salaisuus. Esitelmä pohjautuu Kirveen uuteen tietokirjaan He selvisivät sodasta, joka avaa sodasta palanneiden miesten kokemusmaailmaa ja elämää jälleenrakentajina ja hyvinä vanhempina. Sodan kauheuden ja painajaisten lisäksi Kirves kertoo sodan keskeltä löytyvästä hyvyydestä, toipumisesta, läheisyydestä ja toivosta.
To 14.11. vuorossa on FT, dosentti Tuomas Laine-Frigren, jonka uusin kirja Sotalasten monet elämät – suomalainen lastensiirto ja sen seuraukset kertoo sotiemme aikaisen suuren lastensiirron koko tarinan. Äänen saavat ulkomaille siirretyt lapset, heidän vanhempansa, ruotsalaiset vastaanottajaperheet ja siirtojen organisoijat. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten kotiinpaluuseen ja siihen sopeutumiseen.
Muistin tilaisuudet alkavat klo 17.00 ja kestävät reilun tunnin. Pääsymaksu on 5 euroa. Kirjoja on saatavilla Muistin kaupasta.
Jalkaväkimuseon luentosarja alkaa to 17.10, jolloin HuK Kari Kuusela esitelmöi Viipurin menetyksestä 80 vuotta sitten kesällä 1944. Esitelmässä tuodaan esille uutta arkistoista löytynyttä tutkimustietoa aiheesta. Ke 13.11. vuorossa on sotahistorioitsija Mika Kuljun esitelmä Tornion maihinnoususta Lapin sodan alussa ja to 28.11. esikuntamajuri Erik Stenström kertoo eversti Valo Nihtilästä suomalaisen sotataidon kehittäjänä 1930-luvulta jatkosotaan.
Jalkaväkimuseon tilaisuudet alkavat klo 18.00. Pääsymaksu on 5 euroa sisältäen käsiohjelman. Paikalla on myös Sotilaskodin kanttiini.
Miten valokuvat toimivat museossa? Haluatko osallistua tutkimukseen?
Sodan ja rauhan keskus Muistissa tehdään lokakuussa tieteellistä tutkimusta, jossa katseenseurantalaseilla seurataan katsojan silmien liiketttä ja pupillien kokoa. Suomen Akatemian rahoittama, Turun yliopistossa toteutettava Katse historiaan tutkimushanke tutkii mihin ihminen kiinnittää huomionsa kuvia katsoessaan. Lokakuussa toteuttavaan tutkimukseen haetaan lisää osallistujia.
”Haluamme kokeilla erilaisia tapoja esittää valokuvia Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Toteutamme sen takia Muistissa tutkimuksen, johon kutsumme osallistujiksi nuoria ja aikuisia (18 vuotta tai vanhempi) Mikkelin alueelta. Olisitko sinä yksi heistä?”, kysyy akatemiatutkija Marjaana Puurtinen, joka vastaa Katse historiaan hankkeesta.
Tutkimuksessa koehenkilö tarkastelee Muistissa eri tavalla esitettyjä valokuvasarjoja, vastaa niihin liittyviin helppoihin tehtäviin ja täyttää taustatietokyselyn. Kuvien katselun aikana silmien liikkeet ja pupillin koko tallennetaan katseenseurantalaseilla. Osallistujalta odotetaan tästä syystä normaalia lähi- ja kaukonäköä tai voimakkuudeltaan sopivien piilolinssien käyttöä.
”Tutkimushanke on kiinnostava näyttelyjemme suunnittelun näkökulmasta. Mihin ihminen kiinnittää huomiota ja mikä vaikuttaa”, kertoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Olemme iloisia, että olemme päässeet mukaan tähän hankkeeseen. Muistin tavoitteena on palvella tutkimusta, toimia alustana, mikä tässä hankkeessa toteutuu erinomaisesti”, hän jatkaa.
Kokeeseen osallistuja pääsee ilmaiseksi Muistiin ja saa nähdä omia katseenseurantavideoitaan tutkimustilanteen päätteeksi. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista eikä tutkimuksessa näytetä järkyttävää kuvamateriaalia. Tutkimus on osa akatemiatutkija Marjaana Puurtisen (Turun yliopisto) johtamaa Katse historiaan -tutkimushanketta (Suomen Akatemia, 2021-2026), jossa tutkitaan menneisyyden kohtaamista kuvissa, virtuaalitodellisuudessa ja museoympäristössä.
Tutkimustilanteen kesto on n. 50 minuuttia ja se toteutetaan viikoilla 41-42. Ilmoittautuminen: https://redcap.utu.fi/surveys/?s=HKRYY3AD8KP44TWJ
Lisätiedot
Sisältöjohtaja Pia Puntanen
0400 651 620
Akatemiatutkija Marjaana Puurtinen
marjaana.puurtinen@utu.fi
Poikkeustilasta sotasukupolven perintöön – Muistin näyttelyuudistus 2025
Muistin ensimmäinen näyttelykokonaisuus Poikkeustila avattiin 4.6.2021 ja se on pysynyt muutamia päivityksiä ja täydennyksiä lukuun ottamatta samanlaisena avaamisestaan lähtien. Neljännelle toimintavuodelle lähdettäessä on aika uudistaa näyttelyn sisältöjä ajankohtaisin aihein ja tarjota uutta koettavaa asiakkaillemme.
Ajankohta on otollinen: uudistettu näyttely avataan veteraanipäiväksi 27. huhtikuuta 2025, jolloin juhlistetaan toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivää Suomessa. Suomalaisten veteraanien ja rauhan tulon juhlapäivänä on paikallaan kääntää katse sotasukupolven kokemuksiin ja siihen työhön, jonka he tekivät hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseksi.
Nyt toteutettava näyttelyuudistus on osauudistus, jossa näyttelykäyttöön otetaan joitakin uusia tiloja, osa näyttelykohteista puretaan ja uudistetaan perusteellisesti ja osaa huolletaan ja parannetaan toiminnallisuuden näkökulmasta. Aivan kaikki ei siis tule muuttumaan, mutta uudistus tulee tarjoamaan kävijöillemme sekä uusia näkökulmia ja aihepiirejä että uusia näyttelyelämyksiä.
Uudistuksen keskeisenä taustavoimana on valtioneuvoston kansilian Muistille osoittama tehtävä veteraaniperinteen säilyttäjänä ja esittäjänä. Veteraanien perintöä ja laajemmin koko sotasukupolven kokemuksia tullaan käsittelemään useammassa näyttelyn osassa pitkin kierrosta. Lähestymistapa aiheeseen on samanlainen kuin Muistin näyttelyissä aiemminkin: kerromme yksilöiden kokemuksista herättelevällä ja koskettavalla tavalla, pyrkien hälventämään menneisyyden ihmisten ymmärtämisen esteenä olevaa välimatkaa. Yksi näyttelyn kohokohdista tulee olemaan Tarinat-kokonaisuutta täydentävä Veteraanin tarina, jossa päästään sukeltamaan sodasta selvinneiden monenlaisiin kokemuksiin sodan jälkeen.
Sotasukupolven kokemusten käsitteleminen tarjoaa reitin Muistin toiminnan kannalta keskeisiin pedagogisiin kysymyksiin. Sotasukupolven tarina on kertomus selviytymisestä ja demokratian kestävyydestä ja sen kautta voidaan tarttua esimerkiksi ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan ja kriisinsietokyvyn kasvattamisen kaltaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ajatus siitä, että ihminen pystyy selviytymään vaikeistakin ajoista ja ratkaisemaan monitahoisia ongelmia, on keskeinen tulevaisuusoptimismin tekijä. Tiede tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää menneisyyttä ja nykypäivää ja kehittää edelleen niitä keinoja, joita meillä on tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen.
Uudistuksen taustalla on myös tarve nostaa esiin ajankohtaisia sisältönäkökulmia. Haluamme tarjota välineitä nykypäivän tapahtumien ymmärtämiseen käsittelemällä esimerkiksi sitä, miten tai milloin toinen maailmansota tarkalleen ottaen syttyi. Kysyntää ajastamme löytyy myös rauhan teeman käsittelyyn näyttelyn keinoin. Rauha-osion täydentäminen tulee toivottavasti tukemaan kävijöiden ymmärrystä heidän omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaan ja säilymiseen ja käsitystä meistä jokaisesta rauhantekijänä.
Uudistus koskee jollakin tasolla kaikkia Muistin näyttelyosioita ja sen toteuttaminen vaatii suuren osan meidän muistilaisten ajasta ja huomiosta tulevan talven aikana. Toivomme, että voimme toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi uusien sisältöjemme äärelle ensi keväänä!
Sodan ja rauhan keskus Muistilla ja Päämajamuseolla takanaan vilkas kesä
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa vieraili viime kesän aikana yhteensä 18 177 kävijää. Määrä on 11 % suurempi kuin kesällä 2023. Muutoinkin vuosi on ollut edellisvuotta vilkkaampi. Yhteensä Muistissa ja Päämajamuseossa on vieraillut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 28 535 kävijää. Kasvua edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna on 18,5 %.
”Olemme hyvin tyytyväisiä kuluvan vuoden kävijämääriin. Muistin tunnettuus on selvästi kasvanut ja markkinointitoimenpiteet ovat toimineet” kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Sodan ja rauhan teemat sekä Päämajahistoria kiinnostavat selkeästi ihmisiä tällaisina aikoina”, jatkaa Leskinen. Kesäkuussa Päämajamuseossa avattu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely on saanut hyvää palautetta.
Muistin ja Päämajamuseon kävijöistä yli 70 % saapuu Mikkelin ulkopuolelta ja näistä 46 % pääkaupunkiseudulta. Ulkopaikkakuntalaisten osuus korostuu erityisesti kesäkaudella. Tänä vuonna noin 20 000 vierasta on saapunut Muistiin yli 50 kilometrin päästä. Mikkelin aluetalouden kannalta tällä on suuri merkitys.
Museokorttilaisia Muistin asiakkaista on tänä vuonna ollut tähän mennessä 31,5 %. ”Vaikka yksi Museokorttikäynti tuokin tuloa museoille normaalihintaista sisäänpääsylippua vähemmän, niin kokonaisuuden kannalta kortti on loistava kulttuurialalla tehty innovaatio”, sanoo Olli-Pekka Leskinen, joka on myös Suomen Museoliiton ja Museokorttiyhtiö FMA Creations Oy:n hallitusten jäsen. ”Museokortti kannustaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa ja etsimään uusia museokokemuksia. Museokortti madaltaa myös kynnystä piipahtaa näyttelyssä useammankin kerran”, kertoo Leskinen. Museokortin omisti vuoden 2023 lopussa yli 330 000 suomalaista ja määrä kasvaa tasaisesti.
Muistissa odotetaan kävijämäärän pysyvän vilkkaana myös syksyllä. Ryhmävarauksia on mukavasti ja esimerkiksi pikkujoulukauden museovierailu- ja ateriapaketti Kahvila-ravintola Rauhassa on herättänyt kiinnostusta. Koko vuoden kävijätavoite vuodelle 2024 on 35 000 kävijää.
Uutuuskirja kumoaa myytin: Karjalan evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin – Vailla omaa paikkaa? -kirjan julkaisutilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muistissa 6.9.2024
Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.
Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teoksessa esitellään päättyneen tutkimusprojektin pohjalta kattavasti Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ruotsin- ja kaksikielisten kuntien sodanjälkeistä asutustoimintaa. Kuntakohtainen syvällinen analyysi ja vertailu osoittaa, miten asutustoiminta eri kunnissa suunniteltiin tehtäväksi, millaiseksi se muotoutui ja kuinka paljon karjalaisia asutettiin ruotsinkielisille alueille. Tutkimuksessa on käytetty aiemmin harvoin käytettyjä ja myös kokonaan uusia lähteitä.
Karjalaisen siirtoväen kohtelu ja sijoittaminen vaihteli suuresti lähes vierekkäisissä kunnissa. Osassa siirtoväki otettiin sydämellisesti vastaan, osassa taas syrjintä oli yleistä. Asutustoiminnan lisäksi teoksessa käsitellään myös karjalaisten ja paikallisten kokemuksia asutusajalta. Teos toimii hakuteoksen ohella runsaasti tarinallisia elementtejä sisältävänä populaarina tietokirjana.
Johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että täysin ruotsinkieliset kunnat olivat niin pieniä, että yksinkertaisesti kuntien koon vuoksi oli hädin tuskin mahdollista asuttaa niihin edes ruotsinkielisiä rintamamiehiä. Kaksikielisissä kunnissa tilanne oli toinen, ja joissakin kunnissa niihin asettuneen siirtoväen määrä ylitti suunnitelmien sallimat määrät.
Kirja julkistetaan Sodan ja rauhan keskus Muistissa pe 6.9.2024 klo 13.00 alkavassa yleisötilaisuudessa, jossa Kleemola ja Kauhanen esitelmöivät tutkimustuloksistaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen on vapaa pääsy. Kirjaa voi ostaa MUISTI Kaupasta.
