Kategoria: Uutiset
Muisti siirtyy näyttelytuotannon loppusuoralle
Muistin rakentaminen on siirtynyt viimeiseen vaiheeseen, kun talon muutostyöt valmistuivat syksyllä, Muistin väki muutti uusiin tiloihin ja näyttelytuotanto siirtyi vuodenvaihteen jälkeen fyysiseen rakentamiseen. Samalla Muistin tiimiin liittyi uusia ammattilaisia kun muun muassa Muistin kaupan toteuttaminen aloitettiin.
Päämajakoulusta Muistiksi
Mikkelin Päämajatalon muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta 2020, jolloin Mikkelin kaupunki luovutti tilat Muistille ja näyttelyiden rakentaminen pääsi käyntiin. Rakennuksen muutostöissä kunnioitettiin kiinteistön historiaa ja pyrittiin säilyttämään alkuperäisiä elementtejä. Entistä koulupihaa avattiin muun muassa poistamalla korttelia rajaava aita. Se korvattiin kivipaasien rivistöllä, joka muistuttaa rakennuksen Päämajan aikaista pihapiiriä. Kiinteistön toisessa päädyssä toimivan Päämajamuseon autenttiset tilat säilytettiin ennallaan. Päämajamuseo liitettiin uuden tiedekeskuksen näyttelykiertoon modernien lasiovien avulla.
Muutostöistä vastannut Mikkelin kaupungin tilapalvelujen rakennuttaja Saija Himanen kertoi muutostöiden sujuneen ongelmitta ja pysyneen myös budjetissa. Sisätiloissa tehtyjen muutostöiden ohella rakennuksen peltikatto uusittiin. “Hauskana yksityiskohtana puisen ravintolarakennuksen alta löytyi kivikellari, josta meillä ei ollut tietoa aiemmin”, Himanen kertoo.
Rakenteita, elektroniikkaa ja Muistin brändituotteita
Päämajatalossa sisällä on alkanut lähtölaskenta kohti Muistin huhtikuun avajaisia ja Muistin tiimiin on liittynyt vuoden alussa näyttelymestari, kaupanhoitaja ja markkinointi- ja viestintävastaava.
Näyttelyn rakentaminen Muistin tiloissa etenee. Näyttelymestari Seppo Koponen kertoo: “Viimeisten viikkojen aikana seinien sisälle on alkanut nousta näyttelyrakenteita. Muistin tiloihin tulee digitaalista tekniikkaa ja moniaistisuutta hyödyntäviä kokemusyksiköitä, jotka tuovat sodan yksilön näkökulmasta omilla aisteilla koettavaksi. Uusi tekniikka mahdollistaa yksilölliset näyttelykokemukset, jossa sodan voi kokea näyttelyn alussa valitsemansa henkilön näkökulmasta. Uskoisin Muistin tarjoaman näyttelykokemuksen olevan kaikin tavoin todella uutta suomalaisella tiedekeskuskentällä.”
Modernin tiedekeskukseen toimintaan liittyy näyttelyn lisäksi paljon muutakin toimintaa. Esimerkiksi 120-paikkaista nykyaikaista auditoriota on jatkossa tarkoitus vuokrata kaupunkilaisten käyttöön myös keskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Muistin tiloihin tulee kahvila-ravintola, johon haetaan parhailaan ravintoloitsijaa. Muistin yhteyteen avautuvan kaupan tarjonnassa ja visuaalisessa ilmeessä pyritään huomiomaan Muistin brändiin ja näyttelyihin liittyviä tuotteita sekä muita kävijöitä kiinnostavia tuotteita. Muistin kaupanhoitajana aloittaneen Hanna Kolimaan visio on, että Muistin kauppa tulee valikoimallaan tukemaan näyttelyssä koettuja elämyksiä.
Muisti tulee näkymään kevään ja kesän aikana valtakunnallisesti, ja suunnitteilla on monikanavainen markkinointikampanja. “Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. Tavoitteenamme on siis kevään aikana maksimoida tavoittamamme yleisön määrä”, sanoo Muistin tuore markkinointi- ja viestintävastaava Anna-Maija Hunter.
Sinunko ravintolasi osaksi Muistia?
Sodan ja rauhan keskus Muisti etsii ravintolayrittäjää
Muisti hakee ravintolayrittäjää pyörittämään kahvila-ravintolaansa. Keväällä avattava Sodan ja rauhan keskus Muisti tulee olemaan merkittävä matkailukohde. Ravintola tukeutuu toiminta-ajatukseltaan Muistin brändiin ja toimintaan sekä muodostaa olennaisen osan keskuksen kävijöiden palvelukokemusta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tiloissa sijaitsevan ravintola tarjoaa keskuksen kävijöille mahdollisuuden ruokailla ja kahvitella vierailun yhteydessä, mutta myös tarjota kahvila- ja ravintolapalveluita asiakkaille, jotka eivät vieraile itse tiedekeskuksessa. Tavoitteena on, että Sodan ja rauhan keskus Muistin ravintolasta muodostuu myös itsenäisesti vetovoimainen toimija, joka tunnetaan hyvästä laadusta ja miellyttävistä palveluista. Ravintolayrittäjältä odotetaan sitoutumista Muistin brändiin sekä D. O. Saimaa -laatukriteereihin.
Kokonaisuudessaan ravintolan toimintakonseptina on tarjota asiakkaille kahvila-, lounas- ja tilausravintolapalveluita. Lisäksi ravintola toimii keskuksessa järjestettävien tilaisuuksien kävijöitä palvellen. Ravintolan suunniteltu asiakaspaikkamäärä on noin 60. Lisäksi ravintolan edustalla on tilava terassi.
Ravintola palvelee asiakkaita Sodan ja rauhan keskus Muistin tiloissa keskuksen aukioloaikojen mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 10–18 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10-16. Lisäksi ravintola on avoinna keskuksessa järjestettävien tapahtumien ja tilaisuuksien aikana myös muina ajankohtina. Muistin tiloja voidaan vuokrata erilaisten tapahtumien, kokouksien ja juhlien järjestämistä varten. Ravintolalla on mahdollisuus käyttää omien tilojensa lisäksi auditoriota/ monitoimitilaa tiedekeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella.
Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa brändinsä ja asiakasvirtojensa lisäksi näkyvyyttä markkinoinnissa ja muissa yhteistyökumppanuuksissa. Ravintolatilat käsittävät kalustetun salin ja keittiön laitteineen.
Kiinnostuitko? Pyydä tarjouspyyntöasiakirja lisätietoineen sähköpostilla toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiseltä: olli-pekka.leskinen(at)muisti.org
Noheva mahdollistaa Muistin näyttelyt
Sodan ja rauhan keskus Muistin tiiviiseen perustamistyöhön ja näyttelyjen suunnitteluun on kuulunut kuluneen vuoden aikana asioita laidasta laitaan. Yksi kokonaan Muistin käyttöön kehitetyistä asioista on Noheva-sisällönhallintajärjestelmä, jonka työstäminen on ollut ahkeraa läpi kuluneen vuoden.
Mikä Noheva ja mikä sisällönhallintajärjestelmä? Noheva on Muistin oma järjestelmä, jolla esitetään tiedekeskuksen kävijöille Muistin näyttelyiden sisältöjä erilaisilla digitaalisilla esitysmuodoilla. Sisällönhallintajärjestelmä luo puitteet Muistin vuorovaikutteisille ja vaikuttaville näyttelyille. Sen avulla Muistin henkilökunta varmistaa tehokkaan näyttelynhallinnan. Noheva toimii kaikilla Muistin digitaalisilla esityslaitteilla, kuten näytöillä ja projektoreilla, joiden avulla asiakkaalle kerrotaan ihmisestä sodassa. Muistin avajaisnäyttelyn Tarinat ja muut näyttelykohteet rakentuvat vahvasti Nohevan varaan.
Mitä Noheva on vierailijalle?
Noheva on lähtökohta Muistin intensiiviselle ja kävijän mukaansa osallistavalle kokemukselle. Asiakas saa Muistissa vierailunsa alussa tunnisteen, jonka näyttelytiloihin asennetut antennit huomaavat asiakkaan saapuessa tilaan. Tunnistinjärjestelmän avulla Noheva osaa esittää Muistin kävijälle oikeita näyttelysisältöjä ajastetusti juuri oikealla hetkellä. Se mahdollistaa kävijälle sujuvan ja elämyksellisen näyttelykierron, jollaista harva kävijä on aiemmin kokenut.
Noheva rakentaa vierailusta yhtenäisen ja vuorovaikutteisen kokemuksen sekä antaa vierailijalle mahdollisuuden keskittää kaiken huomionsa hänelle esitettyyn pysäyttävään ja mielenkiintoiseen tietoon sodasta ja rauhasta. Noheva antaa kävijälle mahdollisuuden valita juuri hänelle mielenkiintoisimmat sisällöt nähtäväksi näyttelykierron aikana.
Noheva on innovaatio näyttelytuotantokentälle
Nohevaa on kehitetty tämän vuoden aikana EU-rahoitetussa Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle – Alusta-järjestelmän pilottihankkeessa. Hanke ja oman sisällönhallintajärjestelmän kehittäminen todettiin välttämättömyydeksi Muistin näyttelyiden toteuttamisen kannalta. Markkinoilla on useita muita digitaaliseen esittämiseen tarkoitettuja järjestelmiä, mutta harva kykenee luomaan yhtä paljon vierailijaa puhuttelevan kokemuksen ja palvelemaan näyttelyntuottajaa samoin kuin Muistin Noheva.
Sisällönhallintajärjestelmän kehitystyö Muistin omia tarpeita ajatellen on jo pitkällä. Järjestelmää kehitetään ja testataan edelleen lisää ja erilaisiin käyttöympäristöihin. Nohevan potentiaali ei rajaudu ainoastaan museo- ja tiedekeskuskäyttöön, vaan sen potentiaali on laajasti myös muissa käyntikohteissa. Kenties Noheva ohjaa tulevaisuudessa kävijää monessa muussakin käyntikohteessa kuin pelkästään Muistissa.
Santeri Raappana
Projektipäällikkö
Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle – Alusta-järjestelmän pilottihanke
Mitä tapahtui näyttelytuotannossa 2020 ja mitä tehdään 2021
Vuosi 2020 on ollut Muistin näyttelytuottajalle vauhdikas. Kun tehdään kokonaan uutta tiedekeskusta, työtä on valtavan paljon. Usein museot ja tiedekeskukset pitävät sisällään useita näyttelyosioita ja niitä uudistetaan yksi kerrallaan, mutta uutta tehdessä koko kokonaisuus on työn alla yhtä aikaa. Muistin tuleva näyttelykokonaisuus sisältää useita toisistaan täysin poikkeavia kohteita, joista jokainen vaatii paljon monenlaista työtä.
Näyttelyn tuotanto alkaa suunnittelusta: mistä halutaan kertoa, mitkä asiat siihen liittyvät, mitä halutaan nostaa esille? Tässä työssä Muistin tieteellisellä neuvottelukunnalla on ollut merkittävä rooli. Kun aiheet ja teemat ovat selvillä, mietitään, millaisin esittämisen tavoin keskeinen viesti saadaan välitettyä.
Näyttely tarjoaa mediana erilaisia työkaluja asioista kertomiseen: tunteisiin vetoava videoesitys historiallisten henkilöiden kokemuksista toimii toisessa kohtaa paremmin, toisessa taas seinälle projisoitu datavisualisointi tai vitriiniin asetettu esine ja siitä lisätietoa antava kosketusnäyttö. Työryhmässä pohditaan, mikä näkökulma valitaan, millainen tieto ja tunnelma kävijälle halutaan tarjota. Muistissa suunnittelutyö on ollut käynnissä jo pitkään, mutta sitä on riittänyt myös kuluneelle vuodelle. Porukalla olemme hioneet hyvistä ideoista toimivia näyttelykonsepteja.
Kun suunnitelmat ovat valmiina, alkaa tutkijoiden kova perustyö. He keräävät tarvittavat aineistot, selvittävät, kirjoittavat, etsivät kuvia, asiakirjoja ja esineitä. He laativat videotuotantojen käsikirjoituksia tutkimuskirjallisuutta ja mielikuvitusta yhdistäen, keräävät koosteita tärkeimmistä tapahtumista aikajanoille, selailevat arkistoja, koostavat ja karsivat ja tekevät loputtoman määrän valintoja siitä, mitä kaikkea näyttelyssä voidaan esittää. Sisällöntuotanto on näyttelyntekemisen ydintyötä, jonka merkitys jää usein piiloon. Onneksi olemme saaneet tiimiimme lahjakkaita tutkijoita, jotka kaivavat esiin kaiken tarvittavan. Aina välillä käy ilmi, ettei kaivattua kuvaa tai tietoa ole olemassa. Sekin on kuitenkin tulos, joka kertoo historiasta – ja siitäkin voi näyttelyssä kertoa.
Sisällöntuotannon edetessä mukaan prosessiin tulevat erilaiset talon ulkopuoliset tuottajat ja tekijät. Nykyaikainen näyttely vaatii niin monenlaista osaamista, ettei sitä kaikkea mitenkään voi löytyä omalta henkilökunnalta. Tämä on näyttelytuottajan kannalta kiireisin työvaihe: on löydettävä puuseppä, liuta näyttelijöitä, graafikko, ohjaaja, valo- ja äänisuunnittelija, VR-tuottaja, mustavalkokuvien värittäjä, taiteilija, lavastesuunnittelija, arkistonhoitaja, sähkömies, koodari ja kääntäjä – noin muutamia mainitakseni. Heidän kanssaan on sovittava mitä tehdään ja milloin, tarjottava oikeat aineistot oikeille henkilöille, seurattava työn etenemistä ja kommentoitava, viilattava ja hiottava lopputulosta. Siinä riittää langanpäitä pideltäväksi, mutta on ollut ilo huomata, kuinka ammattitaitoisia ihmisiä ympäriltämme löytyy. On myös avartavaa päästä seuraamaan niin monenlaisia ammattilaisia heidän työssään.
Vuosi 2021 laittaa vielä viimeisen vaihteen silmään, kun edellisten lisäksi pakettiin tulevat näyttelyrakenteiden rakennustyöt, tekniikan asennukset ja lopulta kaikkien sisältöjen paikoilleen asettaminen. Jo nyt tänä syksynä valmistuneissa näyttelytiloissamme tapahtuu hiljalleen muutoksia: lipunmyyntitiski on kohonnut kauppaan ja seinät alkavat saada näyttelyilmeen mukaista väriä ylleen. Tällaiset konkreettiset edistysaskeleet ilahduttavat näyttelytuottajaa eniten ja antavat virtaa arjen pyöritykseen. Kun on monta haastetta ratkaistavana, saan iloa videotuotannon viimeisimmän editointikierroksen tuloksesta tai tuoreen maalipinnan tuoksusta. Ja tätä riemua on luvassa ensi vuodelle runsain mitoin!
Jenni Korhonen, näyttelytuottaja
Jenny ja Antti Wihurin rahastolta tukea Muistille
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt apurahan Sodan ja rauhan keskus Muistille. Säätiö julkisti syksyn apurahapäätökset 09.10.2020. Muistille myönnettiin apuraha sodan muistamiskulttuureja, konfliktien luonnetta ja rauhaa kansalaisyhteiskunnan ilmiöinä käsittelevän näyttelyosion suunnitteluun ja toteuttamiseen. Apurahan suuruus on 45 000 euroa.
“Apurahalla voimme lisätä osioon muistamiskulttuurien kansainvälistä ulottuvuutta, konflikteja ja rauhaa käsittelevät kokonaisuudet. Samalla vahvistamme näyttelyn pedagogista ulottuvuutta”, kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Muistin näyttelyt käsittelevät sotaa ilmiönä fokuksenaan ihmisen kokemus. Näyttelyt vievät kävijän rintamalle virtuaalitodellisuudessa, asettavat hänet tekemään mahdottomia päätöksiä sota-ajan päättäjän kengissä ja saavat kävijän samaistumaan sota-ajan arjen keskelle joutuneisiin lapsiin ja kotirintaman vastuuta kantaneisiin naisiin. Muisti popularisoi historia- ja yhteiskuntatieteiden tuloksia yleisölle ja haastaa pohtimaan sodan monimutkaisuutta ja rauhan tärkeyttä henkilökohtaisella tasolla.
“Jenny ja Antti Wihurin rahaston myöntämä tuki mahdollistaa yhden Muistin tärkeän näyttelyosion tekemisen aiheen edellyttämällä perusteellisuudella sekä tukee osion teknologista toteutusta”, Leskinen kertoo.
Siiri Simpasesta Memoriaalin projektiasiantuntija
Memoriaali-hankkeen Muistin projektiasiantuntijana on aloittanut Siiri Simpanen. Simpanen omaa laajan työkokemuksen erilaisista tutkimushankkeista, joissa hän on esimerkiksi tehnyt sota-aineistojen arkistointiin ja kokemushistoriaan liittyviä töitä. Hän viimeistelee informaatiotutkimuksen maisteriopintoja Tampereen yliopistossa, suuntautuen asiakirja- ja tiedonhallintaan eli arkistotieteeseen.
Simpanen sanoo, että työ Muistissa kuulosti heti omalta jutulta. ”Memoriaali-hanke ja siinä tehtävä asiantuntijatyö vaikuttivat juuri sellaiselta työltä, jota kohti olen opintojani suunnannut.”
Arkistojen koetaan usein olevan ihmisistä etäällä sekä fyysisesti että henkisesti, Simpanen pohtii. Hän odottaakin uusilta tehtäviltään mahdollisuutta tuoda arkistointia lähemmäs ihmisiä.
”Monien kotoa löytyy kulttuurihistoriallisesti merkittäviä aineistoja – valokuvia, kirjeitä ja päiväkirjoja – ja ne kertovat suomalaisesta sotakokemuksesta yhtä paljon kuin ”virallisten” arkistojen asiakirjat. Se, että Memoriaalissa näiden aineistojen tuominen osaksi historiankirjoitusta onnistuu jokaiselta kotoa käsin tai lähikirjaston skanneria käyttäen on mahtavaa”, Simpanen sanoo.
Memoriaalissa kehitetään digitaalisen aineiston vastaanottoa, käytettävyyttä ja verkkopalvelua testaamalla jo olemassa olevia työkaluja sekä toteuttamalla kahta sähköisen vastaanottamisen mallia. Simpasen kollegoihin lukeutuvat Muistin työntekijöiden lisäksi muiden Memoriaali-yhteishankkeen kumppaneiden edustajat Elinkeinoelämän keskusarkistosta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sekä Mikkelin kehittämisyhtiö Mikseistä.
Simpanen on kotoisin Etelä-Savosta ja teki aiemman uransa musiikkipedagogina ja pianonsoitonopettajana, ennen siirtymistään arkistotieteen ja informaatiotutkimuksen pariin.
Jo tässä vaiheessa Simpanen on päässyt tutustumaan vanhoihin aineistoihin ja ihmisten kotoa löytyneisiin sotamuistoihin. Jokaisella kertomuksella on merkitystä, hän sanoo, ja toivoo, että ihmiset innostuvat Memoriaalista. Näin verkkopalvelun arkisto kasvaa. ”Yksityishenkilöiltä kerättävien arkistoaineistojen kautta suomalaista sotahistoriaa hahmotetaan tavoilla, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisesta arkistoprojektista on helppoa innostua.”
Tarinoissa historia tulee lähelle: “Kuinka ihminen voi selvitä tuollaisesta?”
Muistin ensimmäiset Tarinat-kuvaukset ovat tällä viikolla tulleet päätökseen. Tarinat on yksi Muistin keskeisistä näyttelyosioista. Nyt kuvatut kertomukset käsittelevät sota-ajan kokemuksia viidestä eri näkökulmasta.
Tosielämän aineistoon pohjautuvat käsikirjoitukset tarinoille laativat kirjailijat Petri Tamminen, Sirpa Kähkönen, Ira Vihreälehto, Lasse Lehtinen sekä tutkija Leena Hangasmaa.
Tarinat-näyttelykohteessa erityisenä painopisteenä ovat yksilön kokemus, ajatukset ja tuntemukset.
Rivisotilaan näkökulmasta kirjoittanut Petri Tamminen tunnetaan lyhyen proosan ja lakonisen huumorin mestarina. Suomen historia- teoksenkin kirjoittaneelle Tammiselle historia tulee todeksi yksilön kautta. “Ymmärrän menneisyyden todeksi ylipäätään vasta kun löydän sen tapahtumille välittäjän, kokijan, tunteet”, hän sanoo.
Tarinoiden valinnassa painotettiin myös harvemmin erityisesti museoissa käsiteltyjä sota-ajan yksilöiden kokemuksia. Ira Vihreälehdon tietokirja, Tuntematon sotavanki, kertoo hänen neuvostoliittolaisen isoisänsä etsinnästä. Vihreälehdon tarina on osa Muistin näyttelyä. ”Meitä on satoja sotavankien jälkeläisiä Suomessa, jotka ovat tunteneet ulkopuolisuutta museoiden, median ja muiden sodasta kerrottujen kertomusten äärellä. Ajattelin, että osallistuminen tähän projektiin lisäisi ymmärrystä ja moniäänisyyttä. Että tämä näyttely toisi meidänkin äänen mukaan.” Vihreälehto ajattelee, että historian monista tarinoista olisi hyvä ennen kaikkea oppia ihmisyyttä. ”Sodan jälkeen on tärkeä tehdä rauhantyötä, se on tärkein perintö mitä meillä sodista pitäisi olla”, hän sanoo.
Muistin näyttelyiden toteutuksessa tavoitteena on vahva elämyksellisyys tiedekeskuksen kävijöille. Sirpa Kähkösen mukaan tässä voi piillä Muistin tuoma lisäarvo. Evakon tarinan käsikirjoittanut Kähkönen tunnetaan erityisesti Kuopio-sarjastaan. Kirjailijan romaaneissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina ja lasten ja naisten historia. Kähkönen ajattelee, että Muisti voi tehdä historian ”aistimelliseksi”.
Tamminen on samoilla linjoilla. “Jotta historiasta oppisi, historia pitää voida kokea ja jotta sen voisi kokea, sinne pitää luoda verenkiertoon asti menevä yhteys”, hän sanoo.
Muistin aineistoa käsitellessään Tamminen sanoo kokeneensa juuri tuon verenkiertoon menevän yhteyden historiaan, miettien, ”kuinka ihminen voi selvitä tuollaisesta?”
Tamminen siteeraa Veijo Merta: “Talvisodan alkaessa ei alkanut talvisota.” Virke on Tammisen mielestä oivaltava. Toki Meri tarkoitti tällä sitä, että sota sai nimensä vasta paljon myöhemmin. Silti virkkeellä on toinenkin merkitys, Tamminen toteaa. “Vaikka talvisota on meille suuri sisun ja suomalaisuuden symboli, niin sinä torstaiaamuna kun se alkoi, se alkoi juuri niin sekavana ja todellisena ja varsinkin epätodellisena kuin asiat ihmiselle tapahtuvat. Toisin sanoen se alkoi tässä ja nyt. Tuollaisen nyt-hetken tavoittaminen on museolle vaativa ja tärkeä tehtävä, ja Muistissa sitä yritetään uusin keinoin.”
Muistin tarinat heräävät henkiin eturivin kirjailijoiden käsikirjoittamina
Sirpa Kähkönen, Petri Tamminen, Lasse Lehtinen, Ira Vihreälehto sekä Muistin tutkija Leena Hangasmaa käsikirjoitusten takana
Sodan ja rauhan keskus Muistin keskeinen näyttelykohde, Tarinat, valmistuu. Kohde kutsuu kävijän astumaan tarinoiden päähenkilöiden saappaisiin liikkuvan kuvan, äänen ja digitaalisten lavasteiden keinoin. Tarinat-osion lähestymistapa on Muistin kehittämä ja siten ainutkertainen.
Heinäkuun aikana kuvatut kertomukset sota-ajasta on käsikirjoittanut joukko Suomen tunnetuimpia kirjailijoita. Sirpa Kähkönen, Petri Tamminen, Lasse Lehtinen ja Ira Vihreälehto kirjoittivat historiallisen aineiston pohjalta päähenkilöiden näkökulmasta kerrotut tarinat, joita toteutetaan elokuva – ja teatteriammattilaisten voimin.
Tositarinat muotoutuvat kirjailijoiden käsissä koskettaviksi ja ajatuksia herättäviksi kokonaisuuksi, joissa historia tulee lähelle. Ne käsittelevät sodan kokemusta lapsen, päättäjän, evakon, sotavangin jälkeläisten ja rivisotilaan näkökulmista.
Evakon tarinan käsikirjoittanut Sirpa Kähkönen tunnetaan Kuopio-sarjastaan. Kirjailija on julkaissut kymmenen romaania, joissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina ja lasten ja naisten historia.
Kähkönen näkee Muistissa suuren merkityksen sota-ajan historian käsitettäväksi tekemisessä. Se mahdollistaa hänen mukaansa ymmärryksen jo menneitä sukupolvia ja heidän kokemuksiaan kohtaan. Samalla se on “mahdollisuus elämyksen kautta tehdä ymmärrettäväksi myös nykyajassa sotaa kokeneiden mielen maisemaa”, Kähkönen sanoo.
Väinö Tannerin näkökulmasta kirjoittanut pitkän linjan toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen toteaa, että Muistin kaltainen keskus auttaa ymmärtämään sodan lukemattomia ulottuvuuksia. “Miten se kohdalle sattuessaan koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella.”
Kuva: Ohjaaja Pekka Laasonen ohjeistaa käsikirjoittaja Ira Vihreälehtoa Muistin kuvauksissa heinäkuun alussa.
Muisti rakentuu: kuvaukset näyttelyä varten alkoivat
Tarinat-näyttelyosio kertoo sodan tarinat ainutlaatuisella tavalla
Sodan ja rauhan keskus Muisti on aloittanut kuvaukset tulevan tiedekeskuksen Tarinat-näyttelyosiota varten Mikkelissä. Kyseessä on merkittävä osa Muistin näyttelykokonaisuutta.
Tarinat esittelee erilaisia ihmiskohtaloita sota-ajalta. Niiden valinnassa erityisenä painotuksena ovat olleet tavallisten ihmisten kokemukset. Näyttelyssä hyödynnetään uusinta teknologiaa, joka kutsuu kävijän asettamaan itsensä tarinoiden kertojien asemaan. Mitä kävijä olisi tuntenut ja ajatellut päähenkilön kengissä?
Päähenkilöiden elämään pohjautuvien tarinoiden ympärille rakentuvia elementtejä kuvataan Mikkelissä ohjaaja Pekka Laasosen johdolla.
Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen on kuvausten alkamisesta innoissaan. “Näyttelyntekemisen suola ovat ne hetket, kun pitkään työstetyt suunnitelmat alkavat muuttua todellisuudeksi, sanat ja luonnokset konkretiaksi.”
Tarinat-osio kokoaa yhteen taiteen, tieteen ja teknologian huippuosaajia
Mukana tarinoiden kuvauksissa on 20 ammattinäyttelijän ryhmä, joka tänä kesänä kokoontuu Mikkeliin eri puolilta maata. Mukana on näyttelijöitä esimerkiksi Turusta, Helsingistä ja Mikkelistä.
Kuvausten teknisestä toteutuksesta vastaavat kuvaus – ja äänisuunnittelun osaajat Mikkelin Teatterista. Myös esiintyjien maskeerauksesta ja puvustuksesta vastaavat saman teatterin ammattilaiset. Kuvausten puitteet löytyivät yhteistyössä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa.
Ohjaaja Pekka Laasonen on aiemmin toiminut muun muassa teatterinjohtajana Mikkelissä ja Kuopiossa. Nykyisin freelancerina toimivalle ja museoiden ystäväksi tunnustautuvalle Laasoselle Muistin tarinoiden kuvaaminen tarjosi hieman uudenlaisen haasteen. “Varmaankin suurin ero verrattuna perinteiseen teatteriin on se, että tässä olet ikään kuin tarinassa sisällä”, Laasonen sanoo.
Laasonen sanoo olevansa tyytyväinen nyt kuvattaviin tarinoihin. “Kaikkein suurin rikkaus on näkökulmien moninaisuus. Sotilaan lisäksi tässä on esimerkiksi lapsen ja kotirintaman näkökulmat. Mennään myös sellaisille alueille, mistä ei niin hirveästi ole pidetty ääntä – ainakaan museoissa.”
Kävijä kokee tarinat, joita harvemmin kuulee
Tarinat-osion lähestymis- ja esitystapa ovat Muistin kehittämiä. Samankaltaista näyttelykohdetta ei siis luultavasti tule vastaan missään muussa maailman museossa tai tiedekeskuksessa. Tarinat on suunniteltu joustavaksi ja nyt kuvattavien kertomusten lisäksi valikoimaa on tarkoitus laajentaa ja kehittää säännöllisesti esimerkiksi yleisöpalautteen pohjalta.
Korhosen mukaan lähestymistapaan vaikutti halu asettaa yksilö sodan tarinoiden keskiöön ja herättää kävijässä empatiaa syvän samaistumisen kokemuksen kautta. “Haluamme saada ihmisen todella tuntemaan, miltä sota sen ajan eläneistä oikeasti tuntui”, sanoo Korhonen.
Laasonen on samoilla linjoilla. “Toivoisin, että tämä omalta osaltaan toisi pintaan sodan ajattomuutta, että se on ihan yhtä suuri katastrofi ja tragedia aina, on sitä menty nuijin tai sitten ohjuksin. Siellä keskiössä on aina yksilö.”
Muisti avaa ovensa keväällä 2021.
Osallistu Mikkelin kulttuurimatkailukyselyyn
Kyselyyn vastanneilla on mahdollisuus voittaa hotellimajoitus Mikkelissä ja liput Sodan ja rauhan keskus Muistiin.
Mitkä asiat vaikuttavat valintoihisi suunnitellessasi kotimaanmatkaa? Entä ovatko Mikkeli tai sen matkakohteet sinulle kuinka tuttuja? Vastaa Mikkelin kulttuurimatkailukyselyyn, jossa kartoitamme suomalaisten tietämystä Mikkelistä, sen matkakohteista sekä mielipiteitä Sodan ja rauhan keskus Muistia koskevista teemoista. Vastaaminen vie vain lyhyen ajan eikä edellytä omakohtaista kokemusta Mikkelistä tai siellä vierailusta.
Kyselyssä kerättyjä tietoja käsitellään anonyymisti ja vastauksia käytetään Muistin kehittämistyön lisäksi opinnäytetyön aineistona.
Yhteystietonsa arvontaa varten jättäneiden kesken arvomme yhden yön hotellimajoituksen kahdelle Mikkelissä ja pääsyliput 2021 vuoden keväällä avautuvaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin. Kysely on auki 12.7.2020 asti.
Vastausaika kyselyyn on päättynyt.