fbpx

Muistissa työstetään verkko-oppimateriaalia Suomen 1939−1945 sodista

Sodan ja rauhan keskus Muistissa on käynnistynyt projekti, jossa tuotetaan Suomen 1939−1945 sotia käsittelevä laaja verkko-oppimateriaalikokonaisuus. Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittaman projektin tulokset julkaistaan vapaaseen käyttöön toukokuussa 2024.

Oppimateriaali on suunnattu ensisijaisesti yläkouluille ja toiselle asteelle. ”Suomen sotia 1939–1945 käsitteleviä, viimeisimpään tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin perustuvia oppikirjoja tai oppimateriaaleja ei ole tällä hetkellä tarjolla yläkoulujen tai lukioiden käyttöön”, avaa materiaalin tarvetta Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Oppikirjakustantajien julkaisemat historian oppikirjat käsittelevät aihetta varsin pintapuolisesti ja sisältöihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia on tarjolla vain vähän. Historian opettajat koostavat opetusmateriaaleja monesta eri lähteestä, joista etenkin monet internetlähteet ovat epäluotettavia.”

Projektissa syntyvä kokonaisuus käsittelee Suomen sotien 1939–1945 syitä, tapahtumia ja seurauksia sekä ajan kuvaa. Keskeisen osan muodostavat tapahtumahistorian lisäksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, poliittista historiaa sekä taloushistoriaa koskevat näkökulmat, kysymykset ja tehtävät.  Lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset.

”Verkko-oppimateriaali tulee olemaan vahvasti visuaalinen ja rakenteeltaan oppimista tukeva”, kertoo projektin vastuuhenkilö, pedagogi Mikko Siitonen ja tarkentaa: ”Hyödynnämme porrasmallia, jossa ensimmäisellä askeleella tietoa on tarjolla rajatusti selkeästi esitettynä. Seuraavilla askelmilla käyttäjä voi syventyä aiheeseen. Rakenteessa huomioidaan sisällön käytettävyys opetuskäytössä: opettajan on mahdollista poimia ja korvamerkitä haluamiaan sisältöjä omaan opetukseensa käytettävissä olevien tuntimäärien puitteissa.”  

Verkko-oppimateriaalin valmistumista odotellessa voi hyödyntää Muistin verkkosivuilla jo nyt olevia oppimateriaaleja. Muistin koululaisvierailupaketteja ja niihin liittyviä tehtäviä ollaan myös parhaillaan päivittämässä. Tiedustelut ja varaukset koululaisvierailuille voi tehdä täällä.

Kuva: Jonne Vaahtera

Sodan ja rauhan keskus Muistin kirjailijavierailut jatkuvat: FT Tuomas Tepora, Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata

Gustaf Mannerheim, Suomen marsalkka, ylipäällikkö, vapaaherra ja Venäjän tsaarin armeijan upseeri on yksi Suomen historian tunnetuimpia henkilöitä. Hänestä on moneksi: myyttinen sotasankari, päälahtari, aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies, ylistetty ja parjattu.

Miksi Mannerheimin ympärille on rakentunut valtava henkilökultti? Ketkä sitä ovat rakentaneet ja miksi? Poliittiset henkilökultit on totuttu yhdistämään autoritäärisiin hallintoihin, mutta niitä löytyy myös demokraattisten yhteiskuntien hallinnosta. Voimmeko ymmärtää nykypäivää käsittelemällä Mannerheimin ympärille luotuja mielikuvia ja syitä henkilökultin syntymiselle?

Tuomas Teporan tänä keväänä julkaistu Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata nostaa esille Mannerheim-kuvan yhteiskunnallista merkitystä. Hän liittää kultin historialliseen ja ylirajaiseen yhteyteensä, jossa kultin syntymisellä puolustajilla ja vastustajilla on yhtä tärkeä rooli.

Tuomas Tepora väitteli vuonna 2011 aiheesta Lippu, uhri, kansakunta: ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945. Hän on yliopistotutkija Tampereen yliopiston kokemuksen historian huippututkimusyksikössä (HEX) ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Tepora on tutkinut mm. sodan kulttuurihistoriaa, tunteiden historiaa, nationalismia, kollektiivista muistamista ja kollektiivisia symboleja. Mannerheim-kultin jälkeen hän perehtyy parhaillaan 1990-luvun alun kokemushistoriaan Suomessa ja lähialueilla.

Tilaisuus järjestetään torstaina 20.4.2023 klo 17.00–18.30 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa, Ristimäenkatu 4, Mikkeli. Sisäänpääsy 5 €.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.

Sodan ja rauhan keskus Muisti Centre of War and Peace Mannerheim
Kuva: Veikko Somerpuro

Palkintoja parhaille sotahistoriaa käsitteleville graduille

Suomen Sotahistoriallinen seura palkitsee vuosittain ansiokkaita sotahistorian aihepiiriin kuuluvia pro gradu -tutkielmia tai vastaavantasoisia opinnäytteitä. Tällä toimintamuodollaan seura haluaa tukea ja edistää sotahistoriallista tutkimusta Suomessa. Seura näkee gradu-kilpailun myös yhdeksi tavaksi tehdä sotaveteraaniperinnetyötä.

Tänä vuonna Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.

Maija Ikosen tutkielman ”Palvelen poikiani viimeiseen saakka”. Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassa (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042129818) aihe on kokemushistoriallinen ja edustaa uutta sotahistoriaa. Tutkielma kohdistuu yksilötason kokemuksiin yhden pienen vapaaehtoisryhmän eli rintamalla toimineiden sotilaskotisisarten sotatiestä.

Jonathan Rautilan tutkielman Puolustusvoimien puolueettomuusvartiointijoukot Suomen puolueettomuuslinjaa täydentämässä vuosina 1956–1966 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080953466) kohteena on 10 vuotta käytössä ollut joukkokonsepti, jolla varauduttiin puolueettomuuden aseelliseen suojaamiseen sodan jälkeisissä olosuhteissa, joissa puolustusvoimien toimintaedellytyksiä oli voimakkaasti rajoitettu.

Petra Puustjärven tutkielma ”Valmiiksi – Ratsailta”. Suomen ratsuväen taktinen käyttö vuosina 1939–1944 (http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220641) edustaa kunniakkaalla tavalla suomalaisen sotataidon historian tutkimusta. Tutkimus osoittaa, että ratsuväen käyttöä ei ollut ennen talvisotaa laajemmin määritetty ja että sen käyttöperiaatteet muuttuivat jatkosodan kuluessa rintamatilanteen muutosten perusteella.

Jani Leivon tutkielma Aseveli mielten hallitsijana – Kansallissosialistisen Saksan propagandavaikuttaminen Helsingissä 1940–1944 (http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205182068) on metodologisesti kunnianhimoinen ja käsittelee vaativaa aihetta, josta tietoa on saatavissa varsin rajallisesti. Tutkimus tuottaa uutta tietoa saksalaisten sota-aikaisesta propagandasta ja kulttuurivaikuttamisesta Suomessa.

Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä. Kilpailu järjestettiin nyt 19. kerran.

Sotilaskotisisaria Pukalusjärvellä 27.6.1941. SA-kuva.

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä

Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.

”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.

Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.

”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”

Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.

Ruotsiksi on käännetty evakkotyttö Anjan (kuvassa), aseistakieltäytyjä Arndtin, sotamies Onnin ja ulkoministeri Väinön tarinat. Kuva: Pihla Liukkonen.

Muistin joulunaika kutsuu! 

Muistin näyttely on avoinna joulukuussa ja koululaisten joululoman aikana pienin poikkeuksin. Olemme suljettuna jouluna 23.−26.12., uutenavuotena 31.12.−1.1. sekä loppiaisena 6.1. Muuten palvelemme normaalein aukioloajoin ma-la klo 10.00−17.00. Koululaisten loma-aikaan tarjoamme näyttelyn Taistelu-osiossa erikoispitkän 8 minuutin version virtuaalikokemuksesta talvisodan Summan rintamalla. Tervetuloa tutustumaan! 

Muisti Kaupasta ja verkkokaupastamme saat persoonalliset lahjat pukinkonttiin. Tule ihastumaan valikoimaamme paikan päälle Muistin aukioloaikoina tai tee verkko-ostoksia milloin tahansa osoitteessa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Tuotteittemme lisäksi oiva lahja on myös lahjakortti tai -lippu Muistiin. Tee verkko-ostoksesi viimeistään 18.12., niin tonttumme ehtivät käsitellä ja pakata tilaukset postin kuljetettavaksi ajoissa. 

Kahvila Rauha palvelee ma-la klo 10.00−15.00. Tunnelmallinen joululounas on katettuna 12.−23.12. Tarjolla on perinteisiä joulun makuja runsaalla alkupalapöydällä ja päivittäin vaihtuvalla pääruoalla. Aterian kruunaa herkullinen jälkiruokapöytä kera Rauha-kahvin tai glögin. Katso joululounaiden menut täältä: https://muisti.org/rauha/.  

Kuva: SA-kuva

Kouluille

Kouluille
Kouluille

Tervetuloa Muistiin!

Meillä koululais- ja opiskelijaryhmät pääsevät paitsi tutustumaan sodan ja rauhan teemoihin myös havainnoimaan ja oppimaan humanistisia tietoja, taitoja ja ilmiöitä.

Palveluistamme löydätte valmiit teemapaketit ja opetussisällöt kouluryhmien vierailuja varten sekä maksuttomia materiaaleja tutkittavaksi ja opiskeltavaksi oppitunneilla. Kaikki oppimateriaalimme tukevat voimassa olevien virallisten opetussuunnitelmien sisältöjä.

Memoriaalin palvelukuvaus

Palvelukuvaus 

[Muisti.org/memoriaali] on Sodan ja rauhan keskus Muistin ylläpitämä verkkopalvelu. 

Muisti.memoriaali.org on Sodan ja rauhan keskus Muistin Memoriaali-palvelun verkkosivusto. Sivusto tarjoaa pääsyn yksityishenkilöiden sekä yhdistysten sekä muiden pienten toimijoiden sotahistoriallisiin aineistoihin. Memoriaalin kautta aineistoja voidaan luovuttaa osaksi Muistin yleisökokoelmaa, hakea ja pyytää käyttöoikeuksia tutkimuskäyttöön tarkoitetun aineiston käyttämiseksi. 

Erityisesti sodan kokemushistoriasta kertovan aineiston esittäminen, käyttäminen ja tallennus on Sodan ja rauhan keskus Muistin toiminnan keskiössä. Memoriaali-palvelu on kehitetty vuosina 2020–2022 käynnissä olleessa EU-rahoitteisessa yhteishankkeessa tukemaan tätä tarkoitusta.  

Verkkopalvelua julkaistaan suomeksi sekä myöhemmin suppeammin ruotsiksi sekä englanniksi. 

Tekijänoikeudet 

Muisti.org/memoriaali -osoitteeseen voi linkittää vapaasti ja sen sisältämää aineistoa voi hyödyntää hyvän tavan mukaisesti niiltä osin, kun aineiston lisenssi sallii käytön. Tiedon aineiston tekijänoikeuksista ja käyttöoikeudesta löydät aineiston kuvailutiedoista.  

Memoriaali-palvelun tekstimateriaalin käytössä on viitattava Sodan ja rauhan keskus Muistiin sekä Memoriaali-palveluun. 

Palvelun käyttäjistä  

Palveluun rekisteröityvistä käyttäjistä muodostetaan palvelurekisteri. Rekisteri- ja tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa https://muisti.org/tietosuojaseloste/

Rekisteröitymättömästä käyttäjästä ei kerätä tietoja. Sähköpostiosoitetta ja/tai muita yhteystietoja voidaan kysyä esimerkiksi palautteen  tai muun yhteydenoton yhteydessä. Palautetta voi antaa myös nimettömänä, mutta jos asiakas haluaa vastauksen, on yhteystietojen antaminen välttämätöntä. 

Evästeiden käyttö ja käytön seuranta 

[Muisti.org/memoriaali] -sivustolla käytetään evästeitä. Osa evästeistä liittyy sivuston toiminnallisuuksiin ja osa sivuston käytön tilastointiin. Käyttäjä voi halutessaan kieltää muiden kuin välttämättömien evästeiden vastaanoton selaimen asetuksia muuttamalla. Evästeiden kieltäminen voi aiheuttaa puutteita joihinkin sivuston toimintoihin. 

Vastuu 

Sodan ja rauhan keskus Muisti vastaa verkkopalvelun sisällöstä, joka pyritään pitämään mahdollisimman ajantasaisena. Havaitut virheet pyritään korjaamaan viivytyksettä. 

Sodan ja rauhan keskus Muisti pyrkii tarjoamaan palvelussa virheetöntä tietoa keskeytyksettä. Käyttäjä käyttää kuitenkin palvelua ja sen sisältämiä tietoja aina omalla vastuullaan eikä Muisti vastaa mistään palvelun käytön seurauksena syntyneestä vahingosta. Näin ollen Muisti ei vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat esimerkiksi palvelun tai sen sisältämän aineiston virheistä, puutteista, aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, aineiston sisällön muuttamisesta tai palvelun ylläpidon lopettamisesta tai siitä, että palvelu ei toimi tai että se ei sovi tiettyyn tarkoitukseen. 

Etusivu

Muisti avoinna pääsiäisenä: la 30.3 klo 10-17, su 31.3. klo 10-17 ja ma 1.4. klo 10-17.
Muisti avoinna pääsiäisenä: la 30.3 klo 10-17, su 31.3. klo 10-17 ja ma 1.4. klo 10-17.
poikkeustila
kotirintama
kotirintama
Muisti

SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI

Mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle? Mitä on rauha? Koe, pohdi ja oivalla tiedekeskuksen moderneissa näyttelyissä!

Reichstein

Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine

Alexander Reichsteinin veistokset ovat syntyneet Ukrainan uutiskuvien nostattamien tunteiden seurauksena. Vaihtuva näyttely on nähtävillä osana Muistin näyttelykiertoa.

Poikkeustila

POIKKEUSTILA

Muistin päänäyttely POIKKEUSTILA kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa. Millaista oli olla suomalainen nainen, mies, lapsi tai päättäjä sodan ajan Suomessa? Mitkä olivat Suomen ja maailman tapahtumien yhteydet? Sota muodosti poikkeustilan, jossa lähes kaikki oli toisin kuin rauhan aikana. Millaiset jäljet se on jättänyt meihin?

Kotirintama

KOTI

Naisten ja lasten sodan aikasten roolien moninaisuus avautuu KOTI-huoneen kuvissa. Lotat, maatilan emännät ja sotilaspojat saavat rinnalleen myös tehdastyöläiset, tutkijat ja johtajat, koululaiset, sotalapset, talkoolaiset ja monet muut.

Taistelu

TAISTELU

TAISTELU kertoo sodan kovasta ytimestä: kuolemasta, tappamisesta, haavoittumisesta ja mielenterveyden järkkymisestä, mutta myös selviytymisestä. Koe virtuaalisesti, millaista oli olla talvisodan Summan taisteluissa. Kohdetta ei suositella alle 12-vuotiaille.

Päämajamuseo

PÄÄMAJAMUSEO

Muistin kanssa yhteisellä pääsylipulla koet myös Päämajamuseon, jonka näyttely kertoo suomalaisesta sodan johtamisesta ja johtajista autenttisessa ympäristössä. Näe Mannerheimin työhuone juuri sellaisena kuin se sodan aikana oli.

edellinen
seuraava

MUISTIN VERKKOKAUPPA

HALUAN OLLA RAUHASSA

T-paidat ja kangaskassit ovat Pure Wasten kautta tuotettuja. Pure Waste on helsinkiläinen tekstiilikierrätyksen pioneeri, joka valmistaa laadukkaita vaatteita 100 % kierrätetyistä kuiduista.

Koriste keinuhevonen
Koriste keinuhevonen

Alkuperäisellä puhdetyömallilla valmistettu koriste keinuhevonen. Valmistettu laadukkaasta koivusta. Hienona yksityiskohtana puutappiliitokset.

44,95 €
karipiippo
The End
The End | Kari Piippo

Palkitun graafikko Kari Piipon suunnittelema, Ukrainan sotaan kantaa ottava juliste The End. Koko: 50 cm x 70 cm.

41,95 €
Sarka reppu
Sarka reppu

Sarkakankaasta valmistettu tyylikäs pikkureppu jokapäiväiseen käyttöön.
Repussa kuljetat kätevästi mukana tärkeimmät esineesi.

59,95 €
Anne Frank
Anne Frankin päiväkirja

13-vuotias Anne Frank perheineen joutuu pakenemaan natsien juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikaan. Anne kuvailee päiväkirjassa sodan kauhuja, mutta myös arkisia nuoren naisen mietteitä ja murheita.

32,95 €
Korpi kassi
Korpi kassi

Nappaa Korpi kassi olalle kauppaan tai festareille.
Korpi-tuotesarja on valmistettu eteläsavolaisena käsityönä Suomen armeijan ylijäämävaraston M62-maastopukukankaasta.

14,95 €
Palapeli
Palapeli 1940 koulukartta

Suomen koulukartta 1940. Kartassa näkyvät talvisodan jälkeiset rajat, mutta vahvemmalla on painettu sotaa edeltäneet Tarton rauhan rajat. 1000 palaa.

39,95 €
previous arrow
next arrow

PALVELUMME

MUISTI SOSIAALISESSA MEDIASSA

#sodanjarauhankeskusmuisti #muistimme

MUISTIA TUKEMASSA

Luento: Postiauton tuho ja piispan surma Jäämeren tiellä: partisaani-isku Saariselällä 1943

Muistin auditorio la 16.10.2021 klo 14.00 – vapaa pääsy

Dosentti, historiantutkija Ville Jalovaara kertoo esitelmässään elokuussa ilmestyneestä uudesta kirjastaan ”Piispa Wallinmaan surma — Partisaani-isku Saariselällä 1943” (SKS 2021), jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi jatkosodan aikana tapahtunut postiautoon kohdistunut partisaanihyökkäys ja sen laajempi historiallinen tausta.

Rovaniemeltä matkaan lähtenyt postiauto lähestyi 4.7.1943 aamuyöllä Inarin Laanilaa, kun tien varressa väijyksissä olleet partisaanit alkoivat tulittaa bussia konepistooleilla ja räjäyttivät edessä olevan sillan. Kaikki uskoivat loppunsa tulleen. Monet haavoittuivat, mutta ihmeen kaupalla kuolonuhreja oli lopulta vain neljä: Oulun juuri virkaansa valittu piispa Yrjö Wallinmaa, Rovaniemi – Petsamo linjaa ajanut kokenut postiautonkuljettaja Paavo Nyqvist ja kaksi muuta siviilihenkilöä.

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin, joissa kuoli lähes parisataa siviiliä. Kuolonuhrien lisäksi iskut aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla ja sitoivat joukkoja partisaanien torjuntatehtäviin. Sodanjälkeisessä Suomessa iskut olivat tabu, joka murtui vasta Neuvostoliiton kaatumisen myötä.

Jalovaaran kirja on ostettavissa Muistin museokaupasta.

Kuva: Pietinen, Matti, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma

Muisti siirtyy näyttelytuotannon loppusuoralle

Muistin rakentaminen on siirtynyt viimeiseen vaiheeseen, kun talon muutostyöt valmistuivat syksyllä, Muistin väki muutti uusiin tiloihin ja näyttelytuotanto siirtyi vuodenvaihteen jälkeen fyysiseen rakentamiseen. Samalla Muistin tiimiin liittyi uusia ammattilaisia kun muun muassa Muistin kaupan toteuttaminen aloitettiin.

Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen esittelee Muistin tiloja lehdistön edustajille.

Päämajakoulusta Muistiksi

Mikkelin Päämajatalon muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta 2020, jolloin Mikkelin kaupunki luovutti tilat Muistille ja näyttelyiden rakentaminen pääsi käyntiin. Rakennuksen muutostöissä kunnioitettiin kiinteistön historiaa ja pyrittiin säilyttämään alkuperäisiä elementtejä. Entistä koulupihaa avattiin muun muassa poistamalla korttelia rajaava aita. Se korvattiin kivipaasien rivistöllä, joka muistuttaa rakennuksen Päämajan aikaista pihapiiriä. Kiinteistön toisessa päädyssä toimivan Päämajamuseon autenttiset tilat säilytettiin ennallaan. Päämajamuseo liitettiin uuden tiedekeskuksen näyttelykiertoon modernien lasiovien avulla.

Muutostöistä vastannut Mikkelin kaupungin tilapalvelujen rakennuttaja Saija Himanen kertoi muutostöiden sujuneen ongelmitta ja pysyneen myös budjetissa. Sisätiloissa tehtyjen muutostöiden ohella rakennuksen peltikatto uusittiin. “Hauskana yksityiskohtana puisen ravintolarakennuksen alta löytyi kivikellari, josta meillä ei ollut tietoa aiemmin”, Himanen kertoo.

Rakenteita, elektroniikkaa ja Muistin brändituotteita

Päämajatalossa sisällä on alkanut lähtölaskenta kohti Muistin huhtikuun avajaisia ja Muistin tiimiin on liittynyt vuoden alussa näyttelymestari, kaupanhoitaja ja markkinointi- ja viestintävastaava.

Näyttelyn rakentaminen Muistin tiloissa etenee. Näyttelymestari Seppo Koponen kertoo: “Viimeisten viikkojen aikana seinien sisälle on alkanut nousta näyttelyrakenteita. Muistin tiloihin tulee digitaalista tekniikkaa ja moniaistisuutta hyödyntäviä kokemusyksiköitä, jotka tuovat sodan yksilön näkökulmasta omilla aisteilla koettavaksi. Uusi tekniikka mahdollistaa yksilölliset näyttelykokemukset, jossa sodan voi kokea näyttelyn alussa valitsemansa henkilön näkökulmasta. Uskoisin Muistin tarjoaman näyttelykokemuksen olevan kaikin tavoin todella uutta suomalaisella tiedekeskuskentällä.”

Modernin tiedekeskukseen toimintaan liittyy näyttelyn lisäksi paljon muutakin toimintaa. Esimerkiksi 120-paikkaista nykyaikaista auditoriota on jatkossa tarkoitus vuokrata kaupunkilaisten käyttöön myös keskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Muistin tiloihin tulee kahvila-ravintola, johon haetaan parhailaan ravintoloitsijaa. Muistin yhteyteen avautuvan kaupan tarjonnassa ja visuaalisessa ilmeessä pyritään huomiomaan Muistin brändiin ja näyttelyihin liittyviä tuotteita sekä muita kävijöitä kiinnostavia tuotteita. Muistin kaupanhoitajana aloittaneen Hanna Kolimaan visio on, että Muistin kauppa tulee valikoimallaan tukemaan näyttelyssä koettuja elämyksiä.

Muisti tulee näkymään kevään ja kesän aikana valtakunnallisesti, ja suunnitteilla on monikanavainen markkinointikampanja. “Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneita sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. Tavoitteenamme on siis kevään aikana maksimoida tavoittamamme yleisön määrä”, sanoo Muistin tuore markkinointi- ja viestintävastaava Anna-Maija Hunter.