fbpx

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma tarjosi vaikuttavan ja moniäänisen katsauksen pakolaisuuteen ja poiki runsaasti keskustelua

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin lauantaina 24.9.2022. Tapahtumapaikkana toimi ensimmäistä kertaa Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka tarjosi erinomaiset puitteet seminaarimuotoiselle tilaisuudelle.

Tapahtuman tämän vuotisena teemana toimi pakolaisuus, jota tarkasteltiin niin globaalista kuin kotimaisestakin näkökulmasta. Tapahtumassa esiintyivät kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty, kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme, kirjailija Sirpa Kähkönen, kuvataiteilija Antero Kahila sekä tietokirjailija Lotta Nuotio. Seminaarin juonsi Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.

Kotimaisesta toisen maailmansodan jälkeisestä evakkoudesta ja sen jättämistä ylisukupolvisista haavoista ja hiljaisuuksista puhuivat Sirpa Kähkönen ja Antero Kahila omiin aihetta käsitteleviin teoksiinsa nojautuen. Samaa teemaa, tosin kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta, pohti puheenvuorossaan myös Ilmari Leppihalme. Puheenvuorot muodostivat puhuttelevan kokonaisuuden kehollisen, kielettömän muistamisen ja vahvojen, emotionaalisten affektien ympärille.

2000-luvun globaaliin pakolaisuuteen ja sen kysymyksenasetteluihin kuulijansa johdattelivat Olli Löytty sekä Lotta Nuotio. Löytyn puheenvuoro keskittyi siirtolaisuuden kuvauksiin sarjakuvataiteissa, kun taas Nuotio keskittyi Syyrian sodan pakolaisiin ja etenkin Turkin kautta tapahtuneeseen massiiviseen pakolaisliikehdintään. Kummankin puheenvuoron ytimessä olivat kysymykset kulttuurien toisinaan haastavista yhteentörmäyksistä, pakolaisten sopeutumisesta uuteen maahan sekä yksilön kokemusmaailman arvokkuudesta.

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma oli erittäin onnistunut ja keräsi yleisöä sekä Mikkelistä että muualta Suomesta. Jokaista puheenvuoroa seurasi vilkas keskustelu kuulijoiden liikuttuessa ja vaikuttuessa, mutta myös oppiessa tämän hetken kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kentän merkittäviltä asiantuntijoilta.

Seuraava sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2023. Tulevan tapahtuman teema ja esiintyjät julkaistaan kevään 2023 aikana.

Sotakirjallisuustapahtuma
Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty kertoi siirtolaisuuden ja sodan tematiikasta sarjakuvataiteissa.

Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuma 28.9.2019: Suomi katseen kohteena – Talvisota

Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2019 kolmatta kertaa. Tällä kertaa teemana on talvisota. Tapahtumassa kaunokirjailijat, tietokirjailijat ja tutkijat käsittelevät talvisodan aikaa puheenjohtaja Juha-Pekka Koskisen johdolla. 

Tapahtumapaikkana lauantaina 28.9. toimii kulttuuritalo Tempo Mikkelin Naisvuorella. Viime vuoden tapaan sotakirjallisuustapahtumaan on myynnissä myös lippuja, jotka mahdollistavat tilaisuuden seuraamisen verkon välityksellä.

Mikkelissä tarkastellaan syyskuussa talvisodan teemaa useista näkökulmista; kirjailija Petri Tamminen käsittelee puheenvuorossaan sitä, miten sotakirjallisuus ja yksittäisten ihmisten sotamuistot eroavat toisistaan ja kuinka ne täydentävät toisiaan. FT Virpi Launonen puhuu tunnetuimmista talvisotaa käsittelevistä teoksista ja pohtii niiden näkökulmia.

Apulaisprofessori Antero Holmila valottaa neljän brittikirjailijan näkökulmaa talvisotaan. VTT, everstiluutnantti Juha Mälkki puolestaan hyppää puolen miljoonan henkilön sotilasorganisaation sisälle muodostaen aikamatkan kulttuurisiin itsestäänselvyyksiin ja dialogien merkitykseen sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisessa. FT, kirjailija Päivi Lipponen pohtii esityksessään sodan todellisuutta. Lisäksi Veikko Happonen tulkitsee tapahtumassa Yrjö Jylhän sota-aiheisia runoja.

Suomalaisen kirjallisuuden suurmiehistä useita teoksia tehnyt FT, kirjailija, dosentti ja professori emeritus Panu Rajala puhuu Ilmari Kiannon ja F.E. Sillanpään vastakkaisista kohtaloista talvisodassa.

– Sillanpää kirjoitti Marssilaulun, joka erään kenraalin mukaan vastasi divisioonaa Suomen puolustuksessa. Kianto kirjoitti lukuisia isänmaallisesti nostattavia lauluja, mutta joutui talvisodan syttyessä tutkintavankeuteen syytettynä sotapetoksesta. Samaan aikaan Sillanpää matkusti Tukholmaan noutamaan Nobel-palkintoaan, kuvailee Rajala esitelmänsä asetelmaa.