Tekijä: yllapito
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma tarjosi vaikuttavan ja moniäänisen katsauksen pakolaisuuteen ja poiki runsaasti keskustelua
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin lauantaina 24.9.2022. Tapahtumapaikkana toimi ensimmäistä kertaa Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka tarjosi erinomaiset puitteet seminaarimuotoiselle tilaisuudelle.
Tapahtuman tämän vuotisena teemana toimi pakolaisuus, jota tarkasteltiin niin globaalista kuin kotimaisestakin näkökulmasta. Tapahtumassa esiintyivät kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty, kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme, kirjailija Sirpa Kähkönen, kuvataiteilija Antero Kahila sekä tietokirjailija Lotta Nuotio. Seminaarin juonsi Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
Kotimaisesta toisen maailmansodan jälkeisestä evakkoudesta ja sen jättämistä ylisukupolvisista haavoista ja hiljaisuuksista puhuivat Sirpa Kähkönen ja Antero Kahila omiin aihetta käsitteleviin teoksiinsa nojautuen. Samaa teemaa, tosin kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta, pohti puheenvuorossaan myös Ilmari Leppihalme. Puheenvuorot muodostivat puhuttelevan kokonaisuuden kehollisen, kielettömän muistamisen ja vahvojen, emotionaalisten affektien ympärille.
2000-luvun globaaliin pakolaisuuteen ja sen kysymyksenasetteluihin kuulijansa johdattelivat Olli Löytty sekä Lotta Nuotio. Löytyn puheenvuoro keskittyi siirtolaisuuden kuvauksiin sarjakuvataiteissa, kun taas Nuotio keskittyi Syyrian sodan pakolaisiin ja etenkin Turkin kautta tapahtuneeseen massiiviseen pakolaisliikehdintään. Kummankin puheenvuoron ytimessä olivat kysymykset kulttuurien toisinaan haastavista yhteentörmäyksistä, pakolaisten sopeutumisesta uuteen maahan sekä yksilön kokemusmaailman arvokkuudesta.
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma oli erittäin onnistunut ja keräsi yleisöä sekä Mikkelistä että muualta Suomesta. Jokaista puheenvuoroa seurasi vilkas keskustelu kuulijoiden liikuttuessa ja vaikuttuessa, mutta myös oppiessa tämän hetken kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kentän merkittäviltä asiantuntijoilta.
Seuraava sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2023. Tulevan tapahtuman teema ja esiintyjät julkaistaan kevään 2023 aikana.
Kahvila Rauha muuntuu yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakaksi
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja kahvila Rauha järjestävät tapahtuman, jossa kahvilasta tulee yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakka. Ilmoitamme tapahtuman päivämäärän syksyn aikana. Kerta kiellon päälle -niminen tapahtuma johdattaa sadan vuoden takaiseen kieltolain aikaan.
- Muisti haluaa tuoda historiaa esille elävällä tavalla myös tapahtumien kautta. Kieltolain aika oli erikoinen ajanjakso Suomessa. 1920-lukua kutsutaan iloiseksi vuosikymmeneksi, jolloin toivuttiin sisällissodasta, yhteiskunta kehittyi ja monet uutuudet ja muotivirtaukset saavuttivat Suomen, kertoo Muistin lehtori Leena Hangasmaa.
- Eurooppa hengähti I maailmansodan jälkeen, mutta oli jo kulkemassa kovaa vauhtia kohti toista. Ihmiset juhlivat kuin viimeistä päivää ja kun alkoholi oli kiellettyä, salakapakat kukoistivat.
Historiallista tunnelmaa ovat tapahtumassa luomassa kapakkalaulajatar, Mikkeli Swing Societyn tanssijat sekä harrastajanäyttelijät. Välissä kuullaan tietoiskuja kieltolain ajan Suomesta. Saattaapa paikalle tulla trokari tai poliisipartiokin. Ajan tyyliin pukeutunut henkilökunta myy tiskiltä tai sen alta tyypillisiä kieltolain ajan ruokia ja juomia.
Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on osa Mikkelin kulttuurin unelmavuotta.
Kansanedustaja Antti Häkkänen Poliitikon museoharjoittelussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa – ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa tai koulujen historianopetusta alettaisiin karsia”
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) osallistui Museoliiton valtakunnalliseen Poliitikon museoharjoittelu -viikkoon Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä. Hän tutustui Muistin toimintaan ja näyttelytuottajan toimenkuvaan. Poliitikon museoharjoittelu -viikko on Suomen Museoliiton valtakunnallinen kampanjaviikko, jolloin museot kutsuvat poliitikkoja tutustumaan toimintaansa käytännönläheisellä tavalla. Museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.
Muistin ajankohtaisuus Ukrainan sodan myötä
Näyttelyissään Muisti kertoo suomalaisista sodassa, kansainvälisessä kontekstissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puoli vuotta sitten teki Muistin sisällöistä entistäkin ajankohtaisemman. Sota Euroopassa ei ollutkaan historiaa, vaan palasi voimalla nykyhetkeen.
”Historian tuntemus luo pohjaa vahvalle kansalaisyhteiskunnalle. Historian objektiivinen tallentaminen ja esittäminen takaa vakaan yhteiskuntakehityksen”, Häkkänen toteaa ja jatkaa ”länsimaisen museotoiminnan kulmakiviä ovat tiedon syvyys, riippumattomuus ja monipuolinen tutkimustieto. Muisti toteuttaa näitä hienolla tavalla”.
Tiedekeskuksena Muisti on museoperheen ja samalla Suomen Museoliiton jäsen. Muistin vuorovaikutteiset, digitaalisuutta hyväkseen käyttävät näyttelyt tekivät Häkkäseen vaikutuksen. ”Muisti tarjoaa inhimillisen kokemuksen: pelon kokemisen rintamalla tankkien vyöryessä päälle tai sukujen vaietut tarinat, jotka vaikuttavat ihmiseen vuosikymmenien jälkeenkin. Yhteiskunnan jäsenten ja toimijoiden osuutta käsitellään monipuolisesti, modernin tekniikan avulla pääset samaistumaan aina päättäjän roolista ja lasten kokemuksiin”, oikeusministerinä toiminut ja myös pienen tyttären isä Antti Häkkänen kiittää.
Muistin toimintaa varten on kehitetty oma, Suomen ensimmäinen näyttelynhallintaohjelmisto. Häkkänen tutustui näyttelytuottaja Jenni Korhosen kanssa järjestelmän ominaisuuksiin ja kehitysvaiheeseen. ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa ajettaisiin alas tai vähäteltäisiin tai jos nuoremmat sukupolvet alkavat unohtaa historiaa tai historianopetusta aletaan karsia koulusta. Se voisi olla vaarallista”, Häkkänen viittaa Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen, jossa valtiojohto on jo pitkään historiapolitiikkaa hyväksi käyttäen muokannut kansan mielialoja. ”Iso hatunnosto ja täysi tuki Muistin työlle”, Häkkänen jatkaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Palkittu graafikko Kari Piippo ottaa kantaa Ukrainan sotaan The End -julisteella
Kari Piippo on julkaissut useita yhteiskunnallisesti kantaa ottavia julisteita, joita on ollut laajalti kansainvälisesti esillä. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntui heti vaativan kannanottoa. Japanilaisen Ogakin julistemuseon kutsunäyttely antoi kimmokkeen julisteen toteutuksesta”, Piippo kertoo.
Piipon julistetaide on niukkuuden taidetta, älyllinen oivallus, joka yhdistyy yksinkertaiseen ja selkeään, katsojalle nopeasti välittyvään muotoon. The End -julisteessa on voimakkaan oranssilla pohjalla Z hautavajoamassa. ”Taustalla on ajatus miekkaan tarttumisesta ja miekkaan hukkumisesta”, Piippo kertaa venäläisten, Ukrainassa operoivien joukkojen Z-tunnuksen käyttöä julisteessa.
”Olemme todella iloisia yhteistyöstä mikkeliläisen, arvostetun graafikkomme Kari Piipon kanssa. The End -juliste on todella vaikuttava, ja sen sodanvastainen viesti vahva”, kertoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Julistetta on saatavilla Muistin kaupasta sekä verkkokaupastamme, myös Piipon signeerauksella varustettuna rajoitettu erä. Julisteesta on tehty myös postikortti”, Muistin myymälänhoitaja Hanna Kolimaa kertoo.
Muisti lahjoittaa jokaisesta myydystä julisteesta ja postikortista viisi prosenttia käytettäväksi pakolaisina saapuneiden ukrainalaislasten hyväksi.
Kari Piippo on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia graafikoita. Hänet tunnetaan erityisesti pelkistetyistä ja iskevistä julisteistaan. Piippo valmistui graafikoksi Helsingin Taideteollisesta oppilaitoksesta 1967 ja hän on saanut kotimaassa kaikki merkittävimmät taideteollisuusalan palkinnot: mm. Valtion taideteollisuuspalkinto, Vuoden graafikko, graafisen suunnittelun Platinahuippu ja neljä Kultahuippua sekä Pro Finlandian. Viimeisin kansainvälisesti palkittu työ on Rich/Poor -juliste, joka sai parhaan sosiaalisen julisteen palkinnon Bolivian Biennalessa 2021. Meksikon julistebiennalessa Piippo on voittanut kolme kertaa pääpalkinnon.
