Kategoria: Ajankohtaista
Tervetuloa Muistin itsenäisyyspäivään koko perheellä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää itsenäisyyspäivänä tapahtuman, jossa on tekemistä ja kokemista koko perheelle. Muisti ja kahvila Rauha ovat avoinna klo 10.00-18.00. Ohjelmaan ja työpajoihin on vapaa pääsy ja Muistin näyttelyyn pääsee alennettuun hintaan 10 € / henkilö – alle 12-vuotiaat veloituksetta. Lapsille on näyttelyssä tarjolla kuvasuunnistus.
Päivän mittaan voit esimerkiksi osallistua yhteisöllisen itsenäisyys-aiheisen taideteoksen luomiseen, kuulla niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattua musiikkia, tutustua toimivaan perinneradioasemaan ja tavata näyttelijä Aapo Orasen esittämän Risto Rytin. Eikä pidä unohtaa kahvila Rauhan herkkuja: ihana itsenäisyyspäivälounas on katettuna klo 10.30-13.30 ja linnanjuhlien etkoilla klo 15.30-17.30 on tarjolla kymmenen sortin herkkupöytä kuohuvan juoman tai boolin kera. Katso menut täältä: https://muisti.org/rauha/#itse
Ohjelma
Muistissa:
klo 10-12 Naisten valmiusliitto esittelee 72 tunnin hätävaraa
klo 12-13 Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis Trio esiintyy auditoriossa
klo 13-15 Työpaja: yhteisöllinen taideteos syntyy itsenäisyyden pohdinnoista Muistin aulan seinälle muotoilija Heidi Huovisen johdolla.
Kahvila Rauhassa:
klo 10-12 Työpaja kabinetissa – askartele Rauhan lentokone!
klo 10.30-13.30 Itsenäisyyspäivän juhlalounas katettuna https://muisti.org/rauha/#itse
klo 13-15 työpaja kabinetissa – itsenäisyyden aatteet -unelmakarttojen tekoa
klo 15.30-17.30 Linnan juhlien etkot https://muisti.org/rauha/#itse
klo 16.30 “Risto Rytin” vierailu ja 1940-luvun lauluja – Aapo Oranen ja Etelä-Savon musiikkiteatteriyhdistys Waulinko
Etkojen aikana myös Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoiden tietovisa
Muistin pihalla:
klo 10-14 Mikkelin Reserviläiset esittelevät vanhan ajan majoitustukikohtaa ja reserviläistoimintaa.
klo 11-15 Mikkelin radioamatöörien ja Kaakkois-Suomen viestikillan toimiva perinneradioasema
klo 12-14 Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry ja Mikkelin reserviupseerit ry:
FN Expert Noptel -ampumasimulaattorijärjestelmän esittelyä ja kokeilumahdollisuus sekä komentopaikka-ajoneuvon esittelyä.
Tapahtuman tuottaa Volat Oy:n Saara Vauhkonen ja tapahtumaa rahoittaa Mikkeli Events -hanke. Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, mutta siitä toivotaan jokavuotista itsenäisyyspäiväperinnettä.
LähiTapiola Savo-Karjala lahjoitti 10 000 euroa Mikkeliin perustetulle Sodan ja rauhan keskus Muistille
LähiTapiola Savo-Karjalan tekemä lahjoitus auttaa vakiinnuttamaan kesällä 2021 perustetun Muistin toimintaa. Sodan vaikutuksiin ja historiaan tutustuminen on entistä tärkeämpää Euroopan muuttuneen tilanteen takia.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on ainutlaatuinen tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Muisti avattiin Mikkelissä 4.6.2021.
– Näinä aikoina sodan vaikutusten ja historian tunteminen on entistä tärkeämpää. Siksi halusimme olla mukana tukemassa Muistin toimintaa, LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammela sanoo.
Mikkelillä on merkittävä rooli Suomen historiassa, sillä se on toiminut kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana puolustusvoimien päämajan sijoituspaikkana.
– On arvokasta, että Muisti on perustettu juuri Mikkeliin – vieläpä vanhaan päämajarakennukseen. Muisti on myös yksi kaupungin merkittävimmistä matkailukohteista, Lammela perustelee Muistin tukemista.
LähiTapiola Savo-Karjalan tekemän lahjoituksen saaja on Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr. Tukisäätiö ja Mikkelin kaupunki omistavat yhdessä Muistin toiminnasta vastaavan yleishyödyllisen osakeyhtiön. Vuonna 2018 myös LähiTapiola-ryhmä teki lahjoituksen tiedekeskukselle, kun se osallistui Muistin perustamiseen 30 000 eurolla.
– Pyrimme tällä hetkellä vakiinnuttamaan toimintaa ja vahvistamaan säätiön pääomaa. Yksityisten lahjoitusten saaminen on tässä todella tärkeää, ja kiitämme lämpimästi LähiTapiola Savo-Karjalaa lahjoituksesta, sanoo tukisäätiön asiamies ja Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. Muistin tukisäätiö on verottajan verovapaiden rahalahjoitusten saajien listalla, mikä tarkoittaa, että yritys voi vähentää verotuksessa meille antamansa summan. Yleishyödyllisenä toimijana säätiö voi ottaa vastaan testamentteja ja muita rahalahjoituksia, Puntanen jatkaa.
Muistin näyttelyt kertovat sodasta monesta näkökulmasta. Kävijä pääsee esimerkiksi keskelle taistelua VR-lasien avulla ja eläytyy eri ihmisten sotakokemuksiin Tarinat-näyttelyosiossa. Yhdessä Päämajamuseon kanssa näyttelytilaa on yli tuhat neliötä ja näyttelykohteita lähes viisitoista.
– Muisti on niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta, Puntanen selventää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut näyttelyymme syvyyttä ja historian tapahtumat ovat muuttuneet ajankohtaisiksi.
Muistin toiminta perustuu humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Muisti on kiinnostanut kävijöitä ja ehtinyt jo kerätä palkintojakin.
– Vajaan puolentoista vuoden aikana meillä on käynyt yli 55 000 kävijää. Muisti valittiin vuonna 2021 Vuoden mikkeliläiseksi ja tänä vuonna Vuoden matkailuteoksi sekä yhdeksi kolmesta Etelä-Savon parhaista. Mikkeli oli vuoden 2021 museokaupunkiehdokkaana Kulttuurigaalassa Muistin avaamisen ansiosta. Lisäksi olimme 2022 Vuoden museo -finalisti, Puntanen kertaa iloisena huomionosoituksista.
LähiTapiola Savo-Karjala tekee vuosittain useita lahjoituksia alueella toimiville yleishyödyllisille tahoille. Lahjoitukset tehdään yhtiön erillisestä käyttörahastosta.
Muistille myönnettiin Etelä-Savon maakunnan parhaat -palkinto
Vuoden 2022 Etelä-Savon maakunnan parhaat -palkinnon saajat on valittu. Palkinnon saivat Wanha Osula, Sodan ja rauhan keskus Muisti sekä Veisto Oy. Vuoden D.O. Saimaa -yrityksenä palkittiin Saimaa Gastronomy -verkosto.
Etelä-Savon maakuntaliitto palkitsee yhteishengen, identiteetin ja imagon rakentajia, jotka tuovat maakuntaa esille myönteisessä valossa.
Tänä vuonna painotettiin yhteistyökykyä ja yhdessä tekemistä. Palkinnon saajat valittiin nyt 12. kerran. Toisen kerran palkittiin vuoden D.O. Saimaa-yritys.
Palkintoraadin perustelut Etelä-Savon parhaat 2022 -valinnoille:
Etelä-Savon parhaat vuonna 2022:
Sodan ja rauhan keskus Muisti
Muisti on valtakunnallisesti ainutlaatuinen tiedekeskus, joka on tuonut Mikkelille ja Etelä-Savolle tunnettuutta myös kansainvälisesti. Muisti yhdistää uutta ja vanhaa, Mikkelin Päämajakaupungin perinnettä uuteen teknologiseen osaamiseen. Muisti nostaa ajankohtaista rauhan teemaa esille nykyisessä maailmantilanteessa. Tiedekeskuksena Muisti yhdistää uusimman tieteellisen tutkimuksen, pedagogiikan ja teknologiset menetelmät. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on laajaa ja systemaattista.
Muisti on vetovoimatekijä maakunnalle.
Veisto Oy
Veisto on mäntyharjulainen perheyritys, joka on kasvanut paikallisesta kansainväliseksi uskoen omaan osaamiseensa ja uudistumiseen. Jopa 80 prosenttia yrityksen tuotannosta viedään ulkomaille. Yritys yhdistää vahvan puuosaamisen nykypäivän sahakoneteknologiaan ja on merkittävä työllistäjä. Yrityksellä on maailmalla tunnetut, testatut tuotteet ja se on pärjännyt markkinoiden muutoksessa. Metsä ja puu ovat Etelä-Savon maakunnan kehittämisen strategiset kärjet, joista ponnistavaa liiketoimintaa Veisto toteuttaa erinomaisesti.
Wanha Osula
Erikoistavaraliike ja palvelupiste Wanha Osula Haukivuorella tuo ihmisiä yhteen paikallisesti ja kauempaakin.
Wanha Osula luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa samalla monipuolisia palveluja haukivuorelaisille. Osulalla on omaperäinen konsepti ja kokemusta myös omistajavaihdoksen toteutuksesta. Jatkuvuus on toiminnassa läsnä.
Wanhan Osulan toiminnassa yhdistyvät monen alan näkyvyys ja palvelut kulttuurista liiketoimintaan. Kira ja Sanna Saloviin yrittäjinä ovat panostaneet toimintaan ja toiminta henkilöityy heihin. Yrittäjät ovat tehneet merkityksellistä työtä kylän elinvoiman eteen: Haukivuoren valot pidetään palamassa.
Vuoden D.O. Saimaa -yritys:
Saimaa Gastronomy -verkosto
Alueellinen ruokamatkailutoimijoiden verkosto on onnistunut erinomaisesti yhteistyön rakentamisessa. Mukana olevat yritykset, Hotelli Punkaharju, Sahanlahti Resort, Tertin kartano ja TeaHouse of Wehmais, ovat esimerkillisesti hyödyntäneet omia vahvuuksiaan verkoston luomisessa.
Yhteistyön tuloksena on syntynyt uudenlaista tuotteistusta ja muun muassa teemaviikonloppuja ja menukokonaisuuksia sesonkien mukaan. Saimaa Gastronomy -verkosto on esimerkki hedelmällisestä yhteistyöstä, joka näkyy ulospäin ja houkuttelee maakuntaan kävijöitä myös muualta.
Lisätietoa Etelä-Savon parhaat -palkinnosta täältä.
Muistin marraskuussa tapahtuu
Muistin loppuvuosi on täynnä kiinnostavia tapahtumia. Normaalin näyttelytoiminnan, ryhmävierailujen ja kahvila Rauhan palveluiden lisäksi voit nauttia monipuolisesta ohjelmasta kirjailijavierailuista konserttiin ja luennoista juhlalounaisiin. Joulukuussa juhlistamme itsenäisyyspäivää koko perheen tapahtumalla. Tervetuloa!
Torstai 3.11. klo 17.00−19.00 auditorio, Muistin kirjailijavieraat
Tietokirjailija, toimittaja Janne Könönen: Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat natsi-Saksan suunnitelmissa. Esitelmässään Könönen kertoo, kuinka Hitler oivalsi Suomen sotilaallisen ja taloudellisen arvon ja millainen oli Suomen tie mitättömästä reunavaltiosta natsi-Saksan elintärkeäksi liittolaiseksi. Pääsymaksu 5 €. Teos on ostettavissa MUISTI Kaupasta.
Tiistai 8.11. klo 18.00 auditorio, Miller Sound Orchestra: Muistojen sävel
Miller Sound Orchestra esittää tunnettuja kotimaisia ja amerikkalaisia jazz-standardeja 1920−1940-luvuilta. Kappaleiden välillä kerrottavat tarinat valottavat kyseistä ajanjaksoa ja kulttuurielämää. Vapaa pääsy. Konsertti on osa Mikkelin kulttuurin unelmavuotta.
Sunnuntai 13.11. klo 10.30−15.00 isänpäivän lounas kahvila Rauhassa
10 ruokalajin buffetpöytä lisukkeineen ja kahden kakun kahvit hintaan 34,50 € henkilö, lapset 4-12 v. -50 %, alle 4 v. 5 €.
Pöytävaraukset puh: +358 50 365 6688. Katso koko menu täältä.
Torstai 17.11. klo 17.00 auditorio, Muistin kirjailijavieraat
Apulaisprofessori Mikko Karjalainen: Mannerheimin sotataito. Karjalaisen uusin teos kertoo Mannerheimin osallistumisesta viiteen eri sotaan ja hänen sotataitonsa karttumisesta näiden kokemustensa myötä. Pääsymaksu 5 €. Kirja on ostettavissa MUISTI Kaupasta.
Lauantai 26.11. klo 13.00 auditorio, luento
Jussi Aarnio: Venäläisen mekanisoidun yksikön organisaatio ja kalusto 2020-luvulla. Järj. Mikkelin Reservinupseerit ry. Vapaa pääsy.
Tiistai 6.12. Muistin itsenäisyyspäivä
Koko perheen tapahtumapäivä Muistilla ja Rauhassa. Ohjelma tarkentuu, seuraa ilmoittelua!
Wihurin apuraha Muistille
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt Sodan ja rauhan keskus Muistille 100 000 € apurahan Suomen sotien 1939–1945 verkko-opetusmateriaalien suunnitteluun ja tuotantoon.
Sodan ja rauhan keskus Muisti tuottaa yhdessä työryhmän Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust kanssa uutta oppimateriaalikokonaisuutta Suomesta toisessa maailmansodassa. Pekka Visurin työryhmä vastaa painettavan oppikirjan tuotannosta, joka tulee keskittymään sotahistoriassa etenkin poliittiseen historiaan ja tapahtumien kuvaamiseen.
Painettavan oppikirjan rinnalle toteutetaan korkeatasoinen verkko-oppimateriaali, joka esittää selkeästi ja kiinnostavasti Suomen sotien 1939-1945 historiaa monesta näkökulmasta ja tarjoaa aiheeseen liittyviä erityyppisiä tehtäviä eri luokka-asteille. Sodan ja rauhan keskus Muistin työryhmä vastaa verkko-oppimateriaalin tuotannosta. Verkko-oppimateriaali rakentuu paitsi painetun oppikirjan tuotannossa syntyneiden sisältöjen varaan myös Sodan ja rauhan keskus Muistin opetussuunnitelmassa ja tiedetavoitteissa linjattuihin käsittelytapoihin. Näitä tiedetaitoja ovat muun muassa medialukutaito, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja lähdekritiikki. Verkkomateriaaleihin sisällytetään Muistin sisältönäkökulman mukaisesti mm. sodan kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa sekä taloushistoriaa.
”Olemme todella iloisia ja kiitämme Wihurin rahastoa meille myönnetystä apurahasta, joka mahdollistaa Muistille ensimmäisen merkittävän verkko-oppimateriaalin laatimisen,” kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Viimeisimpään tutkimukseen ja tutkimuskysymyksiin perustuvia oppikirjoja tai oppimateriaaleja ei ole tällä hetkellä tarjolla yläkoulujen tai lukioiden käyttöön. Historian oppikirjat käsittelevät Suomen sotia 1939−1945 varsin pintapuolisesti ja sisältöihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia on tarjolla vain vähän”, Leskinen jatkaa. ”Tavoitteemme on helpottaa opettajien työtä ja tarjota monipuolinen ja käytettävä materiaali opetuksen tueksi.”
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on riippumaton suomalainen yleishyödyllinen säätiö, joka toimii tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla ja niiden risteyksissä. Säätiön tehtävänä on luoda mahdollisuuksia toteuttaa, kohdata ja kokea näitä kolmea elämänalaa. Säätiö on 80 vuoden aikana jakanut nykyrahassa lähes 380 miljoonaa euroa paremman huomisen rakentamiseen. Vuonna 2022 rahasto tuki tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa 14 miljoonalla eurolla.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma tarjosi vaikuttavan ja moniäänisen katsauksen pakolaisuuteen ja poiki runsaasti keskustelua
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma järjestettiin lauantaina 24.9.2022. Tapahtumapaikkana toimi ensimmäistä kertaa Sodan ja rauhan keskus Muisti, joka tarjosi erinomaiset puitteet seminaarimuotoiselle tilaisuudelle.
Tapahtuman tämän vuotisena teemana toimi pakolaisuus, jota tarkasteltiin niin globaalista kuin kotimaisestakin näkökulmasta. Tapahtumassa esiintyivät kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löytty, kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme, kirjailija Sirpa Kähkönen, kuvataiteilija Antero Kahila sekä tietokirjailija Lotta Nuotio. Seminaarin juonsi Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
Kotimaisesta toisen maailmansodan jälkeisestä evakkoudesta ja sen jättämistä ylisukupolvisista haavoista ja hiljaisuuksista puhuivat Sirpa Kähkönen ja Antero Kahila omiin aihetta käsitteleviin teoksiinsa nojautuen. Samaa teemaa, tosin kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta, pohti puheenvuorossaan myös Ilmari Leppihalme. Puheenvuorot muodostivat puhuttelevan kokonaisuuden kehollisen, kielettömän muistamisen ja vahvojen, emotionaalisten affektien ympärille.
2000-luvun globaaliin pakolaisuuteen ja sen kysymyksenasetteluihin kuulijansa johdattelivat Olli Löytty sekä Lotta Nuotio. Löytyn puheenvuoro keskittyi siirtolaisuuden kuvauksiin sarjakuvataiteissa, kun taas Nuotio keskittyi Syyrian sodan pakolaisiin ja etenkin Turkin kautta tapahtuneeseen massiiviseen pakolaisliikehdintään. Kummankin puheenvuoron ytimessä olivat kysymykset kulttuurien toisinaan haastavista yhteentörmäyksistä, pakolaisten sopeutumisesta uuteen maahan sekä yksilön kokemusmaailman arvokkuudesta.
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma oli erittäin onnistunut ja keräsi yleisöä sekä Mikkelistä että muualta Suomesta. Jokaista puheenvuoroa seurasi vilkas keskustelu kuulijoiden liikuttuessa ja vaikuttuessa, mutta myös oppiessa tämän hetken kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kentän merkittäviltä asiantuntijoilta.
Seuraava sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2023. Tulevan tapahtuman teema ja esiintyjät julkaistaan kevään 2023 aikana.
Kahvila Rauha muuntuu yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakaksi
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja kahvila Rauha järjestävät tapahtuman, jossa kahvilasta tulee yhden illan ajaksi 1920-luvun salakapakka. Ilmoitamme tapahtuman päivämäärän syksyn aikana. Kerta kiellon päälle -niminen tapahtuma johdattaa sadan vuoden takaiseen kieltolain aikaan.
- Muisti haluaa tuoda historiaa esille elävällä tavalla myös tapahtumien kautta. Kieltolain aika oli erikoinen ajanjakso Suomessa. 1920-lukua kutsutaan iloiseksi vuosikymmeneksi, jolloin toivuttiin sisällissodasta, yhteiskunta kehittyi ja monet uutuudet ja muotivirtaukset saavuttivat Suomen, kertoo Muistin lehtori Leena Hangasmaa.
- Eurooppa hengähti I maailmansodan jälkeen, mutta oli jo kulkemassa kovaa vauhtia kohti toista. Ihmiset juhlivat kuin viimeistä päivää ja kun alkoholi oli kiellettyä, salakapakat kukoistivat.
Historiallista tunnelmaa ovat tapahtumassa luomassa kapakkalaulajatar, Mikkeli Swing Societyn tanssijat sekä harrastajanäyttelijät. Välissä kuullaan tietoiskuja kieltolain ajan Suomesta. Saattaapa paikalle tulla trokari tai poliisipartiokin. Ajan tyyliin pukeutunut henkilökunta myy tiskiltä tai sen alta tyypillisiä kieltolain ajan ruokia ja juomia.
Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on osa Mikkelin kulttuurin unelmavuotta.
Kansanedustaja Antti Häkkänen Poliitikon museoharjoittelussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa – ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa tai koulujen historianopetusta alettaisiin karsia”
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) osallistui Museoliiton valtakunnalliseen Poliitikon museoharjoittelu -viikkoon Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkelissä. Hän tutustui Muistin toimintaan ja näyttelytuottajan toimenkuvaan. Poliitikon museoharjoittelu -viikko on Suomen Museoliiton valtakunnallinen kampanjaviikko, jolloin museot kutsuvat poliitikkoja tutustumaan toimintaansa käytännönläheisellä tavalla. Museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.
Muistin ajankohtaisuus Ukrainan sodan myötä
Näyttelyissään Muisti kertoo suomalaisista sodassa, kansainvälisessä kontekstissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan puoli vuotta sitten teki Muistin sisällöistä entistäkin ajankohtaisemman. Sota Euroopassa ei ollutkaan historiaa, vaan palasi voimalla nykyhetkeen.
”Historian tuntemus luo pohjaa vahvalle kansalaisyhteiskunnalle. Historian objektiivinen tallentaminen ja esittäminen takaa vakaan yhteiskuntakehityksen”, Häkkänen toteaa ja jatkaa ”länsimaisen museotoiminnan kulmakiviä ovat tiedon syvyys, riippumattomuus ja monipuolinen tutkimustieto. Muisti toteuttaa näitä hienolla tavalla”.
Tiedekeskuksena Muisti on museoperheen ja samalla Suomen Museoliiton jäsen. Muistin vuorovaikutteiset, digitaalisuutta hyväkseen käyttävät näyttelyt tekivät Häkkäseen vaikutuksen. ”Muisti tarjoaa inhimillisen kokemuksen: pelon kokemisen rintamalla tankkien vyöryessä päälle tai sukujen vaietut tarinat, jotka vaikuttavat ihmiseen vuosikymmenien jälkeenkin. Yhteiskunnan jäsenten ja toimijoiden osuutta käsitellään monipuolisesti, modernin tekniikan avulla pääset samaistumaan aina päättäjän roolista ja lasten kokemuksiin”, oikeusministerinä toiminut ja myös pienen tyttären isä Antti Häkkänen kiittää.
Muistin toimintaa varten on kehitetty oma, Suomen ensimmäinen näyttelynhallintaohjelmisto. Häkkänen tutustui näyttelytuottaja Jenni Korhosen kanssa järjestelmän ominaisuuksiin ja kehitysvaiheeseen. ”Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa ajettaisiin alas tai vähäteltäisiin tai jos nuoremmat sukupolvet alkavat unohtaa historiaa tai historianopetusta aletaan karsia koulusta. Se voisi olla vaarallista”, Häkkänen viittaa Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen, jossa valtiojohto on jo pitkään historiapolitiikkaa hyväksi käyttäen muokannut kansan mielialoja. ”Iso hatunnosto ja täysi tuki Muistin työlle”, Häkkänen jatkaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa koululaisryhmille uusia teemallisia vierailupaketteja
Koulut alkavat tällä viikolla ja Sodan ja rauhan keskus Muisti on valmiina vastaanottamaan oppilas- ja opiskelijavierailuja. Kesän aikana on valmistunut erilaisia teemallisia oppimateriaalipaketteja, joita koululaisryhmät voivat vierailullaan hyödyntää. Ala- ja yläkouluille sekä toiselle asteelle on suunniteltu omat sisältönsä, jotka tukevat voimassa olevia virallisia opetussuunnitelmia.
Koululais- ja opiskelijaryhmät pääsevät paitsi tutustumaan sodan ja rauhan teemoihin, myös havainnoimaan ja oppimaan humanistisia tietoja, taitoja ja ilmiöitä. Tiedekeskuksena haluamme tuoda esiin tässä ajassa tärkeitä medialukutaitoja, lähdekriittisyyttä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sanoo Muistin lehtori Leena Hangasmaa.
Oppimateriaalipaketit soveltuvatkin hyvin historian opetuksen lisäksi mm. yhteiskuntaopin, äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opetukseen, sanoo Hangasmaa.
Koululaisryhmien on mahdollista varata Muistiin niin omatoimisia kuin ohjattujakin kierroksia. Hinnat on laskettu edullisiksi siten, että vierailu Muistiin voidaan tehdä esimerkiksi osana luokkaretkeä tai leirikoulua.
Täysin ilmaiseksi emme teemavierailuja voi valitettavasti tarjota. Etsimmekin koululaisvierailuille aktiivisesti sponsoreita yritysmaailmasta, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsisi tutkitun tiedon ääreen, sanoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Mallia on otettu Heurekasta, jossa paikallisilla yrityksillä on esimerkiksi kummiluokkia, joiden vierailun tiedekeskukseen he kustantavat. Tässä on mainio tapa yrityksille toteuttaa yhteiskuntavastuutaan, vinkkaa Leskinen.
Erilaisiin teemapaketteihin voi tutustua Muistin nettisivuilla. Sivuilla on myös maksuttomia oppimateriaaleja, joita opettajat voivat ladata vapaasti oppitunneillaan käytettäväksi.
Dosentti Ville Kivimäki tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi
Muistin tieteellinen neuvottelukunta astuu toiselle kolmivuotiskaudelle uudistuneessa kokoonpanossa. Hankevaiheessa, perustamisvaiheessa ja nyt toiminnan käynnistyttyä neuvottelukunnan työllä on ollut ja on omat painopisteensä. Tieteellisen neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda Muistin toimintaan uusinta tutkimustietoa sekä tuoreimpia näkökulmia. Neuvottelukunta on joukko asiantuntijoita, joiden kanssa Muistin väki voi pallotella kehitysideoita tai keskustella kiistanalaisista aiheista. Neuvottelukunnan koostumuksessa on huomioitu mahdollisimman monet Muistin aihepiirin osaamisalueet. Neuvottelukunnan ei ole tarkoitus olla kaikesta samanmielinen ryhmä, vaan pikemminkin tuoda esiin myös ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että Muistin näyttelyt kestävät kriittisen ja moniäänisen tarkastelun.
Puheenjohtajana 2022 – 2024 toimii FT, dosentti ja yliopistonopettaja Ville Kivimäki, jonka tutkimusalueisiin kuuluvat erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria sekä sodastapaluun problematiikka 1940-1950-luvuilla. Väitöskirjassaan Kivimäki käsitteli suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.
Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta on keskittynyt tutkimuksissaan feminismeihin ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä historiankirjoitukseen ja historiakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä erityisesti biografisista, vertailevista ja transnationaaleista sekä sukupuolen näkökulmista. Kinnunen toimi edellisen kolmivuotiskauden neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen on tutkimuksissaan perehtynyt sodan johtamiseen ja sotataitoon, erityisalueenaan toisen maailmansodan aikainen päämaja ja sen toiminta.
KT, vanhempi lehtori Matti Rautiainen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta tuo Muistin toimintaan pedagogisen näkökulman ja oppimisen tutkimisen. Rautiaisen tutkimusaloja ovat historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus, integraatiokoulutus ja tutkiva historian oppiminen.
Kimmo Rentola on toiminut poliittisen historian professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa, erikoisaloinaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja vuoden 1968 nuorisoliikehdintä. Hän on tutkimuksissaan käyttänyt runsaasti muistiaineistoja ja haastatteluja ja pohtinut niiden suhdetta dokumenttilähteisiin.
Dosentti, FT Ulla Savolainen Helsingin yliopistosta on kulttuurisen muistin, muistitiedon ja kerronnan tutkimukseen erikoistunut folkloristi. Hän on tutkinut lapsuuden evakkomuistoja, internointien muistamista ja historian hyvittämisen kysymyksiä sekä inkerinsuomalaisten menneisyyksien muistamista kirjallisuudessa ja laajemmin kulttuurissa.
”Vaikka Muistin ulkoiset puitteet ovat nyt pystyssä, Muisti ei ole tutkimuksen näkökulmasta valmis eikä koskaan tulekaan valmiiksi. Uutta tietoa karttuu ja muuttuva nykyhetki tuo esiin muuttuvia näkökulmia myös menneisyyteen. Esimerkiksi sota Ukrainassa herättää uudenlaista kiinnostusta myös toiseen maailmansotaan ja sen jälkiseurauksiin Euroopassa. Muisti on vasta alkutaipaleellaan, mutta alku on kyllä ollut vaikuttava”, kiittää Ville Kivimäki.
”Muisti on tiedekeskus. Minulle se tarkoittaa, että varsinaisen tiedon lisäksi pyrimme tekemään näkyväksi myös sitä, miten tieto muodostuu. Tavoitteena on saada Muistin kävijät pohtimaan historiallista tietoa lähdekriittisesti. On olemassa oikeaa tietoa ja väärää tietoa, tutkittua tietoa ja mielipiteitä. Mutta historiaan kuuluu myös se, että ihmiset muodostavat samoista asioista hyvinkin erilaisia tulkintoja. Näiden eri tulkintojen syiden ja seurausten ymmärrettäväksi tekeminen on olennainen osa Muistin tehtävää. Nykypäivän ymmärtämiseksi Suomessa ja Euroopassa toisen maailmansodan historialla on edelleen suuri selittävä merkitys. Muisti on siis historiallisen tiedon paikka, jossa annamme eväitä käsittää ympäröivää todellisuuttamme tänään ja tulevaisuudessa”, Kivimäki jatkaa.
