Kategoria: Arkistoitu uutinen
Mikko Karjalainen: Mannerheimin Päämaja
Kauan odotettu kokonaisesitys on Mannerheimin Päämajasta on ilmestynyt mikkeliläislähtöisen, Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalaisen tutkimusten tuloksena.
Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä tehtiin Suomen kohtalon määritelleet ratkaisut. Millaista oli arki ja juhla Päämajassa? Havahduttiinko Päämajassa suurhyökkäyksen uhkaan keväällä 1944?
Mikko Karjalainen saapuu Mikkeliin esitelmöimään Mannerheimin Päämaja -kirjastaan ja Päämajan kiinnostavasta historiasta 26.11. Tilaisuus on maksuton. Ennen tilaisuutta paikalla kirjamyynti, jonka yhteydessä Mikko Karjalainen signeeraa teoksia.
Aika: 26.11. klo 17-19
Paikka: Kampussali A, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Patteristonkatu 3, Mikkeli.
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/mannerheimin-paamaja/
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä: Jalkaväkimuseo, Päämajamuseo ja Sodan ja rauhan keskus Muisti
Säätiö tärkeänä tukena
Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintaa tukemaan perustettiin syksyllä 2018 Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr. Säätiö tukee sodan ja rauhan ilmiöiden tutkimusta laajemminkin ja se myös omistaa perustettavan tiedekeskuksen 80 prosentin osuudella. Säätiön toiminnassa korostuu sodan kokeneiden ihmisten ja sotiemme veteraanien perinnön vaaliminen.
Säätiön asiamiehenä toimii Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen, joka työskentelee säätiön tavoitteiden edistämiseksi yhdessä hallintoneuvoston ja hallituksen kanssa. Lisäksi säätiö on koonnut Muistin toimintaa linjaavan, humanistiseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen keskittyvän tieteellisen neuvottelukunnan, jossa on jäseniä lähes kaikista Suomen yliopistoista.
– Ylintä päätäntävaltaa säätiössä käyttää hallintoneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen Helsingistä. Varapuheenjohtaja on mikkeliläinen kansanedustajana ja ministerinä toiminut Lenita Toivakka. Hallintoneuvoston muut jäsenet ovat ministeri Jan-Erik Enestam Kemiönsaarelta, piispa Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnasta, lahtelainen kansanedustaja Mika Kari, kouluneuvos ja kaupunginvaltuutettu Jyrki Koivikko Mikkelistä, lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra, pääkonsuli Kalervo Kummola Tampereelta, toimittaja Aila Paloniemi Jyväskylästä, Suur-Savon Osuuspankin hallintojohtaja Tero Pulkkinen Mikkelistä, työsuojeluvaltuutettu Sari Rautiainen Mikkelistä, lehtori ja kaupunginvaltuutettu Mikko Siitonen Mikkelistä sekä Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tikka Mikkelistä, Puntanen luettelee.
Myös säätiön hallituksessa vaikuttaa monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita.
– Puheenjohtajana toimii Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Ari Lahti. Muut jäsenet ovat Osuuskauppa Suur-Savon talousjohtaja Ari Miettinen, Kesko Oyj:n aluekohtaja Jari Kuosmanen, lakimiesassessori Jyri Klemola Mikkelin tuomiokapitulista, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka, professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta, kenraalimajuri, Maavoimien esikuntapäällikkö Markku Myllykangas sekä toimittaja Tiina Toivakka, joka edustaa Mikkelin tyttölyseon senioreita.
Hallintoneuvosto kokoontui vuoden 2019 aikana kaksi kertaa, seuraava kokous järjestetään Helsingissä keväällä 2020.
– Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo historiasta, mutta asettaa kysymyksensä tämän päivän näkökulmasta. Ymmärrys sodan kokonaisvaltaisuudesta ja sen ylisukupolvisesta vaikutuksesta luo osallisuuden yhteiseen kulttuuriperintöömme ja asettaa meidät osaksi eurooppalaista historiaa, totesi hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Lipponen hallintoneuvoston ensimmäisen kokouksen yhteydessä.
“Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo historiasta, mutta asettaa kysymyksensä tämän päivän näkökulmasta.”
Hallintoneuvosto kokoontui toisen kerran Mikkelissä lokakuussa 2019 ja sai nähtäväkseen keskuksen suunnitelmat. Paikalla oli tuolloin myös edustajia hallituksesta sekä operatiivista toimintaa hoitavan osakeyhtiön hallituksesta.
– Keskuksen perustaminen on hyvässä vauhdissa ja Mikkeliin avautuu hieno kokonaisuus keväällä 2021, kommentoi säätiön hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen tuolloin suunnitelmia.
Tukisäätiön hallitus on kokoontunut vuoden 2019 aikana viidesti.
– Ensimmäisen toimintavuoden aikana on luotu käytäntöjä ja periaatteita, joiden mukaan säätiö jatkossa toimii. Ne liittyvät esimerkiksi säätiön hallintoon ja erilaisiin ohjeistuksiin, joita hyvä hallintotapa edellyttää, asiamies Puntanen kertoo.
– Säätiö tukee Muistia taloudellisin ja henkisin voimavaroin sekä osallistuu omalta osaltaan Muistin näkyvyyden edistämiseen. Esimerkki taloudellisesta tuesta on ollut näin perustamisvaiheessa OKM:n myöntämän erityisavustuksen hakeminen, hallinnointi ja välittäminen Muistin tarpeisiin. Tulevaisuudessa varainhankinnalla tulee olemaan merkittävä rooli säätiön toiminnassa, jatkaa Puntanen.
Muistin pedagogina aloitti historian opetuksen ja pelialan ammattilainen
Sodan ja rauhan keskus Muisti haki loppukeväästä joukkoonsa opetusalan ammattilaista suunnittelemaan ja toteuttamaan perustettavan tiedekeskuksen pedagogisia sisältöjä. Pedagogin tehtävä herätti laajasti kiinnostusta, hakijoita oli kaikkiaan 72. Tehtävään valittiin opettajana toiminut ja pelialallakin vaikuttanut Jere Linnanen.
Yksi Sodan ja rauhan keskus Muistin keskeisistä toiminnoista tulee olemaan fyysinen oppimisympäristö, joka tarjoaa osallistavan ja pelillisyyttä korostavan oppimistavan. Lisäksi tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja monipuolisia oppimateriaaleja sodan ja rauhan objektiiviseen ymmärtämiseen. Pedagogisen sisällön suunnittelun ja toteutuksen parissa aloitti elokuussa 33-vuotias FM Jere Linnanen Helsingistä.
– Saimme kaikkiaan 72 hakemusta pedagogin tehtävään. Olemme erittäin iloisia suuresta kiinnostuksesta tehtävää ja Muistia kohtaan, sekä lukuisista todella laadukkaista hakemuksista. Haastattelimme useita päteviä hakijoita ja olemme tyytyväisiä saatuamme joukkoomme monipuolisen digiajan opetusalan ammattilaisen, jolla on kokemusta sekä opettamisesta että opetuksen pelillistämisestä. Jere Linnanen siirtyi uuteen tehtäväänsä Muistissa yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävästä, tätä ennen hän on muun muassa toiminut pelialalla opetuspelien kehityksen parissa, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
– On todella hienoa, että pääsin mukaan rakentamaan kansallisesti merkittävää tiedekeskusta. Sota ja rauha koskettavat eniten yksittäisia henkilöitä, aitoja ihmisiä, joilla ei ole ollut hirveästi vaikutusvaltaa ympäröivän maailman tapahtumiin. Muistin toiminta-ajatus ja henkilökohtainen filosofiani ihmisen arvostamisesta ja rauhaan pyrkimisestä sopivat hyvin yhteen. Tässä on mahdollisuus tehdä tärkeitä asioita korkeammalla tasolla kuin vain paikallisesti, kommentoi Linnanen työtehtäväänsä.
“On todella hienoa, että pääsin mukaan rakentamaan kansallisesti merkittävää tiedekeskusta”
Linnasen aiemmat työtehtävät ovat toimineet hyvänä pohjustuksena uuteen työhön.
– Opettajantyössäni yritin tavoittaa koululuokka kerrallaan oppilaita ja saada heidät ymmärtämään historiallisten henkilöiden tarinoita, Muistissa sama työ jatkuu laajemmassa mittakaavassa. Yrittäjänä rakensin oppimispelituotteita, jotka on otettu laajasti käyttöön Suomessa, tästäkin kokemuksesta on myös varmasti hyötyä tulevissa tehtävissäni. Olen jo tässä vaiheessa erittäin vakuuttunut Muistista organisaationa. On hienoa päästä tekemään töitä osaavassa tiimissä eri alojen ammattilaisten kanssa, Linnanen päättää.
Leena Hangasmaa aloittanut Muistin tutkijana
Sodan ja rauhan keskus Muistin tutkijana on aloittanut etnologi, FL Leena Hangasmaa, joka osallistuu Muistin ensimmäisen näyttelyn suunnitteluun ja sisällöntuotantoon.
Hangasmaa kokee aiemman monipuolisen työhistoriansa valmistaneen häntä hyvin mielenkiintoiseen uuteen tehtävään.
– Etnologina olen perehtynyt tutkimaan yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia. Etnologien mielenkiinnon kohteena on muun muassa se, kuinka ihmiset yhteisönsä jäseninä järjestävät ja merkityksellistävät arjen kaaosta, sekä luovat jatkuvuutta elämän murrospisteissä, jollaisesta sota on äärimmäinen esimerkki. Uuteen sotahistorian tutkimukseen 2000-luvulla lanseeratut käsitteet ja tutkimuskohteet, kuten myytit, sukupuoli, fantasiat, arki, tunteet, mentaliteetit ja muisti ovat olleet etnologian ytimessä jo pitkään.
“Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.”
– Tutkimustyön lisäksi olen kirjoittanut tilaushistorioita ja tehnyt monenlaisia projektitöitä historian ja kulttuuriperinnön parissa. Historiatiedon muokkaaminen hyvin erilaisiin formaatteihin aina tietokirjoista pakohuonepeleihin on antanut hyvää pohjaa Muistin sisältöjen suunnitteluun ja valmisteluun. Oma taustani kulttuurintutkimuksessa osuu Muistin kysymyksenasetteluihin mainiosti ja toivon mukaan täydentää talosta jo löytyvää vankkaa sotahistorian osaamista.
Sodan ja rauhan keskus Muistin missio on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Hangasmaa näkee tämän tehtävän tärkeäksi.
– Muisti lähestyy sotaa ja rauhaa uudesta, ihmislähtöisestä näkökulmasta ja tuo näyttelyissään esiin yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden koettelemukset ja kokemukset sodan poikkeusoloissa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta ymmärtäisimme sodan ajan ihmistä ja yhteiskuntaa, sekä sodan syitä ja seurauksia monella tasolla. Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.
Sotahistoriasyksy 2019 – Uutta, vanhaa ja lainattua
Sotahistoriallinen kirjallisuus ja sotahistoriaan liittyvät tilaisuudet nauttivat Suomessa perinteisesti suurta suosiota. Ei olekaan yllättävää, että Suomen viime sotiin ja toiseen maailmansotaan laajemminkin liittyvää kirjallisuutta löytyy kustantajien katalogeista vuosi toisensa jälkeen. Joka vuosi järjestetään myös runsaasti erilaisia sotahistoriallisia tapahtumia. Tässä katsauksessa tarkastellaan muutamien nostojen kautta vuoden 2019 kirjatuotantoa ja muita sotahistoriallisia julkaisuja sekä tapahtumia ja julkista keskustelua.
Ensi vilkaisulla vuosi 2019 näyttäytyy jonkinlaisena suvantovaiheena kahden kiivastempoisen vuoden jälkeen. Vuodet 2017 ja 2018 olivat erikoistapauksia merkkivuosiasemansa ansiosta: vuonna 2017 julkisuudesta nousi erityisesti esille 100 vuotta täyttäneen Suomen itsenäistymiskehitys, vuoden 2018 kirjatuotantoa ja julkista keskustelua yleensäkin hallitsi kansan kahtia repinyt vuoden 1918 sisällissota ja siihen liittyvät eri näkökulmat.
Sotahistoria nousee silti otsikoihin myös vuonna 2019. Alkuvuoden osalta keskustelua on hallinnut kysymys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta sotarikoksiin Saksan itärintamalla. Keskustelun aloitti kirkkohistorian dosentti André Swanström jo vuonna 2018 julkaistulla teoksellaan Hakaristin ritarit (Atena kustannus). Aiheen toi uudelleen julkisuuteen helmikuussa 2019 julkaistu Kansallisarkiston selvitys sekä sen nostattama kiivas keskustelu. Tämän monipolvisen keskustelun vaiheet on nyt koottu Agricolaverkkoon tutustuttavaksi.
Muistovuosia riittää myös vuodelle 2019. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta sekä 75 vuotta Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä kesällä 1944. Kansainvälisistä tapahtumista voidaan mainita Varsovan kansannousu 1944.
Suomessa erityisesti talvisodan muistovuosi näkyy kirjatuotannossa. Sotaa edeltänyt viimeinen rauhan kausi on fokuksessa Jussi Jäppisen teoksessa Viimeisen kesän maisemia (Atena), jossa esitellään Suomea vuonna 1939 kierrelleen saksalaisen valokuvaajan kuvaperintöä. Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940 (Docendo) puolestaan lupaa uusia tietoa Suomen asemasta suurvaltojen välissä. Lapin sotahistoriaan erikoistuneelta tietokirjailija Mika Kuljulta taas ilmestyy talvisodan Lapin rintamaa käsittelevä teos Kaksintaistelu lumessa – Lapin talvisota 1939–1940 (Gummerus).
Tarjolla on silti myös muuta kuin talvisotaa käsitteleviä teoksia: esimerkiksi Mikko Karjalaisen teos Mannerheimin päämaja (Otava), jossa Suomen sotahistoriallisen hermokeskuksen historiaa tarkastellaan kokonaisesityksenä lukuisista eri näkökulmista. Joukko-osastohistorioista kiinnostuneet ilahtunevat Erkki Nordbergin ja Jarmo Niemisen Ässärykmentin jatkosotaa käsittelevästä teoksesta Ässät jyllää! Stadin kundit jatkosodassa (Gummerus). Vuosi 2019 on myös suomalaisen tykistöaselajin 100-vuotisjuhlavuosi, ja suurteoksiin erikoistuneelta Amanita-kustantamolta ilmestyykin Suomen tykistön satavuotisjuhlakirja Tuli-iskuja! Suomalainen tykistö 100 vuotta.
Sotahistoriaa julkaistaan myös muuten kuin kirjamuodossa. Vuonna 2019 erityisesti talvisota on inspiroinut pelintekijöitä: Tamperelainen Timo Pohja on julkaissut elektronisen version lautapelistään the Coldest Winter, varsinaissuomalaisen Linden Lake Games -pelikustantamon Jäinen kuolema – Suomen talvisota 1939-1940 ilmestyy fyysisenä lautapelinä loka-marraskuussa.
Vuoteen 2019 mahtuu myös runsaasti erilaisia sotahistoriallisia seminaareja ja muita tapahtumia. Sodan ja Rauhan keskus Muisti on mukana järjestämässä Mikkelin kolmatta sotakirjallisuustapahtumaa, jonka teemana on juhlavuoteen sopivasti talvisota. Tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan juhlinut Suomen Sotahistoriallinen seura ry. puolestaan järjestää syksyn aikana muun muassa Vienan roolia sodissa käsittelevän miniseminaarin Helsingissä sekä tiedusteluhistoriaan keskittyvän seminaarin Jyväskylässä.
Tekstin on kirjoittanut Olli Kleemola, erikoistutkija
Muistin Pia Puntaselle kotiseututyön korkein tunnustus
Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtajalle ja Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n asiamiehelle Pia Puntaselle on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomitali, joka on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus.
Mitalin saivat myös tuusulalainen Sakari Heikkilä, kauhajokelainen Jussi Kleemola, mikkeliläinen Heikki Kupiainen, lapinlahtelainen Mirja Lehikoinen, leppävirtalainen Kirsi Moisander ja merikarvialainen Jorma Rinne. Mitaleja jaetaan kerran vuodessa, ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa. Tänä vuonna gaala järjestettiin lauantaina 10. elokuuta Rykmentinpuistossa Tuusulassa, Hyrylän lakkautetun varuskunnan historiallisessa miljöössä. Ansiomitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.
Kotiseutuliitto kertoo Puntasen ansioista näin: ”Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja säätiöasiamies, historiantutkija Pia Puntanen on tullut kulttuuriperintökentällä tunnetuksi myös Suomen Kotiseutuliiton hallituksen aktiivisena jäsenenä, Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunnan jäsenenä sekä muun muassa Vuoden kotiseututeko -raadin puheenjohtajana. Puntasen työuran aikaisena linjana kulkevat sotaan ja sotien perintöön liittyvät tutkimukset ja hankkeet: hän oli projektipäällikkönä Mikkelissä vuonna 2015 järjestetyssä kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa, järjestämässä Mikkelin sotakirjallisuustapahtumaa ja nyt Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtajana. Puntanen on viime vuosina myös kirjoittanut useita yritysten, kuntien ja yhteisöjen historioita sekä on ollut laatimassa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmaa. Puntasen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.”
Historiallinen päämajatalo saa uuden ilmeen
Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu keväällä 2021 kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien päämajana toimineessa rakennuksessa Mikkelin keskustassa. Sekä rakennuksen ulkoalue että sisätilat saavat uuden, mutta rakennuksen historiaa kunnioittavan ilmeen.
1900-luvun alussa kouluksi valmistunut Päämajatalo palveli ylipäällikkö Mannerheimin johdossa puolustusvoimien päämajana sekä talvisodan että jatkosodan aikana. Rakennus toimi sotien jälkeen jälleen kouluna ja viimeisimpänä siellä on ollut Mikkelin kaupungin toimistoja. Rakennuksen koillispäädyssä on sijainnut vuodesta 1974 lähtien Päämajamuseo, joka jatkaa toimintaansa Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteydessä.
Päämajatalon tilat vaativat muokkaamista avattavan tiedekeskuksen tarpeisiin sopiviksi. Rakennuksen ilme tulee muuttumaan sekä ulko- että sisäpuolelta.
– Tässä projektissa saadaan kaikki: rakennus, jolla on hieno menneisyys ja tarinat, tinkimättä toimivista, mukautumiskykyisistä tiloista. Säilytetään vanhaa ja vaalitaan rakennuksen henkeä, mutta saadaan näyttävä sisältö, sanoo Muistin muutostöistä vastaava näyttelytuottaja Jenni Korhonen.
Muutostöiden ja näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa lahtelainen Arkviiri Oy.
– Suunnitelmissa ollaan jo varsin pitkällä, aivan pian siirrytään seuraaviin vaiheisiin: kilpailutukseen ja konkreettiseen töiden aloittamiseen. Suurimmat muutokset koskevat piha-aluetta ja talon sisäpuolta, julkisivuun tulee vain pieniä muutoksia. Piha-alue tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä: tavoitteena kaupunkilaisille avoin oleskelutila, jonka läpi saa kulkea ja jossa saa vapaasti oleskella, Korhonen selittää.
Urakkakilpailutus alkaa pian
Päämajatalon muutostöiden rakennuttajana toimii Mikkelin kaupunki, joka myös omistaa kiinteistön. Remontin toteutuksesta järjestetään kilpailutus tänä syksynä ja töiden suunnitellaan alkavan vielä tämän vuoden puolella.
– Urakkakilpailutus avataan elokuun lopulla julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa. Työt on tarkoitus aloittaa marras-joulukuussa. Muutostöissä menee noin vuosi, eli tilojen on ajateltu olevan valmiina vuodenvaihteessa 2020-2021, näin ollen näyttelyn rakentamiselle jää riittävästi aikaa, kertoo rakennuttaja Saija Himanen Mikkelin kaupungilta.
Muutostöiden kustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa.
– Rakenteelliset muutokset ovat melko pieniä, sillä olemassa olevia rakenteita pystytään hyvin hyödyntämään. Erillisenä hankkeena toteutetaan samaan aikaan Päämajatalon vesikaton uusinta, joka olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä. Muistin suunnitteluvaiheessa on huomioitu se, että investoinnit tuottavat aluetaloudellisia vaikutuksia, toisin sanoen Muisti tuo aikanaan euroja paikkakunnalle, sanoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.
Perustaminen etenee aikataulussa
Muistin perustaminen etenee muiltakin osin tavoiteaikataulussa. Avainhenkilöt on saatu vuoden ensimmäisen puoliskon aikana rekrytoitua ja viimeisimpänä heistä aloittaa pedagogi Jere Linnanen elokuussa.
– Syksyn aikana paneudutaan muun muassa sisältöasioihin ja aletaan kehittää verkkopalveluita. Järjestämme myös kolmatta kertaa Mikkelin sotakirjallisuustapahtuman syyskuun lopussa yhteistyökumppaniemme kanssa, tällä kertaa teemana on talvisota. Muistista rakennetaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää vierailukohdetta, joten viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteillä on tulevina vuosina suuri merkitys, nekin alkavat suunnitteluvaiheen jälkeen näkyvämmin tänä syksynä, luettelee sisältöjohtaja Pia Puntanen tulevia vaiheita.
– Muistin tiloihin tulevaan kahvila-ravintolaan etsitään ulkopuolista yrittäjää. Kutsumme myöhemmin syksyn aikana asiasta kiinnostuneita kuulemaan lisää, eli kiinnostuksestaan kannattaa meille kertoa, vinkkaa Puntanen.
Päämajatalon muutokset
Päämajatalon piha jakautuu tulevaisuudessa kolmeen osaan
- Päämajamuseon edustalle tulee paraatipiha, joka toimii muistumana Päämajan toiminnan ajalta.
- Pääpiha on pääsisäänkäynnin ympärillä: uusi moderni katos korostaa sisäänkäyntiä ja saapujille tehdään selkeät kulkureitit. Ravintola-kahvilan edustalle tulee terassi, jonka yhteyteen tulee uusi, luonnonmateriaaleja hyödyntävä leikkialue.
- Savilahdenkadun puoleiseen päätyyn tulee pysäköintitilaa pyörille ja autoille.
Sisätilat
- Sisätiloissa muutostyöt ovat ennen kaikkea tilojen riisumista ja pintojen uusimista. Jonkin verran seiniä puretaan tilojen avaamiseksi ja vain yksi välikatto puretaan. Isommat muutokset keskittyvät talon toiseen päätyyn ja toisaalla koulumaisuutta vaalitaan säilyttämällä pitkän käytävän varrella sijaitsevat luokkahuoneet.
- Vanhan juhlasalin paikalle rakennetaan 120-paikkainen auditorio, joka palvelee näyttelykävijöiden ja omien tapahtumien lisäksi vuokrattavana tilana esimerkiksi kokousten tai seminaarien järjestämiseen. Auditorio varustetaan modernilla esitystekniikalla ja nousevalla katsomolla.
- Saavutettavuutta ja esteettömyyttä parannetaan rakentamalla hissi.
- Näyttelypinta-alaa saadaan noin 700 neliötä Sodan ja rauhan keskus Muistin puolelle. Näyttelykierto tulee yhdistämään Muistin ja Päämajamuseon asiakkaan näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi: asiakas kiertää rakennuksessa siten, että aloittaa Muistin puolelta, siirtyy puolessa välissä Päämajamuseoon ja palaa sitten Muistiin. Näin yhdellä käynnillä sotaa tarkastellaan kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta: sodan kokemisen ja sen johtamisen kautta.
- Kierrettyään näyttelyt, asiakas voi poistua joko tiedekeskuksen kaupan tai entiseen ruokalaan sijoittuvan ravintola-kahvilan kautta.
1. kerros
2. kerros
Haluatko osallistua Muistin matkalle?
Sodan ja rauhan keskus Muisti julkaisee vuonna 2019 uutiskirjeen noin kahden kuukauden välein.
Kirjeessä kerromme Muistin perustamisen etenemisestä, värväyksistämme (avoimista työmahdollisuuksista), tapahtumistamme sekä muiden tahojen järjestämistä sodan ja rauhan teemoihin liittyvistä tapahtumista.
UUTISKIRJEEMME VOIT TILATA TÄÄLTÄ!
Muistin visuaalista ilmettä työstämään mikkeliläinen Hupi kollektiivi
Sodan ja rauhan keskus Muisti on valinnut visuaalisen ilmeensä suunnittelijaksi mikkeliläisten toimijoiden OiOi Collectiven, Haajan, 3dbasen sekä Metatavun muodostaman Hupi kollektiivin.
Yhteistyökumppani visuaalisen ilmeen toteutukseen valittiin tarjouskilpailulla. Kyseessä oli perustettavan tiedekeskuksen kannalta merkittävä ja näkyvä valinta, joten vaihtoehtoja kartoitettiin laajasti ja perusteellisesti.
– Saimme yhteensä 13 hyvää tarjousta, joista valitsimme parhaiten tarpeisiimme sopivan vaihtoehdon. Arvostimme erityisesti aiheeseen perehtymistä ja siihen liittyvää näkemyksellisyyttä, toteaa Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.
Mikkeliläisen kollektiivin monipuolinen osaaminen palvelee hyvin Muistin tarpeita.
– On hienoa, että saimme kumppaniksemme tämän työryhmän, jossa yhdistyy visuaalisen markkinointiviestinnän osaaminen, digitietotaito sekä kyky vaativaan 3D-suunnitteluun. Haaja on tasokas ja valtakunnallisella tasolla mainetta niittänyt mainostoimisto, joka valittiin juuri suunnittelemaan Suomen olympiajoukkueen brändi-ilme Tokion olympialaisiin. OiOi:lla on kokemusta työskentelystä muun muassa Muumimuseon sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa ja he tekevät mielenkiintoisia projekteja myös maailmalla. 3dbasen Christopher Hunter puolestaan on kansainvälisen tason 3D-taitaja, joka on työskennellyt muun muassa filmi- ja peliteollisuuden parissa, eli puhumme hyvin vakuuttavista referensseistä omaa ilmettämme ajatellen, jatkaa Leskinen.
– On hienoa päästä mukaan Muistin tarinaan näin alkuvaiheessa. Olen erityisen iloinen siitä, että Muistin työryhmä luottaa paikalliseen osaamiseen. Kansainvälistäkin huomiota saanut Muisti on kokonaisuutena erittäin mielenkiintoinen. On syntymässä jotain täysin uutta ja ennennäkemätöntä. Tällä työryhmällä saadaan varmasti näyttävää jälkeä aikaiseksi, kommentoi yhteistyötä osakas ja art director Juha Jukarainen Haajalta.
– Mielestäni Muistilla on hieno tausta-ajatus. On mahtavaa olla mukana luomassa juuri tässä ajassa näin tärkeää toimijaa. Muistin uudenlainen tapa käsitellä sotaa ja rauhaa viimeisimpään tutkimustietoon nojaten on mielenkiintoinen viestinnällinen haaste työllemme. Muodostimme Hupi kollektiivin juuri tämänkaltaisia, monenlaista osaamista vaativia projekteja varten. Pystymme tarjoamaan saman katon alta kokonaisuuksia, joista myös asiakas hyötyy, sanoo puolestaan Sami Kämppi OiOi:lta.
Mikkelin III sotakirjallisuustapahtuma 28.9.2019: Suomi katseen kohteena – Talvisota
Mikkelin sotakirjallisuustapahtuma järjestetään syyskuussa 2019 kolmatta kertaa. Tällä kertaa teemana on talvisota. Tapahtumassa kaunokirjailijat, tietokirjailijat ja tutkijat käsittelevät talvisodan aikaa puheenjohtaja Juha-Pekka Koskisen johdolla.
Tapahtumapaikkana lauantaina 28.9. toimii kulttuuritalo Tempo Mikkelin Naisvuorella. Viime vuoden tapaan sotakirjallisuustapahtumaan on myynnissä myös lippuja, jotka mahdollistavat tilaisuuden seuraamisen verkon välityksellä.
Mikkelissä tarkastellaan syyskuussa talvisodan teemaa useista näkökulmista; kirjailija Petri Tamminen käsittelee puheenvuorossaan sitä, miten sotakirjallisuus ja yksittäisten ihmisten sotamuistot eroavat toisistaan ja kuinka ne täydentävät toisiaan. FT Virpi Launonen puhuu tunnetuimmista talvisotaa käsittelevistä teoksista ja pohtii niiden näkökulmia.
Apulaisprofessori Antero Holmila valottaa neljän brittikirjailijan näkökulmaa talvisotaan. VTT, everstiluutnantti Juha Mälkki puolestaan hyppää puolen miljoonan henkilön sotilasorganisaation sisälle muodostaen aikamatkan kulttuurisiin itsestäänselvyyksiin ja dialogien merkitykseen sotilaallisen suorituskyvyn rakentamisessa. FT, kirjailija Päivi Lipponen pohtii esityksessään sodan todellisuutta. Lisäksi Veikko Happonen tulkitsee tapahtumassa Yrjö Jylhän sota-aiheisia runoja.
Suomalaisen kirjallisuuden suurmiehistä useita teoksia tehnyt FT, kirjailija, dosentti ja professori emeritus Panu Rajala puhuu Ilmari Kiannon ja F.E. Sillanpään vastakkaisista kohtaloista talvisodassa.
– Sillanpää kirjoitti Marssilaulun, joka erään kenraalin mukaan vastasi divisioonaa Suomen puolustuksessa. Kianto kirjoitti lukuisia isänmaallisesti nostattavia lauluja, mutta joutui talvisodan syttyessä tutkintavankeuteen syytettynä sotapetoksesta. Samaan aikaan Sillanpää matkusti Tukholmaan noutamaan Nobel-palkintoaan, kuvailee Rajala esitelmänsä asetelmaa.