Kategoria: Arkistoitu uutinen

Maanpuolustuksen kannatussäätiön hallitus on 2.5.2018 pitämässään kokouksessa päättänyt myöntää Mikkelin kaupungille 1,4 miljoonan euron apurahan perustettavan Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n näyttelytoiminnan toteuttamiskustannuksiin eli tietokeskuksen näyttelykokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen vuosien 2018─2020 aikana.

– Maanpuolustuksen kannatussäätiön myöntämä tuki on aivan keskeinen Sodan ja rauhan keskus Muistin toteutumisen kannalta suunnitellusti. Hakemus on ollut vireillä keväästä 2017 lähtien ja tänään asiasta saatiin lopullinen vahvistus, iloitsee Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Maanpuolustuksen kannatussäätiö on toiminut vuodesta 1953 lähtien maanpuolustuksen hyväksi. Se toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä vuosittain avustuksia toimintaan ja määräaikaisiin hankkeisiin, jotka edistävät säätiön tavoitteiden toteutumista. Säätiön puheenjohtajana toimii puolustusministeri Jussi Niinistö.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tieto- ja oppimiskeskus, joka välittää viime sotien ajan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla.

Sodan ja rauhan keskus Muistin valmisteluvastuu siirtyy Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon maakuntaliiton/EU:n rahoittama Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke päättyi vuodenvaihteessa, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki on rahoittanut valmistelua. Muistin kokonaisrahoituksesta odotetaan päätöksiä kevään kuluessa.

”Sodan ja rauhan keskus Muistin rahoitus on edennyt, hitaammin kuin keväällä 2017 suunnittelimme, mutta kuitenkin myönteisessä hengessä,” toteaa  projektipäällikkö Pia Puntanen. ”Olemme jättämässä lisätalousarvioesityksen OKM:lle, ja olemme optimistisia sen etenemisen suhteen.” Eduskunta päättää lisätalousarviosta toukokuussa. ”Myös muita rahoitushakemuksiamme käsitellään kevään kuluessa”, Puntanen jatkaa.

”Sodan ja rauhan keskus Muisti on kokonaisuus, jota on katsottava matkailun, digitaalisuuden ja kansallisen kulttuuriperinnön esittelyn ja säilyttämisen näkökulmasta. Luontevat yhteydet Päämajakaupungin historiaan, Mikkelin arkistoklusteriin ja uuden teknologian suomat mahdollisuudet tekevät Muistista vetovoimaisen käyntikohteen, jolla on alueen elinvoimaa ja aluetaloutta vahvistava merkitys”, sanoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen.

Eduskunta myönsi Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen joulukuussa 300 000 euroa. Mikkelin kaupunki vastaa Päämajatalon muutostöistä, joihin OKM on varannut viime keväänä 30 % rakennuskustannuksista, 600 000 €. Kaikkiaan noin 6 M€ hankkeen rahoituksesta on olemassa runsaat puolet.

Mikkelin kaupungilla Sodan ja rauhan keskus Muistin etenemisestä vastaa strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen yhteistyössä museotoimen kanssa. Päämajamuseon amanuenssi Olli-Pekka Leskinen toimi Muisti-hankkeen näyttelyasiantuntijana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä. Päämajamuseon toiminnassa edetään Muisti-hankkeessa viitoitetulla uralla. Loppuvuodesta museossa tullaan mm. näkemään lisätyn todellisuuden keinoin (AR) elävöitetty Mannerheimin työhuone.

Yli kaksivuotinen, Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamissuunnitelmasta vastannut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke päättyi vuoden 2017 lopussa. Hankkeessa luotiin perustamissuunnitelma kokonaan uudelle tietokeskukselle ja matkailukohteelle, Sodan ja rauhan keskus Muistille. Samalla hankkeessa luotiin kulttuuriperintöä hyödyntäviä tuotteita ja palveluja matkailutoimijoiden ja museoiden käyttöön.

Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintakonsepti pohjautuu uusimman, tieteellisen tiedon välittämiseen vuorovaikutteisten ja digitaalista teknologiaa hyödyntävien näyttelyiden avulla. Verkostomainen toimintatapa sotahistorian tutkijoiden, koululaitoksen ja matkailutoimijoiden kesken tuo sodan ilmiönä elämän keskelle, ihmisten kokemuksiksi.

Hankkeen päättyessä Muistin rahoitus koostuu useista eri lähteistä. Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen rahoitusta ovat myöntäneet valtion (300 000 €) lisäksi Mikkelin kaupunki (350 000 €), Suur-Savon Osuuspankki, Suur-Savon Sähkö, Osuuskauppa Suur-Savo, Länsi-Savo ja Paavali Juustenin säätiö. Yritysten osuus on yhteensä 140 000 euroa. Rahoitusneuvotteluja jatketaan edelleen useiden eri tahojen kanssa.

Tiistaina 12.12.2017 julkistetussa hallituksen esityksessä vuoden 2018 talousarvion täydennysosaksi Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen on osoitettu 0,3 M euroa.

”Tämä on todella hyvä uutinen, sillä vahvempaa tukea kuin eduskunnan myöntämä rahoitus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna on vaikea kuvitella,” sanoo Sodan ja rauhan keskus Muistia suunnittelevan hankkeen projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Hankkeen perustamissuunnitelma valmistui viime keväänä ja kuluneen vuoden aikana Muistia on lobattu ja rahoitusta haettu useilta eri tahoilta. Mikkelin kaupunki teki toukokuussa 2017 sitoutumispäätöksen, kun kaupunginvaltuusto sitoutui perustamissuunnitelman mukaiseen kokonaisuuteen – Päämajatalon muutostöihin sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön ja osakeyhtiön perustamisrahoitukseen. Kiinteistön muutostöitä koskeva esitys on hyväksytty OKM:n kulttuuritilojen muutostöitä koskevaan rahoitussuunnitelmaan vuosille 2018 – 2022.

”Valtion tuki Muistille auttaa meitä suhteessa muilta tahoilta haettavaan rahoitukseen – myönnetty raha on samalla arvostuksen osoitus” Puntanen jatkaa. ”Satavuotiaan itsenäisen Suomen taipaleella on ollut neljä sotaa, ja niiden vaikutus on edelleen nähtävissä.”

Linkki eduskunnan tiedotteeseen löytyy täältä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkeliin Päämajataloon suunnitteilla oleva tietokeskus, joka kertoo sodasta ilmiönä, Suomen ja suomalaisten kokemusten kautta. Kehittyvään mediateknologiaan perustuva keskus on moniääninen ja vuorovaikutteinen, elämyksellinen käyntikohde, joka toimii sekä fyysisenä keskuksena että verkossa. Hanketta ovat rahoittaneet Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto EU-rahoituksella.

Mikkelin kaupunki sitoutuu tukemaan Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamista Mikkeliin nykyisen Päämajamuseon yhteyteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Muistin perustamissuunnitelman ja siihen liittyvät alustavat sitoumukset kokouksessaan 22. toukokuuta 2017.

”Päätös päivittää Mikkelin päämajakaupungin perinnön tyylikkäästi tulevaisuuteen. Valtuuston linjaus kaupungin lähtemisestä mukaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin olkoon Mikkelin lahja satavuotiaalle Suomelle”, kaupunginjohtaja Timo Halonen toteaa. 

Jos se olisin ollut minä -näyttely on avattu Päämajamuseossa Mikkelissä. Näyttely antaa esimakua Sodan ja rauhan keskus Muistin  tavoista kertoa sodan ajan kokemuksista; henkilökohtaistaen, yksilöiden kautta, moninaisuuden äänin. Vuorovaikutteisten näyttelyelementtien avulla kävijä pääsee lähemmäksi sodan kokeneiden ihmisten kokemuksia, tunteita ja muistoja. Tarkastelussa ovat niin lasten, naisten kuin miestenkin kokemukset viimeisissä sodissamme. Näyttelyssä yhdistyvät digitaalisuus, taide ja sotahistoria.

Näyttely on avoinna 31.12.2017 saakka. Päämajamuseo (Päämajankatu 1-3) on avoinna 2.5. – 31.8. päivittäin 10 – 17 ja 1.9. – 30.4. pe – su 10 – 17.

Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmassa esitetään Muistin tuotteet ja palvelut, organisoituminen, toteuttamissuunnitelmat, talous ja rahoitus. Suunnitelman verkkoversion voit lukea TÄÄLTÄ

Mitä syötiin Ylipäällikön pöydässä Normandian maihinnousun päivänä, entä päivänä jolloin Viipuri antautui? Se selviää Päämajakaupungin tarina-aterioista.

Torstaina Mikkelissä julkistetut Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat kahdesta ihmiskunnan historiassa tärkeästä asiasta, ruuasta ja sodasta. Ateriat ovat merkittävä osa kansainvälistä diplomatiaa ja kanssakäymistä. Suomen marsalkka, ylipäällikkö ja vapaaherra Gustaf Mannerheim tunsi perinpohjaisesti kaikki aterioinnin muodot, sotilaana rintamatilanteessa, tutkimusmatkailijana Aasiassa, Venäjän keisarin hovissa, kansainvälisenä aristokraattina.

Päämajakaupungin tarina-ateriat muodostavat kokonaisuuden, jossa toisen maailmansodan hetket ja ylipäällikön pöydän antimet yhdistyvät. Ylipäällikkö seurueineen ja vieraineen ruokaili jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa, joka sijaitsi upouudessa Suur-Savon Osuuskaupan toimitalossa torin varrella. Ruoka valmistettiin samassa talossa sijainneen Hotelli Kalevan keittiössä. Ylipäällikön nuorempi adjutantti Oswald Bäckman teki päivittäin muistiinpanot lounas- ja päivällisseurueen kokoonpanosta ja menusta. Nuo muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta.

­”Kapteeni Bäckman kertoi minulle vuonna 1991, että Marsalkka oli kysynyt häneltä mitä lounaalle on tarjolla eikä hän ollut osannut vastata. Sen jälkeen hän soitti joka aamu Kalevaan ja kysyi lounaan ja päivällisen menun. Hän kertoi kirjoittaneensa tiedot muistilapulle ja myöhemmin arkistoineensa ne mappeihin, samalla kertaa kun arkistonne siirrettiin Kansallisarkistoon”, sanoo Tarina-ateriat taustoittanut historiantutkija Pia Puntanen.

Kansallisarkistostahan muistiinpanot edelleen löytyvät, kun Puntanen ne syksyllä 2016 kaivoi käsiinsä. Päämajakaupungin tarina-ateriat koostuvat noiden Bäckmanin tekemien muistiinpanojen ympärille, yhdistettynä toisen maailmansodan hetkiin. 11 ateriassa kussakin kerrotaan aterialle osallistuneista ja tapahtumasta tai teemasta, joka tuohon hetkeen liittyi.

Kaikkiaan muistiinpanoja on säilynyt noin 260 ateriasta. Maarit Knuuttila, kokki, opettaja ja kansatieteen tohtori, ruokakulttuurin asiantuntija kävi muistiinpanot läpi ja kirjoitti näille aterioille ruuan tarina – listalla olevien ruokien kulttuurihistoriasta, valmistustavoista sekä sota-ajan ja ravintolatoiminnan yhdistämisestä.

Näillä aterioilla kolme sankaria: Taava, Hilda ja rouva Hulda Riipinen. Kaksi ensimmäistä olivat Kalevan keittäjättäriä ja jälkimmäinen omistajatar. Rouva Riipinen suunnitteli ruokalistat – juhla- ja muilla aterioilla yhdessä vanhemman adjutantin majuri Ragnar Grönvallin kanssa – ja Taava ja Hilda toteuttivat. He suoriutuivat tehtävästä ”sangen ansiokkaasti”, kuten Mannerheim kirjoitti sisarelleen Evalle.

Ateriat sisälsivät lounaalla alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan, päivällisellä ruokalajeja oli neljä. Harvoin menujen yhteydessä oli mainintoja ruokajuomista. Kuhaa ja lohta oli usein, ja ateriat olivat pääsääntöisesti kevyitä. Säilyneet muistiinpanot ovat pääsääntöisesti vuodelta 1944 ja sen kesäajalta – niinpä sesonki näkyy hyvin, esim. raparpereissa tai mansikoissa. Kesän ylivoimaisesti suosituin jälkiruoka oli viili, sitä tarjottiin 84 kertaa.

Tarina-aterioita tarjotaan mikkeliläisissä ravintoloissa Suomen 100- ja Mannerheimin 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Mukana ovat Mikkelin Klubi/Osuuskauppaa Suur-Savo, Kenkävero, Kyyhkylän kartano, Ollinmäen viinitila, ravintolat Niinipuu, Pitopata ja Mikaeli sekä Tertin kartano ja Mikkelin Upseerikerho.

Kukin ravintola toteuttaa menuja omana versionaan.

Päämajakaupungin tarina-aterioihin voit tutustua täällä: https://sodanjarauhankeskus.fi/tarina-ateriat/

Mikkelin monet sotahistorialliset kohteet on nyt mahdutettu pelilliseen digioppaaseen, joka toimii älykännykällä. Mukana on 25 kiinnostavaa paikkaa, joihin voi lähetä tutustumaan vaikka heti.

Päämajakaupunkiopas on täysin uudenlainen tapa tutustua Mikkelin seudun sotahistoriallisiin kohteisiin. Pelillinen, mobiilille suunniteltu opas johdattaa käyttäjän museoihin, muistomerkeille, Päämajan osastojen sijaintipaikoille ja muihin kiinnostaviin kohteisiin.

Tekstien ja valokuvien avulla voit ymmärtää paikkojen roolin ja ihmisten kokemukset osana sodan kokonaisuutta. Pelissä pääset testaamaan tietojasi ja oppimaan uutta sekä jakamaan kiinnostuksen kohteesi ystäviesi kanssa.

“Tätä on testattu myös Mikkelissä yläkoululaisilla, ja tulokset olivat todella positiiviset. Käytettävyys ja sisältö saivat hyvän vastaanoton nuorilta”, sanoo asiantuntija Pia Puntanen.

Päämajakaupunkiopas on suunniteltu ja toteutettu Sodan ja rauhan keskus Muistia suunnittelevassa Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä –hankkeessa. Nyt julkaistava Päämajakaupunkiopas on ensimmäinen hankkeen Mikkelin päämajahistoriaa esittelevistä tuotteista.

Mikkelissä järjestettiin viime viikolla tapahtuma, johon pyydettiin suomalaisia tuomaan kotiarkistoistaan löytyviä sodanaikaisia valokuvia digitoitavaksi. Asiasta kertoo MTV:n verkkopalvelu.

Mikkelin kaupungin museoiden amanuenssi, näyttelyasiantuntijaOlli-Pekka Leskinen on digitointitapahtuman antiin tyytyväinen. Hän kertoo, että monet kuvista poikkeavat suurimmasta osasta sotakuvia, joissa usein varta vasten poseerataan kuvaajaa varten.

– Esimerkiksi Eeva Vahvaselän kenttäsairaala- ja sotasairaalakuvissa näkyy selvästi toimintaa. Ne ovat poikkeus, koska suurin osa otoksista on yleensä ryhmäkuvia.

Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Suunnitelma asiasta valmistuu maaliskuussa 2017, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki päättää hankkeen etenemisestä.

Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa.

Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo.

Leskisen mukaan sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista.

Tässä linkki MTV:n juttuun digitointitapahtumasta:

http://mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sotavankeja-kenttasairaala-pommituslentoja-suomalaisten-harvinaiset-kotialbumikuvat-valottavat-sota-ajan-elamaa/6094146