Avainsana: ajankohtaista

Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama dokumenttielokuva ”Kaikuja” julkaistiin 4.12.2019. Dokumentissa kuullaan lottana toimineen Marjatta Otvan muistoja Itä-Karjalasta ja sodasta.

Dokumentin on ohjannut sekä käsikirjoittanut dokumentaristi Noora Kytöharju ja haastattelijana toimi Pia Puntanen.

– Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. Tilaisuus tämän yhden tarinan kertomiseen tarjoutui kevätkesällä: meillä oli Marjatan tarina ja Noora Kytöharju, joka oli valmis tarttumaan toimeen. Syntyi Kaikuja, Muistin ensimmäinen dokumenttituotanto, avaa Muistin sisältöjohtaja Puntanen dokumentin taustaa.

Dokumentin julkistustilaisuus järjestettiin Marjatta Otvan kotona Mikkelin Vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämässä Pietarinpirtissä 4.12.2019.

Dokumentti katsottavissa täältä.

“Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. “

Kaikuja

Kesto 16:45

”Sota jättää jäljen. Kaikki me rakennumme tarinoidemme kerroksista.”

Neljä kohtausta matkalta Itä-Karjalaan. Muistot heijastuvat utuisina kuvina 78 vuotta myöhemmin mikkeliläisen palvelutalon huoneessa. On kevät, tulee kesä. Aika kulkee eteenpäin. Mekin kuljemme, kohtaamme ihmisiä ja usein unohdamme, että meillä kaikilla on tarina. Olemme kerroksia, inhimillisiä, elämän poimujen muovaamia.

Dokumentti on matka muistoihin ja vuoteen 1941. Se on henkilötarina ja matkakertomus. Siinä käsitellään 18-vuotiaan lotan, Marjatta Otvan, matkaa kohti Itä-Karjalaa ja tapahtumia matkan varrella. Sota vyöryy ympärillä. Päähuomion saavat hetket, välähdyksenomaiset muistot. Dokumentin tarina perustuu Marjatta Otvan keväällä 2019 tehtyyn haastatteluun.

Jokaisella ihmisellä on tarina. On yksi sota, monta tarinaa, kokemusta ja näkökulmaa. Tämä on yksi niistä tarinoista.

Sodan ja rauhan keskus Muistin tutkijana on aloittanut etnologi, FL Leena Hangasmaa, joka osallistuu Muistin ensimmäisen näyttelyn suunnitteluun ja sisällöntuotantoon.

Hangasmaa kokee aiemman monipuolisen työhistoriansa valmistaneen häntä hyvin mielenkiintoiseen uuteen tehtävään.

– Etnologina olen perehtynyt tutkimaan yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia. Etnologien mielenkiinnon kohteena on muun muassa se, kuinka ihmiset yhteisönsä jäseninä järjestävät ja merkityksellistävät arjen kaaosta, sekä luovat jatkuvuutta elämän murrospisteissä, jollaisesta sota on äärimmäinen esimerkki. Uuteen sotahistorian tutkimukseen 2000-luvulla lanseeratut käsitteet ja tutkimuskohteet, kuten myytit, sukupuoli, fantasiat, arki, tunteet, mentaliteetit ja muisti ovat olleet etnologian ytimessä jo pitkään.

“Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.”

– Tutkimustyön lisäksi olen kirjoittanut tilaushistorioita ja tehnyt monenlaisia projektitöitä historian ja kulttuuriperinnön parissa. Historiatiedon muokkaaminen hyvin erilaisiin formaatteihin aina tietokirjoista pakohuonepeleihin on antanut hyvää pohjaa Muistin sisältöjen suunnitteluun ja valmisteluun. Oma taustani kulttuurintutkimuksessa osuu Muistin kysymyksenasetteluihin mainiosti ja toivon mukaan täydentää talosta jo löytyvää vankkaa sotahistorian osaamista.

Sodan ja rauhan keskus Muistin missio on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Hangasmaa näkee tämän tehtävän tärkeäksi.

– Muisti lähestyy sotaa ja rauhaa uudesta, ihmislähtöisestä näkökulmasta ja tuo näyttelyissään esiin yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden koettelemukset ja kokemukset sodan poikkeusoloissa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta ymmärtäisimme sodan ajan ihmistä ja yhteiskuntaa, sekä sodan syitä ja seurauksia monella tasolla. Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.