Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma

Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE

Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt. 

Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.  

Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan.  Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut. 

Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?  

Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”  

ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa? 

Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen. 

La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli 

Hinta 55 € 

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.

Lisätietoja:

Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
[email protected]

Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
[email protected]

Ohjelma 

9.30–10.00                        

Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)

10.00–10.50                      

ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL

Kirjailija Sirpa Kähkönen

10.50–11.00                      

SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS

Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

11.00–11.50                        

SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ

Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto

11.50–12.50                      

LOUNASTAUKO

Kahvila Rauha, omakustanteinen

12.50- 13.40                        

SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA

Kuvataiteilija Antero Kahila

13.40–14.30                       

SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA

Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto

14.30­–15.00                       

TAUKO

15.00–15.50

IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ

Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio

15.50–16.00                      

SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO

Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville

– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun 

Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa. 

Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä.  Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.  

Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä? 

Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme.  Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo. 

Voita vierailu tiedekeskukseen 

Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka. 

Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki. 

Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani.  Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.  

Tutustu kilpailusääntöihin täällä. 

Muistin näyttelyn teemaopastukset jatkuvat

Kysytyt teemaopastukset näyttelyymme jatkuvat 19.4.2022 alkaen. Opastuksia pidetään kerran viikossa tiistaisin klo 14.00 aina toukokuun loppuun saakka. Noin puoli tuntia kestävän opastuksen aikana sukelletaan yhteen näyttelykohteeseen kerrallaan.

Opastukselle otetaan 20 henkeä/kerta. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, varaa siis paikkasi puh. 050 475 3975 tai sähköpostilla [email protected]

Opastukselle pääset normaalin pääsymaksun hinnalla. Muistissa käy Museokortti!

Tulevat opastukset:

ti 19.4.2022 klo 14.00 Rauha

Miten sodan kokemukset muuttuvat muistoiksi ja muistamiskulttuureiksi eri maissa? Mitä on rauha ja mitä voimme sen puolesta tehdä?

ti 26.4.2022 klo 14.00 Taistelu

Kuolema, tappaminen, mielenterveyden järkkyminen ja selviytyminen – millaista oli etulinjassa? Miten ja miksi Muisti käsittelee näitä teemoja näyttelyssään?

ti 3.5.2022 klo 14.00 Valta

Säännöstely, sensuuri ja sotapropaganda. Miten päättäjät pyrkivät kontrolloimaan kansalaisia poikkeusaikoina?

ti 10.5.2022 ei opastusta

ti 17.5.2022 klo 14.00 Päämajamuseo

Miksi Suomen armeijan päämaja sijoittui sodan aikana Mikkeliin ja mitä kaikkea siellä tehtiin? Keitä olivat Päämajan keskeiset henkilöt?

ti 24.5.2022 klo 14.00 Koti

Mistä asioista kenttäpostissa kirjoitettiin eniten? Mitä kodista jäi jäljelle, kun sen joutui nopeasti jättämään? Mitä ja miten valokuvat kertovat naisten ja lasten sota-arjesta?

ti 31.5.2022 klo 14.00 Tarinat

Entä jos se olisit ollut sinä? Sodan kokeneiden henkilöiden elokuvalliset tarinat tuovat tapahtumat ja tunteet iholle. Keitä ovat Muistin tarinoiden henkilöt ja mitä heidän kokemuksensa kertovat sota-ajasta?

Muistin teematiistait johdattavat näyttelyn saloihin.

Tervetuloa!

Muistin lehtori Leena Hangasmaa opastaa Valta-näyttelykohteessa.

Memoriaalin testikäyttäjäksi

Sodan ja rauhan keskus Muisti on ollut mukana Memoriaali-hankkeessa vuodesta 2020 saakka. Hankkeessa kehitetään arkistoaineiston luovuttamiseen, katseluun ja täydentämiseen suunniteltua verkkopalvelua. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen ja kutsumme kaikki Memoriaalista kiinnostuneet testikäyttäjiksi huhtikuussa 2022 kokeilemaan uutta palvelua ennen sen varsinaista julkaisua.

1.-30.4.2022 välisenä aikana käynnissä olevassa pilotissa käyttäjät pääsevät kokeilemaan aineistojen katselua, kommentointia sekä kuvailutietojen lisäämistä.

Korkeakouluharjoittelu Muistissa

Jo aloittaessani maisteriopintoni Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen ohjelmassa, oli minulle selvää, että haluaisin sisällyttää työharjoittelun tutkintooni. Hain harjoittelupaikkaa juuri Muistista, sillä olen pitkään ollut kiinnostunut Suomen sotahistoriasta nimenomaan yhteiskunnallisesta ja psykologisesta perspektiivistä. Myös museoala ja näyttelyiden suunnittelu on kiinnostanut minua, joten Muistissa yhdistyi useampi mielenkiinnonkohteeni. Muutto Tampereelta Mikkeliin oli helppo, sillä Mikkeli on minulle ennestään tuttu kaupunki. Äitini on kotoisin täältä, ja mummoni asuu täällä edelleen.

Harjoittelutehtävät Muistissa ovat olleet hyvin monipuolisia. Päätehtäväni oli suunnitella opetusmateriaalia koululaisten käytettäväksi Muistissa, mutta olen oikeastaan päätynyt tekemään paljon enemmän kaikkea muuta. Olen päässyt esimerkiksi osallistumaan näyttelysuunnitteluun etsimällä kuvamateriaalia tuleviin näyttelyihin ja luonnostelemalla näyttelytekstiä. Viestintään olen osallistunut kääntämällä mainostekstejä ja Muistin verkkosivuja englanniksi, suunnittelemalla sosiaalisen median tulevia postauksia ja koonnut esimerkiksi postituslistoja. Olen myös päässyt toimimaan asiakaspalvelussa ja vetämään kävijäryhmille johdanto-opastuksia, sekä oppinut avaamaan ja sulkemaan Muistin näyttelyn. Vaihtelevat tehtävät ovat pitäneet työviikot mielekkäinä.

Harjoittelu Muistissa on antanut minulle paljon. Olen oppinut paljon museoalasta ja siitä, miten näyttelyitä suunnitellaan. Jokainen yksityiskohta on harkittu, näyttelytekstejä hiotaan lukemattomia tunteja, ja tilankäyttö mietitään tarkasti parhaan mahdollisen kävijäkokemuksen takaamiseksi. Osaan nyt katsoa museonäyttelyitä aivan uudesta perspektiivistä ja pohtia, miksi näyttely on toteutettu tietyllä tapaa. Olen oppinut myös valtavan määrän Suomen sotahistoriasta, ja päässyt miettimään aihetta oman alani ja nykyhetken näkökulmasta. Tärkein asia, mitä olen tämän harjoittelu kautta saavuttanut, on kuitenkin se, että olen saanut uutta itsevarmuutta omista kyvyistäni. Esimerkiksi johdanto-opastuksia pitämällä olen päässyt tietyllä tapaa asettumaan asiantuntijan rooliin, ja osallistumalla palavereihin ja tapaamisiin ajatuksilleni ja läsnäololleni on annettu arvoa. Minusta tuntuu, että minut on todella otettu osaksi työyhteisöä ja että minulle luotetaan tärkeitä tehtäviä.

Vaikka harjoitteluni loppuu, yhteys Muistiin säilyy näillä näkymin pro gradu -tutkielmani kautta. Sain idean graduun harjoitteluni aikana, ja Muistissa oltiin innokkaita tekemään yhteistyötä. Kolme kuukautta Muistissa ei siis antanut vain arvokasta työkokemusta, vaan myös auttoi minua opinnoissani eteenpäin. Kiitos koko Muistin väelle tästä kokemuksesta!

Sanni Tiusanen
korkeakouluharjoittelija

Vuoden vaihtuessa Muisti on uuden edessä

Lokakuussa järjestettävä Museoiden yö on yksi Mikkelin suosituimpia yleisötapahtumia. Muistissa vieraili illan aikana noin 1600 kävijää. Kuva: Wilhelmiina Salmikunnas.

Mennyt vuosi 2021 oli merkillinen. Covid-19 -pandemia kiersi ympäri maailmaa, Yhdysvaltain kongressi vallattiin, Afganistanista tapahtui kaoottinen joukkopako ja Valko-Venäjä masinoi turvapaikanhakijoita EU:n vastaiselle rajalleen. Suomessa hikoiltiin kesällä ennätyshelteissä ja otettiin koronarokotuksia, ja Mikkelissä avattiin Sodan ja rauhan keskus Muisti.

Muistin avautuminen oli ehkä pieni askel maailman mittakaavassa, mutta paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä. Maailman myllerrykset tosin vaikuttivat meihinkin; koronasulku ja Suezin kanavassa jumissa olleet tekniset laitteet lykkäsivät Muistin avaamisen huhtikuusta kesäkuulle. 4.6.2021 yli seitsemän vuoden kehitystyö tuli viimein päätökseen, kun ovet avautuivat remontoidussa entisessä Mikkelin keskuskansakoulussa ja ensimmäiset asiakkaat astuivat sisään.

Ovet ovat sittemmin käyneet taajaan. Muistissa vieraili kesä-joulukuussa 28 997 kävijää. Ylitimme kävijätavoitteemme lähes kahdella tuhannella, vaikka olimme avoinna reilun kuukauden vähemmän kuin tavoitetta asetettaessa suunniteltiin. Kesäsesongin aikana väkeä oli välillä ruuhkaksi saakka ja syksy oli vilkas etenkin ryhmien suhteen. Lämmin kiitos kaikille alkuvaiheemme kävijöille ja tukijoille!

Virallisesti Muistin perustamisvaihe päättyi vuoden 2021 loppuun. Vuosi oli melkoinen rypistys Muistin pienelle mutta toimeliaalle henkilökunnalle. Alkuvuotta hallitsivat hektinen näyttelysisällöntuotanto ja fyysinen rakentaminen, näyttelynhallintajärjestelmämme kehittäminen, MUISTI Kaupan ja Kahvila Rauhan perustaminen sekä markkinointityö. Muistin avauduttua hyppäsimme suoraan syvään päähän asiakastyön maailmaan. Palaute on ollut asiakkailta 95-prosenttisesti myönteistä. Tulimme valituksi myös Vuoden mikkeliläiseksi ja olimme ehdolla Kulttuurigaalassa vuoden museokaupungiksi. Tästä kaikesta olemme äärettömän iloisia ja kiitollisia.

Laakereille ei auta jäädä lepäämään eikä tuleen makaamaan. Vuoden vaihduttua aukeaa Muistin tarinassa uusi lehti, kun perustamisvaihe vaihtuu toiminnan vakiinnuttamisen aikakauteen. Ensimmäinen päänäyttelymme Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Alkavan vuoden mittaan näyttely jatkuu ja kehittyy ja Päämajamuseon puolella avataan uusia näyttelyhuoneita. Tavoitteenamme on edelleen kertoa sodasta ilmiönä edistääksemme rauhaa. Tiedekeskuksena haluamme tarjota tutkittua tietoa kiinnostavassa ja oivalluttavassa muodossa siten, että tulevaisuuden haasteet olisivat yhteisesti kaikkien ratkaistavissa. Jotta ymmärtäisimme toisiamme ihmisinä, ja jotta meillä olisi välineitä käsitellä, ymmärtää ja ratkaista ympärillämme tapahtuvia asioita – kuten alussa mainittuja pandemioita, konflikteja, vastakkainasetteluja ja valeuutisia.

Tähän työhön Muisti tarvitsee tukea. Mieluinen joululahja tulikin Arkadianmäeltä, kun valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto esitti vuoden 2022 budjettiin 120 000 euroa, jolla pääsemme kehittämään tiedeviestintäämme ja näyttelynhallintajärjestelmäämme. Suuret kiitokset tästä alueemme kansanedustajille ja etenkin Heli Järviselle (vihr.), joka ajoi aktiivisesti asiaamme eduskunnassa. Mainiota oli, että samassa jaossa Etelä-Savoon kohdistui muutakin matkailuun ja markkinointiin liittyvää tukea.

Vuoden 2022 alkaessa olemme siis uuden edessä. Innokkaina, uteliaina ja motivoituneina katsomme tulevaan ja haluamme kehittää Muistia siten, että saisimme palvella yhä uusia asiakkaita ja kohderyhmiä. Olemme kaikkia teitä varten, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti teitä varten, joita se ei kiinnosta. Tervetuloa!

Olli-Pekka Leskinen

toimitusjohtaja

Miia Huttu aloittanut Muistin graafikkona

Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimi sai vahvistusta graafisen suunnittelun ja näyttelysuunnittelun ammattilaisesta.

Sodan ja rauhan keskus Muistin graafikkona on aloittanut kulttuurihistorioitsija ja julkaisugraafikko, FM Miia Huttu. Hutulla on laaja työkokemus niin graafisen suunnittelun tehtävistä ja kuin myös näyttelysuunnittelusta. Erityisosaamisalueekseen Huttu nimeää kulttuuri- ja museoalan painotuotteet ja julkaisut. Huttu on työskennellyt alan parissa muun maussa Omituinen Design-toiminimensä kautta.

Tehtävää varten haastateltiin kolmea eri tahoa. Huttu valittiin hyvien hakijoiden joukosta työtehtävään vaikuttavan näyttelysuunnittelukokemuksensa ja graafisen suunnittelun taitojensa puolesta.

– Muistin näyttelyiden visuaalinen suunnittelu on iso ja tärkeä osa koko Muistin kokonaisuutta. Näyttelyiden visuaalinen ilme merkitsee erityisen paljon Muistin näyttelyiden onnistumisen kannalta. Huomasimme tarvitsevamme lisää graafista osaamista näyttelysuunnitteluumme ja olemme iloisia saadessamme kokeneen ja asiantuntevan osaajan mukaan tiimiimme, kertoo Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin visuaalinen kokonaisuus koostuu arkkitehtuurin, markkinoinnin sekä viestinnän, järjestelmien ja näyttelyiden kautta välitetystä visuaalisesta ilmeestä. Hutun roolina on erityisesti vastata Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysuunnittelutiimissä ensimmäisten näyttelyiden visuaalisesta suunnittelusta ja sovittaa ne osaksi Muistin visuaalista kokonaisuutta.

”On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.”

Huttu itse kertoo ryhtyvänsä innostuneena tehtävään.

– On hienoa päästä mukaan tekemään tällaista projektia, jossa luodaan hyvin toisenlaista näyttelykokemusta kuin mihin yleisö on tottunut.

Huttu uskoo kokemuksestaan olevan hyötyä Muistin näyttelyiden visuaalisessa suunnittelussa.

– Uskoisin, että kokemukseni erityisesti museonäyttelyiden tekemisestä on tehtävässä hyödyksi. Muistin näyttelyissä käsitellään sotaa aivan uudella, Suomessa ennen näkemättömällä tavalla. Odotan innolla!

Muistille kärkihankeapuraha Etelä-Savon Kulttuurirahastolta

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto myönsi huomattavan apurahan haun kärkihankkeeksi nimetyn Sodan ja rauhan keskus Muistin pelillisen näyttelyosion suunnitteluun ja toteutukseen.

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Sodan ja rauhan keskus Muistille 40 000 euron apurahan. Kyseessä on maakunnan kulttuurin edistämiseksi jaetun rahoituksen kärkihankeapuraha tämän kevään haussa. Apurahoitusta jaettiin tällä kertaa yhteensä 723 000 euron edestä kulttuurin edistämiseksi Etelä-Savossa.

Muisti kohdentaa apurahan pelilliseen näyttelyosioon Tarinat-näyttelykokonaisuudessa. Näyttelykokonaisuus tulee yhdistämään museokentän, pelisuunnittelun ja pedagogiikan erilaisia piirteitä yhteen uudenlaisella tavalla. Näyttelyosion tarkoituksena on ennen kaikkea luoda kokijalle historiallista empatiaa herättävä vahva pelillinen elämys.

”Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista.”

– Pelilliset tarinat tulee olemaan yksi Muistin innovatiivisimmista näyttelykohteista. Pelilliset ominaisuudet mahdollistavat leikittelyn vaihtoehtoisella historian kerronnalla, jossa yhdistyvät henkilöiden omat kokemukset käyttäjän omiin valintoihin. Näyttelykohteessa fakta tulee siis sekoittumaan fiktioon. Lähestymistapa mahdollistaa valintojen vaikutuksen näkemisen ja historiallisen empatian kokemisen, kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen pelilliseen näyttelyosioon liittyen.

Leskinen täsmentää apurahan olevan hankkeen toteutumisen kannalta merkittävä.

– Muistin kannalta on todella hienoa, että Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto halusi lähteä tukemaan uudenlaisen näyttelykohteen luomista. Lopputulos tulee olemaan vaikuttava.

Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tulevat osallistumaan Muistin oman henkilökunnan lisäksi pelisuunnittelun ja kuvallisen viestinnän ammattilaiset.

– Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa museoissa ja tiedekeskuksissa. Samalla yleisö vertaa museokentän tarjontaa viihdetarjontaan ja miettii, käytetäänkö vapaa-ajan arvokkaita hetkiä esimerkiksi elokuvissa vai museossa. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuki antaa Muistille mahdollisuuden luoda näyttelykohde, jollaista ei olla ennen nähty. Toivomme, että tuleva yleisömme löytää pelillisistä tarinoista uusia näkökulmia menneisyyteen ja sitä kautta herkkyyttä sekä voimaa nykyhetkeen, täsmentää Muistin pedagogi Jere Linnanen hankkeeseen liittyen.

Kaikuja vie muistoihin

Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama dokumenttielokuva ”Kaikuja” julkaistiin 4.12.2019. Dokumentissa kuullaan lottana toimineen Marjatta Otvan muistoja Itä-Karjalasta ja sodasta.

Dokumentin on ohjannut sekä käsikirjoittanut dokumentaristi Noora Kytöharju ja haastattelijana toimi Pia Puntanen.

– Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. Tilaisuus tämän yhden tarinan kertomiseen tarjoutui kevätkesällä: meillä oli Marjatan tarina ja Noora Kytöharju, joka oli valmis tarttumaan toimeen. Syntyi Kaikuja, Muistin ensimmäinen dokumenttituotanto, avaa Muistin sisältöjohtaja Puntanen dokumentin taustaa.

Dokumentin julkistustilaisuus järjestettiin Marjatta Otvan kotona Mikkelin Vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämässä Pietarinpirtissä 4.12.2019.

Dokumentti katsottavissa täältä.

“Sodan ja rauhan keskus Muisti haluaa kertoa sodan kokemuksista, ihmisten äänellä. “

Kaikuja

Kesto 16:45

”Sota jättää jäljen. Kaikki me rakennumme tarinoidemme kerroksista.”

Neljä kohtausta matkalta Itä-Karjalaan. Muistot heijastuvat utuisina kuvina 78 vuotta myöhemmin mikkeliläisen palvelutalon huoneessa. On kevät, tulee kesä. Aika kulkee eteenpäin. Mekin kuljemme, kohtaamme ihmisiä ja usein unohdamme, että meillä kaikilla on tarina. Olemme kerroksia, inhimillisiä, elämän poimujen muovaamia.

Dokumentti on matka muistoihin ja vuoteen 1941. Se on henkilötarina ja matkakertomus. Siinä käsitellään 18-vuotiaan lotan, Marjatta Otvan, matkaa kohti Itä-Karjalaa ja tapahtumia matkan varrella. Sota vyöryy ympärillä. Päähuomion saavat hetket, välähdyksenomaiset muistot. Dokumentin tarina perustuu Marjatta Otvan keväällä 2019 tehtyyn haastatteluun.

Jokaisella ihmisellä on tarina. On yksi sota, monta tarinaa, kokemusta ja näkökulmaa. Tämä on yksi niistä tarinoista.

Leena Hangasmaa aloittanut Muistin tutkijana

Sodan ja rauhan keskus Muistin tutkijana on aloittanut etnologi, FL Leena Hangasmaa, joka osallistuu Muistin ensimmäisen näyttelyn suunnitteluun ja sisällöntuotantoon.

Hangasmaa kokee aiemman monipuolisen työhistoriansa valmistaneen häntä hyvin mielenkiintoiseen uuteen tehtävään.

– Etnologina olen perehtynyt tutkimaan yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia. Etnologien mielenkiinnon kohteena on muun muassa se, kuinka ihmiset yhteisönsä jäseninä järjestävät ja merkityksellistävät arjen kaaosta, sekä luovat jatkuvuutta elämän murrospisteissä, jollaisesta sota on äärimmäinen esimerkki. Uuteen sotahistorian tutkimukseen 2000-luvulla lanseeratut käsitteet ja tutkimuskohteet, kuten myytit, sukupuoli, fantasiat, arki, tunteet, mentaliteetit ja muisti ovat olleet etnologian ytimessä jo pitkään.

“Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.”

– Tutkimustyön lisäksi olen kirjoittanut tilaushistorioita ja tehnyt monenlaisia projektitöitä historian ja kulttuuriperinnön parissa. Historiatiedon muokkaaminen hyvin erilaisiin formaatteihin aina tietokirjoista pakohuonepeleihin on antanut hyvää pohjaa Muistin sisältöjen suunnitteluun ja valmisteluun. Oma taustani kulttuurintutkimuksessa osuu Muistin kysymyksenasetteluihin mainiosti ja toivon mukaan täydentää talosta jo löytyvää vankkaa sotahistorian osaamista.

Sodan ja rauhan keskus Muistin missio on kertoa sodasta edistääkseen rauhaa. Hangasmaa näkee tämän tehtävän tärkeäksi.

– Muisti lähestyy sotaa ja rauhaa uudesta, ihmislähtöisestä näkökulmasta ja tuo näyttelyissään esiin yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden koettelemukset ja kokemukset sodan poikkeusoloissa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta ymmärtäisimme sodan ajan ihmistä ja yhteiskuntaa, sekä sodan syitä ja seurauksia monella tasolla. Historiallisen empatian herättäminen ja kokeminen ovat avainasemassa, jotta ymmärtäisimme rauhan ylläpitämisen keinot ja merkitykset nykypäivässä.