Avainsana: näyttelyt
Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.
Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.
Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.
Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
Muistin keväässä tapahtuu
Muistissa on kevään mittaan tarjolla tapahtumia ja muutamia poikkeuksellisia aukioloaikoja.
Avoimet näyttelyopastukset jatkuvat. Helmikuussa tarjosimme 2 tunnin opastettuja kierroksia näyttelyymme pääsylipun hinnalla. Opastukset olivat hyvin suosittuja, joten toiminta jatkuu. Kierroksia on tarjolla pääsiäislauantaina 8.4. klo 14.00 (PERUTTU!), veteraanipäivänä 27.4. klo 10.00, 12.00 ja 16.00 sekä Eurooppa-päivänä 9.5. klo 14.00. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan numeroon 050 552 4233 tai sähköpostiin info ät muisti.org. Kierrokset toteutuvat, jos osallistujia on vähintään 15. Maksimiosallistujamäärä 20.
Pääsiäisviikolla olemme auki joka päivä klo 10.00−17.00 lukuun ottamatta pitkäperjantaita, jolloin olemme suljettuna. Olemme siis avoinna myös molempina pääsiäispäivinä su-ma 9. & 10.4. klo 10.00−17.00, tervetuloa!
Juhlimme kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä to 27.4.2023. Tuona päivänä näyttely on auki klo 18:00:aan, kaikki pääsyliput ovat 10 euroa ja tarjolla on ohjelmaa niin Muistin kuin kahvila-ravintola Rauhan puolella. Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa, seuraa nettisivujamme https://muisti.org/tapahtumat/ ja sosiaalista mediaamme facebookissa ja instagramissa.
Jatkamme myös Muistin kirjailijavieraat -tapahtumasarjaa. Myös näistä tarkemmat tiedot tulevat kotisivuillemme ja sosiaaliseen mediaan.
Vappuna 30.4.-1.5. Muisti on suljettu.
Äitienpäivänä su 14.5. Muisti on poikkeuksellisesti avoinna sunnuntaina ja Rauha tarjoaa äitienpäivälounaan. Tervetuloa koko perheen ja suvun voimin!
Ukrainaa ajatellen
On kulunut reilu vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Sodan syttyminen mursi meidän eurooppalaisten harhaluulot siitä, että saisimme elää Euroopassa rauhassa. Olimme näin jälkikäteen ajateltuna uskoneet jopa naiivisti siihen, että keskinäisriippuvuuden vahvistaminen kaupankäynnillä ja poliittisella yhteistyöllä luovat pysyvän rauhan Venäjän ja muun Euroopan välille. Uskoimme yllättävänkin pitkään Venäjän demokraattiseen kehitykseen, vaikka viimeistään Krimin valtaus Ukrainalta 2014 osoitti Putinin itsevaltaiset ja imperialistiset aikeet.
Helmikuussa 2022 vain harva uskoi siihen, että Ukraina kykenee puolustautumaan Venäjän suurta sotakoneistoa vastaan. Jo sodan alku kuitenkin osoitti sen, kuinka sinnikkäästi ihminen kykenee puolustamaan omaansa.
Kulunut vuosi on yhdistänyt Eurooppaa ja näyttänyt kuinka demokraattisesti johdetut yhteiskunnat kykenevät yhdistämään voimansa hädän hetkellä. Olemme saaneet kokea sodan myötä eurooppalaista solidaarisuutta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Haluan uskoa, että me jatkamme ukrainalaisten tukemista ja lopulta demokratia voittaa.
Inhimillisen kärsimyksen määrä on musertava.
Eri arvioiden mukaan vuoden aikana on kuollut yli 10 000 siviiliä ja haavoittuneita on kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt yli 10 miljoonaa ihmistä. Yli 4 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta.
Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 437 lasta oli kuollut ja 837 oli haavoittunut. Voimme vain arvailla tarkkoja lukuja tänä päivänä.
Emme pysty varmuudella kertomaan tappioiden määriä sotilaiden osalta, mutta arviot myös näistä ovat järkyttäviä. Kahdentoista kuukauden aikana on kuollut tai haavoittunut ainakin yli 100 000 ukrainalaista ja 200 000 venäläistä sotilasta.
Kärsimys Ukrainassa on suuri ja talvi on tehnyt lukemattomien ihmisten elämästä sietämätöntä.
Me haluamme Muistissa muistuttaa ihmisiä sodankäynnin seurauksista, mutta myös ihmisen kyvystä selviytyä mitä vaikeimmista tilanteista. Muistin näyttelyt kertovat sodasta edistääkseen rauhaa.
Muistin päänäyttely Poikkeustila käsittelee toisen maailman sodan aikaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Vaikka näyttelyn asiasisällöt syventyvät vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin, niin aiheet ovat ajankohtaisia ja puhuttelevia tänä päivänä. Sota koettelee ihmistä ja yhteiskuntaa nyt hyvin samalla tavalla kuin 1930–1940-luvuilla.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta taiteen kautta pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt. Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin.
Ukrainan sota nousee Muistin näyttelyssä esille tunteita herättävällä tavalla Alexander Reichsteinin Repairin the irreparable – Empathy with Ukraine -näyttelyssä. Teosten sijoittuminen Muistin Tarinat-näyttelyosion loppuun luo vuoropuhelun menneiden ja tämän päivän sotien välille. Reichsteinin näyttely avautui Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023 ja on nähtävillä 5.5.2023 asti.
Olli-Pekka Leskinen, Muistin toimitusjohtaja
Tutkimus: Suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset
Uuden tutkimuksen mukaan kävijät kokevat, että museovierailu tuottaa heille myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta käyntikertaa kohti. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto. Tutkimusryhmää johti kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui Suomesta taidemuseoita, kulttuurihistoriallisia museoita sekä tiedekeskuksia. Mukana olivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimusta tuki Museoliitto-konserniin kuuluva FMA Creations Oy, joka tuottaa Museokortti-palvelua.
Tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kyselytutkimuksessa erityistä on, että museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä. Peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia.
Poikkeuksellista ja uutta tutkimuksessa on myös, että kävijöitä pyydettiin arvioimaan museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Kahdeksan suomalaismuseon kävijöiden arvioiden keskiarvo oli 864 euroa yhtä museokäyntiä kohden.
Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koetun hyvinvoinnin arvoa suhteessa museotoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Museoiden tuottama arvo suhteessa sijoituksiin oli keskimäärin +2 900 prosenttia. Jokainen sijoitettu euro tuotti museokävijälle hyvinvointia 30 euron arvosta.
Aloitteen suomalaismuseoiden osallistumisesta tutkimukseen esitti Heureka, joka osallistui myös John H. Falkin tutkimusryhmän pilottitutkimukseen vuonna 2021.
”Museo- ja tiedekeskusvierailut ovat poikkeuksellisen mieleenpainuvia. Sen lisäksi tämä tutkimus tuo hätkähdyttävästi esiin, kuinka yleisömme tunnistaa vielä kuukaudenkin päästä vierailunsa monenlaisia arvokkaita hyvinvointivaikutuksia”, sanoo Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.
Uraauurtava tutkimus avaa museoiden merkitystä kansainvälisesti
”Suomalaismuseot ovat edelläkävijöitä tässä kansainvälisestikin uraauurtavassa tutkimuksessa. Se on tärkeä avaus, joka tarjoaa uuden tavan määrittää museoiden merkitystä yhteiskunnassa. Museoiden tuottamat palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita, ja niillä on sekä laajat että pitkäkestoiset vaikutukset”, sanoo Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.
Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistuneiden museoiden kävijöistä poimittiin 5 499 henkilön satunnaisotos, joista 70 % oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Osallistujille lähetettiin kuukauden kuluttua museokäynnistä kysely, johon vastasi 1 942 henkilöä. Heistä noin puolet vastasi kysymyksiin, jotka liittyivät museokäynnin koettuihin hyvinvointivaikutuksiin, ja puolet arvioi hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa heille itselleen.
”Näiden kahden kyselyn tulosten analysoiminen mahdollisti sen, että pystyimme määrittelemään sekä museokäynnistä seuranneen koetun hyvinvoinnin luonteen että sen keston. Tuloksista pystyimme myös laskemaan, kuinka suuri museokäynneistä syntyneen hyvinvoinnin arvo oli yhteensä”, kertoo tutkimusta johtanut John H. Falk.
Kävijät arvioivat, että museokäynnin sosiaaliset ja fyysiset hyvinvointivaikutukset kestivät keskimäärin päivän ajan. Vaikutukset henkilökohtaiseen ja älylliseen hyvinvointiin kestivät joidenkin vastaajien mielestä jopa kuukauden ja keskimäärin kahdesta kolmeen päivään.
Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa vastaajat arvioivat kullakin neljällä osa-alueella asteikolla 0–1000 euroa. Näiden osa-alueiden arviot laskettiin yhteen, jolloin koetun hyvinvoinnin arvo oli keskimäärin 864 euroa käyntiä kohti. Summa sisältää arvion vaikutuksesta henkilökohtaiseen hyvinvointiin (käynnin arvo keskimäärin 236,89 €), älylliseen hyvinvointiin (217,46 €), sosiaaliseen hyvinvointiin (205,36 €) ja fyysiseen hyvinvointiin (204,61 €).
John H. Falkin julkaisu The Value of Museums. Enhancing Societal Well-Being (2022) on herättänyt kansainvälisesti vilkasta keskustelua museoalalla. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokeman museokäyntien hyvinvointiarvon myös rahassa. Suomalaismuseoiden lisäksi hän tutkii ryhmineen museoiden koettua arvoa Yhdysvalloissa. Falk toimii johtajana the Institute for Learning Innovation -tutkimuslaitoksessa.
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.
”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.
Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.
”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”
Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.
Muistin vilkas vuosi – kävijöitä, tapahtumia ja huomionosoituksia
Muistin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut sodan vuosi – Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Yhtäkkiä silmiemme edessä olevat valokuvat ovat alkaneet elää ja historian kokemukset ovatkin nykypäivän ihmisten todellisuutta.
Venäjän operaatiota edelsi hyökkäys historiaa vastaan – historia valjastettiin kertomaan hyökkääjän tarinaa, vapaa tutkimus tukahdutettiin ja resursseja suunnattiin halutun linjan tukemiseen. Se on mahdollista autoritaarisissa valtiossa, mutta myös demokratioissa on tarpeen olla valppaana, jotta tutkimus ja tutkimustulosten esittely saa riittävästi ilmatilaa.
Suomalaisten vahva muistamiskulttuuri on toiminut yhteiskuntaa vahvistavana ja henkistä maanpuolustustahtoa ylläpitävänä tekijänä. Historiaa tunteville suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ei tullut yllätyksenä.
Sotasukupolven ajankohtainen viesti
Olemme kuluvana vuonna pohtineet sodan vaikutuksia ja ihmisten selviytymiskykyä. Jotta sotasukupolvien perintö – yhteistyö ja kaikkien osallistuminen, kaveria ei jätetä -mentaliteetti, isänmaallisuus, demokratian säilyttämisen tärkeys, selviytyminen – kantaisi tulevaisuudessakin, on viesti vietävä ihmisten arkipäivään, kunkin ajan kielelle, medioihin ja toimintaan. Sotasukupolvi oli moninainen, niin on myös heidän perintönsä ja siitä kertomisen tavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin vuorovaikutteisissa, digitaalisuutta hyväksikäyttävissä näyttelyissä on taustalla ymmärrys kokemuksellisuudesta oppimisen ja viestin ymmärtämisen lähtökohtana. Laaja tieteellinen tietotaito, pedagogiset näkökulmat sekä ymmärrys näyttelymedian mahdollisuuksista ovat olleet lähtökohtia näyttelytoiminnallemme.
Kokemushistoriaan ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin pohjautuvat näyttelyt kasvattavat ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan avulla kävijöiden kriisinsietokykyä. Tiedekasvatuksen menetelmin luomme tulevaisuusoptimisia, ja kertomalla sotasukupolven teoista tulevien sukupolvien puolustajana vahvistamme ymmärrystä yhteiskunnan kestävyydestä ja demokratian tärkeydestä.
Kohtaamisia ja kiitoksia
Muistiin on tutustunut vuoden aikana lähes 30 000 kävijää. Ryhmiä on ollut 333 ja niissä osallistuneita yli 5700 henkilöä. Ne ovat olleet ryhmiä eri puolilta Suomea, työ- ja harrastusryhmiä, sodan koskettamien ryhmiä, koululaisia ja opiskelijoita.
Olemme kohdanneet yleisöämme myös erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Sodan kertomukset (22.3.), Päämaja sodankäynnin johdossa (11.6.), Ihminen sodan jaloissa – Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma (24.9.) sekä viimeisimmästä tutkimuksesta kertovissa kirjailijailloissa olimme sodan historian äärellä. Muistin tapahtumissa oli puolestaan ohjelmaa laajemmin – viimeisimpänä Muistin itsenäisyyspäivä, joka laajan ohjelmansa vuoksi oli menestys. Yleisö äänesti tapahtuman jatkoon! Päämajasymposiumin kutsuvierastilaisuus ja Britannian suurlähetystön järjestämä kuningatar Elisabet II Platinum Jubilee -tilaisuus Rauhassa olivat kesän kohokohtia.
Muisti sai myös huomionosoituksia ja ehdokkuuksia. Olimme Vuoden museo -finalisti ja saimme Vuoden matkailuteko 2022 ja Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Kiitämme lämpimästi!
Vuosi 2023 avautuu eteemme sumuisena – koronasta alkaneet poikkeusolot, Ukrainan sota ja kaikkia koskettava energiakriisi luovat epävarmuutta. Muistin toiminnan taloudellinen vakiinnuttaminen on tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme. Vaikka emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on kuitenkin syytä uskoa, että kaikki sujuu hyvin, kuten presidentti Mauno Koivisto on sanonut.
Kiitämme kaikkia Muistin yhteistyökumppaneita, lahjoittajia ja asiakkaitamme lämpimästi kuluneesta vuodesta.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!
Muistin väki
Muistin joulunaika kutsuu!
Muistin näyttely on avoinna joulukuussa ja koululaisten joululoman aikana pienin poikkeuksin. Olemme suljettuna jouluna 23.−26.12., uutenavuotena 31.12.−1.1. sekä loppiaisena 6.1. Muuten palvelemme normaalein aukioloajoin ma-la klo 10.00−17.00. Koululaisten loma-aikaan tarjoamme näyttelyn Taistelu-osiossa erikoispitkän 8 minuutin version virtuaalikokemuksesta talvisodan Summan rintamalla. Tervetuloa tutustumaan!
Muisti Kaupasta ja verkkokaupastamme saat persoonalliset lahjat pukinkonttiin. Tule ihastumaan valikoimaamme paikan päälle Muistin aukioloaikoina tai tee verkko-ostoksia milloin tahansa osoitteessa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Tuotteittemme lisäksi oiva lahja on myös lahjakortti tai -lippu Muistiin. Tee verkko-ostoksesi viimeistään 18.12., niin tonttumme ehtivät käsitellä ja pakata tilaukset postin kuljetettavaksi ajoissa.
Kahvila Rauha palvelee ma-la klo 10.00−15.00. Tunnelmallinen joululounas on katettuna 12.−23.12. Tarjolla on perinteisiä joulun makuja runsaalla alkupalapöydällä ja päivittäin vaihtuvalla pääruoalla. Aterian kruunaa herkullinen jälkiruokapöytä kera Rauha-kahvin tai glögin. Katso joululounaiden menut täältä: https://muisti.org/rauha/.
Lokki-näyttely avattiin Päämajamuseossa
Viestikeskus Lokkia esittelevä näyttelykohde avattiin 27.11.2021. Avajaisia vietettiin osana Kaakkois-Suomen Viestikillan 40-vuotisjuhlaa.
Mikkelissä sijainneen Suomen armeijan päämajan viestikeskus, peitenimeltä Lokki, toimi Naisvuoreen louhitussa luolassa jatkosodan aikana 1941–1944. Se välitti Päämajan puhelin- ja kaukokirjoitinliikenteen. Jatkosodan aikaiseen ulkoasuun entisöity Lokki avattiin yleisölle 1990-luvun alussa.
Tänä keväänä Lokin luolan katon kivimateriaali osoittautui hauraaksi ja siitä putosi kiviä. Tämän vuoksi Lokki on toistaiseksi suljettu vierailta. Kaakkois-Suomen Viestikilta ryhtyi heti sulkemisen jälkeen valmistelemaan dokumenttifilmiä Lokista ja filmi julkaistiin kesäkuussa. Filmi on nyt nähtävillä osana Lokki-näyttelyä.
Filmin lisäksi näyttelykohteessa on nähtävillä muun muassa sodanaikaisia Lokissa käytettyjä laitteita kuten puhelinkeskuksia, kantoaaltolaitteita, kaukokirjoittimia, salakirjoituskoneita sekä radioita.
Lokki-näyttelykohde sisältyy Muistin ja Päämajamuseon yhteiseen näyttelykiertoon.
Muistin vuosi 2020
Vuosi 2020 on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Vuosi alkoi vauhdikkaasti toimitilojen muutostöiden merkeissä. Tilojen suunnittelua oli tehty vuonna 2019 yhdessä Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy:n ja Mikkelin kaupungin nimeämän työryhmän kanssa. Vanha koulurakennus taipui onnistuneen suunnittelun myötä näyttelykäyttöön sopivaksi jopa yllättävän suoraviivaisesti. Urakoitsijaksi oli valikoitunut kilpailutuksen kautta mikkeliläinen Jalon Rakentajat Oy, joka pääsi toden teolla työntekoon alku vuodesta 2020. Jalon Rakentajat tekivät alihankkijoineen upeaa työtä. Työmaalla oli hienoa nähdä, kuinka sitoutuneita työntekijät olivat työhönsä ja pyrkivät tekemään parastaan. Työntekijöiden käsissä suunnitelmat muuttuivat konkreettiseksi ja tilat muovautuivat kuukausi kuukaudelta selkeämmiksi ja hienommiksi. Vanhojen luokkahuoneiden välisiin seiniin tehtiin kulkuaukkoja, välipohjia purettiin ja uusia seiniä rakennettiin. Lukemattomien työvaiheiden ja valtavan työtuntimäärän jälkeen rakennukseen saatiin luotua mm. luonteva näyttelykierto, toimivat asiakaspalvelutilat ja auditorio sekä nätti ravintolatila. Nyt rakennuksen molemmista päädyistä löytyy myös hissi. Toimitilojen muutostyöt ja pihatyöt jatkuivat alkuvuodesta aina syksyyn 2020 asti. Hanke pysyi kiitettävästi aikataulussaan ja myös budjetissaan. Lopputulosta voivat kaikki käydä ihailemassa jo ulkoa ja ensi keväänä kaikki ovat myös tervetulleita sisälle asti ihmettelemään.
Virtuaalinen rintamakokemus
Remontoinnin lisäksi vuoden alussa startattiin virtuaalisen taistelukokemuksen tuotanto. Taistelukokemus on yksi Muistin lippulaivoista, jollaista ei tiettävästi ole toteutettu aikaisemmin missään muualla. Taitelukokemuksessa näyttelyvieras pääsee tai joutuu virtuaalikokemuksen avulla taisteluiden etulinjaan. Tarkoituksena on ollut luoda mahdollisimman realistinen sotakokemus, jotta nykypäivässä – rauhassa – elävä näyttelyvieras voisi samaistua edes hieman siihen miltä etulinjassa taistelleesta sotilaasta on voinut tuntua. Vuoden 2019 aikana rintamakokemukselle oli luotu perusteelliseen tutkimustyöhön pohjautuva sisältösuunnitelma. Vuoden 2020 alussa virtuaalikokemuksen toteuttajaksi valikoitunut Teatime Research Oy ryhtyi sisältösuunnitelman ja tutkimustyön pohjalta luomaan helmikuuhun 1940 sijoittuvaa maailmaa. Nyt joulukuussa 2020 tuo virtuaalikokemus on vihdoin loppuviilausta vaille valmis. Tarkemmin tästä tuotantoprosessista ja mielenkiintoisesta tutkimustyöstä tullaan kertomaan keväällä 2021.
Muun muassa Virtuaalisen taistelukokemuksen toteuttamisen on mahdollistanut Maanpuolustuksen kannatussäätiö sr. Maanpuolustuksen kannatussäätiön 1,4 miljoonan euron avustus Muistin näyttelyiden suunnitteluun ja toteutukseen on ollut keskeinen tukipilari kokonaisuuden rakentamisessa. Tuntuvan avustuksen avulla Muistin näyttelyissä pystytään hyödyntämään uusinta näyttelyteknologiaa.
Tarinat
Tarinat-näyttelyosiosta tarkkaavaisimmat Muistin seuraajat ovat saattaneet lukea jo useammasta eri mediasta (esim. Kasperi Hulkkonen, 23, astuu sotilaan saappaisiin – tiedekeskus Muisti tuo tarinat jälkipolville | Yle Uutiset | yle.fi). Tuo näyttelyosio onkin yksi eniten kiinnostusta herättäneistä kokonaisuuksista. Tarinat-osiossa näyttelyvieras pääsee valitsemaan yhden henkilön, jonka saappaissa hän kulkee läpi sodan. Muistin avajaisnäyttelyssä valittavia tarinoita on kuusi, mutta uusia tarinoita pyritään tuottamaan joka vuosi lisää. Lisäksi tämä näyttelyosio tulee täydentymään loppuvuodesta 2021 pelillisellä osiolla, jossa näyttelyvieraat pääsevät vaikuttamaan itse siihen, kuinka tarina etenee. Pelillisten tarinoiden tuotanto saatiin alkutaipaleelle tänä vuonna, ja työtä jatketaan avajaisvaiheen jälkeen. Pelillisten tarinoiden suunnitteluun Muisti sai Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastolta kärkiapurahan: Etelä-Savon rahastolta yli 700 000 euroa maakunnan kulttuurille | Suomen Kulttuurirahasto (skr.fi)
Memoriaali
Muistin varhaisissa suunnitteluvaiheissa nostettiin yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi luoda uusi verkkopalvelu, joka mahdollistaa sotahistoriaan liittyvän arkistoaineiston ja tiedon keräämisen joukkoistamisen avulla. Ajatuksena oli, että se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot julkisten ja viranomaisaineistojen rinnalle. Se kokoaa yhteen, jakaa ja tallentaa sotahistoriaan liittyviä aineistoja digitaaliseen arkistoon.
Memoriaali-verkkopalvelun kehittäminen ja toteutus päätettiin tehdä yhteistyöhankkeena Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön kesken, Etelä-Savon maakuntaliiton ja EU:n suosiollisella rahoituksella
Memoriaalin ensimmäinen kehitysvaihe alkoi lokakuun alussa ja päättyy vuoden 2021 lopussa. Kehittäminen on syksyn aikana keskittynyt Memoriaalin keskeisimpiin toiminnallisuuksiin, kuten tiedostojen lataamiseen ja hakutoimintoihin. Alkuvaiheessa tehty suunnittelutyö on konkretisoinut hankkeen tavoitteita ja ohjannut kehitystyötä kohti käyttäjälähtöistä kehitystapaa, jossa keskeiseksi on noussut helppokäyttöisyys ja saavutettavuus. Palvelun kehitys huomioi myös arkistokentältä kumpuavat tarpeet, jotka ovat nousseet esille verkostoitumisen myötä.
Noheva-sisällönhallintajärjestelmä
Noheva on Muistin oma sisällönhallintajärjestelmä, jolla esitetään tiedekeskuksen kävijöille Muistin näyttelyiden sisältöjä erilaisilla digitaalisilla esitysmuodoilla. Sisällönhallintajärjestelmä luo puitteet Muistin vuorovaikutteisille ja vaikuttaville näyttelyille. Sen avulla Muistin henkilökunta varmistaa tehokkaan näyttelynhallinnan. Noheva toimii kaikilla Muistin digitaalisilla esityslaitteilla, kuten näytöillä ja projektoreilla, joiden avulla asiakkaalle kerrotaan ihmisestä sodassa. Muistin avajaisnäyttelyn Tarinat ja muut näyttelykohteet rakentuvat vahvasti Nohevan varaan.
Alusta-työnimellä, syksyllä Nohevaksi ristittyä järjestelmää on kehitetty kevättalvesta 2020 lähtien niin ikään EU-rahoitetussa Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle – Alusta-järjestelmän pilottihankkeessa. Rahoituksen hankkeelle myönsi Etelä-Savon Maakuntaliitto. Hanke ja oman sisällönhallintajärjestelmän kehittäminen todettiin välttämättömyydeksi Muistin näyttelyiden toteuttamisen kannalta. Markkinoilla on useita muita digitaaliseen esittämiseen tarkoitettuja järjestelmiä, mutta emme löytäneet runsaasta 30 läpikäydystä ohjelmasta Muistin tarpeisiin sopivaa. Kehitystyötä on tehty GoFore Oy:n ja Metatavu Oy:n kanssa. Mikkelin kaupungin museot ovat osarahoittajana hankkeessa, sillä järjestelmä tulee toimimaan myös Päämajamuseon tiloissa. Nohevan kehitystyötä jatketaan päämäärätietoisesti vuonna 2021.
Oppimissuunnitelma
Koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta Sodan ja rauhan keskus Muisti tulee tarjoamaan laadukkaita ja monipuolisia sisältöjä sodan ja rauhan teemoihin. Tavoitteena on herättää kävijät pohtimaan sotaan, rauhaan ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä sekä ohjata heitä kriittiseen ajatteluun. Oppimateriaaleissa ja näyttelypedagogiikassa Sodan ja rauhan keskus Muisti nojaa valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Muistin tieteellisten ja opetuksellisten tavoitteiden määrittelyä varten ryhdyttiin keväällä 2020 laatimaan yhteistyökumppaneiden kanssa Muistin oppimissuunnitelmaa, joka tulee ohjaamaan Muistin pedagogista työtä. Artikkelikokoelman muotoon laaditun oppimissuunnitelman ensimmäinen luonnos valmistui syksyn 2020 aikana. Se jakautuu kahteen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään sodan, rauhan ja muistamisen teemoja ja toisessa oppimista, oppijoita ja tiedekeskuksia. Jatkossa siihen liitetään kutakin näyttelykohdetta käsittelevä, opetussuunnitelmien mukainen räätälöity aineisto. Oppimissuunnitelma tullaan julkaisemaan sen valmistuttua Muistin verkkosivuilla.
Muistaminen
Näyttelykierroksen viimeinen kohde tuo kävijän takaisin nykyaikaan, pohtii sodan muistamista meillä ja maailmalla sekä nostaa esiin konfliktien luonteessa tapahtuneen muutoksen. Tätä viimeistä näyttelykohdetta työstettiin koko henkilökunnan voimin heti kesän jälkeen pidetyssä työpajassa. Sisältö muotoutui siten, että syksyllä kohteelle päätettiin hakea ja myös saatiin rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin rahastolta (Ks. Muisti). Apurahalla voimme lisätä osioon muistamiskulttuurien kansainvälistä ulottuvuutta, konflikteja ja rauhaa käsittelevät kokonaisuudet. Samalla vahvistamme näyttelyn pedagogista ulottuvuutta.
Vuosi 2021
Vuosi 2021 tulee olemaan Muistin kannalta merkityksellinen. Vuodesta 2014 alkanut selvitys- ja suunnittelutyö johti perustamispäätöksiin syksyllä 2018. Sen jälkeen alkoi perustamisvaihe, joka päättyy vihdoin huhtikuussa 2021, kun ovet avataan yleisölle. Työ ei kuitenkaan pääty siihen. Heurekan pitkäaikainen johtaja Per-Edvin Persson kiteytti vierailunsa yhteydessä, kuinka tiedekeskuksen perustamisvaihe on kuin telakka – valmistuttuaan se on laiva, jonka suuntaa täytyy ohjata. Laivaa täytyy myös huoltaa ja kehittää, jotta se on valmis purjehtimaan tulevaisuuteen.
Olli-Pekka Leskinen, toimitusjohtaja
Noheva mahdollistaa Muistin näyttelyt
Sodan ja rauhan keskus Muistin tiiviiseen perustamistyöhön ja näyttelyjen suunnitteluun on kuulunut kuluneen vuoden aikana asioita laidasta laitaan. Yksi kokonaan Muistin käyttöön kehitetyistä asioista on Noheva-sisällönhallintajärjestelmä, jonka työstäminen on ollut ahkeraa läpi kuluneen vuoden.
Mikä Noheva ja mikä sisällönhallintajärjestelmä? Noheva on Muistin oma järjestelmä, jolla esitetään tiedekeskuksen kävijöille Muistin näyttelyiden sisältöjä erilaisilla digitaalisilla esitysmuodoilla. Sisällönhallintajärjestelmä luo puitteet Muistin vuorovaikutteisille ja vaikuttaville näyttelyille. Sen avulla Muistin henkilökunta varmistaa tehokkaan näyttelynhallinnan. Noheva toimii kaikilla Muistin digitaalisilla esityslaitteilla, kuten näytöillä ja projektoreilla, joiden avulla asiakkaalle kerrotaan ihmisestä sodassa. Muistin avajaisnäyttelyn Tarinat ja muut näyttelykohteet rakentuvat vahvasti Nohevan varaan.
Mitä Noheva on vierailijalle?
Noheva on lähtökohta Muistin intensiiviselle ja kävijän mukaansa osallistavalle kokemukselle. Asiakas saa Muistissa vierailunsa alussa tunnisteen, jonka näyttelytiloihin asennetut antennit huomaavat asiakkaan saapuessa tilaan. Tunnistinjärjestelmän avulla Noheva osaa esittää Muistin kävijälle oikeita näyttelysisältöjä ajastetusti juuri oikealla hetkellä. Se mahdollistaa kävijälle sujuvan ja elämyksellisen näyttelykierron, jollaista harva kävijä on aiemmin kokenut.
Noheva rakentaa vierailusta yhtenäisen ja vuorovaikutteisen kokemuksen sekä antaa vierailijalle mahdollisuuden keskittää kaiken huomionsa hänelle esitettyyn pysäyttävään ja mielenkiintoiseen tietoon sodasta ja rauhasta. Noheva antaa kävijälle mahdollisuuden valita juuri hänelle mielenkiintoisimmat sisällöt nähtäväksi näyttelykierron aikana.
Noheva on innovaatio näyttelytuotantokentälle
Nohevaa on kehitetty tämän vuoden aikana EU-rahoitetussa Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle – Alusta-järjestelmän pilottihankkeessa. Hanke ja oman sisällönhallintajärjestelmän kehittäminen todettiin välttämättömyydeksi Muistin näyttelyiden toteuttamisen kannalta. Markkinoilla on useita muita digitaaliseen esittämiseen tarkoitettuja järjestelmiä, mutta harva kykenee luomaan yhtä paljon vierailijaa puhuttelevan kokemuksen ja palvelemaan näyttelyntuottajaa samoin kuin Muistin Noheva.
Sisällönhallintajärjestelmän kehitystyö Muistin omia tarpeita ajatellen on jo pitkällä. Järjestelmää kehitetään ja testataan edelleen lisää ja erilaisiin käyttöympäristöihin. Nohevan potentiaali ei rajaudu ainoastaan museo- ja tiedekeskuskäyttöön, vaan sen potentiaali on laajasti myös muissa käyntikohteissa. Kenties Noheva ohjaa tulevaisuudessa kävijää monessa muussakin käyntikohteessa kuin pelkästään Muistissa.
Santeri Raappana
Projektipäällikkö
Digitalisaatiosta vipuvoimaa museokentälle – Alusta-järjestelmän pilottihanke
