fbpx

Muistissa on käynyt 100 000 asiakasta

Sodan ja rauhan keskus Muistissa on vieraillut sen vajaan kolmivuotisen historian aikana yhteensä yli 100 000 asiakasta. Virstanpylväs saavutettiin perjantaina 3.5.2024.

Muistin 100 000. asiakas oli mikkeliläinen Emmi Voutilainen, joka tuli museokäynnille puolisonsa Antin kanssa. Antti Voutilainen oli toivonut museokäyntiä joululahjaksi, ja Emmi oli ostanut liput Muistin verkkokaupasta.

”Nyt saimme lapset hoitoon ja pääsimme lunastamaan lahjan. Muistin aihepiiri kiinnostaa ja olemme vierailleet vastaavissa kohteissa muualla”, kertoivat Voutilaiset.

Emmi ja Antti Voutilainen saivat Muistilta kassillisen MUISTI Kaupan tuotteita ja kahvit kahvila-ravintola Rauhassa.

Muistin vuotuinen kävijämäärä on liikkunut reilun 30 000 paikkeilla. Suurimmat kävijämäärät tulevat pääkaupunkiseudulta ja Mikkelin seudulta.

”Vuoden 2024 alku on ollut aikaisempia vuosia vilkkaampi. Viime vuoteen verrattuna Muistissa on vieraillut tammi-huhtikuussa 32 % enemmän asiakkaita. Vuoden alku on ollut siis lupaava”, kommentoi Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Pyrimme edelleen kasvattamaan valtakunnallista tunnettuuttamme ja lisäämään markkinointia.”

Muisti odottaa vilkasta kesäsesonkia ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi myös seuraavat 100 000 asiakasta!

Emmi ja Antti Voutilainen olivat Muistin 100 000. ja 100 001. kävijät.

Muistin kansallisen veteraanipäivän tapahtumassa kylvetään rauhaa

Sodan ja rauhan keskus Muistissa vietetään kansallista veteraanipäivää lauantaina 27.4.2024 teemalla ”kylvä rauhaa”. Näyttelyihin pääsee edullisemmalla lipun hinnalla ja päivän ohjelmassa on mm. dokumenttielokuva, siementen istutustyöpaja ja tietoa mahdollisuuksista auttaa nykypäivän konflikteissa eläviä ihmisiä. Myös Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus pidetään Muistissa.

”Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotasukupolven perintönä olemme nauttineet rauhan ajasta ja jo 79 vuoden ajan. Yhteishenki ja toisista välittäminen olivat sodan vuosina tärkeitä arvoja. Voimme jatkaa tätä perintöä ja tuottaa hyvinvointia ja rauhaa itsellemme ja muille, myös tällä hetkellä sodan jaloissa kamppaileville”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen päivän ohjelman taustoista. ”Kotitarveviljely oli sotavuosina elinehto ja nykyään se on suosittu harrastus. Tutkitusti puutarhanhoidolla on laajoja hyvinvointivaikutuksia ja näin keväällä aihepiiri oli sopiva tapahtuman teemaksi”, jatkaa Korhonen.

Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt ovat avoinna klo 10-17 ja pääsylipun hinta on laskettu 10 euroon. Klo 10-15 Muistin aulassa on käynnissä työpaja, jossa voi kylvää kukkien siemeniä. Istutukset saa halutessaan mukaan. Työpajaan on vapaa pääsy. Halutessaan osallistumismaksun voi suorittaa paikalla olevien hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslippaisiin. Varoilla autetaan tämän päivän kriisien keskellä olevia ihmisiä. Järjestöjen edustajat myös kertovat toiminnastaan.

Klo 10.30 auditoriossa esitetään dokumenttielokuva Gardening in War Zone. Elokuva kertoo Ukrainan Harkovassa sodan keskellä puutarhaa viljelevästä Alla Olkhovskasta. Mitä puutarhan hoito merkitsee jatkuvien ilmahälytysten keskellä? Elokuva on englanninkielinen. Elokuvan jälkeen noin klo 11.00 Pihailon kouluttava puutarhuri Lea Rauta pitää puheenvuoron puutarhanhoidon merkityksistä eri aikoina otsikolla Puutarhassa kasvaa toivo. “Yhteys maahan ja luontoon on kantanut meidät läpi vaikeidenkin aikojen. Siemenen kasvun seuraaminen ja luonnon rytmissä eläminen tarjoavat arjen tukipilarin ja rakentavat uskoa tulevaisuuteen”, kertoo Rauta. Elokuvaan ja luennolle on vapaa pääsy.

Klo 13.00 Muistin auditoriossa on Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus. Ohjelmassa on musiikki- ja tanssiesitysten lisäksi Mikkelin kaupungin ja Mikkelin nuorisovaltuuston tervehdykset sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen puhe. Tilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy.

Muistin kauppa palvelee koko päivän ajan ja Kahvila-ravintola Rauha klo 10-15. Rauhan lounas on katettuna klo 11-14.

Lotat keräävät kukkia elokuussa 1943. SA-kuva

Sotien varjostama kevät 2024

Talvi on kääntymässä kevääksi. Kevät tietää lumien sulamista, päivien pitenemistä ja luonnon heräämistä uudelleen. Kevääseen liittyy toivoa ja kesän odotusta. Uuden alkua.

Maailman poliittisessa tilanteessa toivoa ja uutta alkua ei ole näköpiirissä. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tuli helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Lähes 12 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja 17 miljoonaa tarvitse jatkuvaa humanitääristä apua. Suuressa mittakaavassa tilanne Ukrainan rintamilla on pysynyt paljolti muuttumattomana. Pahimmillaan konflikti tulee jäätymään useiksi vuosiksi.

Israelin ja Palestiinan alueella vuosikymmeniä jatkunut konflikti syttyi ilmiliekkeihin viime vuoden lokakuussa. Gazan sota jatkuu edelleen ja kuolleita on jo yli 30 000. Näistä merkittävä osa on siviilejä ja lasten osuus on yli 12 000. Tälle konfliktille on vaikea nähdä loppua.

Gazan sota läikytti bensaa myös Jemenin sisällissodan liekkeihin. Kyseinen konflikti on näkynyt aikaisemmin vain vähän länsimedioissa, vaikka se on jatkunut pian jo kymmenen vuotta. Sodassa on kuollut mahdollisesti yli 400 000 ihmistä ja 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Tilanne on katastrofaalinen: yli 21 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitääristä apua.

Yllä mainitut luvut eivät ole mukavaa luettavaa. Ihmiset ympäri maailmaa joutuvat edelleen kärsimään sodista, vaikka vielä 2000-luvun alussa konfliktien ja väkivaltaisten kuolemien määrä näytti laskevan maailmassa. Väkivallan määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sotien ja konfliktien pitkittyessä niiden ratkaiseminen käy yhä vaikeammaksi. Konfliktista tulee osa ihmisen normaalia todellisuutta, kun lapset ja nuoret joutuvat kasvamaan vastakkainasettelun ja turvattomuuden maailmassa. Tämä konfliktiin kasvamisen tulos näkyy nyt esimerkiksi Gazassa. Hamasin taistelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, eivätkä he ole kokeneet elämässään normaalia turvallisuutta tai hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Turvattomuus, toivo ja näköalattomuus luovat pohjan vihalle, vastakkainasettelulle ja radikalisoitumiselle.

Myös Venäjälle ja Ukrainaan on kasvamassa sukupolvet, jotka ovat kokeneet sodan ja kasvaneet sisälle vihan ja vastakkainasettelun maailmaan. Nämä vahvistuvat, kun menetät sodassa kotisi ja lähimmäisiäsi. Medioista löydät helposti vihaa ja vastakkainasettelua vahvistavaa sisältöä. Valtiot luovat viholliskuvia.

Me suomalaiset olemme myös alttiita vihalle ja vastakkainasettelulle. Meidän onneksemme Suomi on kuitenkin vahvasti demokraattinen, sananvapautta arvostava ja moniarvoinen yhteiskunta. Muun muassa nämä suojaavat meitä ääriajattelulta ja vastakkainasettelun kasvulta. Vaikka hyvinvointijärjestelmämme natisee liitoksissaan ja turvallisuuttamme koetellaan itärajalla, niin parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaatteet antavat meille vahvan suojan sekä kykyä sopeutua.

Suomi onnistui säilyttämään demokratiansa viime sotien jälkeenkin ja maa kasvoi sotasukupolvien ahkeralla uurastuksella kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Maa jälleenrakennettiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaakin vahvemmaksi ja paremmaksi.

Millaisessa maassa me haluamme tulevaisuudessa elää? Meidän on hyvä muistaa, että demokratia, sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet ne tekijät, joiden vuoksi me saamme nyt elää yhdessä maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista.

Aurinkoista kevättä ja uuden alkua toivoen

Olli-Pekka Leskinen

Toimitusjohtaja

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Sotasukupolvi takasi työllään meille demokraattisen hyvinvointiyhtieskunnan. Kuvassa jälleenrakennustyötä Helsingissä. Kuva Fredrik Georg Runeberg, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma.

Ilmoittaudu seminaariin: Sodan kokemus – sota ja ihminen 23.3.2024

Suomen Sotilassosiologinen seura täyttää 30 vuotta ja järjestää juhlaseminaarin Muistissa ja Helsingin yliopistolla la 23.3.2024 klo 12.00-16.00. Ohjelma tuotetaan näissä paikoissa vuorovedoin ja se striimataan siten, että koko ohjelman näkee molemmilla paikkakunnilla. Striimiä voi seurata myös Lottamuseolla Tuusulassa sekä verkossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.sotilassosiologia.fi

OHJELMA & PUHUJAT

11.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen

12.00 Avauspuheenvuoro, Seuran puheenjohtaja eversti Mikael Salo

12.10 Kansalaisarmeija sodassa: keitä toisen maailmansodan suomalaiset sotilaat olivat ja mitä me emme heistä tiedä? Dosentti Ville Kivimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tutkimusjohtaja

Kommentti: Apulaisprofessori Kirsi Peltonen, traumatutkija, INVEST tutkimuskeskus, Turun yliopisto

13.00 Naiset sodissa – Pikkulotan kokemuksia Suomesta ja maailman konflikteista, Ministeri Elisabeth Rehn Haastattelijana dosentti Teija Sederholm, Maanpuolustuskorkeakoulu

Kommentti: Toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, Sodan ja rauhan keskus Muisti

13.45 Kahvitauko

14:15 Sodan ja kriisin vaikutukset kriisinhallintaveteraaniin ja hänen läheisiinsä, Teologian tohtori Timo Ryhänen, vertaistukikoordinaattori, Suomen Rauhanturvaajaliitto ry

Kommentti: Dosentti Petteri Simola, Puolustusvoimien tutkimuslaitos

15.00 Totaalisen sodan luonne, Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuri, Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu

Kommentti: Yliopistonlehtori, dosentti Kati Parppei, Itä-Suomen yliopisto

15.45 Yhteenveto, PsT, dos. Petteri Simola, Puolustusvoimien tutkimuslaitos

15.55 Päätössanat, Seuran puheenjohtaja eversti Mikael Salo

HELSINGISSÄ: SUOMEN LAKI -SALI, PORTHANIA

MIKKELISSÄ: SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI, Auditorio

TUUSULASSA: LOTTAMUSEO (verkkolähetys)

ETÄNÄ: Striimilinkki toimitetaan ilmoittautuneille.

Suomen Sotilassosiologisen seuran juhlaseminaarissa pureudutaan ihmisten kokemuksiin sodassa. SA-kuva.

Muisti mukana Liberation Route Europe -säätiön foorumissa Saksan Aachenissa 

Mikä Liberation Route Europe? 

Sodan ja rauhan keskus Muisti liittyi 2023 Euroopan neuvoston kulttuuriperintöreitti Liberation route Europen jäseniksi (LRE). LRE Foundationin jäsenet säilyttävät ja ylläpitävät toiseen maailmansotaan liittyvää kulttuuriperintöä. Järjestön päätavoite on tehdä historiasta helposti saavutettavaa ja puhutella erityisesti nuoria sukupolvia. Vaikka toisesta maailmansodasta on jo 80 vuotta, kokemuksen muistaminen ja ymmärrys sodasta ja rauhasta on tänä päivänä entistä merkityksellisempää. Järjestöön kuuluu yli kymmenen maan alueella lukuisia sotahistoriallisia kohteita museoista muistomerkkeihin ja tutkimuslaitoksista turistikohteisiin. Muisti on Suomen ensimmäinen LRE:n jäsen. 

LRE Forum toi yhteen eurooppalaiset kollegat 

Järjestön vuosittainen tapaaminen, LRE Forum, järjestettiin tänä vuonna 26.-29.2. Saksan Aachenissa. Aachen oli ensimmäinen saksalainen kaupunki, jonka liittoutuneet vapauttivat natsihallinnosta. Kaupunki tunnetaan myös Kaarle Suuresta ja keskiajalla siellä kruunattiin Saksan kuninkaat.   

Forum oli Muistille oiva tilaisuus kohdata ja verkostoitua järjestön muiden jäsenten, yhteistyökumppaneiden ja matkanjärjestäjien kanssa, jakaa ja saada ideoita, oppia muiden parhaista käytännöistä ja kuulla järjestön uusimmat kuulumiset. Delegaatiomme osallistui jäsenseminaariin, konferenssiin, iltagaalaan, LRE Expoon sekä retkelle lähiseudun LRE-kohteisiin. LRE Forumiin osallistui Muistin kanssa edustajia Jalkaväkimuseosta ja Osuuskauppa Suur-Savosta osana Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanketta.

Kollegoiden tapaaminen ja eri kohteisiin tutustuminen seminaarissa, keskusteluissa ja Expossa antoi kattavan kuvan järjestön toiminnasta ja toimijoista sekä sen antamista yhteistyömahdollisuuksista. Forumiin osallistui ihmisiä ja organisaatioita 14 eri maasta, pääosin Hollannista, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Englannista, Puolasta, Italiasta ja nyt ensi kertaa Suomesta.   

Osallistumisellamme oli myös matkailullinen tavoite: kuinka voisimme tarjota asiasta kiinnostuneille turisteille mahdollisuuden tutustua Suomen kiinnostavaan sotahistoriaan? Kohderyhmä on ehkä kapea, mutta maksukykyinen ja LRE tarjoaa kanavan saavuttaa tämän ryhmän.  

Eurooppalaisten kokemukset toisesta maailmansodasta ovat erilaisia 

Sodan kokemukset ovat perimmiltään yhteisiä, mutta myös erilaisia. Keski-Euroopan kokemukset juutalaisten, romanien, homoseksuaalien, vammaisten ja toisinajattelijoiden tuhoamisesta ovat mittakaavaltaan käsittämättömiä. Samoin muistamisen tavoissa on eroa. Esimerkiksi Suomessa sankarihaudat jokaisen kirkon kupeessa ovat omaa kulttuuriperintöämme. Suurin osa kaatuneista tuotiin kotipitäjän multiin. Suuret maat lähettivät kansalaisiaan sotimaan kaukaisiin maihin, ja kaatuneita haudattiin taistelukenttien lähelle perustetuille hautausmaille. Iso-Britannia huolehtii yli 32 000 sotilashautausmaasta ympäri maailmaa. USA on ostanut hautausmaa-alueet, joille amerikkalaisia sotilaita on haudattu ja julistanut ne USA:n maaperäksi. Muisti ja Suomi tuo eurooppalaiseen kokemukseen mukaan pohjoisen ulottuvuuden. 

LRE:n toiminnassa keskeistä on tuoda esiin tätä kokemusten moninaisuutta. Tärkeää ovat eri maiden kohteet ja reitit sekä erilaiset yhteistyöhankkeet. Europe Remembers kutsuu kertomaan II maailmansodan päättymisestä, Youth Programme tuo yhteen nuoria eri maista jakamaan ja oppimaan toisiltaan, ymmärtämään eurooppalaisen historian ja kokemusten moninaisuutta.  

Vuonna 2025 LRE Forum järjestetään Puolan Krakovassa.    

Iltagaalassa uusille jäsenille ojennettiin virallisen jäsenen kyltit. LRE-säätiön toimitusjohtaja Rémi Praud ojentamassa kylttiä Muistin sisältöjohtaja Pia Puntaselle. Kuva: Christian van’t Hoen.
Untitled design – 1

Kokonaisesitys Suomen sotahistoriasta 1939−1945 julki – kirjaa seuraa Muistin tuottama verkko-oppimateriaali

Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13.3.2024 julkaistiin Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin kirjoittama teos Suomen sodat 1939−1945 – selviytyminen maailmansodasta. 550-sivuinen kirja hahmottaa Suomen sotavuosien tapahtumia ja olosuhteita kokonaisuutena.

Kirja vastaa tarpeeseen saada opetukseen ja alan harrastajien käyttöön uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa ja tapahtumia hyvin havainnollistavaa tietoaineistoa. Siinä tarkastellaan suursotaan johtanutta kehitystä ja Suomea sen eri vaiheissa. Lopuksi kuvataan dramaattisen vuoden 1944 tapahtumia ja arvioidaan, miten Suomi selviytyi sodasta. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi.

Docendon kustantaman teoksen julkaisu on Suomen sodat 1939−1945 -hankkeen ensimmäinen osa. Toukokuun lopussa 2024 julkaistaan Sodan ja rauhan keskus Muistin tuottama verkko-oppimateriaalikokonaisuus Sodan muisti. Kokonaisuus käsittelee Suomen sotien 1939–1945 syitä, tapahtumia ja seurauksia sekä ajan kuvaa. Keskeisen osan muodostavat tapahtumahistorian lisäksi sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa, poliittista historiaa sekä taloushistoriaa koskevat näkökulmat, kysymykset ja tehtävät.  Lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien tieto- ja taitovaatimukset. Oppimateriaali on suunnattu ensisijaisesti yläkouluille ja toiselle asteelle, mutta toimii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille laajana tietopakettina.

Vaikeiden vaihtoehtojen kevät 1944 − Suomi veitsenterällä kahdeksankymmentä vuotta sitten

Vuoden 1944 alussa Suomi oli vaikeassa tilanteessa. Jatkosota oli ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta ja sodankäynti oli juuttunut asemiinsa. Saksan avulla olimme taistelleet menestyksellä, mutta Saksa oli menettänyt aloitteensa itärintamalla jo vuonna 1943 ja näytti yhä ilmeisemmältä, että se häviäisi sodan. Suomen poliittiset johtajat halusivat irrottaa Suomen sodasta ja solmia Neuvostoliiton kanssa erillisrauhan. Rauha oli myös Neuvostoliiton intresseissä, jotta se voisi keskittää voimansa Keski-Eurooppaan. Paineita rauhan tekoon tuli myös Yhdysvaltojen ja Ruotsin suunnalta. Sodasta irtautuminen oli helpommin sanottu kuin tehty: Neuvostoliiton ehdot rauhalle olivat kohtuuttomat ja Saksa vastusti rauhantekoa, koska Suomen-rintama sitoi neuvostojoukkoja. Tilanteen purkaminen siten, että itsenäisyytemme puolustaminen säilyisi mahdollisena, vaikutti lähes mahdottomalta.

Rauhaa oli tunnusteltu jo vuoden 1943 puolella, johon Saksa oli reagoinut mm. jarruttamalla viljatoimituksiaan. Ilman Saksan-viljaa suomalaisten elintarviketilanne olisi ollut hyvin vaikea. Marras-joulukuussa 1943 Stalin oli ilmaissut halunsa irrottaa Suomi sodasta Teheranissa pidetyssä liittoutuneiden maiden johtajien konferenssissa. Vuoden 1944 alussa Yhdysvallat alkoi painostaa Suomea rauhantekoon. Ylipäällikkö Mannerheim ilmoitti hallitukselle helmikuun alussa, että sotilasjohto oli valmis rauhaan raskainkin ehdoin. Kansan yleinen mielipide vastusti rauhanehtoihin suostumista, sillä suurelle yleisölle tilanne näyttäytyi vakaana – Suomen joukot olivat pitkällä Itä-Karjalassa ja tilanne oli ollut muuttumaton jo pitkään.

Helmikuussa Neuvostoliitto pommitti raskaasti Helsinkiä ja muita Suomen kaupunkeja useita kertoja murtaakseen Suomen puolustustahdon. Se ei kuitenkaan onnistunut. Valtioneuvos J.K. Paasikivi tunnusteli Neuvostoliiton rauhanehtoja Neuvostoliiton Tukholman-suurlähettilään Alexandra Kollontain välityksellä yhteensä kolmeen otteeseen helmi-maaliskuussa 1944. Saksalle tunnustelujen selitettiin johtuvan Leningradin saartorenkaan murtumisesta ja saksalaisten vetäytymisestä itärintamalla yleensä, mikä Suomen näkökulmasta oli epäedullista kehitystä: Suomi oli nyt Neuvostoliiton maa- ja ilmavoimille kuin tarjottimella.

Neuvostoliiton rauhanehdot olivat kovat. Ne lähtivät liikkeelle talvisodan jälkeisistä rajoista ja lisäksi Suomen pitäisi luovuttaa Petsamo Neuvostoliitolle. Suomen tuli katkaista suhteet Saksaan ja internoida maassa olevat saksalaiset joukot mahdollisesti Neuvostoliiton avulla. Suomen oma armeija tuli saattaa rauhan kannalle. Sotakorvauksia pitäisi maksaa 600 miljoonaa dollaria. Suomen hallitus ei voinut hyväksyä ehtoja. Saksalla oli joukkoja Suomessa yli 200 000 miestä ja pelättiin kahden rintaman sotaa. Yhtäaikainen saksalaisten joukkojen internointi ja oman armeijan kotiuttaminen nähtiin liian vaarallisena – se mahdollistaisi maan joutumisen neuvostomiehityksen alaiseksi. Suomi ilmoitti hylkäävänsä rauhanehdotuksen 17.3.1944.

Julkisuuteen viestittiin rauhanneuvotteluiden katkenneen, mutta kulissien takana niitä jatkettiin. J.K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat salaa Moskovaan. Neuvottelut eivät juurikaan muuttaneet ehtoja. Suomalaisista poliitikoista vain Paasikivi kannatti ehtoja, mikä johti hänen ja presidentti Risto Rytin henkilökohtaisten suhteiden katkeamiseen. Saksa reagoi neuvotteluihin aloittamalla ensin viljan ja sitten aseiden vientikiellon Suomeen huhtikuussa. Hallitus päätti viivyttää tilannetta toivoen, että suunniteltu liittoutuneiden maihinnousu Länsi-Eurooppaan muuttaisi tilannetta ratkaisevasti. Hallitus katsoi, että itsenäisyys olisi suuremmassa vaarassa hyväksymällä rauhanehdot kuin että jos jatkettaisiin taisteluja. Rauhaan ei Neuvostoliiton ehdoilla suostuttu.

Stalin päätti, että Suomi pakotetaan rauhaan suurhyökkäyksellä. Suomen armeijan päävoimat olisi tarkoitus tuhota ja siirtää raja Kymijoelle. Ennennäkemätön hyökkäys Karjalan kannaksella alkoi 9.6.1944.

Edwin Linkomiehen hallitus toimi maaliskuusta 1943 elokuulle 1944 ja joutui tekemään raskaita päätöksiä Suomen neuvotellessa tietään sodasta irrottautumiseen. Kuvassa hallitus viimeisessä istunnossaan 8.8.1944, jolloin pöydän päässä istuva marsalkka Mannerheim on jo presidentti. Lehtikuva/Wikimedia commons.

Kulttuuriperintö matkailukärjeksi Mikkelissä – Päämajahistoria ja Astuvansalmen kalliomaalaukset matkailun kehittämisen ytimeen  

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei sekä Sodan ja rauhan keskus Muisti ovat aloittaneet yhteisen kehittämishankkeen, jossa Mikkelin ainutlaatuista historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään matkailun vetovoimatekijänä. Tunnistetut matkailukärjet ovat päämajahistoria sekä Astuvansalmen kalliomaalaukset. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Euroopan unionin oikeuden mukaisen siirtymän rahasto (JTF).   

”Mikkelin seudulla kuulee usein puhuttuvan siitä, että Mannerheim ja Päämaja liitetään kaupungin markkinointiin ja merkittävimmäksi asiaksi jo kyllästymiseen asti. Sisältäpäin katsottuna aihe saattaa tuntua puhki kuluneelta, mutta ulkopuolelta katsottuna ja asiaan vihkiytyneiden keskuudessa asia ei ole näin”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen

“Päämajakaupunki Mikkeli kiinnostaa ja siinä on paljon kehitettävää nimenomaan kulttuurimatkailun kannalta. Mikkelin kaupunki on tarttunut Päämaja-ajatuksen hyödyntämiseen laajemmin ja on valmis puhaltamaan pölyt pois päämajakaupunkistatuksen päältä”, jatkaa Häkkinen.  

Mökkiläisten viihtyminen tärkeää 

Mikkelin kaupunki on Suomen johtava vapaa-ajan asumisen kaupunki ja ensimmäinen kaupunki, joka on systemaattisesti lähtenyt rakentamaan vapaa-ajan asumisen brändiä ja vetovoimaa. Kaupunki on käynnistänyt matkailun- ja vapaa-ajan kehittämisalustan, jonka tavoitteena on synnyttää uutta, kestävää liiketoimintaa ja investointeja. Verkoston jäseniksi kutsutaan kaikki ne sidosryhmät, jotka omassa toiminnassaan aktiivisesti edistävät Mikkelin kaupungin matkailun ja vapaa-ajan kehittämistä ja toimintaedellytyksiä. Vapaa-ajan asukkaitten ja mökkiläisten viihtyminen ja palvelujen käyttö Mikkelin alueella on yksi alustan keskeisimpiä kehittämiskohteita, johon Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeessa pureudutaan mm. yhteistyöverkostoa osallistamalla sekä tiedolla johtamisen ja tutkitun ja kerätyn tiedon hyödyntämisellä.   

Ainutlaatuinen päämajahistoria erottaa Mikkelin muista 

Millään muulla kaupungilla Suomessa ei ole vastaavaa historiaa päämajakaupunkina kuin Mikkelillä. Aihe nostetaan nyt matkailun näkökulmasta uudelle tasolle, kun hankkeessa luodaan brändi, joka toimii laajalti Mikkelin tunnetuksi tekemisessä. Teemaa käsitellään historian ja kulttuuriperinnön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tuodaan päämaja tähän päivään – minkä kaikkien asioiden päämaja Mikkeli voisikaan olla? Päämajateeman matkailullinen tuotteistaminen pohjautuu yhteistyöhön, jossa mukana ovat aihepiiriä käsittelevien museoiden lisäksi suuri joukko paikallisia yrityksiä. Tuloksena syntyy tuotteita, tapahtumia, ja paketoituja matkailukokonaisuuksia ja markkinointia erilaisille kohderyhmille, myös kansainvälisille markkinoille. 

Astuvansalmen opastuskeskus avautuu Ristiinan Brahelinnaan 

Pohjoismaiden laajimman yhtenäisen kalliomaalausalueen Astuvansalmen matkailullinen kehittäminen saa jatkoa kalliotaiteen opastuskeskuksen toteuttamisella Ristiinan kirkonkylälle, entiseen everstin virkataloon. Opastuskeskukseen laaditaan näyttely, jossa Astuvansalmen kalliomaalausten tarina yhdistetään Saimaan tarinaan ja kerättyyn tutkimustietoon kalliotaiteesta. Opastuskeskus tulee tarjoamaan elämyksellisen ja digitaalisen aikamatkan Saimaan kalliotaiteen ja sen tekijöitten maailmaan. Erottautumistekijänä muista kalliomaalauksista tuodaan esille Suomen kalliomaalausten selväpiirteisin naishahmo, jousta kädessä pitävä Astuvan Artemis.  Everstinvirkatalo eli Ristiinan Brahenlinna avauduttuaan tukee alueen kestävää kulttuurimatkailua sekä kalliotaiteen opastuskeskuksen osalta että rakennuksen monivaiheisen raja- ja sotahistoriatarinan osalta. Kalliotaiteen opastuskeskuksen näyttely pyritään avaamaan kaudelle 2025.   

Tavoitteena elinvoimaa alueelle

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke nostaa esille Mikkelin matkailulliset vetovoimatekijät sekä edistää paikallisten toimijoitten kulttuuri- ja historiamatkailun osaamista tiedolla johtamisen keinoin.  Osarahoitus hanketoimille tulee Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja hanketta valvoo Etelä-Savon maakuntaliitto. Kaksivuotinen hanke kestää lokakuulle 2025.   

Muisti on mukana hankkeessa, jossa Mikkelin amtkailua kehitetään mm. Päämaja-kärjellä. Kuvassa Mannerheimin työhuone Päämajamuseossa. Kuva: Tuomas Nalli.

Hanketiedot

Hanke alkoi:
01.11.2023
Hanke päättyy:
31.10.2025
Hankkeen päätoteuttaja:
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Osatoteuttajat:
Sodan ja rauhan keskus Muisti
Muistin osuus hankebudjetista:
310 599 €
Hankkeen toteutusalue:
Mikkeli
Rahoittava viranomainen:
Etelä-Savon maakuntaliitto

Ota yhteyttä:
Markkinointiasiantuntija Minna Nupponen puh. 050 345 4547; sisältöasiantuntija Leena Hangasmaa 050 550 2118

Make Knits Not War – Rauhan kässäkahvilassa neulotaan lämpöä Ukrainaan

Kahvila-ravintola Rauhassa järjestetään kolmena peräkkäisenä torstai-iltana kässäkahvila teemalla ”Make Knits not War”. Kahvilassa pääsee ohjatusti neulomaan uutta tai parsimaan vanhoja neuleita.  Yhteistyökumppani Pirtin kehräämö lahjoittaa langat niille, jotka antavat neuleensa Ukrainaan lähetettäviksi.

Kässäkahvila kokoontuu 8.2., 15.2. ja 22.2. klo 17.00-19.00 ja niihin on vapaa pääsy. Ohjatusti neulotaan muhkupipo, joka onnistuu aloittelevaltakin neulojalta. Myös muita omia neulomuksia tai parsittavia neuleita voi tuoda mukanaan. Ohjaajina toimivat luokanopettajat Anni Ignatius ja Suvi-Anna Leskinen. Ignatius on tunnettu käsityövaikuttaja Sormustin-nimisen bloginsa ja Instagram-tilinsä kautta, ja Leskinen on intohimoinen neuleharrastaja.

Kahvilaan voi tuoda omia lankoja ja välineitä, mutta niitä saa myös paikan päältä. Yhteistyökumppaneiden Pirtin kehräämön ja Säie Woolin lankoja voi ostaa, ja mikäli neuleensa lahjoittaa Ukrainaan lähetettäväksi, ovat Pirtin langat ilmaisia. Puikkoja, parsinsieniä ja -neuloja tapahtumiin lainaa Taito Itä-Suomi. Kahvila-ravintola palvelee tapahtumien ajan.

Kahvila-ravintola Rauhan kässäkahvilassa pääsee neulomaan rennossa porukassa maistuvan kahvin tai teen äärellä.

Muistissa vietetään valtakunnallista mediataitoviikkoa – ohjelmassa koululaisten työpajoja ja yleisöluento

Mediataitoviikkoa vietetään 5.-11.2.2024 eri puolilla Suomea järjestettävillä tapahtumilla ja tempauksilla. Sodan ja rauhan keskus Muisti on mukana suurelle yleisölle suunnatulla kirjailijaluennolla sekä yläkoululaisille järjestettävillä työpajoilla.

Maanantaina 5.2.2024 klo 12.00-13.00 Muistin auditoriossa luennoi tohtori ja psykologi Pekka Sauri aiheenaan Mielenrauha levottomassa maailmassa. Sauri kertoo samannimisen kirjansa pohjalta, kuinka selviytyä ajassamme, jossa uutiset ovat täynnä kriisejä ja sotaa ja sosiaalinen media lietsoo vastakkainasettelua. Tilaisuus on osa Muistin kirjailijavieraat -sarjaa ja sen pääsymaksu on 5 euroa.

Viikon aikana Muistissa vierailee useita peruskoulun 8. luokkia, jotka osallistuvat mediakasvatuksen työpajoihin. Työpajoissa keskitytään kuvanlukutaitoon hyödyntäen Muistin näyttelyä.

– Kuvanlukutaito on sosiaalisen median jatkuvassa kuvatulvassa eläville nuorille todella tärkeä taito. Esimerkiksi kuvien manipulointi ja niiden käyttäminen monenlaisessa vaikuttamistarkoituksessa on hyvä tunnistaa, kertoo työpajat vetävä Muistin pedagogi Mikko Siitonen.

– Tiedekeskuksena Muisti haluaa tuoda esille myös erilaisia tiedetaitoja, joista medialukutaito on yksi tärkeimpiä, jatkaa Siitonen.

Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. Vuosittain Mediataitoviikon aikana tuhansissa organisaatioissa käsitellään erilaisiin median ilmiöihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä yhdessä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Mediataitoviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI.