Avainsana: sodan ja rauhan keskus muisti
Työryhmä julkaisi ehdotuksensa veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta – Muisti keskeisessä roolissa
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään. Työryhmä pitää tärkeänä, että veteraaniperinnetyön merkitys ja rahoitus tunnistetaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja hallitusohjelmien.
Koska veteraaniperinne ja -perinnetyö ovat kiinteä osa maanpuolustusta ja kulttuuriperintöä, niistä huolehtiminen kuuluu laajalle joukolle: useille järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.
Työryhmä teki ehdotuksen valtion roolista ja osallistumisesta rahoitukseen.
Keskeiset ehdotukset
- Veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Veteraaniperinteeseen liittyvää tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle. Puolustusministeriö ohjaisi ja rahoittaisi tehtävänsä mukaisesti tulevaisuudessa veteraaniperinnetyön edistämistä.
- Tammenlehvän perinneliitto olisi valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuullinen organisaatio, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä.
- Sodan ja rauhan keskus Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinne, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö määrittää veteraaniperinnetyön seuraavan kymmenen vuoden ajaksi yhdeksi museoiden, arkistojen ja tiedekeskusten erityiseksi painopistealueeksi, koska veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka on suunnattu yläkoululaisille. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailman sodan päättymisestä ja 100 vuotta viimeisen sotien 1939–1945 asepalvelukseen kutsutun kokonaisen ikäluokan (1925) syntymästä.
Valtion vuosittaiseksi veteraaniperinnetyön rahoitukseksi ehdotetaan 1,1 miljoona euroa ja veteraaniperinne 2025 -hankkeelle 300 000 euron rahoitusta.
Ehdotusten lisäksi työryhmä kokosi useita suosituksia.
Tietoa työryhmästä
Valtioneuvoston kanslia asetti eduskuntaryhmien pyynnöstä 27.4.2022 työryhmän laatimaan ehdotuksen tulevaisuuden veteraaniperinnetyöstä. Työryhmältä pyydettiin ehdotusta siitä, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään, hoidetaan ja vaalitaan keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi työryhmältä pyydettiin ehdotusta, mikä on valtion ja eri toimijoiden rooli perinnetyössä sekä sen rahoituksesta.
Osana työryhmän työtä on kuultu laajasti eri tahojen näkemyksiä perinnetyön tulevaisuudesta. Kaikilla aiheesta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä verkossa. Työryhmä sai OtaKantaa-palvelun kautta yhteensä noin 260 palautetta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä. Työryhmä järjesti myös kaikille avoimen seminaarin veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta marraskuussa 2022.
Lue koko työryhmän loppuraportti täältä.
Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” on Muistin tuenosoitus ukrainalaisille sodan vuosipäivänä
Kuvataitelija Reichsteinin teokset ovat nähtävillä osana Muistin näyttelykiertoa 24.2.−5.5.2023.
”Projektini on syntynyt Ukrainan sodan uutiskuvien vaikuttamana. Valokuvat sodan kauhuista muistuttavat siitä, kuinka herkkä, särkyvä ja haavoittuvainen ihmisen elämä on. Rakas koti voi hetkessä muuttua raunioksi. Ihmiselämä, suunnitelmat, haaveet ja toiveet menevät sirpaleiksi”, Alexander Reichstein kertoo. ”En voi lakata ajattelmasta tätä sotaa. Olen rakentanut ihmishahmoja posliini-, keramiikka- ja lasisirpaleista. Se on toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut. Projektin toinen osa näyttää kaupungin tuhoutuneita mutta rekonstruoituja rakennuksia: kerrostaloja, torneja, halleja, kirkkoja… Sirpaleista on koottu erilaisia kattojen muotoja, joista nousee uudelleensyntyneen kaupungin siluetti”, Reichstein kuvaa teostaan.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. ”On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta tällä näyttelyllä pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt,” kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin,” hän jatkaa.
Alexander Reichstein (s. 1957 Moskova) on taustaltaan venäjänjuutalainen kuvataiteilija, jonka sukujuuret ovat Ukrainassa. Vuodesta 1990 saakka hän on asunut Helsingissä. Reichstein on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kuvittamisen, näyttelyprojektien, tapahtumien ja opettamisen parissa. Useasti palkitun Reichsteinin teoksia on lukuisissa kokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Repairing the Irreparable – näyttely sijoittuu Muistin näyttelykiertoon Tarinat -osion loppuun ja on nähtävillä 24.2.2023 alkaen. Muisti on avoinna ma-la klo 10–17.
Muistissa tapahtuu helmikuussa: kirjailijailta, asiantuntijaluento ja avoimia yleisöopastuksia
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on tarjolla mielenkiintoista kuultavaa helmikuun aikana.
Suositut kirjailijavierailut jatkuvat torstaina 9.2. klo 16.00, kun Marjaliisa ja Seppo Hentilä saapuvat kertomaan kirjastaan Tasavallan ensimmäiset – Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919−1925. Presidenttiparin kaksoiselämäkerta kertoo, miten poliittisten erimielisyyksien repimässä Suomessa Ståhlbergit pyrkivät vahvistamaan eduskuntavaltaa, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Tämä ei suinkaan miellyttänyt kaikkia: vihapuhe ja uhkailu olivat tuonkin ajan vaikuttamiskeinoja. Tasavallan ensimmäiset avaa myös Ståhlbergien yksityiselämää. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Mikkelin Suomi-Saksa -yhdistyksen kanssa. Luennon hinta on 5 euroa.
Lauantaina 18.2. klo 13.00 kuullaan luento suomalaisten maanpuolustustahdosta. Sotatieteiden tohtori, tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen tarkastelee maanpuolustustahtoa ajallisena ja historiallisena ilmiönä. Millainen on suomalaisten maanpuolustussuhde, miten sekä mistä tekijöistä se rakentuu? Esitelmä toteutetaan yhteistyössä Mikkelin Reserviupseerit ry:n kanssa. Luennolle on vapaa pääsy.
Ystävänpäivän kunniaksi Muisti tarjoaa kaksi avointa kahden tunnin opastusta Muistin ja Päämajamuseon näyttelyyn. Opastukset ovat ti 14.2. ja la 18.2. klo 14.00 alkaen ja niillä käydään kattavasti läpi koko Muistin Poikkeustila-näyttely sekä Päämajamuseo. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen joko sähköpostitse info@muisti.org tai puhelimitse 050 552 4233. Kokeneiden Mikkelin Oppaiden johdolla näyttely avautuu aivan uudella tavalla! Opastuksista ei veloiteta erillistä maksua, vaan niille pääsee pelkän pääsylipun hinnalla. Muistissa käy myös museokortti. Opastukset toteutuvat, jos ilmoittautuneita on vähintään 10/opastus.
Muistin Poikkeustila-näyttely kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa. Modernin teknologian avulla toteutetun näyttelyn näkökulma on ihmisten kokemuksissa – entä jos se olisit ollut sinä?
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyssä nähtävillä uusia sisältöjä
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon näyttelyissä avautui tammikuun lopussa uusia sisältöjä. Tarinoita on nyt mahdollista katsoa myös ruotsiksi ja Päämajamuseon puolella voi uudessa kohteessa tutustua toisen maailmansodan aikaiseen poliittiseen johtamiseen Suomessa.
”Tarinat ovat yksi näyttelymme tärkeimpiä kohteita. Niissä kävijä pääsee eläytymään sodan eläneiden ihmisten kokemuksiin. Aiemmin tarinat ovat olleet nähtävissä suomeksi ja englanniksi. Nyt laajensimme valikoimaa toiseen kotimaiseen”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen. ”Ääninäyttelijöinä toimivat Svenska Teaternin kokeneet näyttelijät. Toteutukseen saimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta”, jatkaa Korhonen. Mukana tuotannossa olivat aiemmat yhteistyökumppanit ohjaaja Pekka Laasonen, äänimestari Juha Tanskanen ja videosuunnittelija Jonathan Miller. Ruotsinkieliset versiot ovat nähtävillä tilauksesta.
Päämajamuseossa avautuva Sota ja politiikka -huone kertoo vallan keskittymisestä sota-ajan Suomessa sekä Suomen suhteista Saksaan jatkosodan aikana. ”Päämajamuseon näyttelyuudistuksessa olemme lähteneet painottamaan aiempaa enemmän sodan johtamisen roolia: mitä se tarkoitti puolustusvoimien osalta ja mitä koko yhteiskunnan osalta,” kertoo Päämajamuseon amanuenssi Emma Martiskainen. ”Näyttelyuudistusta on tehty yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Seuraavaksi otamme työn alle ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheimin, jota käsittelevä näyttelykohde avataan toivoaksemme vuoden kuluttua,” Martiskainen jatkaa.
”Sota on poikkeustila, jossa myös demokratian valtiorakenteet kapenevat. Päämajamuseon Sota ja politiikka -huoneessa esitellään sodan ajan sisäpiiriä, jonka käsiin keskittyivät monet keskeiset ratkaisut. Maailmansodan eteneminen välirauhan aikana eristi Suomen länsimaista. Suomi tuli monin syin ja sitein sidotuksi Saksaan lähtiessään hakemaan hyvitystä talvisodan menetyksille,” kuvaa Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Näyttely avaa pienen maan mahdollisuuksia ja strategisia päätöksiä maailmansodan tilanteessa.”
Muisti ja Päämajamuseo ovat avoinna ma–la klo 10.00–17.00.
Ilkka Juvalle matkailun edistämispalkinto
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva on saanut Mikkelin seudun matkailupalveluiden myöntämän matkailun edistämispalkinnon. Perusteena palkinnolle on väsymätön edunvalvonta seudun matkailun hyväksi. Lehdistöneuvos Ilkka Juva on ollut Puumalan vapaa-ajan asukas vuodesta 1985 ja toiminut mm. Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan puheenjohtajana. Muistin hallituksen lisäksi hän vaikuttaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelut ry:n hallituksessa.
”Ilkka Juva on toiminut aktiivisesti Muistin kehittämisessä ja markkinoinnissa. Hän on voimiaan ja aikaansa säästämättä vienyt viestiämme laajoissa verkostoissaan ja tehnyt Muistia ja Mikkelin seutua tunnetuksi”, kiittää Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, ja jatkaa: ”Onnittelemme Ilkkaa lämpimästi, tämä palkinto meni oikeaan osoitteeseen.”
Viime vuonna Mikkelin seudun matkailupalveluiden Vuoden matkailuteko -palkinnon voitti Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa runsaat 30 000 kävijää vuonna 2022
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 30 139. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen historian aikana reilut 60 000 kävijää.
”Kesä oli meillä hieman odotettua hiljaisempi, mutta syksyllä etenkin ryhmämatkailijoita kävi runsaasti”, kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kesän tilanne selittyy koronan jälkeisellä ulkomaanmatkailun ja tapahtumien uudelleenkäynnistymisellä.
Ryhmämatkailijoiden osuus kaikista kävijöistä oli noin viidennes. Koululaisryhmien määrä nousi viime vuodesta huomattavasti Muistin lanseerattua uudet vierailupakettinsa ja oppimateriaalinsa alkusyksystä.
Museokorttilaisia Muistin maksaneista asiakkaista oli 24 %. Museokortin käyttö oli koko maassa kovassa kasvussa.
Muistin tapahtumat vetivät myös mukavasti yleisöä. Muistin itse järjestämissä tai muiden Muistin tiloissa pitämissä tapahtumissa vieraili lähes 3 300 henkilöä. Suosituimpia tapahtumia olivat Museoiden yö ja Muistin itsenäisyyspäivä.
Vuosi 2023 alkaa kolmen viikon huoltotauolla. Muisti on suljettuna 8.−29.1., jona aikana näyttelyä huolletaan ja päivitetään. Myös MUISTI Kauppa on tämän ajan kiinni. Verkkokauppa sekä asiakaspalvelu niin sähköpostitse kuin puhelimitse toimivat normaalisti. Myös Kahvila Rauha on avoinna ma-pe klo 10.30−14.00.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Sodan ja rauhan keskus Muistille tukea useilta tahoilta
Sodan ja rauhan keskus Muisti on kuluneen syksyn mittaan saanut useita apurahoja, avustuksia ja lahjoituksia. Yhteensä avustusten ja lahjoitusten summa nousee 465 000 euroon. Apurahoista kolme on suuruudeltaan 100 000 euroa.
Apurahojen ja avustusten voimin kehitämme toimintaamme ja teemme projekteja. Useimmiten ne ovatkin tarkoitettu tiettyyn toimintaan, kertoo Muistin sisältöjohtaja ja tukisäätiön asiamies Pia Puntanen.
Maanpuolustuksen kannatussäätiö lahjoitti Muistin tunnettuuden vahvistamiseen 100 000 euroa ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto saman summan verkko-oppimateriaalien tekemiseen. Kolmas suuri lahjoitus oli eduskunnan jakovaroista Muistin toiminnan kehittämiseen.
Kiitämme lämpimästi vaalipiirimme kansanedustajia Hanna Holopaista, Heli Järvistä ja Jari Leppää sekä kaikkia asiaan vaikuttaneita Muistin asian esillä pitämisestä, Puntanen jatkaa. Olemme iloisia siitä, että Muistin toiminta on tunnustettua laajalti eri eduskuntapuolueiden piirissä.
Turvallisuuden tukisäätiön 30 000 euron apuraha on kohdistettu Muistin näyttelyjen laite- ja tekniikkahankintoihin sekä uusiin tietokantavisualisointeihin. Viimeisimpänä Muistille lahjoitti joulukuussa 20 000 euroa Lotta Svärd Säätiö. Perusteena lahjoitukselle oli Muistin tärkeä rooli sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. Lisäksi säätiö katsoo Muistin ylläpitävän suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä.
Muistin tukisäätiölle suunnatut lahjoitukset, yhteensä 115 000 euroa ovat yritysten, yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia. Olemme saaneet sekä raha- että osakelahjoituksia. Muistin tukisäätiö on verohallinnon nimeämä lahjoituksen saaja -listalla, jonka vuoksi yritykset voivat vähentää meille antamansa lahjoituksen verosta, Puntanen kertoo.
Avustukset ja lahjoitukset ovat Muistin rahoituksessa merkittäviä, vaikka toimialaan nähden oman toimitamme tuotot ovatkin hyvin korkealla tasolla, Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen sanoo.
Muistin vilkas vuosi – kävijöitä, tapahtumia ja huomionosoituksia
Muistin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut sodan vuosi – Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Yhtäkkiä silmiemme edessä olevat valokuvat ovat alkaneet elää ja historian kokemukset ovatkin nykypäivän ihmisten todellisuutta.
Venäjän operaatiota edelsi hyökkäys historiaa vastaan – historia valjastettiin kertomaan hyökkääjän tarinaa, vapaa tutkimus tukahdutettiin ja resursseja suunnattiin halutun linjan tukemiseen. Se on mahdollista autoritaarisissa valtiossa, mutta myös demokratioissa on tarpeen olla valppaana, jotta tutkimus ja tutkimustulosten esittely saa riittävästi ilmatilaa.
Suomalaisten vahva muistamiskulttuuri on toiminut yhteiskuntaa vahvistavana ja henkistä maanpuolustustahtoa ylläpitävänä tekijänä. Historiaa tunteville suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ei tullut yllätyksenä.
Sotasukupolven ajankohtainen viesti
Olemme kuluvana vuonna pohtineet sodan vaikutuksia ja ihmisten selviytymiskykyä. Jotta sotasukupolvien perintö – yhteistyö ja kaikkien osallistuminen, kaveria ei jätetä -mentaliteetti, isänmaallisuus, demokratian säilyttämisen tärkeys, selviytyminen – kantaisi tulevaisuudessakin, on viesti vietävä ihmisten arkipäivään, kunkin ajan kielelle, medioihin ja toimintaan. Sotasukupolvi oli moninainen, niin on myös heidän perintönsä ja siitä kertomisen tavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin vuorovaikutteisissa, digitaalisuutta hyväksikäyttävissä näyttelyissä on taustalla ymmärrys kokemuksellisuudesta oppimisen ja viestin ymmärtämisen lähtökohtana. Laaja tieteellinen tietotaito, pedagogiset näkökulmat sekä ymmärrys näyttelymedian mahdollisuuksista ovat olleet lähtökohtia näyttelytoiminnallemme.
Kokemushistoriaan ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin pohjautuvat näyttelyt kasvattavat ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan avulla kävijöiden kriisinsietokykyä. Tiedekasvatuksen menetelmin luomme tulevaisuusoptimisia, ja kertomalla sotasukupolven teoista tulevien sukupolvien puolustajana vahvistamme ymmärrystä yhteiskunnan kestävyydestä ja demokratian tärkeydestä.
Kohtaamisia ja kiitoksia
Muistiin on tutustunut vuoden aikana lähes 30 000 kävijää. Ryhmiä on ollut 333 ja niissä osallistuneita yli 5700 henkilöä. Ne ovat olleet ryhmiä eri puolilta Suomea, työ- ja harrastusryhmiä, sodan koskettamien ryhmiä, koululaisia ja opiskelijoita.
Olemme kohdanneet yleisöämme myös erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Sodan kertomukset (22.3.), Päämaja sodankäynnin johdossa (11.6.), Ihminen sodan jaloissa – Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma (24.9.) sekä viimeisimmästä tutkimuksesta kertovissa kirjailijailloissa olimme sodan historian äärellä. Muistin tapahtumissa oli puolestaan ohjelmaa laajemmin – viimeisimpänä Muistin itsenäisyyspäivä, joka laajan ohjelmansa vuoksi oli menestys. Yleisö äänesti tapahtuman jatkoon! Päämajasymposiumin kutsuvierastilaisuus ja Britannian suurlähetystön järjestämä kuningatar Elisabet II Platinum Jubilee -tilaisuus Rauhassa olivat kesän kohokohtia.
Muisti sai myös huomionosoituksia ja ehdokkuuksia. Olimme Vuoden museo -finalisti ja saimme Vuoden matkailuteko 2022 ja Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Kiitämme lämpimästi!
Vuosi 2023 avautuu eteemme sumuisena – koronasta alkaneet poikkeusolot, Ukrainan sota ja kaikkia koskettava energiakriisi luovat epävarmuutta. Muistin toiminnan taloudellinen vakiinnuttaminen on tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme. Vaikka emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on kuitenkin syytä uskoa, että kaikki sujuu hyvin, kuten presidentti Mauno Koivisto on sanonut.
Kiitämme kaikkia Muistin yhteistyökumppaneita, lahjoittajia ja asiakkaitamme lämpimästi kuluneesta vuodesta.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!
Muistin väki
Lotta Svärd Säätiöltä 20 000 euron lahjoitus Sodan ja rauhan keskus Muistille
Lotta Svärd Säätiö on lahjoittanut Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan tukemiseen 20 000 euroa. Säätiö perusteli lahjoitusta Muistin tärkeällä roolilla sotiemme veteraanien ja koko sodan kokeneen sukupolven muiston säilymisessä tulevaisuuden suomalaisille. ”Säätiö katsoo Muistin sisältöjen tukevan myös suomalaisten maanpuolustustahtoa pitkällä jänteellä”, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen.
Lahjoitus on myös mahdollinen avaus Säätiön ja Muistin yhteistyölle. ”Elämme parhaillaan merkittäviä aikoja samalla kun veteraanisukupolvi on väistymässä”, sanoo Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Juva. ”Sotasukupolven perintö on hyvin ajankohtainen, ja sen perinnön säilymisen puolesta tekevät töitä niin Muisti, Lotta Svärd Säätiö kuin Lottamuseokin.”
Lotta Svärd Säätiö tukee lottien ja pikkulottien kuntoutus- ja avustustoiminnan lisäksi vapaaehtoista maanpuolustustyötä, sekä välittää tietoa lotista Lottamuseon avulla. Lotta Svärd Säätiön yhteiskuntavastuun tarkoituksena on nyt ja tulevaisuudessa edistää välittämistä, antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjota kanava hyvän tekemiselle kunnioittaen Lottajärjestön ja sen jäsenten työtä ja arvomaailmaa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyväksi käyttävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Muisti ja Päämajamuseo suljettuna näyttelyiden huoltotöiden takia 9.−29.1.2023
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt sekä Muisti Kauppa ovat suljettuna 9.−29.1.2023. Tänä aikana huollamme näyttelyiden tekniikkaa ja rakenteita sekä tarkastamme sisältöjä.
Muistin asiakaspalvelun sähköpostiin ja puhelimiin vastaamme huoltotauon aikana ma-pe klo 9:00-15:00, eli voit tehdä ryhmä- yms. varauksia keväälle tuttuun tapaan. Samoin Muistin verkkokauppa toimii huoltotauon aikana kuten ennenkin.
Kahvila Rauha palvelee tammikuussa ma-pe klo 10.30−14.00, lauantaisin tilauksesta. Lounasta on tarjolla arkisin klo 11.00−14.00.
Muisti avautuu huoltotauon jälkeen yleisölle ma 30.1.2023 klo 10.00, jonka jälkeen olemme avoinna ma−la klo 10.00−17.00.
