Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville

– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun 

Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa. 

Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä.  Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.  

Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä? 

Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme.  Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo. 

Voita vierailu tiedekeskukseen 

Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka. 

Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki. 

Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani.  Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.  

Tutustu kilpailusääntöihin täällä. 

Muistin näyttelyn teemaopastukset jatkuvat

Kysytyt teemaopastukset näyttelyymme jatkuvat 19.4.2022 alkaen. Opastuksia pidetään kerran viikossa tiistaisin klo 14.00 aina toukokuun loppuun saakka. Noin puoli tuntia kestävän opastuksen aikana sukelletaan yhteen näyttelykohteeseen kerrallaan.

Opastukselle otetaan 20 henkeä/kerta. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, varaa siis paikkasi puh. 050 475 3975 tai sähköpostilla [email protected]

Opastukselle pääset normaalin pääsymaksun hinnalla. Muistissa käy Museokortti!

Tulevat opastukset:

ti 19.4.2022 klo 14.00 Rauha

Miten sodan kokemukset muuttuvat muistoiksi ja muistamiskulttuureiksi eri maissa? Mitä on rauha ja mitä voimme sen puolesta tehdä?

ti 26.4.2022 klo 14.00 Taistelu

Kuolema, tappaminen, mielenterveyden järkkyminen ja selviytyminen – millaista oli etulinjassa? Miten ja miksi Muisti käsittelee näitä teemoja näyttelyssään?

ti 3.5.2022 klo 14.00 Valta

Säännöstely, sensuuri ja sotapropaganda. Miten päättäjät pyrkivät kontrolloimaan kansalaisia poikkeusaikoina?

ti 10.5.2022 ei opastusta

ti 17.5.2022 klo 14.00 Päämajamuseo

Miksi Suomen armeijan päämaja sijoittui sodan aikana Mikkeliin ja mitä kaikkea siellä tehtiin? Keitä olivat Päämajan keskeiset henkilöt?

ti 24.5.2022 klo 14.00 Koti

Mistä asioista kenttäpostissa kirjoitettiin eniten? Mitä kodista jäi jäljelle, kun sen joutui nopeasti jättämään? Mitä ja miten valokuvat kertovat naisten ja lasten sota-arjesta?

ti 31.5.2022 klo 14.00 Tarinat

Entä jos se olisit ollut sinä? Sodan kokeneiden henkilöiden elokuvalliset tarinat tuovat tapahtumat ja tunteet iholle. Keitä ovat Muistin tarinoiden henkilöt ja mitä heidän kokemuksensa kertovat sota-ajasta?

Muistin teematiistait johdattavat näyttelyn saloihin.

Tervetuloa!

Muistin lehtori Leena Hangasmaa opastaa Valta-näyttelykohteessa.

Memoriaalin testikäyttäjäksi

Sodan ja rauhan keskus Muisti on ollut mukana Memoriaali-hankkeessa vuodesta 2020 saakka. Hankkeessa kehitetään arkistoaineiston luovuttamiseen, katseluun ja täydentämiseen suunniteltua verkkopalvelua. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen ja kutsumme kaikki Memoriaalista kiinnostuneet testikäyttäjiksi huhtikuussa 2022 kokeilemaan uutta palvelua ennen sen varsinaista julkaisua.

1.-30.4.2022 välisenä aikana käynnissä olevassa pilotissa käyttäjät pääsevät kokeilemaan aineistojen katselua, kommentointia sekä kuvailutietojen lisäämistä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kahvila Rauha ottavat koronapassin käyttöön maanantaina 13.12.2021

Haluamme turvata asiakkaillemme mahdollisimman terveysturvallisen vierailun. Muistiin ja Rauhaan pääsee vain esittämällä koronapassin maanantaista 13.12.2021 alkaen. Passi tarkastetaan kaikilta yli 12-vuotiailta asiakkailta saapumisen yhteydessä. Meillä on edelleen voimassa myös vahva maskisuositus.

Koronapassin voi ottaa käyttöön Omakanta-palvelussa, jossa sen voi ladata mobiililaitteelle tai tulostaa paperille. Ohjeet ovat osoitteessa https://www.kanta.fi/koronatodistus.

Tervetuloa turvalliselle käynnille Muistiin ja Rauhaan!

Kuva: SA-Kuva

Lokki-näyttely avattiin Päämajamuseossa

Viestikeskus Lokkia esittelevä näyttelykohde avattiin 27.11.2021. Avajaisia vietettiin osana Kaakkois-Suomen Viestikillan 40-vuotisjuhlaa.

Mikkelissä sijainneen Suomen armeijan päämajan viestikeskus, peitenimeltä Lokki, toimi Naisvuoreen louhitussa luolassa jatkosodan aikana 1941–1944. Se välitti Päämajan puhelin- ja kaukokirjoitinliikenteen. Jatkosodan aikaiseen ulkoasuun entisöity Lokki avattiin yleisölle 1990-luvun alussa.

Tänä keväänä Lokin luolan katon kivimateriaali osoittautui hauraaksi ja siitä putosi kiviä. Tämän vuoksi Lokki on toistaiseksi suljettu vierailta. Kaakkois-Suomen Viestikilta ryhtyi heti sulkemisen jälkeen valmistelemaan dokumenttifilmiä Lokista ja filmi julkaistiin kesäkuussa. Filmi on nyt nähtävillä osana Lokki-näyttelyä.

Filmin lisäksi näyttelykohteessa on nähtävillä muun muassa sodanaikaisia Lokissa käytettyjä laitteita kuten puhelinkeskuksia, kantoaaltolaitteita, kaukokirjoittimia, salakirjoituskoneita sekä radioita.

Lokki-näyttelykohde sisältyy Muistin ja Päämajamuseon yhteiseen näyttelykiertoon.

Lokki-näyttelyn avasivat Mikkelin kaupungin museojohtaja Matti Karttunen, Kaakkois-Suomen Viestikillan tuore puheenjohtaja Martti Susitaival ja Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kuva: Tuuli Teittinen