Avainsana: sotasukupolvi
Muistin kansallisen veteraanipäivän tapahtumassa kylvetään rauhaa
Sodan ja rauhan keskus Muistissa vietetään kansallista veteraanipäivää lauantaina 27.4.2024 teemalla ”kylvä rauhaa”. Näyttelyihin pääsee edullisemmalla lipun hinnalla ja päivän ohjelmassa on mm. dokumenttielokuva, siementen istutustyöpaja ja tietoa mahdollisuuksista auttaa nykypäivän konflikteissa eläviä ihmisiä. Myös Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus pidetään Muistissa.
”Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotasukupolven perintönä olemme nauttineet rauhan ajasta ja jo 79 vuoden ajan. Yhteishenki ja toisista välittäminen olivat sodan vuosina tärkeitä arvoja. Voimme jatkaa tätä perintöä ja tuottaa hyvinvointia ja rauhaa itsellemme ja muille, myös tällä hetkellä sodan jaloissa kamppaileville”, kertoo näyttelytuottaja Jenni Korhonen päivän ohjelman taustoista. ”Kotitarveviljely oli sotavuosina elinehto ja nykyään se on suosittu harrastus. Tutkitusti puutarhanhoidolla on laajoja hyvinvointivaikutuksia ja näin keväällä aihepiiri oli sopiva tapahtuman teemaksi”, jatkaa Korhonen.
Muistin ja Päämajamuseon näyttelyt ovat avoinna klo 10-17 ja pääsylipun hinta on laskettu 10 euroon. Klo 10-15 Muistin aulassa on käynnissä työpaja, jossa voi kylvää kukkien siemeniä. Istutukset saa halutessaan mukaan. Työpajaan on vapaa pääsy. Halutessaan osallistumismaksun voi suorittaa paikalla olevien hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslippaisiin. Varoilla autetaan tämän päivän kriisien keskellä olevia ihmisiä. Järjestöjen edustajat myös kertovat toiminnastaan.
Klo 10.30 auditoriossa esitetään dokumenttielokuva Gardening in War Zone. Elokuva kertoo Ukrainan Harkovassa sodan keskellä puutarhaa viljelevästä Alla Olkhovskasta. Mitä puutarhan hoito merkitsee jatkuvien ilmahälytysten keskellä? Elokuva on englanninkielinen. Elokuvan jälkeen noin klo 11.00 Pihailon kouluttava puutarhuri Lea Rauta pitää puheenvuoron puutarhanhoidon merkityksistä eri aikoina otsikolla Puutarhassa kasvaa toivo. “Yhteys maahan ja luontoon on kantanut meidät läpi vaikeidenkin aikojen. Siemenen kasvun seuraaminen ja luonnon rytmissä eläminen tarjoavat arjen tukipilarin ja rakentavat uskoa tulevaisuuteen”, kertoo Rauta. Elokuvaan ja luennolle on vapaa pääsy.
Klo 13.00 Muistin auditoriossa on Mikkelin kaupungin veteraanipäivän tilaisuus. Ohjelmassa on musiikki- ja tanssiesitysten lisäksi Mikkelin kaupungin ja Mikkelin nuorisovaltuuston tervehdykset sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskisen puhe. Tilaisuus kestää noin tunnin ja siihen on vapaa pääsy.
Muistin kauppa palvelee koko päivän ajan ja Kahvila-ravintola Rauha klo 10-15. Rauhan lounas on katettuna klo 11-14.
Sotien varjostama kevät 2024
Talvi on kääntymässä kevääksi. Kevät tietää lumien sulamista, päivien pitenemistä ja luonnon heräämistä uudelleen. Kevääseen liittyy toivoa ja kesän odotusta. Uuden alkua.
Maailman poliittisessa tilanteessa toivoa ja uutta alkua ei ole näköpiirissä. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tuli helmikuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Lähes 12 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja 17 miljoonaa tarvitse jatkuvaa humanitääristä apua. Suuressa mittakaavassa tilanne Ukrainan rintamilla on pysynyt paljolti muuttumattomana. Pahimmillaan konflikti tulee jäätymään useiksi vuosiksi.
Israelin ja Palestiinan alueella vuosikymmeniä jatkunut konflikti syttyi ilmiliekkeihin viime vuoden lokakuussa. Gazan sota jatkuu edelleen ja kuolleita on jo yli 30 000. Näistä merkittävä osa on siviilejä ja lasten osuus on yli 12 000. Tälle konfliktille on vaikea nähdä loppua.
Gazan sota läikytti bensaa myös Jemenin sisällissodan liekkeihin. Kyseinen konflikti on näkynyt aikaisemmin vain vähän länsimedioissa, vaikka se on jatkunut pian jo kymmenen vuotta. Sodassa on kuollut mahdollisesti yli 400 000 ihmistä ja 4,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa. Tilanne on katastrofaalinen: yli 21 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitääristä apua.
Yllä mainitut luvut eivät ole mukavaa luettavaa. Ihmiset ympäri maailmaa joutuvat edelleen kärsimään sodista, vaikka vielä 2000-luvun alussa konfliktien ja väkivaltaisten kuolemien määrä näytti laskevan maailmassa. Väkivallan määrä on ollut jälleen kasvussa viimeisen vuosikymmenen aikana.
Sotien ja konfliktien pitkittyessä niiden ratkaiseminen käy yhä vaikeammaksi. Konfliktista tulee osa ihmisen normaalia todellisuutta, kun lapset ja nuoret joutuvat kasvamaan vastakkainasettelun ja turvattomuuden maailmassa. Tämä konfliktiin kasvamisen tulos näkyy nyt esimerkiksi Gazassa. Hamasin taistelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, eivätkä he ole kokeneet elämässään normaalia turvallisuutta tai hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Turvattomuus, toivo ja näköalattomuus luovat pohjan vihalle, vastakkainasettelulle ja radikalisoitumiselle.
Myös Venäjälle ja Ukrainaan on kasvamassa sukupolvet, jotka ovat kokeneet sodan ja kasvaneet sisälle vihan ja vastakkainasettelun maailmaan. Nämä vahvistuvat, kun menetät sodassa kotisi ja lähimmäisiäsi. Medioista löydät helposti vihaa ja vastakkainasettelua vahvistavaa sisältöä. Valtiot luovat viholliskuvia.
Me suomalaiset olemme myös alttiita vihalle ja vastakkainasettelulle. Meidän onneksemme Suomi on kuitenkin vahvasti demokraattinen, sananvapautta arvostava ja moniarvoinen yhteiskunta. Muun muassa nämä suojaavat meitä ääriajattelulta ja vastakkainasettelun kasvulta. Vaikka hyvinvointijärjestelmämme natisee liitoksissaan ja turvallisuuttamme koetellaan itärajalla, niin parlamentarismi ja oikeusvaltioperiaatteet antavat meille vahvan suojan sekä kykyä sopeutua.
Suomi onnistui säilyttämään demokratiansa viime sotien jälkeenkin ja maa kasvoi sotasukupolvien ahkeralla uurastuksella kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. Maa jälleenrakennettiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaakin vahvemmaksi ja paremmaksi.
Millaisessa maassa me haluamme tulevaisuudessa elää? Meidän on hyvä muistaa, että demokratia, sananvapaus ja moniarvoisuus ovat olleet ne tekijät, joiden vuoksi me saamme nyt elää yhdessä maailman hyvinvoivimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista.
Aurinkoista kevättä ja uuden alkua toivoen
Olli-Pekka Leskinen
Toimitusjohtaja
Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.
Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.
Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.
Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
Työryhmä julkaisi ehdotuksensa veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta – Muisti keskeisessä roolissa
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään. Työryhmä pitää tärkeänä, että veteraaniperinnetyön merkitys ja rahoitus tunnistetaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja hallitusohjelmien.
Koska veteraaniperinne ja -perinnetyö ovat kiinteä osa maanpuolustusta ja kulttuuriperintöä, niistä huolehtiminen kuuluu laajalle joukolle: useille järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.
Työryhmä teki ehdotuksen valtion roolista ja osallistumisesta rahoitukseen.
Keskeiset ehdotukset
- Veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Veteraaniperinteeseen liittyvää tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle. Puolustusministeriö ohjaisi ja rahoittaisi tehtävänsä mukaisesti tulevaisuudessa veteraaniperinnetyön edistämistä.
- Tammenlehvän perinneliitto olisi valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuullinen organisaatio, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä.
- Sodan ja rauhan keskus Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinne, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö määrittää veteraaniperinnetyön seuraavan kymmenen vuoden ajaksi yhdeksi museoiden, arkistojen ja tiedekeskusten erityiseksi painopistealueeksi, koska veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka on suunnattu yläkoululaisille. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailman sodan päättymisestä ja 100 vuotta viimeisen sotien 1939–1945 asepalvelukseen kutsutun kokonaisen ikäluokan (1925) syntymästä.
Valtion vuosittaiseksi veteraaniperinnetyön rahoitukseksi ehdotetaan 1,1 miljoona euroa ja veteraaniperinne 2025 -hankkeelle 300 000 euron rahoitusta.
Ehdotusten lisäksi työryhmä kokosi useita suosituksia.
Tietoa työryhmästä
Valtioneuvoston kanslia asetti eduskuntaryhmien pyynnöstä 27.4.2022 työryhmän laatimaan ehdotuksen tulevaisuuden veteraaniperinnetyöstä. Työryhmältä pyydettiin ehdotusta siitä, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään, hoidetaan ja vaalitaan keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi työryhmältä pyydettiin ehdotusta, mikä on valtion ja eri toimijoiden rooli perinnetyössä sekä sen rahoituksesta.
Osana työryhmän työtä on kuultu laajasti eri tahojen näkemyksiä perinnetyön tulevaisuudesta. Kaikilla aiheesta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä verkossa. Työryhmä sai OtaKantaa-palvelun kautta yhteensä noin 260 palautetta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä. Työryhmä järjesti myös kaikille avoimen seminaarin veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta marraskuussa 2022.
Lue koko työryhmän loppuraportti täältä.
Tämä on tarina, jota ei saa unohtaa – lahjoita Muistille
Sodan kokemus kantaa yli sukupolvien. Toinen maailmansota on meille suomalaisille historiaa, mutta sen jäljet ovat edelleen osa suomalaisten identiteettiä. Me koimme sodan silloin, monet kokevat sen nyt. On tärkeä varmistaa, että sodan vaikutus ihmisiin ja yhteiskuntaan ei unohdu.
Muistin tukijana osallistut historiamme ja kulttuuriperintömme vaalimiseen, kunnioitat sotasukupolvien työtä ja rohkaiset nuoriamme kohtaamaan tulevaisuuden – myös vaikeista ajoista voidaan selvitä.
Mihin lahjoitukseni käytetään?
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr kanavoi lahjoituksesi sodan ja rauhan tutkimuksen ja esittämisen edistämiseen: Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n toiminnan ylläpitämiseen, näyttelyiden kehittämiseen, lapsille ja nuorille suunnattuun yleisötyöhön ja tiedekasvatukseen, sotasukupolven perinteen vaalimiseen sekä sotaan liittyvien aineistojen digitointiin ja pitkäaikaissäilytykseen. Säätiö voi jakaa myös apurahoja.
Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehdä kertalahjoituksen tai sopia vuosittain lahjoitettavasta summasta.
Miksi Muistin toiminta on tärkeää?
Sodan ja rauhan keskus Muisti auttaa ymmärtämään sodan kokeneita ihmisiä ja sen avulla näkemään rauhan säilymisen tärkeyden. Muisti kertoo Suomesta ja suomalaisista sodassa, kansainvälisessä kontekstissa. Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.
Sodan ollessa jälleen läsnä Euroopassa Muistin tutkittuun tietoon pohjaavat, vuorovaikutteiset näyttelyt auttavat meitä ymmärtämään tapahtumien laajempia syy- ja seuraussuhteita sekä lähdekriitiikin merkityksen. Muisti auttaa meitä muistamaan, ymmärtämään toisiamme ihmisinä ja kuulemaan ihmisyyden ääntä.
Lahjoita yksityishenkilönä tai yhteisönä
Voit lahjoittaa tilisiirtona osoittamalla lahjoituksen Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle.
OP Suur-Savo, tilinumero: FI45 5271 0420 4715 35
Saaja: Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
Viestiksi: Lahjoitus Muistille, lahjoittajan nimi ja yhteystiedot
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:n rahankeräyslupa: RA/2020/984
Yrityslahjoitukset
Muisti on verohallinnon hyväksymä tieteen tukija ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäjä.
Yritysten ja yhteisöjen säätiölle tekemät lahjoitukset Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle voidaan vähentää verosta. (TVL 57 §).
Pankkiyhteys yrityslahjoituksille:
OP Suur-Savo, tilinumero: FI69 5271 0420 4222 15
Saaja: Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr
Viestiksi: Lahjoittajan nimi ja yhteystiedot
Tee testamenttilahjoitus Muistille
Testamenttilahjoituksella tuet Muistin työn jatkuvuutta tuleville sukupolville. Voit kohdistaa Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr:lle koko testamenttisi tai osan siitä.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan testamenttilahjoituksen mahdollisuuksista ja käytännöistä.
Ota yhteyttä
Kerromme mielellämme lisää lahjoittamisesta sekä autamme löytämään sinulle sopivan tavan tukea Muistin toimintaa.
FM Pia Puntanen
säätiön asiamies
[email protected]
+358 40 065 1620
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö sr