Avainsana: sotasukupolvi
Tervetuloa juhlistamaan kansallista veteraanipäivää ja Muistin 2-vuotissynttäreitä!
Sodan ja rauhan keskus Muisti järjestää kansallisena veteraanipäivänä to 27.4.2023 koko päivän tapahtuman. Kaikki pääsyliput Muistin ja Päämajan näyttelyihin ovat päivän ajan 10 euroa ja näyttelyt ovat avoinna tuntia normaalia pidempään klo 18.00 saakka. Pääsylipun hinnalla on tarjolla kolme kahden tunnin opastettua kierrosta näyttelyihin klo 10.00, 12.00 ja 16.00 alkaen. Kierroksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai puh. 050 552 4233. Kierrokset toetutuvat, jos osallistujia on vähintään 15/kierros. Maksimissaan yhdelle opaskierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Mikkelin kaupungin järjestämä kaikille avoin veteraanipäivän tilaisuus on klo 14.00 Muistin auditoriossa. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtaja Janne Kinnusen ja Mikkelin nuorisovaltuuston edustajien tervehdykset, Mikkelin lausujien esityksiä sekä musiikkia Elisa de Boerin ja Tuuli Anikarin esittämänä. Tilaisuus on kestoltaan noin tunnin mittainen ja siihen on vapaa pääsy.
Kello 17.00-18.00 auditoriossa konsertoi Miller Sound Orchestra ikivihrein sävelin. Orkesterin esittämä musiikki vie kuulijat tunnettujen jazz-standardien mukana 1920-1940 -lukujen Pohjois-Amerikkaan. Mukana kuullaan myös kotimaisia klassikoita. Konserttiin on vapaa pääsy.
Muistin oma kahvila-ravintola Rauha on avoinna normaalia pidempään klo 17.00 saakka. Päivän tarjouksena on kahvi suolaisella piirakalla tai täytekakulla 5 euroa. Myös MUISTI Kaupassa on monenlaista juhlatarjousta, mm. Rauha-sarjan keittiöpyyhkeet ja lautasliinat – 20 %.
Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27.4.1945. Vuodesta 1987 alkaen päivää on vietetty Suomessa sotaveteraanien ja sotasukupolven kunniaksi. Päivä on myös Muistin 2-vuotissyntymäpäivä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
Työryhmä julkaisi ehdotuksensa veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta – Muisti keskeisessä roolissa
Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä on julkaissut ehdotuksensa, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään. Työryhmä pitää tärkeänä, että veteraaniperinnetyön merkitys ja rahoitus tunnistetaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien ja hallitusohjelmien.
Koska veteraaniperinne ja -perinnetyö ovat kiinteä osa maanpuolustusta ja kulttuuriperintöä, niistä huolehtiminen kuuluu laajalle joukolle: useille järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.
Työryhmä teki ehdotuksen valtion roolista ja osallistumisesta rahoitukseen.
Keskeiset ehdotukset
- Veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Veteraaniperinteeseen liittyvää tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle. Puolustusministeriö ohjaisi ja rahoittaisi tehtävänsä mukaisesti tulevaisuudessa veteraaniperinnetyön edistämistä.
- Tammenlehvän perinneliitto olisi valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuullinen organisaatio, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä.
- Sodan ja rauhan keskus Muistin erityistehtäväksi määritetään veteraaniperinne, ja puolustusministeriö rahoittaa tätä toimintaa.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö määrittää veteraaniperinnetyön seuraavan kymmenen vuoden ajaksi yhdeksi museoiden, arkistojen ja tiedekeskusten erityiseksi painopistealueeksi, koska veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä.
- Opetus-ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka on suunnattu yläkoululaisille. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailman sodan päättymisestä ja 100 vuotta viimeisen sotien 1939–1945 asepalvelukseen kutsutun kokonaisen ikäluokan (1925) syntymästä.
Valtion vuosittaiseksi veteraaniperinnetyön rahoitukseksi ehdotetaan 1,1 miljoona euroa ja veteraaniperinne 2025 -hankkeelle 300 000 euron rahoitusta.
Ehdotusten lisäksi työryhmä kokosi useita suosituksia.
Tietoa työryhmästä
Valtioneuvoston kanslia asetti eduskuntaryhmien pyynnöstä 27.4.2022 työryhmän laatimaan ehdotuksen tulevaisuuden veteraaniperinnetyöstä. Työryhmältä pyydettiin ehdotusta siitä, miten Suomen 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään, hoidetaan ja vaalitaan keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi työryhmältä pyydettiin ehdotusta, mikä on valtion ja eri toimijoiden rooli perinnetyössä sekä sen rahoituksesta.
Osana työryhmän työtä on kuultu laajasti eri tahojen näkemyksiä perinnetyön tulevaisuudesta. Kaikilla aiheesta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä verkossa. Työryhmä sai OtaKantaa-palvelun kautta yhteensä noin 260 palautetta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä. Työryhmä järjesti myös kaikille avoimen seminaarin veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta marraskuussa 2022.
Lue koko työryhmän loppuraportti täältä.
