Avainsana: tiedekeskus
Memory, War, and Social Coherence: Bringing Together and Tearing Apart – Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen konferenssi Muistissa 5.−6.6.2025
Kesäkuun alussa 2025 Sodan ja rauhan keskus Muistissa järjestetään konferenssi, joka käsittelee muistin ja sodan erilaisia ulottuvuuksia. Menneisyys – todellinen tai kuviteltu – on olennainen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Se, miten yhteiskunnat käsittelevät menneisyyttään museoiden, historiankirjojen, taiteen ja muun muistikulttuurin kautta, on ratkaisevan tärkeää konfliktien synnyn, kehityksen ja ratkaisun ymmärtämiseksi.
Konferenssin pääpuhujat ovat Georgiy Kasianov (Maria Curie-Skłodowskan yliopisto, Lublin), teoksen Memory Crash: Politics of History in and around Ukraine, 1980s–2010s (2022) kirjoittaja, sekä Michalinos Zembylas (Kyproksen Avoin yliopisto), teoksen Emotion and Traumatic Conflict: Reclaiming Healing in Education (2015) kirjoittaja.
Konferenssin kieli on englanti. Käynnissä on konferenssin esitelmäkutsu, hakemusten määräaika on 7.1.2025. Tarkempi kutsu (CFP) on luettavissa tapahtuman nettisivulla.
Konferenssin järjestäjät:
Simo Mikkonen ja Tamara Polyakova, Itä-Suomen yliopisto.
Poikkeustilasta sotasukupolven perintöön – Muistin näyttelyuudistus 2025
Muistin ensimmäinen näyttelykokonaisuus Poikkeustila avattiin 4.6.2021 ja se on pysynyt muutamia päivityksiä ja täydennyksiä lukuun ottamatta samanlaisena avaamisestaan lähtien. Neljännelle toimintavuodelle lähdettäessä on aika uudistaa näyttelyn sisältöjä ajankohtaisin aihein ja tarjota uutta koettavaa asiakkaillemme.
Ajankohta on otollinen: uudistettu näyttely avataan veteraanipäiväksi 27. huhtikuuta 2025, jolloin juhlistetaan toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivää Suomessa. Suomalaisten veteraanien ja rauhan tulon juhlapäivänä on paikallaan kääntää katse sotasukupolven kokemuksiin ja siihen työhön, jonka he tekivät hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiseksi.
Nyt toteutettava näyttelyuudistus on osauudistus, jossa näyttelykäyttöön otetaan joitakin uusia tiloja, osa näyttelykohteista puretaan ja uudistetaan perusteellisesti ja osaa huolletaan ja parannetaan toiminnallisuuden näkökulmasta. Aivan kaikki ei siis tule muuttumaan, mutta uudistus tulee tarjoamaan kävijöillemme sekä uusia näkökulmia ja aihepiirejä että uusia näyttelyelämyksiä.
Uudistuksen keskeisenä taustavoimana on valtioneuvoston kansilian Muistille osoittama tehtävä veteraaniperinteen säilyttäjänä ja esittäjänä. Veteraanien perintöä ja laajemmin koko sotasukupolven kokemuksia tullaan käsittelemään useammassa näyttelyn osassa pitkin kierrosta. Lähestymistapa aiheeseen on samanlainen kuin Muistin näyttelyissä aiemminkin: kerromme yksilöiden kokemuksista herättelevällä ja koskettavalla tavalla, pyrkien hälventämään menneisyyden ihmisten ymmärtämisen esteenä olevaa välimatkaa. Yksi näyttelyn kohokohdista tulee olemaan Tarinat-kokonaisuutta täydentävä Veteraanin tarina, jossa päästään sukeltamaan sodasta selvinneiden monenlaisiin kokemuksiin sodan jälkeen.
Sotasukupolven kokemusten käsitteleminen tarjoaa reitin Muistin toiminnan kannalta keskeisiin pedagogisiin kysymyksiin. Sotasukupolven tarina on kertomus selviytymisestä ja demokratian kestävyydestä ja sen kautta voidaan tarttua esimerkiksi ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan ja kriisinsietokyvyn kasvattamisen kaltaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ajatus siitä, että ihminen pystyy selviytymään vaikeistakin ajoista ja ratkaisemaan monitahoisia ongelmia, on keskeinen tulevaisuusoptimismin tekijä. Tiede tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää menneisyyttä ja nykypäivää ja kehittää edelleen niitä keinoja, joita meillä on tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen.
Uudistuksen taustalla on myös tarve nostaa esiin ajankohtaisia sisältönäkökulmia. Haluamme tarjota välineitä nykypäivän tapahtumien ymmärtämiseen käsittelemällä esimerkiksi sitä, miten tai milloin toinen maailmansota tarkalleen ottaen syttyi. Kysyntää ajastamme löytyy myös rauhan teeman käsittelyyn näyttelyn keinoin. Rauha-osion täydentäminen tulee toivottavasti tukemaan kävijöiden ymmärrystä heidän omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaan ja säilymiseen ja käsitystä meistä jokaisesta rauhantekijänä.
Uudistus koskee jollakin tasolla kaikkia Muistin näyttelyosioita ja sen toteuttaminen vaatii suuren osan meidän muistilaisten ajasta ja huomiosta tulevan talven aikana. Toivomme, että voimme toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi uusien sisältöjemme äärelle ensi keväänä!
Sodan ja rauhan keskus Muistilla ja Päämajamuseolla takanaan vilkas kesä
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa vieraili viime kesän aikana yhteensä 18 177 kävijää. Määrä on 11 % suurempi kuin kesällä 2023. Muutoinkin vuosi on ollut edellisvuotta vilkkaampi. Yhteensä Muistissa ja Päämajamuseossa on vieraillut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 28 535 kävijää. Kasvua edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna on 18,5 %.
”Olemme hyvin tyytyväisiä kuluvan vuoden kävijämääriin. Muistin tunnettuus on selvästi kasvanut ja markkinointitoimenpiteet ovat toimineet” kertoo toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Sodan ja rauhan teemat sekä Päämajahistoria kiinnostavat selkeästi ihmisiä tällaisina aikoina”, jatkaa Leskinen. Kesäkuussa Päämajamuseossa avattu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely on saanut hyvää palautetta.
Muistin ja Päämajamuseon kävijöistä yli 70 % saapuu Mikkelin ulkopuolelta ja näistä 46 % pääkaupunkiseudulta. Ulkopaikkakuntalaisten osuus korostuu erityisesti kesäkaudella. Tänä vuonna noin 20 000 vierasta on saapunut Muistiin yli 50 kilometrin päästä. Mikkelin aluetalouden kannalta tällä on suuri merkitys.
Museokorttilaisia Muistin asiakkaista on tänä vuonna ollut tähän mennessä 31,5 %. ”Vaikka yksi Museokorttikäynti tuokin tuloa museoille normaalihintaista sisäänpääsylippua vähemmän, niin kokonaisuuden kannalta kortti on loistava kulttuurialalla tehty innovaatio”, sanoo Olli-Pekka Leskinen, joka on myös Suomen Museoliiton ja Museokorttiyhtiö FMA Creations Oy:n hallitusten jäsen. ”Museokortti kannustaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa ja etsimään uusia museokokemuksia. Museokortti madaltaa myös kynnystä piipahtaa näyttelyssä useammankin kerran”, kertoo Leskinen. Museokortin omisti vuoden 2023 lopussa yli 330 000 suomalaista ja määrä kasvaa tasaisesti.
Muistissa odotetaan kävijämäärän pysyvän vilkkaana myös syksyllä. Ryhmävarauksia on mukavasti ja esimerkiksi pikkujoulukauden museovierailu- ja ateriapaketti Kahvila-ravintola Rauhassa on herättänyt kiinnostusta. Koko vuoden kävijätavoite vuodelle 2024 on 35 000 kävijää.
Muistin kesäsesonki on käynnissä – tekemistä tarjolla myös lapsiperheille
Muistin kesäkausi on alkanut. Olemme avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun joka päivä klo 10.00−17.00. Lipunmyynti päättyy klo 16.30. Poikkeuksen tekee juhannuksen aika, jolloin Muisti ja Päämajamuseo ovat suljettuna to-la 20.−22.6. Johdanto-opastukset ryhmille ovat varattavissa normaaliin tapaan, mutta heinäkuun aikana kiertävää kahden tunnin opastusta näyttelyyn ei ole mahdollisuutta saada.
Uutta nähtävää näyttelyssä on Päämajamuseon puolella, jossa avautuu kesäkuussa Mannerheim ylipäällikkönä -näyttelykokonaisuus.
Tänä kesänä tarjoamme nähtävää ja tehtävää lapsiperheille aiempaa enemmän. Perheen pienimmille on tarjolla kuvasuunnistus näyttelyyn Rauha-kyyhkyn seurassa. Yläkerran aulaan perustamme väritys- ja piirustuspisteen, jossa lapset voivat odotella vanhempien käydessä K12-merkityssä Taistelu-kohteessa. Lasten taideteoksista kootaan näyttely yläaulaan. Juhannuksen jälkeen käyttöön tulevat perhekortit, joiden avulla vanhemmat voivat keskustella lasten kanssa näyttelyn teemoista ja näyttelyssä heränneistä tunteista ja ajatuksista. Kysythän kuvasuunnistusta ja kortteja mukaasi lipunmyynnistä!
Lisäksi Muistin osallistuu perinteistesti Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelujen lastentapahtuman Hulivilikarnevaalin työpajapäivään. Tiistaina 25.6.2024 voi Muistin pihalla kylvää rauhaa. Tarjolla on ohjattua ruukkujen koristelua ja siementen istutusta sekä kivien maalausta kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Vapaa pääsy.
Muistissa on käynyt 100 000 asiakasta
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on vieraillut sen vajaan kolmivuotisen historian aikana yhteensä yli 100 000 asiakasta. Virstanpylväs saavutettiin perjantaina 3.5.2024.
Muistin 100 000. asiakas oli mikkeliläinen Emmi Voutilainen, joka tuli museokäynnille puolisonsa Antin kanssa. Antti Voutilainen oli toivonut museokäyntiä joululahjaksi, ja Emmi oli ostanut liput Muistin verkkokaupasta.
”Nyt saimme lapset hoitoon ja pääsimme lunastamaan lahjan. Muistin aihepiiri kiinnostaa ja olemme vierailleet vastaavissa kohteissa muualla”, kertoivat Voutilaiset.
Emmi ja Antti Voutilainen saivat Muistilta kassillisen MUISTI Kaupan tuotteita ja kahvit kahvila-ravintola Rauhassa.
Muistin vuotuinen kävijämäärä on liikkunut reilun 30 000 paikkeilla. Suurimmat kävijämäärät tulevat pääkaupunkiseudulta ja Mikkelin seudulta.
”Vuoden 2024 alku on ollut aikaisempia vuosia vilkkaampi. Viime vuoteen verrattuna Muistissa on vieraillut tammi-huhtikuussa 32 % enemmän asiakkaita. Vuoden alku on ollut siis lupaava”, kommentoi Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen ja jatkaa: ”Pyrimme edelleen kasvattamaan valtakunnallista tunnettuuttamme ja lisäämään markkinointia.”
Muisti odottaa vilkasta kesäsesonkia ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi myös seuraavat 100 000 asiakasta!
Jouluna 1943 lahjoja sai eniten tuntematon sotilas
Sotajoulua 80 vuotta sitten leimasi auttaminen ja toisista välittäminen. Traagisilta tapahtumiltakaan ei vältytty.
Vuoden 1943 joulu oli suomalaisille jo neljäs sotajoulu. Jouluvalmisteluihin vaikutti muun elämän tavoin pula ja säännöstely. Joulua pyrittiin kuitenkin viettämään niin tavalliseen tapaan kuin se vain oli mahdollista. Kekseliäisyyden ja talkoohengen avulla jouluista tunnelmaa luotiin niin kodeissa kuin rintamalla.
Kotirintaman joulupöydässä puuroa ja juureksia
Perinteisistä jouluruuista tarjolla monessa kodissa oli ainakin lanttulaatikkoa. Lanttu oli harvoja säännöstelyn ulkopuolisia elintarvikkeita ja se säilyi myös hyvin, vaikka olisi välillä jäätynytkin. Porkkanaa ja punajuurta hyödynnettiin myös hyvin monessa muodossa rosolleista karamelleihin. Korttiannoksia oli ryhdytty säästämään hyvissä ajoin, jotta joulupöydässä voisi olla esimerkiksi lihaa ja jotain makeaa tarjolla. Kaupungeissa tarvikkeita jonotettiin tuntikaupalla. Kinkkua ei silti monessakaan pöydässä ollut, vaikka monet kasvattivatkin possuja pihojen perillä tai jopa asunnoissa sisällä. Monissa kodeissa jouduttiin tyytymään joulupuuroon. Helsingin Oulunkylässä lapsuuden jouluaan 1943 muistellut nainen kertoi ruokana olleen ohraryynipuuroa ja maaseudun sukulaisten lähettämää lampaanlihaa.
Maatiloilla asuneiden sukulaisten ja tuttavien lähettämät ruokapaketit olivatkin tärkeänä lisänä monen kaupunkilaisen joulupöydässä. Vähävaraisia autettiin myös nykyiseen tapaan keräyksillä. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkilähetys jakoi kaupunkilaisten lahjoittamia limppuja, perunoita, joululehtiä ja pieniä rahalahjoja yhteensä 810 perheelle.
Joululahjojakin saatiin. Lasten paketeista saattoi löytyä peltilelu, puusukset, räsynukke tai omena. Moni rintamalla ollut perheenisä oli lähettänyt puhdetöinään tekemiä puu- tai metalliesineitä perheelleen jouluksi. Näistä paketeista kuoriutui mm. lampunjalkoja, keinuhevosia, erilaisia rasioita tai jopa kattokruunuja.
Myös rintamalle oli tehty lahjoja. Lotat ja pikkulotat olivat ennen joulua käyttäneet valtavan määrän työtunteja valmistaessaan tuhansia ja tuhansia ”tuntemattoman sotilaan” joulupaketteja. Näitä paketteja toimitettiin mahdollisuuksien mukaan kaikkiin yksiköihin, jotta jokainen sotilas – myös ne, joita syystä tai toisesta kotiväki ei muistanut − saisi lahjan. Paketeissa oli mm. neuleita ja makeisia.
Lotat ja sotilaskotisisaret valmistivat sotilaiden joulun
Jouluaattona lähes jokaiseen korsuun pystytettiin joulukuusi ja rintamaradio lähetti jouluohjelmaa. Monessa korsussa pidettiin jouluhartaus ja komentajat kävivät joulutervehdyksillä. Joulupukki, joka joskus oli hyvinkin improvisoiden naamioitu, jakoi lottien ja muiden naisjärjestöjen valmistamat lahjat. Muutkin, kuten vaikkapa eduskuntaryhmät, olivat kantaneet kortensa rintamamiesten lahjoituskekoon. Sotilaille jaettavaksi kertyi mm. taskupeilejä, kirjoja ja tupakkaa. Jouluksi 1943 oli järjestetty myös joulurahan keräys, jonka tuotosta oli voitu jakaa korsukunnille rahalahjoja näiden haluamien tavaroiden, kuten ajanvietepelien, sanomalehtien, kuva- ja joulujulkaisujen ja jopa radioiden ostoa varten.
Sotilaskodit ja lottalat olivat suuressa roolissa rintamajoulun vietossa. Tilat oli koristeltu paperisilla tontuilla, porsailla ja kuusilla ja tarjolla oli juhla-ateria: puuroa, sianlihasäilykkeitä, makeisia, rusinoita, pumpernikkeleitä ja kahvia. Kanttiineissa oli jopa viisi joulujuhlaa peräkkäin, jotta kaikki sotilaat pääsivät mukaan. Tavoitteena oli tarjota miehille jouluiloa lapsuuden joulumuistojen merkeissä, jotta sodan arki edes hetkeksi unohtuisi. Lotilla ja sotilaskotisisarilla ei ollut joululomaa.
Joulun 1943 uhrit
Helsingin Sanomat uutisoi 27.12.1943 joulun sujuneen rintamilla ”suhteellisen rauhallisesti”. Kuitenkin 24.−26.12.1943 menehtyi 56 sotilasta ja yksi lotta. Heistä yli puolet menehtyi muuhun kuin vihollistoiminnasta johtuvaan syyhyn. Neljä suomalaista kaatui Maaselän kannaksella Jolmajärvellä, missä Neuvostoliitto hyökkäsi jouluaattona suomalaisten kenttävartioon 250 miehen voimin. Lisäksi kiivaassa taistelussa katosi seitsemän miestä ja saman verran haavoittui.
Hieman pohjoisempana Ontajärvellä tuntemattomien sotilaiden joululahjojen toimittaminen kenttävartioihin koitui kahden muonituslotan, yhden jääkärin ja kahden hevosmiehen kohtaloksi. Jouluaattoaamuna lotat Anni Tekkala ja Kirsti Ruotsalainen, jääkärit Uuno Ullgren ja Voitto Pynninen sekä ajomiehet Väinö Komulainen ja Janne Savolainen lähtivät kahdella hevosella liikkeelle. Heidän kimppuunsa hyökkäsi neuvostoliittolainen partisaaniosasto, jonka tulituksessa ajomiehet ja toinen hevosista kuoli. Lotat ja toinen jääkäreistä jäi vangiksi ja vain jääkäri Pynninen pääsi pakenemaan paikalta. Kirsti Ruotsalainen oli vangiksi joutuessaan raskaana ja synnytti pojan Neuvostoliitossa 26.8.1944. Lotat tulivat Suomeen ensimmäisen kotiutetun vankierän mukana 22. marraskuuta 1944.
Muistin marraskuussa tapahtuu – tarjolla tilaisuuksia luennoista teatteriin
Vietä isänpäivää Muistissa! Muisti & Päämajamuseo palvelee su 12.11. klo 10.00-17.00 ja sisään pääsee kaksi yhden hinnalla – tarjoamme edullisemman lipun ilmaiseksi. Tarjous ei koske museokorttia. Museovierailun lomassa maistuu herkullinen Kahvila-ravintola Rauhan isänpäivälounas, kattaukset ovat klo 10.30, 12.30 ja 14.30. Maistuvan menun hinta on 34 €/hlö, 1-12-vuotiaat lapset 1 €/ikävuosi. Katso menu täältä. Tiedustelut ja varaukset rauha@muisti.org tai +358 50 365 6688.
Muista myös isänpäivälahjat MUISTI Kaupasta! Kauppa palvelee Muistin aukioloaikoina sekä verkossa https://muisti.org/muisti-kauppa/. Viimeistään aanantaina 6.11.2023 tilatut tuotteet ehtivät vielä isänpäiväksi perille.
ESITYS PERUUNTUNU SAIRAUSTAPAUKSEN TAKIA! Lauantaina 18.11. klo 14.00 Muistin auditoriossa vietetään Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaalia. Maarianvaaran teatteri tuo Mikkeliin esityksensä, joka juhlistaa, pohtii ja karnevalisoi tänä vuonna 700 vuotta täyttänyttä Suomen ensimmäiset rajat piirtänyttä rauhansopimusta ja sen todellisia ja kuvitteellisia seurauksia. Pähkinäsaaren arvoitusta lavalla ratkovat näyttämötaiteilijat Timoi Munne ja Henry Räsänen sekä muusikko Janne Vänskä. Esityksen on ohjannut Juhani Joensuu. Maarianvaaran teatteri on Kaavilla, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla tukikohtaansa pitävä kiertävä ammattiteatteri. Esitys kiertää syksyn ajan paikkakunnilla, jotka sivuavat Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Liput 22 / 20 €.
Torstaina 23.11. klo 17.00 Muistin auditoriossa jatkuu suosittu Muistin kirjailijavieraat -sarja. Tällä kertaa vuorossa on historiantutkija, dosentti Ville Jalovaara uusimman teoksensa Helsinki 1944 -taistelu pääkaupungista kanssa. Teos avaa kiinnostavasti helmikuussa 1944 tapahtuneita Helsingin suurpommituksia. Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Jalovaara yhdistää kirjassaan Helsingin paikallishistoriaa ja helsinkiläisten kokemuksia valtakunnan- ja maailmanpolitiikkaan. Hän myös purkaa joitakin aiempia pommituksiin liittyneitä myyttejä. Liput 5 €.
Lauantaina 25.11. klo 13.00-14-00 Muistin auditoriossa on Mikkelin Reservinupseerien järjestämä esitelmätilaisuus. Palomies Matti Kaarna Etelä-Savon pelastuslaitokselta luennoi 72 tunnin varautumisesta. Vapaa pääsy.
Joulukuun puolella 6.12. vietetään Muistin itsenäisyyspäivää koko perheen ohjelmalla. Luvassa on mm. Pikku Kakkosesta tutun Pikkulin laululeikki-show teemalla Itsenäisyysiloittelu, työpajoja ja opastettuja näyttelykierroksia. Katso tarkemmat tiedot täältä.
Muisti uuden edessä vilkkaan kesän jälkeen
Muistin kolmas kesä oli matkailusesongin näkökulmasta ensimmäinen ”normaali kesä”. Koronapandemia ei enää vaikuttanut ihmisten liikkuvuuteen ja elokuussa myös ulkomaiset matkailijat olivat jälleen liikkeellä. Vaikka taloudellinen tilanne maassa on kiristynyt ja Ukrainan sota edelleen käynnissä, kasvoi Muistin kävijämäärä – 25 000 kertaa kiitoksia vieraillemme!
Muistin kesään ja alkusyksyyn kuului myös kaksi kiinnostavaa seminaaria – elokuussa pohdimme Uskontoa sodan aseena ja rauhan välineenä. Yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallisen seuran, Paavali Juusten -säätiön ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa järjestetyn seminaarin esitykset ovat kuunneltavissa Muistin Youtube-kanavalta. Syyskuun viimeisenä lauantaina 30.9. puolestaan paneudutaan Diktatuurin jälkiin Mikkelin V sotakirjallisuustapahtumassa.
Toimimme laajalti verkottuneina. Tärkeitä ovat ammatilliset verkostot, joissa näemme alan kokonaisuutena ja pääsemme myös vaikuttamaan. Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen toimii Suomen Museoliiton ja Museokortista vastaavan FMA Creations Oy:n hallituksissa ja sisältöjohtaja Pia Puntanen Suomen Tiedekeskukset ry:n hallituksessa. Viimeiseksi mainittu on vuonna 2020 perustettu yhdistys, ja sen jäseniä ovat 15 maamme tiedekeskusta ja -museota. Toiminnallaan tiedekeskukset kartuttavat kansallista tiedepääomaa ja vahvistavat tiedeosaamista, tiedelukutaitoa ja tiedeosallisuutta. Kriittinen ajattelu, tutkiva elämänasenne ja tutkitun tiedon merkitys yksilön ja yhteisön arjen valinnoissa ja poliittisessa päätöksenteossa ovat kaikki pääomaa, jonka avulla maailma tulee paremmaksi!
Syksyn tullen katseemme kääntyvät paitsi alkaneen syksyn tapahtumiin ja toimintaan, myös jo vuoteen 2025, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Suomen osalta sotatoimet päättyivät 27.4.1945. Sodan päättymisen päivästä ja rauhan alkamisen päivästä tuli myöhemmin kansallinen veteraanipäivä, muistamisen päivä. Se on myös Sodan ja rauhan keskus Muistin syntymäpäivä, ja tuolloin avaamme uudistetun näyttelymme.
Pia Puntanen, sisältöjohtaja, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Sodan ja rauhan keskus Muisti liittyi Euroopan neuvoston Liberation Route Europe -kulttuurireittiin
Sodan ja rauhan keskus Muisti on liittynyt osaksi Liberation Route Europe -kulttuurireittiä. Reitti on yksi Euroopan neuvoston 48 sertifioidusta kulttuurireitistä ja sen teemana on toisen maailmansodan ja sen päättymisen muistaminen. Muisti on reitin ensimmäinen suomalainen jäsen, ja kartoittaa nyt reitin laajentamisen mahdollisuuksia Suomessa Museoviraston rahoituksella.
Liberation Route Europe on vuonna 2013 Alankomaissa alkunsa saanut kulttuurireitti, joka yhdistää toisen maailmansodan tärkeitä paikkoja kymmenessä eri Euroopan maassa. Liberation Route Europe lähestyy toista maailmansotaa useasta näkökulmasta esittäen sodan moninaisia jälkiä ja kokemuksia jäsenmaissaan.
Muisti hyväksyttiin osaksi reittiä toukokuussa 2023. Museoviraston myöntämällä 30 000 euron avustuksella Muistissa selvitellään nyt mahdollisuuksia reitin laajentamista Suomen eri sotahistoriallisiin kohteisiin, sekä luodaan yhteyksiä verkoston muihin eurooppalaisiin jäseniin.
”Toinen maailmansota on edelleen tärkeä eurooppalaisia identiteettejä muokannut tapahtumasarja. Sodan kokemukset ovat yhteisiä, vaikka jokaisella valtiolla on oma historiansa”, sanoo Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen. ”Jo Muistin perustamissuunnitelmassa oli mukana kansainvälistyminen, johon liittyminen Euroopan kulttuuriperintöreittiin antaa mitä sopivimman alun”, hän jatkaa. ”Suomella on annettavaa eurooppalaiseen kulttuuriperintöön myös tästä näkökulmasta. Toivommekin, että mahdollisimman moni toista maailmansotaa esittelevä kohde kiinnostuu reitistä”, sanoo Puntanen.
Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnan tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kehittää kestävää kulttuurimatkailua. Liberation Route Europe -reitin lisäksi Suomeen ulottuu neljä muuta EN:n reittiä: Alvar Aalto -reitti, Prehistoric Rock Art Trails -reitti, St. Olav Ways -reitti ja European Route of Industrial Heritage -reitti.
Muistin henkilökunta täydentyi talous- ja hallintosihteerillä sekä pedagogilla
Sodan ja rauhan keskus Muistin henkilökunnassa on kesän aikana tapahtunut muutoksia. Liisi Teräsalmi aloitti heinäkuussa talous- ja hallintosihteerinä ja Mikko Siitonen elokuun alussa pedagogina.
Liisi Teräsalmella on pitkä kokemus taloushallinnosta ja erilaisista sihteerin tehtävistä. Muistille hän siirtyi talotekniikan alalta. Liisin tehtäviin kuuluu mm. laskutusta, reskontrien hoitoa, palkanlaskentaa ja muita hallinnollisia tehtäviä.
”Muistissa pääsen tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja kohtaamaan uusia haasteita. Tiedekeskus työympäristönä on minulle uusi, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Odotan, että saan olla mukana kehittämässä Muistin talouden ja hallinnon rakenteita”, kertoo Teräsalmi.
Mikko Siitonen on toiminut 20 vuotta historian ja yhteiskuntaopin opettajana. Muistissa Mikko työskentelee lukukauden 2023−2024 pedagogina projektissa, jossa luodaan laajaa Suomen 1939−45 sotia koskevaa verkko-opetusmateriaalia. Hän myös ohjaa Muistissa käyviä koululaisryhmiä.
”Muisti on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa työskentely on sekä iso haaste että valtava mahdollisuus”, sanoo Siitonen, ja jatkaa: ”Ajattelen, että tehtäväni on auttaa oppilaita ymmärtämään, miten konfliktit syntyvät ja mitä seurauksia niillä voi olla yksilöille ja yhteiskunnille. Erityisesti tässä ajassa on vähintään yhtä tärkeää ymmärtää rauhan ja suvaitsevaisuuden arvo ja merkitys. Haluan, että lapset ja nuoret rohkaistuvat esittämään omia ajatuksiaan ja kysymyksiään. Oman, kriittisen ajattelun kehittämiseen Muisti tarjoaa mitä parhaimman mahdollisuuden”, pohtii Siitonen.
Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen iloitsee uusista rekrytoinneista. ”On hienoa, että olemme saaneet joukkoomme alansa rautaisia ammattilaisia. Muistissa on pitkään ollut tarvetta näiden alojen osaajille”, kommentoi Leskinen.
Muistin henkilöstötilanne on elänyt perustamisvaiheen ja toiminnan vakiinnuttamisen aikana. ”Olemme kamppailleet jatkuvasti resurssien pienuuden kanssa, emmekä ole voineet palkata niin paljon henkilökuntaa kuin tarvitsisimme”, avaa toimitusjohtaja Leskinen. Tällä hetkellä Muistissa työskentelee 8 vakituista kokoaikaista työntekijää. Parhaillaan on käynnissä Kahvila-ravintola Rauhan kokin rekrytointiprosessi.
