Avainsana: tiedekeskus
Muisti aloittaa kolmannen kesäsesonkinsa Ukrainan sodan varjossa
Sodan ja rauhan keskus Muistin kesäsesonki käynnistyy yhtä aikaa koulujen kesälomien kanssa. 4.6.−31.8.2023 näyttelyt ja MUISTI Kauppa ovat avoinna päivittäin klo 10.00−17.00. Poikkeuksena on juhannus, jolloin olemme suljettuna 23.−24.6.
Muisti lähtee kolmanteen kesäänsä odottavaisin mielin. Kyseessä on Muistin historian ensimmäinen kesä, jota koronavirus ei varjosta.
”Avajaiskesänämme 2021 koronavirusrajoitukset olivat päällä ja matkustaminen rajoitettua. Seuraavana kesänä rajoitusten päättyminen purkautui ulkomaanmatkailubuumina ja matkustamisena pääkaupunkiseudulle. Vasta nyt pääsemme näkemään todellisen vetovoimamme”, pohtii Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Kävijätavoitteemme ovat koko vuoden osalta 35 000 henkilöä, joista yli 50 % vierailee keskuksessa kesä-elokuussa”, Leskinen jatkaa.
Tilanne maailmalla ei kuitenkaan ole normaali. Jo yli vuoden kestänyt Ukrainan sota heittää varjonsa kaiken ylle. Euroopassa käytävä sota on tuonut Muistin näyttelyynkin uuden tason ja antanut sille aivan uudenlaisia merkityksiä. Lähellä tapahtuva sota on nostanut monen iäkkään kävijän mieleen omat tai vanhempien kokemukset. Nuorillekin vanhojen sukupolvien kertomukset avautuvat nyt eri tavalla.
”Sodan kokemus on aina yhtä kauhea, tapahtui se sitten menneessä tai nykypäivässä”, pohtii toimitusjohtaja Leskinen. ”On hyvä muistaa, että sodan koettelemuksista yleensä selviydytään. Menetetään paljon, mutta ihminen pystyy uudistumaan. Tulevaisuudenusko ja toivo ovat taustalla”, Leskinen muistuttaa.
Lisää Olli-Pekka Leskisen ajatuksia sodasta ja rauhasta, sekä tiedekeskuksesta näiden teemojen esittäjänä voi kuunnella Museoliiton podcastista Meidän aikamme, joka käsittelee aikamme suuria kysymyksiä ja museoiden vastauksia niihin.
Muistin interaktiivinen näyttely Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Millaisia kokemuksia suomalaisilla oli sodan aikana? Entä jos se olisit ollut sinä?
Tulossa elokuussa: Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä -seminaari
Millainen rooli uskonnolla on ollut Suomen 1900-luvun sodissa? Millaista sotaretoriikkaa papit ovat käyttäneet? Miten kirkon piirissä voidaan edistää oikeudenmukaista rauhaa? Muun muassa näitä mielenkiintoisia kysymyksiä pohditaan perjantaina 18.8.2023 Sodan ja rauhan keskus Muistin auditoriossa järjestettävässä seminaarissa Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä – uskonnon ja kirkkojen merkitys kriisioloissa.
Seminaarissa puhuvat väitöskirjatutkija Reetta Kallanne Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Andre Swanström Åbo Akademista ja professori Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta. Paneelikeskusteluun osallistuvat puhujien lisäksi Suomen Lähetysseuran Rauhan ja sovinnon toimialan päällikkö Kristiina Rintakoski ja uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen. Seminaarin puheenjohtajana toimii toimittaja Reetta Meriläinen.
Seminaarin järjestävät Muistin kanssa yhteistyössä Suomen kirkkohistoriallinen seura, Paavali Juusten -säätiö ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta.
Seminaarin ohjelma:
10.15-11.15 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa aamukahvit kahvila Rauhassa
11.15-11.30 Tervetuliaissanat, Muistin ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran edustajat, tilaisuuden juontaja Reetta Meriläinen
11.30-12.15 TM, SM, HuK, väitöskirjatutkija (Itä-Suomen yliopisto) Reetta Kallanne: Sotaretoriikka toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan
12.15-13.00 TT, kirkkohistorian dosentti (Åbo Akademi) Andre Swanström: Uskonto ja äärinationalismi – suomalaiset valkoisen uskon soturit toisessa maailmansodassa
13.00-14.00 Lounas, kahvila-ravintola Rauha, omakustanteinen
14.00-14.45 TT, kirkkohistorian professori (Itä-Suomen yliopisto) Ilkka Huhta: Kirkon, valtion, papiston ja uskonnon suhde Suomessa 1900-luvun sodissa
14.45-16.00 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset, luennoitsijat sekä päällikkö, rauha ja sovinto/Suomen Lähetysseura Kristiina Rintakoski sekä kenttäpiispa Pekka Asikainen.
16.00-16.15 Loppusanat, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen
Muisti pidättää oikeuden muutoksiin.
ILMOITTAUDU SEMINAARIIN TÄÄLLÄ
Ukrainaa ajatellen
On kulunut reilu vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Sodan syttyminen mursi meidän eurooppalaisten harhaluulot siitä, että saisimme elää Euroopassa rauhassa. Olimme näin jälkikäteen ajateltuna uskoneet jopa naiivisti siihen, että keskinäisriippuvuuden vahvistaminen kaupankäynnillä ja poliittisella yhteistyöllä luovat pysyvän rauhan Venäjän ja muun Euroopan välille. Uskoimme yllättävänkin pitkään Venäjän demokraattiseen kehitykseen, vaikka viimeistään Krimin valtaus Ukrainalta 2014 osoitti Putinin itsevaltaiset ja imperialistiset aikeet.
Helmikuussa 2022 vain harva uskoi siihen, että Ukraina kykenee puolustautumaan Venäjän suurta sotakoneistoa vastaan. Jo sodan alku kuitenkin osoitti sen, kuinka sinnikkäästi ihminen kykenee puolustamaan omaansa.
Kulunut vuosi on yhdistänyt Eurooppaa ja näyttänyt kuinka demokraattisesti johdetut yhteiskunnat kykenevät yhdistämään voimansa hädän hetkellä. Olemme saaneet kokea sodan myötä eurooppalaista solidaarisuutta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Haluan uskoa, että me jatkamme ukrainalaisten tukemista ja lopulta demokratia voittaa.
Inhimillisen kärsimyksen määrä on musertava.
Eri arvioiden mukaan vuoden aikana on kuollut yli 10 000 siviiliä ja haavoittuneita on kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt yli 10 miljoonaa ihmistä. Yli 4 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta.
Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 437 lasta oli kuollut ja 837 oli haavoittunut. Voimme vain arvailla tarkkoja lukuja tänä päivänä.
Emme pysty varmuudella kertomaan tappioiden määriä sotilaiden osalta, mutta arviot myös näistä ovat järkyttäviä. Kahdentoista kuukauden aikana on kuollut tai haavoittunut ainakin yli 100 000 ukrainalaista ja 200 000 venäläistä sotilasta.
Kärsimys Ukrainassa on suuri ja talvi on tehnyt lukemattomien ihmisten elämästä sietämätöntä.
Me haluamme Muistissa muistuttaa ihmisiä sodankäynnin seurauksista, mutta myös ihmisen kyvystä selviytyä mitä vaikeimmista tilanteista. Muistin näyttelyt kertovat sodasta edistääkseen rauhaa.
Muistin päänäyttely Poikkeustila käsittelee toisen maailman sodan aikaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Vaikka näyttelyn asiasisällöt syventyvät vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin, niin aiheet ovat ajankohtaisia ja puhuttelevia tänä päivänä. Sota koettelee ihmistä ja yhteiskuntaa nyt hyvin samalla tavalla kuin 1930–1940-luvuilla.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta taiteen kautta pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt. Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin.
Ukrainan sota nousee Muistin näyttelyssä esille tunteita herättävällä tavalla Alexander Reichsteinin Repairin the irreparable – Empathy with Ukraine -näyttelyssä. Teosten sijoittuminen Muistin Tarinat-näyttelyosion loppuun luo vuoropuhelun menneiden ja tämän päivän sotien välille. Reichsteinin näyttely avautui Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023 ja on nähtävillä 5.5.2023 asti.
Olli-Pekka Leskinen, Muistin toimitusjohtaja
Alexander Reichsteinin näyttely ”Repairing the Irreparable – Empathy with Ukraine” on Muistin tuenosoitus ukrainalaisille sodan vuosipäivänä
Kuvataitelija Reichsteinin teokset ovat nähtävillä osana Muistin näyttelykiertoa 24.2.−5.5.2023.
”Projektini on syntynyt Ukrainan sodan uutiskuvien vaikuttamana. Valokuvat sodan kauhuista muistuttavat siitä, kuinka herkkä, särkyvä ja haavoittuvainen ihmisen elämä on. Rakas koti voi hetkessä muuttua raunioksi. Ihmiselämä, suunnitelmat, haaveet ja toiveet menevät sirpaleiksi”, Alexander Reichstein kertoo. ”En voi lakata ajattelmasta tätä sotaa. Olen rakentanut ihmishahmoja posliini-, keramiikka- ja lasisirpaleista. Se on toivoton ja turha yritys korjata, parantaa, palauttaa sitä, mikä on mennyt lopullisesti rikki, tuhoutunut, kuollut. Projektin toinen osa näyttää kaupungin tuhoutuneita mutta rekonstruoituja rakennuksia: kerrostaloja, torneja, halleja, kirkkoja… Sirpaleista on koottu erilaisia kattojen muotoja, joista nousee uudelleensyntyneen kaupungin siluetti”, Reichstein kuvaa teostaan.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. ”On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta tällä näyttelyllä pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt,” kertoo Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. ”Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin,” hän jatkaa.
Alexander Reichstein (s. 1957 Moskova) on taustaltaan venäjänjuutalainen kuvataiteilija, jonka sukujuuret ovat Ukrainassa. Vuodesta 1990 saakka hän on asunut Helsingissä. Reichstein on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kuvittamisen, näyttelyprojektien, tapahtumien ja opettamisen parissa. Useasti palkitun Reichsteinin teoksia on lukuisissa kokoelmissa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Repairing the Irreparable – näyttely sijoittuu Muistin näyttelykiertoon Tarinat -osion loppuun ja on nähtävillä 24.2.2023 alkaen. Muisti on avoinna ma-la klo 10–17.
Muistissa tapahtuu helmikuussa: kirjailijailta, asiantuntijaluento ja avoimia yleisöopastuksia
Sodan ja rauhan keskus Muistissa on tarjolla mielenkiintoista kuultavaa helmikuun aikana.
Suositut kirjailijavierailut jatkuvat torstaina 9.2. klo 16.00, kun Marjaliisa ja Seppo Hentilä saapuvat kertomaan kirjastaan Tasavallan ensimmäiset – Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919−1925. Presidenttiparin kaksoiselämäkerta kertoo, miten poliittisten erimielisyyksien repimässä Suomessa Ståhlbergit pyrkivät vahvistamaan eduskuntavaltaa, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Tämä ei suinkaan miellyttänyt kaikkia: vihapuhe ja uhkailu olivat tuonkin ajan vaikuttamiskeinoja. Tasavallan ensimmäiset avaa myös Ståhlbergien yksityiselämää. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Mikkelin Suomi-Saksa -yhdistyksen kanssa. Luennon hinta on 5 euroa.
Lauantaina 18.2. klo 13.00 kuullaan luento suomalaisten maanpuolustustahdosta. Sotatieteiden tohtori, tutkimusalajohtaja Jarkko Kosonen tarkastelee maanpuolustustahtoa ajallisena ja historiallisena ilmiönä. Millainen on suomalaisten maanpuolustussuhde, miten sekä mistä tekijöistä se rakentuu? Esitelmä toteutetaan yhteistyössä Mikkelin Reserviupseerit ry:n kanssa. Luennolle on vapaa pääsy.
Ystävänpäivän kunniaksi Muisti tarjoaa kaksi avointa kahden tunnin opastusta Muistin ja Päämajamuseon näyttelyyn. Opastukset ovat ti 14.2. ja la 18.2. klo 14.00 alkaen ja niillä käydään kattavasti läpi koko Muistin Poikkeustila-näyttely sekä Päämajamuseo. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050 552 4233. Kokeneiden Mikkelin Oppaiden johdolla näyttely avautuu aivan uudella tavalla! Opastuksista ei veloiteta erillistä maksua, vaan niille pääsee pelkän pääsylipun hinnalla. Muistissa käy myös museokortti. Opastukset toteutuvat, jos ilmoittautuneita on vähintään 10/opastus.
Muistin Poikkeustila-näyttely kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa. Modernin teknologian avulla toteutetun näyttelyn näkökulma on ihmisten kokemuksissa – entä jos se olisit ollut sinä?
Tutkimus: Suomalaismuseoiden koetut hyvinvointivaikutukset ovat satojen miljoonien arvoiset
Uuden tutkimuksen mukaan kävijät kokevat, että museovierailu tuottaa heille myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta käyntikertaa kohti. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto. Tutkimusryhmää johti kansainvälisesti arvostettu yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, ja siihen osallistui Suomesta taidemuseoita, kulttuurihistoriallisia museoita sekä tiedekeskuksia. Mukana olivat HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, Nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimusta tuki Museoliitto-konserniin kuuluva FMA Creations Oy, joka tuottaa Museokortti-palvelua.
Tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kyselytutkimuksessa erityistä on, että museokävijät arvioivat käynnin vaikutukset myönteisiksi vielä kuukauden kuluttua käynnistä. Peräti 99 prosenttia vastaajista koki, että käynti edisti hyvinvointia.
Poikkeuksellista ja uutta tutkimuksessa on myös, että kävijöitä pyydettiin arvioimaan museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Kahdeksan suomalaismuseon kävijöiden arvioiden keskiarvo oli 864 euroa yhtä museokäyntiä kohden.
Kun tulokset kerrotaan museoiden kävijämäärillä, yhden tutkimukseen osallistuneen museon tuottaman vuotuisen hyvinvoinnin arvo on keskimäärin yli 230 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koetun hyvinvoinnin arvoa suhteessa museotoiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Museoiden tuottama arvo suhteessa sijoituksiin oli keskimäärin +2 900 prosenttia. Jokainen sijoitettu euro tuotti museokävijälle hyvinvointia 30 euron arvosta.
Aloitteen suomalaismuseoiden osallistumisesta tutkimukseen esitti Heureka, joka osallistui myös John H. Falkin tutkimusryhmän pilottitutkimukseen vuonna 2021.
”Museo- ja tiedekeskusvierailut ovat poikkeuksellisen mieleenpainuvia. Sen lisäksi tämä tutkimus tuo hätkähdyttävästi esiin, kuinka yleisömme tunnistaa vielä kuukaudenkin päästä vierailunsa monenlaisia arvokkaita hyvinvointivaikutuksia”, sanoo Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.
Uraauurtava tutkimus avaa museoiden merkitystä kansainvälisesti
”Suomalaismuseot ovat edelläkävijöitä tässä kansainvälisestikin uraauurtavassa tutkimuksessa. Se on tärkeä avaus, joka tarjoaa uuden tavan määrittää museoiden merkitystä yhteiskunnassa. Museoiden tuottamat palvelut ovat erittäin kustannustehokkaita, ja niillä on sekä laajat että pitkäkestoiset vaikutukset”, sanoo Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.
Tutkimusdata kerättiin touko–lokakuussa 2022. Tutkimukseen osallistuneiden museoiden kävijöistä poimittiin 5 499 henkilön satunnaisotos, joista 70 % oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Osallistujille lähetettiin kuukauden kuluttua museokäynnistä kysely, johon vastasi 1 942 henkilöä. Heistä noin puolet vastasi kysymyksiin, jotka liittyivät museokäynnin koettuihin hyvinvointivaikutuksiin, ja puolet arvioi hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa heille itselleen.
”Näiden kahden kyselyn tulosten analysoiminen mahdollisti sen, että pystyimme määrittelemään sekä museokäynnistä seuranneen koetun hyvinvoinnin luonteen että sen keston. Tuloksista pystyimme myös laskemaan, kuinka suuri museokäynneistä syntyneen hyvinvoinnin arvo oli yhteensä”, kertoo tutkimusta johtanut John H. Falk.
Kävijät arvioivat, että museokäynnin sosiaaliset ja fyysiset hyvinvointivaikutukset kestivät keskimäärin päivän ajan. Vaikutukset henkilökohtaiseen ja älylliseen hyvinvointiin kestivät joidenkin vastaajien mielestä jopa kuukauden ja keskimäärin kahdesta kolmeen päivään.
Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa vastaajat arvioivat kullakin neljällä osa-alueella asteikolla 0–1000 euroa. Näiden osa-alueiden arviot laskettiin yhteen, jolloin koetun hyvinvoinnin arvo oli keskimäärin 864 euroa käyntiä kohti. Summa sisältää arvion vaikutuksesta henkilökohtaiseen hyvinvointiin (käynnin arvo keskimäärin 236,89 €), älylliseen hyvinvointiin (217,46 €), sosiaaliseen hyvinvointiin (205,36 €) ja fyysiseen hyvinvointiin (204,61 €).
John H. Falkin julkaisu The Value of Museums. Enhancing Societal Well-Being (2022) on herättänyt kansainvälisesti vilkasta keskustelua museoalalla. Falk pyrkii menetelmällään mittaamaan ihmisten kokeman museokäyntien hyvinvointiarvon myös rahassa. Suomalaismuseoiden lisäksi hän tutkii ryhmineen museoiden koettua arvoa Yhdysvalloissa. Falk toimii johtajana the Institute for Learning Innovation -tutkimuslaitoksessa.
Muistin vilkas vuosi – kävijöitä, tapahtumia ja huomionosoituksia
Muistin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on ollut sodan vuosi – Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Yhtäkkiä silmiemme edessä olevat valokuvat ovat alkaneet elää ja historian kokemukset ovatkin nykypäivän ihmisten todellisuutta.
Venäjän operaatiota edelsi hyökkäys historiaa vastaan – historia valjastettiin kertomaan hyökkääjän tarinaa, vapaa tutkimus tukahdutettiin ja resursseja suunnattiin halutun linjan tukemiseen. Se on mahdollista autoritaarisissa valtiossa, mutta myös demokratioissa on tarpeen olla valppaana, jotta tutkimus ja tutkimustulosten esittely saa riittävästi ilmatilaa.
Suomalaisten vahva muistamiskulttuuri on toiminut yhteiskuntaa vahvistavana ja henkistä maanpuolustustahtoa ylläpitävänä tekijänä. Historiaa tunteville suomalaisten reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ei tullut yllätyksenä.
Sotasukupolven ajankohtainen viesti
Olemme kuluvana vuonna pohtineet sodan vaikutuksia ja ihmisten selviytymiskykyä. Jotta sotasukupolvien perintö – yhteistyö ja kaikkien osallistuminen, kaveria ei jätetä -mentaliteetti, isänmaallisuus, demokratian säilyttämisen tärkeys, selviytyminen – kantaisi tulevaisuudessakin, on viesti vietävä ihmisten arkipäivään, kunkin ajan kielelle, medioihin ja toimintaan. Sotasukupolvi oli moninainen, niin on myös heidän perintönsä ja siitä kertomisen tavat.
Sodan ja rauhan keskus Muistin vuorovaikutteisissa, digitaalisuutta hyväksikäyttävissä näyttelyissä on taustalla ymmärrys kokemuksellisuudesta oppimisen ja viestin ymmärtämisen lähtökohtana. Laaja tieteellinen tietotaito, pedagogiset näkökulmat sekä ymmärrys näyttelymedian mahdollisuuksista ovat olleet lähtökohtia näyttelytoiminnallemme.
Kokemushistoriaan ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin pohjautuvat näyttelyt kasvattavat ylisukupolvisen tulevaisuuskuvan avulla kävijöiden kriisinsietokykyä. Tiedekasvatuksen menetelmin luomme tulevaisuusoptimisia, ja kertomalla sotasukupolven teoista tulevien sukupolvien puolustajana vahvistamme ymmärrystä yhteiskunnan kestävyydestä ja demokratian tärkeydestä.
Kohtaamisia ja kiitoksia
Muistiin on tutustunut vuoden aikana lähes 30 000 kävijää. Ryhmiä on ollut 333 ja niissä osallistuneita yli 5700 henkilöä. Ne ovat olleet ryhmiä eri puolilta Suomea, työ- ja harrastusryhmiä, sodan koskettamien ryhmiä, koululaisia ja opiskelijoita.
Olemme kohdanneet yleisöämme myös erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Sodan kertomukset (22.3.), Päämaja sodankäynnin johdossa (11.6.), Ihminen sodan jaloissa – Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma (24.9.) sekä viimeisimmästä tutkimuksesta kertovissa kirjailijailloissa olimme sodan historian äärellä. Muistin tapahtumissa oli puolestaan ohjelmaa laajemmin – viimeisimpänä Muistin itsenäisyyspäivä, joka laajan ohjelmansa vuoksi oli menestys. Yleisö äänesti tapahtuman jatkoon! Päämajasymposiumin kutsuvierastilaisuus ja Britannian suurlähetystön järjestämä kuningatar Elisabet II Platinum Jubilee -tilaisuus Rauhassa olivat kesän kohokohtia.
Muisti sai myös huomionosoituksia ja ehdokkuuksia. Olimme Vuoden museo -finalisti ja saimme Vuoden matkailuteko 2022 ja Etelä-Savon parhaat -palkinnot. Kiitämme lämpimästi!
Vuosi 2023 avautuu eteemme sumuisena – koronasta alkaneet poikkeusolot, Ukrainan sota ja kaikkia koskettava energiakriisi luovat epävarmuutta. Muistin toiminnan taloudellinen vakiinnuttaminen on tulevan vuoden tärkeimpiä tehtäviämme. Vaikka emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on kuitenkin syytä uskoa, että kaikki sujuu hyvin, kuten presidentti Mauno Koivisto on sanonut.
Kiitämme kaikkia Muistin yhteistyökumppaneita, lahjoittajia ja asiakkaitamme lämpimästi kuluneesta vuodesta.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2023!
Muistin väki
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE
Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt.
Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut.
Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?
Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”
ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa?
Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli
Hinta 55 €
Ohjelma
9.30–10.00
Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)
10.00–10.50
ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL
Kirjailija Sirpa Kähkönen
10.50–11.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.00–11.50
SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ
Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto
11.50–12.50
LOUNASTAUKO
Kahvila Rauha, omakustanteinen
12.50- 13.40
SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA
Kuvataiteilija Antero Kahila
SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA
Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto
14.30–15.00
TAUKO
15.00–15.50
IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ
Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio
15.50–16.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.
Lisätietoja:
Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
[email protected]
Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
[email protected]
Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 6.7.2022. Symposium järjestetään nyt jo 13. kerran. Koronapandemian vuoksi tapahtuma oli tauolla kahtena edellisenä vuonna.
Perinteisesti Symposium on koonnut päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuteen, talouteen ja politiikkaan liittyvistä teemoista. Tänä vuonna turvallisuus teemana on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin tapahtuman historiassa.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.
Keskustelujen aiheina Suomen poliittinen turvallisuus ja sotilaallinen varautuminen.
Kansainvälisen tilanteen nopea kiristyminen on tehnyt Suomen turvallisuudesta äärimmäisen ajankohtaisen aiheen. Symposiumissa asiaa lähestytään kahdesta näkökulmasta, joita ovat Suomen turvallisuuspoliittinen asema ja sotilaallinen varautuminen. Luvassa on aiheista paneelikeskustelut sekä perinteinen Mannerheim-luento.
– Päämajasymposiumilla on merkitystä erityisesti nyt, kun kysymys turvallisuudesta ja turvallisuutta uhkaavat asiat ovat tulleet lähelle jokaisen suomalaisen elämää. Odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen ja syvälle luotaava tilaisuus, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä kansanedustaja Antti Häkkänen.
Mannerheim-luennon pitää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta, ohjelma ja puhujaesittelyt:
Lisätietoja:
Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja
P. 050 500 2584
pentti.makinen(at)esavo.fi
Heidi Miettinen
Viestintäpäällikkö
P. 040 624 0624
Kuva: Jonne Vaahtera
Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville
– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun
Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa.
Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä. Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.
Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä?
Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme. Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo.
Voita vierailu tiedekeskukseen
Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka.
Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.
Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani. Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.
Tutustu kilpailusääntöihin täällä.
