Avainsana: tiedekeskus
Ukrainaa ajatellen
On kulunut reilu vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Sodan syttyminen mursi meidän eurooppalaisten harhaluulot siitä, että saisimme elää Euroopassa rauhassa. Olimme näin jälkikäteen ajateltuna uskoneet jopa naiivisti siihen, että keskinäisriippuvuuden vahvistaminen kaupankäynnillä ja poliittisella yhteistyöllä luovat pysyvän rauhan Venäjän ja muun Euroopan välille. Uskoimme yllättävänkin pitkään Venäjän demokraattiseen kehitykseen, vaikka viimeistään Krimin valtaus Ukrainalta 2014 osoitti Putinin itsevaltaiset ja imperialistiset aikeet.
Helmikuussa 2022 vain harva uskoi siihen, että Ukraina kykenee puolustautumaan Venäjän suurta sotakoneistoa vastaan. Jo sodan alku kuitenkin osoitti sen, kuinka sinnikkäästi ihminen kykenee puolustamaan omaansa.
Kulunut vuosi on yhdistänyt Eurooppaa ja näyttänyt kuinka demokraattisesti johdetut yhteiskunnat kykenevät yhdistämään voimansa hädän hetkellä. Olemme saaneet kokea sodan myötä eurooppalaista solidaarisuutta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Haluan uskoa, että me jatkamme ukrainalaisten tukemista ja lopulta demokratia voittaa.
Inhimillisen kärsimyksen määrä on musertava.
Eri arvioiden mukaan vuoden aikana on kuollut yli 10 000 siviiliä ja haavoittuneita on kymmeniä tuhansia. Kotinsa on menettänyt yli 10 miljoonaa ihmistä. Yli 4 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta.
Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 437 lasta oli kuollut ja 837 oli haavoittunut. Voimme vain arvailla tarkkoja lukuja tänä päivänä.
Emme pysty varmuudella kertomaan tappioiden määriä sotilaiden osalta, mutta arviot myös näistä ovat järkyttäviä. Kahdentoista kuukauden aikana on kuollut tai haavoittunut ainakin yli 100 000 ukrainalaista ja 200 000 venäläistä sotilasta.
Kärsimys Ukrainassa on suuri ja talvi on tehnyt lukemattomien ihmisten elämästä sietämätöntä.
Me haluamme Muistissa muistuttaa ihmisiä sodankäynnin seurauksista, mutta myös ihmisen kyvystä selviytyä mitä vaikeimmista tilanteista. Muistin näyttelyt kertovat sodasta edistääkseen rauhaa.
Muistin päänäyttely Poikkeustila käsittelee toisen maailman sodan aikaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Vaikka näyttelyn asiasisällöt syventyvät vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin, niin aiheet ovat ajankohtaisia ja puhuttelevia tänä päivänä. Sota koettelee ihmistä ja yhteiskuntaa nyt hyvin samalla tavalla kuin 1930–1940-luvuilla.
Muisti kertoo sodasta myös taiteen keinoin. On kulunut vuosi Ukrainan sodan alkamisesta. Ajatuksemme ovat heidän luonaan, jotka joutuvat kokemaan sodan kovuuden, mutta taiteen kautta pyrimme antamaan ihmisille mahdollisuuden käsitellä niitä tunteita, joita sota on herättänyt. Tutkimukseen perustuvien näyttelyjen aika on myöhemmin.
Ukrainan sota nousee Muistin näyttelyssä esille tunteita herättävällä tavalla Alexander Reichsteinin Repairin the irreparable – Empathy with Ukraine -näyttelyssä. Teosten sijoittuminen Muistin Tarinat-näyttelyosion loppuun luo vuoropuhelun menneiden ja tämän päivän sotien välille. Reichsteinin näyttely avautui Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023 ja on nähtävillä 5.5.2023 asti.
Olli-Pekka Leskinen, Muistin toimitusjohtaja
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma
Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma 24.9.2022 vie IHMISEN SODAN KESKELLE
Mikkelissä, Sodan ja rauhan keskus Muistissa kokoonnutaan neljännen kerran syyskuun viimeisenä viikonloppuna kuuntelemaan ja keskustelemaan sotaa koskevasta kirjallisuudesta. Kaksi vuotta sitten tuli 80 vuotta siitä, kun sadat tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinsijan. Kun koronapandemia siirsi tapahtumamme, emme voineet kuvitella, että tänä vuonna miljoonat ukrainalaiset pakenevat sotaa. Mikkelin IV sotakirjallisuustapahtuma käsittelee taiteen ja tutkimuksen, kauno- ja tietokirjallisuuden keinoin pakolaisuutta, Suomessa ja maailmalla, ennen ja nyt.
Toisen maailmansodan jälkeinen evakoiden asuttamisprojekti suoritettiin Suomessa teknisesti hyvin. Uusi kotiseutu löytyi siirtokarjalaisille sekä Petsamon ja Hangon asukkaille oman kansakunnan ja valtion sisältä. Tästä huolimatta he kokivat myös torjuntaa, vierautta ja hyväksymättömyyttä. Pakkolähdön, luopumisen ja siirtolaisuuden ylisukupolvinen kokemus on edelleen läsnä evakoiden jälkeläisten elämässä.
Kirjailija Sirpa Kähkönen piirtää kuvan ylisukupolvisista evakkokokemuksista ja sukujen tarinoista, joita yksilöt kantavat edelleen mukanaan. Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme kertoo suomalaisen evakkokirjallisuuden muodoista ja muutoksista ajan kuluessa, erityisesti 2000-luvun uudesta aallosta. Kuvataiteilija Antero Kahila käsittelee sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään ja millaisia kertomuksia tai hiljaisuuksia heidän muistinsa on niistä rakentanut.
Pakolaisuus on totta tänä päivänä miljoonille lapsille, naisille ja miehille. Kuinka sarjakuva voi auttaa siirtolaisuuden ymmärtämistä? Kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Olli Löytty kertoo, kuinka sarjakuva voi parhaimmillaan korjata siirtolaisuuteen liittyviä juurettomuuden tunteita ja ratkoa kulttuurisen kanssakäymisen aiheuttamia ristiriitoja. On tärkeää kysyä, millaisia tarinoita kerrotaan, kenen ääni kuuluu ja ketkä jäävät näkymättömiksi?
Lotta Nuotion kirjan päähenkilö Modi muuttuu sotaa paetessaan kirurgista ”pakolaiseksi” ja pakolaisesta ”syyrialaiseksi”. Pakolainen muuttuu helposti silmissämme ”massaksi” tai ”vyöryksi”
ja menettää oman menneisyytensä ja identiteettinsä. Voisimmeko katsoa sotaa pakenevaa ihmistä muuten kuin vieraana, ja voisimmeko mitenkään samaistua hänen kokemuksiinsa?
Tapahtuman juontajana toimii Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja, historioitsija Pia Puntanen.
La 24.9.2022 klo 10-16, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli
Hinta 55 €
Ohjelma
9.30–10.00
Ovet auki, ilmoittautuminen, (kirjakaupat ja Pop Up -kirjasto auki)
10.00–10.50
ELÄMÄNMITTAINEN EVAKKOTAIVAL
Kirjailija Sirpa Kähkönen
10.50–11.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN AVAUS
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
11.00–11.50
SUOMALAINEN EVAKKOKIRJALLISUUS ERI VUOSIKYMMENINÄ
Kirjallisuuden tutkija, FT Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto
11.50–12.50
LOUNASTAUKO
Kahvila Rauha, omakustanteinen
12.50- 13.40
SUISTAMOSARJA -TULKINTOJA KEHOJEN HILJAISUUKSISTA
Kuvataiteilija Antero Kahila
SOTA JA SIIRTOLAISUUS DOKUMENTAARISESSA SARJAKUVASSA
Kirjallisuuden ja kulttuurintutkija, dosentti Olli Löytty, Turun yliopisto
14.30–15.00
TAUKO
15.00–15.50
IHMINEN UUTISTEN ”PAKOLAISVIRTOJEN” KESKELLÄ
Tietokirjailija, VTM Lotta Nuotio
15.50–16.00
SOTAKIRJALLISUUSTAPAHTUMAN YHTEENVETO
Puheenjohtaja, sisältöjohtaja, FM Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin kesäyliopisto, Mikkelin seutukirjasto ja Mikkelin kaupungin museot.
Lisätietoja:
Pia Puntanen
Sodan ja rauhan keskus Muisti
puh. 040 0651 620
[email protected]
Anne Havukainen
Mikkelin kesäyliopisto
puh. 050 367 1449
[email protected]
Päämajasymposium järjestetään Mikkelissä 6.7.2022. Symposium järjestetään nyt jo 13. kerran. Koronapandemian vuoksi tapahtuma oli tauolla kahtena edellisenä vuonna.
Perinteisesti Symposium on koonnut päämajakaupunki Mikkeliin maan johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuteen, talouteen ja politiikkaan liittyvistä teemoista. Tänä vuonna turvallisuus teemana on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin tapahtuman historiassa.
Symposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.
Keskustelujen aiheina Suomen poliittinen turvallisuus ja sotilaallinen varautuminen.
Kansainvälisen tilanteen nopea kiristyminen on tehnyt Suomen turvallisuudesta äärimmäisen ajankohtaisen aiheen. Symposiumissa asiaa lähestytään kahdesta näkökulmasta, joita ovat Suomen turvallisuuspoliittinen asema ja sotilaallinen varautuminen. Luvassa on aiheista paneelikeskustelut sekä perinteinen Mannerheim-luento.
– Päämajasymposiumilla on merkitystä erityisesti nyt, kun kysymys turvallisuudesta ja turvallisuutta uhkaavat asiat ovat tulleet lähelle jokaisen suomalaisen elämää. Odotettavissa on erittäin mielenkiintoinen ja syvälle luotaava tilaisuus, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Asiantuntijoina ja keskustelijoina Päämajasymposiumissa ovat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, joka hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim-professuuria, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä kansanedustaja Antti Häkkänen.
Mannerheim-luennon pitää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.
Symposiumin juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausuu Merja Ylä-Anttila Yleisradiosta.
Tilaisuus järjestetään konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Lisätietoa tapahtumasta, ohjelma ja puhujaesittelyt:
Lisätietoja:
Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja
P. 050 500 2584
pentti.makinen(at)esavo.fi
Heidi Miettinen
Viestintäpäällikkö
P. 040 624 0624
Kuva: Jonne Vaahtera
Jätä tiede perinnöksi tuleville sukupolville
– Kerro, miten tiede on vaikuttanut elämääsi ja osallistu kilpailuun
Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tiede ja koulutus auttavat pärjäämään vaikeissakin maailmantilanteissa.
Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat niin erottamaton osa arkeamme, että pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä. Kuitenkin nykyinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti tieteen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. On tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus tuleville sukupolville ja avata nuoremmille tieteen vaikutusta arkeen ja välittää tarinoita siitä, miten Suomi on pärjännyt tieteen ja koulutuksen avulla. Niiden avulla pärjäämme myös jatkossa.
Tiede perinnöksi -kampanja haastaa kaikki isovanhempi-ikäiset tekemään näkyväksi tieteen vaikutuksen elämässään ja kertomaan arkisia tarinoita tieteen merkityksestä elämässään. Onko elämäsi aikana tapahtunut jotakin sellaista, missä tieteellä tai sen kehittymisellä on ollut merkittävä rooli? Millaista elämäsi olisi ilman jotakin tiettyä keksintöä?
Kampanjan lähettiläs, näyttelijä Eija Vilpas muistaa lapsuudestaan erityisen hetken: ”Erilaiset tieteen keksinnöt, kuten sähkö, ovat läsnä arjessa ja elämän merkityksellisissä hetkissä. Synnyin Kellokoskella, jossa ei silloin ollut katuvaloja. Kirkon vieressä oli iso kuusi, johon sytytettiin ennen joulua jouluvalot. Kuusi loisti ja samalla koko tienoo valaistui. Se oli lapsen ihme. Arjessa emme välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka monessa asiassa tutkittua tietoa on tarvittu”, Vilpas sanoo.
Voita vierailu tiedekeskukseen
Kaikkien tarinoitaan kertoneiden kesken arvotaan viisi (5) tutustumiskäyntiä johonkin kymmenestä tiedekeskuksesta. Mukaansa kukin voittaja saa kutsua neljä nuoremman polven edustajaa, joille haluaa siirtää tiedettä perinnöksi. Liput ovat voimassa 31.12.2022 saakka.
Kilpailuun voi osallistua kampanjan järjestäjien Facebook tai Instagram -tileillä tai lähettämällä tarinansa postitse osoitteella: Tieteentekijöiden liitto/ Tiede perinnöksi -kampanja, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.
Kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani. Kampanja-aika on 1.4.-27.4. 2022.
Tutustu kilpailusääntöihin täällä.
Muistin näyttelyn teemaopastukset jatkuvat
Kysytyt teemaopastukset näyttelyymme jatkuvat 19.4.2022 alkaen. Opastuksia pidetään kerran viikossa tiistaisin klo 14.00 aina toukokuun loppuun saakka. Noin puoli tuntia kestävän opastuksen aikana sukelletaan yhteen näyttelykohteeseen kerrallaan.
Opastukselle otetaan 20 henkeä/kerta. Opastuksille vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, varaa siis paikkasi puh. 050 475 3975 tai sähköpostilla [email protected]
Opastukselle pääset normaalin pääsymaksun hinnalla. Muistissa käy Museokortti!
Tulevat opastukset:
ti 19.4.2022 klo 14.00 Rauha
Miten sodan kokemukset muuttuvat muistoiksi ja muistamiskulttuureiksi eri maissa? Mitä on rauha ja mitä voimme sen puolesta tehdä?
ti 26.4.2022 klo 14.00 Taistelu
Kuolema, tappaminen, mielenterveyden järkkyminen ja selviytyminen – millaista oli etulinjassa? Miten ja miksi Muisti käsittelee näitä teemoja näyttelyssään?
ti 3.5.2022 klo 14.00 Valta
Säännöstely, sensuuri ja sotapropaganda. Miten päättäjät pyrkivät kontrolloimaan kansalaisia poikkeusaikoina?
ti 10.5.2022 ei opastusta
ti 17.5.2022 klo 14.00 Päämajamuseo
Miksi Suomen armeijan päämaja sijoittui sodan aikana Mikkeliin ja mitä kaikkea siellä tehtiin? Keitä olivat Päämajan keskeiset henkilöt?
ti 24.5.2022 klo 14.00 Koti
Mistä asioista kenttäpostissa kirjoitettiin eniten? Mitä kodista jäi jäljelle, kun sen joutui nopeasti jättämään? Mitä ja miten valokuvat kertovat naisten ja lasten sota-arjesta?
ti 31.5.2022 klo 14.00 Tarinat
Entä jos se olisit ollut sinä? Sodan kokeneiden henkilöiden elokuvalliset tarinat tuovat tapahtumat ja tunteet iholle. Keitä ovat Muistin tarinoiden henkilöt ja mitä heidän kokemuksensa kertovat sota-ajasta?
Muistin teematiistait johdattavat näyttelyn saloihin.
Tervetuloa!
Memoriaalin testikäyttäjäksi
Sodan ja rauhan keskus Muisti on ollut mukana Memoriaali-hankkeessa vuodesta 2020 saakka. Hankkeessa kehitetään arkistoaineiston luovuttamiseen, katseluun ja täydentämiseen suunniteltua verkkopalvelua. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen ja kutsumme kaikki Memoriaalista kiinnostuneet testikäyttäjiksi huhtikuussa 2022 kokeilemaan uutta palvelua ennen sen varsinaista julkaisua.
1.-30.4.2022 välisenä aikana käynnissä olevassa pilotissa käyttäjät pääsevät kokeilemaan aineistojen katselua, kommentointia sekä kuvailutietojen lisäämistä.
Etusivu
AVOINNA
Avoinna ma-la
10:00 - 17:00
PÄÄSYLIPUT
18€ | 16€ | 12€ |
Museokortilla 0€
SIJAINTI
Ristimäenkatu 4
50100 Mikkeli
MUISTIN VERKKOKAUPPA
PALVELUMME
MUISTI SOSIAALISESSA MEDIASSA
#sodanjarauhankeskusmuisti #muistimme
MUISTIA TUKEMASSA
Korkeakouluharjoittelu Muistissa
Jo aloittaessani maisteriopintoni Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen ohjelmassa, oli minulle selvää, että haluaisin sisällyttää työharjoittelun tutkintooni. Hain harjoittelupaikkaa juuri Muistista, sillä olen pitkään ollut kiinnostunut Suomen sotahistoriasta nimenomaan yhteiskunnallisesta ja psykologisesta perspektiivistä. Myös museoala ja näyttelyiden suunnittelu on kiinnostanut minua, joten Muistissa yhdistyi useampi mielenkiinnonkohteeni. Muutto Tampereelta Mikkeliin oli helppo, sillä Mikkeli on minulle ennestään tuttu kaupunki. Äitini on kotoisin täältä, ja mummoni asuu täällä edelleen.
Harjoittelutehtävät Muistissa ovat olleet hyvin monipuolisia. Päätehtäväni oli suunnitella opetusmateriaalia koululaisten käytettäväksi Muistissa, mutta olen oikeastaan päätynyt tekemään paljon enemmän kaikkea muuta. Olen päässyt esimerkiksi osallistumaan näyttelysuunnitteluun etsimällä kuvamateriaalia tuleviin näyttelyihin ja luonnostelemalla näyttelytekstiä. Viestintään olen osallistunut kääntämällä mainostekstejä ja Muistin verkkosivuja englanniksi, suunnittelemalla sosiaalisen median tulevia postauksia ja koonnut esimerkiksi postituslistoja. Olen myös päässyt toimimaan asiakaspalvelussa ja vetämään kävijäryhmille johdanto-opastuksia, sekä oppinut avaamaan ja sulkemaan Muistin näyttelyn. Vaihtelevat tehtävät ovat pitäneet työviikot mielekkäinä.
Harjoittelu Muistissa on antanut minulle paljon. Olen oppinut paljon museoalasta ja siitä, miten näyttelyitä suunnitellaan. Jokainen yksityiskohta on harkittu, näyttelytekstejä hiotaan lukemattomia tunteja, ja tilankäyttö mietitään tarkasti parhaan mahdollisen kävijäkokemuksen takaamiseksi. Osaan nyt katsoa museonäyttelyitä aivan uudesta perspektiivistä ja pohtia, miksi näyttely on toteutettu tietyllä tapaa. Olen oppinut myös valtavan määrän Suomen sotahistoriasta, ja päässyt miettimään aihetta oman alani ja nykyhetken näkökulmasta. Tärkein asia, mitä olen tämän harjoittelu kautta saavuttanut, on kuitenkin se, että olen saanut uutta itsevarmuutta omista kyvyistäni. Esimerkiksi johdanto-opastuksia pitämällä olen päässyt tietyllä tapaa asettumaan asiantuntijan rooliin, ja osallistumalla palavereihin ja tapaamisiin ajatuksilleni ja läsnäololleni on annettu arvoa. Minusta tuntuu, että minut on todella otettu osaksi työyhteisöä ja että minulle luotetaan tärkeitä tehtäviä.
Vaikka harjoitteluni loppuu, yhteys Muistiin säilyy näillä näkymin pro gradu -tutkielmani kautta. Sain idean graduun harjoitteluni aikana, ja Muistissa oltiin innokkaita tekemään yhteistyötä. Kolme kuukautta Muistissa ei siis antanut vain arvokasta työkokemusta, vaan myös auttoi minua opinnoissani eteenpäin. Kiitos koko Muistin väelle tästä kokemuksesta!
Sanni Tiusanen
korkeakouluharjoittelija
Vuoden vaihtuessa Muisti on uuden edessä
Mennyt vuosi 2021 oli merkillinen. Covid-19 -pandemia kiersi ympäri maailmaa, Yhdysvaltain kongressi vallattiin, Afganistanista tapahtui kaoottinen joukkopako ja Valko-Venäjä masinoi turvapaikanhakijoita EU:n vastaiselle rajalleen. Suomessa hikoiltiin kesällä ennätyshelteissä ja otettiin koronarokotuksia, ja Mikkelissä avattiin Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Muistin avautuminen oli ehkä pieni askel maailman mittakaavassa, mutta paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä. Maailman myllerrykset tosin vaikuttivat meihinkin; koronasulku ja Suezin kanavassa jumissa olleet tekniset laitteet lykkäsivät Muistin avaamisen huhtikuusta kesäkuulle. 4.6.2021 yli seitsemän vuoden kehitystyö tuli viimein päätökseen, kun ovet avautuivat remontoidussa entisessä Mikkelin keskuskansakoulussa ja ensimmäiset asiakkaat astuivat sisään.
Ovet ovat sittemmin käyneet taajaan. Muistissa vieraili kesä-joulukuussa 28 997 kävijää. Ylitimme kävijätavoitteemme lähes kahdella tuhannella, vaikka olimme avoinna reilun kuukauden vähemmän kuin tavoitetta asetettaessa suunniteltiin. Kesäsesongin aikana väkeä oli välillä ruuhkaksi saakka ja syksy oli vilkas etenkin ryhmien suhteen. Lämmin kiitos kaikille alkuvaiheemme kävijöille ja tukijoille!
Virallisesti Muistin perustamisvaihe päättyi vuoden 2021 loppuun. Vuosi oli melkoinen rypistys Muistin pienelle mutta toimeliaalle henkilökunnalle. Alkuvuotta hallitsivat hektinen näyttelysisällöntuotanto ja fyysinen rakentaminen, näyttelynhallintajärjestelmämme kehittäminen, MUISTI Kaupan ja Kahvila Rauhan perustaminen sekä markkinointityö. Muistin avauduttua hyppäsimme suoraan syvään päähän asiakastyön maailmaan. Palaute on ollut asiakkailta 95-prosenttisesti myönteistä. Tulimme valituksi myös Vuoden mikkeliläiseksi ja olimme ehdolla Kulttuurigaalassa vuoden museokaupungiksi. Tästä kaikesta olemme äärettömän iloisia ja kiitollisia.
Laakereille ei auta jäädä lepäämään eikä tuleen makaamaan. Vuoden vaihduttua aukeaa Muistin tarinassa uusi lehti, kun perustamisvaihe vaihtuu toiminnan vakiinnuttamisen aikakauteen. Ensimmäinen päänäyttelymme Poikkeustila kertoo Suomesta ja suomalaisista toisessa maailmansodassa kansainvälisessä kontekstissa. Alkavan vuoden mittaan näyttely jatkuu ja kehittyy ja Päämajamuseon puolella avataan uusia näyttelyhuoneita. Tavoitteenamme on edelleen kertoa sodasta ilmiönä edistääksemme rauhaa. Tiedekeskuksena haluamme tarjota tutkittua tietoa kiinnostavassa ja oivalluttavassa muodossa siten, että tulevaisuuden haasteet olisivat yhteisesti kaikkien ratkaistavissa. Jotta ymmärtäisimme toisiamme ihmisinä, ja jotta meillä olisi välineitä käsitellä, ymmärtää ja ratkaista ympärillämme tapahtuvia asioita – kuten alussa mainittuja pandemioita, konflikteja, vastakkainasetteluja ja valeuutisia.
Tähän työhön Muisti tarvitsee tukea. Mieluinen joululahja tulikin Arkadianmäeltä, kun valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto esitti vuoden 2022 budjettiin 120 000 euroa, jolla pääsemme kehittämään tiedeviestintäämme ja näyttelynhallintajärjestelmäämme. Suuret kiitokset tästä alueemme kansanedustajille ja etenkin Heli Järviselle (vihr.), joka ajoi aktiivisesti asiaamme eduskunnassa. Mainiota oli, että samassa jaossa Etelä-Savoon kohdistui muutakin matkailuun ja markkinointiin liittyvää tukea.
Vuoden 2022 alkaessa olemme siis uuden edessä. Innokkaina, uteliaina ja motivoituneina katsomme tulevaan ja haluamme kehittää Muistia siten, että saisimme palvella yhä uusia asiakkaita ja kohderyhmiä. Olemme kaikkia teitä varten, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti teitä varten, joita se ei kiinnosta. Tervetuloa!
Olli-Pekka Leskinen
toimitusjohtaja
Mikkeli ehdolla Vuoden museokaupungiksi
Mikkeli on ehdolla Vuoden museokaupungiksi. Ehdokkuus julkaistiin tänään tiistaina 19.10.2021. Mikkelin kanssa Vuoden museokaupunki -tittelistä ovat kisaamassa Hämeenlinna ja Turku. Voittaja julkaistaan televisioitavassa Kulttuurigaalassa Tampereella 25.11.2021.
Tapahtuman järjestää YLE, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest Oy. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen museoliitto.
Vuoden museokaupunki -kategorian valintaperusteissa todetaan, että Vuoden museokaupungiksi valitaan kaupunki, joka on onnistunut museoratkaisuillaan tarjoilemaan suomalaista kulttuuriperintöä poikkeuksellisen houkuttelevasti, monipuolisesti tai luovasti vuosien 2020 ja 2021 haastavissa olosuhteissa. Vuoden museokaupungin ehdokaskolmikosta valitsee kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu Suuri raati.
Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen näkyy Mikkelin ehdokasperusteluissa
Mikkelin kaupungin ehdokkuutta perustellaan Sodan ja rauhan keskus Muistin avautumisella sekä Muistin uudella tavalla hyödyntää tiedettä, joka osaltaan uudistaa koko suomalaista museokonseptia. Lisäksi todetaan, että Sodan ja rauhan keskus Muistin avautuminen lisää koko Mikkelin museotarjonnan houkuttelevuutta.
